ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 114 (St1 ja liikekiinteistö)

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli (St ja liikekiinteistö) Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 88/0 Kaavatunnus 0000 Vireilletulosta ilmoittaminen 3..0 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3..0 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 6, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 6 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt xx.x.0x Kaupunginhallitus hyväksynyt xx.x.0x Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.x.0x

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee:. eli Keskuksen kaupunginosan korttelia sekä puistoaluetta (kiinteistöt ja ) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu:. eli Keskuksen kaupunginosan kortteliin asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Åsa Graeffe, Seutulantie, 030 JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti asa.graeffe@jarvenpaa.fi. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan eteläosassa Sibeliuksenväylän varressa, noin kilometri Järvenpään rautatieasemalta etelään. Alue rajautuu Sibeliuksenväylään, Urheilukatuun ja Juholankatuun. Kuva: Suunnittelualueen sijainti Sibeliuksenväylän varressa..3 Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuudet osoittaa tehokasta asuinrakentamista näkyvällä paikalla kaupungin eteläisen sisääntuloväylän varressa sijaitsevaan kortteliin, jolta nykyinen huoltoasema- ja liiketoiminta on poistumassa. Rantapuiston läheisyydessä sijaitsevaan vanhaan huoltoasema- ja liikekortteliin suunnitellaan arvokkaaseen ympäristöön sopiva kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen asuinkerrostalokortteli. Samalla korttelia laajennetaan siihen liittyvällä Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmassa sijaitsevalla puistoalueella. Muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 0,90 ha, josta on 0,80 ha asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta 0,0 ha. Kortteliin suunnitellaan neljä asuinkerrostaloa ja osoitetaan asuinkerrosalaa yhteensä k-m, joka jakautuu tasan kahden tontin kesken. Viitesuunnitelmien mukaan kortteliin tulee yhteensä noin 0 30 uutta asuntoa ja yhteinen reilun 00 autopaikan pysäköintilaitos. Sivu

3 . Sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... Tunnistetiedot.... Kaava-alueen sijainti....3 Kaavan nimi ja tarkoitus.... Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista....6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... TIIVISTELMÄ.... Kaavaprosessin vaiheet.... Asemakaava....3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Liikenne ja katuverkko Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.... Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset.... Osallistuminen ja yhteistyö..... Osalliset..... Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset..... Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta..... Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet..... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... ASEMAKAAVAN KUVAUS.... Kaavan rakenne..... Mitoitus..... Palvelut.... Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen....3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 9 Sivu 3

4 6. Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista. Poistuva asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (3..0) 3. Asemakaavaluonnos (0..0). Viitesuunnitelma ja havainnekuvia. Rakentamistapaohjeet 6. Meluselvitys, Juholankatu Kortteli (7..0, A-insinöörit) 7. Geotekninen lausunto 8. Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutuksien lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöh.) 9. Asemakaavan seurantalomake 0. Asemakaavaehdotuskartta ja määräykset.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (8..007) Uudenmaan II vaiheenmaakuntakaava (3.0.0) Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartta 0 Järvenpään yleiskaava 00 (kv ) Voimassa oleva asemakaava Järvenpään hulevesisuunnitelma (03) Keskustan osayleiskaava 030 (kv.9.0 0) KOYK 030 liikenneselvitys (03) KOYK 030 pysäköintinormiselvitys (0) Keskustan alueen kaupunkikuvallinen selvitys (Arkkitehtiryhmä A6 Oy 9..0) Keskustan liikenteen toimivuusselvitys (0) Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma (03) Alustava perustamislupalausunto,..0, Kortteli tontit ja, Juholankatu, Järvenpää (Geotek Oy) Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelma (007) Rantapuisto yleissuunnitelma (008) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe I (00) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe II (kv ) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 00) Sivu

5 TIIVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen 0..0 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 0..0 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 6, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 6 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt xx.x.0x Kaupunginhallitus hyväksynyt xx.x.0x Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.x.0x. Asemakaava Kortteliin huoltoaseman ja liikekiinteistön tonttien vanhat rakennukset on tarkoitus purkaa koska nykyinen toiminta on poistumassa alueelta ja tonteille suunnitellaan uutta tehokasta kerrostalorakentamista. Alueen lounaisnurkassa oleva pieni puistoalue liitetään tonttiin ja korttelin itäreunasta liitetään noin kahden metrin suikale Juholankadun katualueeseen. Tonteille sijoitetaan yhteensä neljä samankokoista, osittain seitsemän kerroksista asuinkerrostaloa, jotka avautuvat lounaaseen järven suuntaan. Tonttien yhteiset piha-alueet toteutetaan avoimina ja puistomaisina. Autopaikat sijoitetaan tonteilla yhteiseen matalaan pysäköintilaitokseen Juholankadun puolella. Juholankatua suunnitellaan parannettavaksi pyöräily- ja jalankulkuyhteydellä, johon varaudutaan leventämällä katualuetta metriseksi..3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteliin laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan laatimisen jälkeen ja alueen toteuttaminen on mahdollista heti, kun tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alueen mahdollisesti pilaantuneet maat tulee puhdistaa ennen rakennustöiden aloittamista. Juholankadun parantamissuunnittelu tulee erikseen ajoitettavaksi asemakaavatyön jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Järvenpään keskustan reuna-alueella Sibeliuksenväylän ja Juholankadun pientaloalueen välissä. Keskustan eteläisillä reuna-alueilla maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja kaupunkirakennetta tiivistää. Uudessa Keskustan osayleiskaavassa kortteli on osoitettu asuinkerrostaloalueena sekä alueena jonka maankäyttö muuttuu merkittävästi. Korttelin rakennukset, Urheilukadun varressa oleva vanha huoltoasema ja pohjoisosassa oleva liikerakennus on tarkoitus purkaa. Alueen lounaiskulma on pieni hoidettu puistoalue, joka liitetään asuinkorttelialueeseen. 3.. Luonnonympäristö Alueella ei juuri ole puustoa tai muuta kasvillisuutta. Puistonurkkaus on hoidettua nurmikkoaluetta kolmella lehtipuulla. Sivu

6 3..3 Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee vanhat huoltoasema- ja liikerakennukset. Vuonna 967 rakennettu liikerakennus on osittain kaksikerroksinen, rakennusta laajennettiin vuonna 990. Liike- ja myymälätiloissa on toiminut mm. Iittalan ja Jyskin myymälät. Entisen Esson tontilla toimii nykyään St -ketjun huoltoasema ja kahvila. Tontin vanha huoltoasemarakennus on 960 luvulta. Idässä, Juholankadun puolella kortteli rajoittuu vanhaan pientaloalueeseen. Juholankadun pientaloalueen /-kerroksiset omakotitalot on rakennettu suurehkoille tonteille 90-luvulla. Suuri osa vanhasta rakennuskannasta on säilynyt ja alue vaikuttaa varsin yhtenäiseltä. Isoista tonteista osa on jaettu ja alue on tiivistynyt uusilla pien- ja rivitaloilla. Juholankadun pientaloalueella on kaupunkikuvallista merkitystä jälleenrakennusajan yhtenäisenä omakotialueena. Lännessä Sibeliuksenväylän tiemaisema perustuu vanhaan 600-luvun Hyrylä-Mäntsälä maantien tielinjaukseen. Suunnittelualueen kohdalla tien linjaus on suoristettu nykyiseen muotoonsa pääosin 960-luvulla, mutta vanha tielinjaus on kuitenkin säilynyt suurelta osin pyörätienä. Väylältä aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan, länsipuolella avautuu Rantapuiston ja Tuusulanjärven maisemat. 3.. Ympäristön häiriötekijät Sibeliuksenväylän liikennemelu ja raskaan liikenteen mahdollisesti aiheuttama tärinä tulee huomioida alueen rakentamisessa. Korttelin maaperä on autohuoltamotoiminnan ja teollisuustoiminnan vuoksi mahdollisesti saastunut. Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen uutta rakentamista. 3.. Maanomistus Tontin -- ja -- ovat yksityisomistuksessa. Järvenpään kaupunki omistaa suunnittelualueen kiinteistöt ja sekä korttelia ympäröivät katu- ja puistoalueet (rasteroitu alue). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus 3..6 Liikenne ja katuverkko Kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti lähellä Järvenpään keskiötä. Sitä reunustavat lännessä Sibeliuksenväylä, joka on yksi Järvenpään tärkeimmistä pääkaduista. Etelässä kaava-alue rajautuu Urheilukatuun, joka on paikallinen kokoojakatu ja idässä Juholankatuun, joka luokitellaan asuinkaduksi. Kaava-alue sijoittuu Juholankadun pohjoispään läheisyyteen, jossa katu päättyy puistoalueeseen. Sivu 6

7 Merkittävänä Hyrylän ja Järvenpään välistä liikennettä välittävänä katuna toimivan Sibeliuksenväylän liikennemäärä on nykytilassa n. 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoiseen päin mentäessä Sibeliuksenväylä muuttuu Helsingintieksi, joka on kaupungin keskustan merkittävimpiä pääkatuja. Katuosuutta tullaan saneeraamaan ja kadun parantamissuunnitelman myötä parannetaan mm. Urheilukadun, Sipoontien ja Sibeliuksenväylän liittymäjärjestelyjä. Liikenteen toimivuutta ja liikennemääriä on selvitetty kaavatyön yhteydessä. Asemakaavamuutoksen myötä myös tarve Juholankadun pohjoispään kunnostamiselle ja liikenneturvallisuuden parantamiselle kasvaa. Suunnittelualuetta ympäröivillä kaduilla kevyt liikenne on järjestetty yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Juholankadun pohjoisosalla, kaava-alueen kohdalla ei ole jalankulun tai pyöräilyn väylää, mutta kadun reunaa käyttävää, läpikulkevaa jalankulku- ja pyöräliikennettä on jonkin verran pohjoissuuntaan keskustaan, sekä etelään mm. Juholan koululle. Autoliikenne on vähäistä Juholankadun pohjoispäädyssä, sillä se kohdistuu vain muutamalle kadun varren omakotitalolle ja rivitalolle. Pysäköinti on sallittu kadun laidalla koko Juholankadulla lukuun ottamatta kadun eteläpäässä, kadun itäpuolella olevaa lyhyttä osuutta, sekä kadun pohjoispäädyn länsipuolta. Urheilukadulla liikennemäärä on nykyisin noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavaalueella sijaitsee vanha, nykyisin St:n huoltoasema kahviloineen, jonka asiakasliikenne on vilkasta pitkin päivää. Suunnittelualueen lähimmät bussipysäkit sijaitsevat n. 00m etäisyydellä, Sibeliuksenväylän varrella. Sibeliuksenväylää pitkin kulkee paikallisliikenteen linja ja kaukoliikenteen linjat ja 66. Etäisyys rautatieasemalle Juholankadulta on reilu kilometri. 3. Suunnittelutilanne 3.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja sijaitsee pohjavesialueella. Tuusulanjärven rantamaisema on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Uudenmaan II vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on lisäksi osoitettu tiivistettäväksi alueeksi (ruuturasterointi). Kuvat: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (006) ja ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (epävirallinen). Järvenpään yleiskaava 00 (kv ) Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv ) palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella (~~). Pohjavesialueella rakentamista ja maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain luvun 8 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Sivu 7

8 Alue rajautuu idässä paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen (.-.-.-/ kh/iii), jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä yhtenäisenä jälleenrakennusajan omakotialueena. Alueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on osoitettu yleiskaavassa Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja merkinnällä (----/ kh/iii), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lännessä Tuusulanjärven ympäristö kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen (-.-.-/ kh/v), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 00 (suunnittelualue rajattu valkoisella). Keskustan osayleiskaava 030 (kv 6.3.0, tarkistettu kv.9.0) Keskustan osayleiskaava 030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tarkistettu kaupunginvaltuustossa.9.0 mutta ei ole lainvoimainen. ( kh..0, kv ja kv.9.0, valitusaika päättyy 9.0.0). Korttelissa keskustan osayleiskaava 030 tulee korvaamaan Järvenpään yleiskaavaa 00, kun se tulee voimaan. Keskustan osayleiskaavassa 030 kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen alueena (AK). Alue varataan asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuinympäristöön sopivia palveluja ja työtiloja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi asuinrakentamista esim. rakennusten pohjakerroksissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,8. Korttelin AK -alue on lisäksi osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Pääosa suunnittelualueesta on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (~~~/ pv), joka on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Alueen rakentamisen suunnittelussa on pohjavesiolosuhteet selvitettävä tarpeen mukaisesti. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kuva: Ote Keskustan osayleiskaavasta 030. Sivu 8

9 Korttelia koskee Mahdollisesti pilaantunut maa-alue merkintä (!_ ) ja alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on merkitty kh/iii -merkinnällä: Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lännessä Sibeliuksenväylä rajautuu Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö -alueeseen (kh/m), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Asemakaava (vahvistettu vuosina 968 ja 988) Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava /6, joka on vahvistettu Kaavassa tontti - on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3), jonka tontin rakennukseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä tarvittavan määrän asuntoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten ja sille on järjestettävä autopaikkoja vähintään autopaikka kutakin liikehuoneistoalan 0 k-m kohti ja autopaikka toimisto- ja asuntotilahuoneistoalan 8 k-m kohti. Tontilla on rakennusoikeutta 000 k-m kahdessa kerroksessa. Alueen eteläosan asemakaava, /7 on vahvistettu Voimassa olevassa kaavassa tontti - on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM). Tontille on järjestettävä vähintään autopaikkaa jokaista autohuoltoaseman huoltopaikkaa kohti, kuitenkin niin että autopaikkoja on vähintään autopaikkaa huoltoasemaa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 00 k-m kahdessa kerroksessa. Alueen lounaiskulmassa, Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun risteykseen on osoitettu istutettava puistoalue (P). Voimassa oleva, poistuva asemakaava on liitteessä. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys ((Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 9..0) Arkkitehtiryhmä A6 Oy on tarkastellut keskusta-alueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustan osayleiskaavamuutostyön pohjaksi ja keskustan kaavoitushankkeiden tueksi. Sivu 9

10 Keskustan kaupunkikuvallisen selvityksen lähtökohtana on ollut koko Perhelän korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Kaupunkikuvatarkastelussa on haettu kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia myös keskusta-alueen reunamilla ja keskustan eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristössä ehdotetaan mm. korttelin tiivistämistä. Korttelin liikekiinteistö voisi laajentua myös huoltoaseman tontille tai vaihtoehtoisesti koko korttelia ehdotetaan muutettavaksi selvästi keskustaan liittyväksi kerrostaloalueeksi, esimerkiksi viisi - kuusikerroksisella kerrostalorakentamisella. Kuva: Havainnekuva, kerrostalovaihtoehto Sibeliuksenväylän varsi, Järvenpään kaupunkikuvallinen selvitys. Tontinkäyttösuunnitelmat Tonttien omistajat ja sopimuskumppanit ovat erikseen tutkineet tonteille soveltuvaa rakentamista vuosina ja teettäneet viitesuunnitelmia tonteille. Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy/ Skanska on laatinut viitesuunnitelmia tontille vuosina 00 ja 03 ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy/ Lemminkäinen tontille vuonna 03. Kuva: Urheilukatu, tontti, alustava vaihtoehto, Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy..03 Sivu 0

11 Kuvat: Kortteli, tontti, asemapiirros, vaihtoehdot A ja B, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Kiinteistö- ja tonttirekisteri Korttelin tontit on merkitty kaupungin tonttirekisteriin. Puistoalue ei ole rekisteröity kaupungin kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Rakennettavuusselvitys Korttelin maaperän rakennettavuutta on tutkittu alustavassa perustamistapalausunnossa (työ G6-060, Geotek Oy..0). ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Korttelin asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalokäyttöön Keskustan osayleiskaavan 030 (kv hyv..0, tarkistettu kv.9.0, valitusaika päättyy 9.0.0) periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan muutos sisältyy kaavoitusohjelmaan 0. Tontin omistaja St on vuonna 00 tehnyt kaupungille asemakaavamuutoshakemuksen jonka mukaisesti tontin käyttötarkoitus muutettaisiin asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeutta osoitettaisiin 600 k-m². St on laatinut esisopimuksen kiinteistön osakekaupasta Skanska Talorakennus Oy:n kanssa. Tontin omistaja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 on tehnyt asemakaavamuutoshakemuksen vuonna 03, jossa on haettu muutosta liiketontin muuttamiseksi asuinkerrostalotontiksi. Omistaja on laatinut esisopimuksen kiinteistön osakekaupasta Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Esisopimuksen mukaisesti tavoitteellinen rakennusoikeus tontille olisi 00 k-m². Skanska Oy:n ja kaupungin välillä on keskusteltu puistoalueen myymisestä ja liittämisestä tonttiin. Sivu

12 Tonttien maankäyttöä on vuosina tutkittu hakijoiden ja sopimuskumppaneiden teettäminä erillisinä tonttisuunnitelmina. Vuonna 0 Skanskan ja Lemminkäisen yhteinen arkkitehtikonsultti arkkitehtitoimisto Ark7 Oy on laatinut tulevan kaavoituksen pohjaksi viitesuunnitelmia koko korttelin rakenteesta. Suunnittelua ohjaamaan on asetettu kaupungin työryhmä, jonka kommenttien perusteella on laadittu tontinkäyttösuunnitelma (3..0), jossa korttelin länsi- ja eteläreunalle sijoittuu neljä 6-7 -kerroksista pistetaloa. Kaupunkikehityslautakunta on iltakoulussa 6..0 käsitellyt hankesuunnitelmat ja ohjeistanut kaupunkikehitystä asemakaavan muutostyössä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tonttia koskevan, Järvenpään kaupungin ja St Oy:n välisen puitesopimuksen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tonttia koskevan, Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 välisen puitesopimuksen.. Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite... Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset: - Järvenpää-Seura ry Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kunnallistekniikan suunnittelu - Järvenpään vesilaitos - Caruna Oy - Fortum Sähkönsiirto Oy - Elisa Networks Oy - TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa.. Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 3..0 sekä kirjeellä asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 3..0 lähtien Seutulantalon ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan valmisteluvaihe Asemakaavan muutoksen suunnitteluaineisto on ollut nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 6 ja MRA 30 ) välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä. Kaavamuutoksen lähtökohtia, tavoitteita ja valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 8..0 Seutulantalolla. Sivu

13 Kaavaluonnoksesta on saatu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: Caruna Oy, 0..0 Elisa Oyj, Kunnallistekniikan suunnittelu, Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus As. Oy Juholankatu 3,.6.0 As Oy Juholankatu 3A,.6.0 Asunto-osakeyhtiö Järvenpään Urheilukatu a,.6.0 Jaakko Veijalainen ja Marjatta Tehi,.6.0 Paavo ja Tuire Vainio, Antti Honkanen ja Heidi Ärling, Aki Filenius, Kaisa Edlund, Jyrki Autio, Paavo Vainio, Mari Orlo, Jari Kolehmainen ja Katariina Packalen, Juhani Kujala, Jyrki ja Susanna Autio, As Oy Juholankatu 9, Asunto Oy Järvenpään Juholankatu 6, Leena Borisoff-Åberg ja Kari Åberg, Marko Lähde, Esko Veijalainen, Asemakaavan ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin Lyhennelmät lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 8 (liitetään)...3 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua ei ole järjestetty asemakaavan luonnosvaiheessa. Asemakaavaluonnoksesta on saatu ennakkolausunto Uudenmaan ELY keskukselta..3 Asemakaavan tavoitteet.3. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää keskustan kaupunkirakennetta ja tiivistää keskustan asuinrakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. On tarkoitus tiivistää keskustan eteläisen sisääntuloväylän kaupunkirakennetta Sibeliuksenväylän itäpuolella ja muuttaa kortteli laadukkaaksi asuinkerrostalokortteliksi Järvenpään kaupunkikuvallisen selvityksen ja Keskustan osayleiskaavan 030 mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan korttelin sijaintia paikallisesti arvokkaan Juholankadun jälleenrakennusajan omakotialueen ja Tuusulanjärven kulttuuriympäristöalueen välissä..3. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tontit - ja - suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja kortteliin liitetään Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmassa oleva puistonurkkaus. Maanomistajien yhteisen arkkitehtikonsultin ja kaupungin suunnittelua ohjaavan työryhmän yhdessä laadittujen viitesuunnitelmien mukaan korttelin rakennusoikeus jaetaan tasan kahdelle tontille, joille on tarkoitus rakentaa kaksi samankokoista kuusi- seitsemän kerroksista pistetaloa yhteisellä pysäköintihallilla. Rakennusmassat sijoittuvat Sibeliuksenväylän varteen ja avautuvat etelään. Matala pysäköintihalli ja piharakennus sijoitetaan Juholankadun puolelle ja sovitetaan pientalomaisemaan. Sivu 3

14 Kortteliin laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka liitetään kaavaselostukseen ja hyväksytään sitovina asemakaavan yhteydessä. Tonttijako laaditaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen.. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä kaavavaihtoehtoja, mutta erilaisia ratkaisumahdollisuuksia on työn aikana tutkittu kaupungin asettaman työryhmän ohjauksessa. Asemakaavaratkaisu pohjautuu kevään 0 aikana työstettyihin hankkeen viitesuunnitelmiin, jotka on laadittu kaupunkikehityslautakunnan iltakoulun helmikuussa 0 antamien ohjeiden mukaisesti... Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Järvenpään keskustan kaupunkikuvallisessa selvityksessä ja Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Lähialueen liikennetarkastelua ja liikennelaskentoja on suoritettu asemakaavatyön aikana. Katualueen leveyttä tarkistetaan asemakaavassa metriseksi Juholankadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mikä mahdollistaa erillisen kevyenliikenteen väylän rakentamista Juholankadulle. Juholankadun tarkka parantamissuunnittelu tulee erikseen ajoitettavaksi...3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaiheessa ja toukokuun 0 yleisötilaisuudessa saadun palautteen perusteella asemakaavaluonnosta on tarkennettu ja valmisteltu asemakaavaehdotukseksi. Asemakaavassa korttelissa on yhteensä 9000 k-m asuinrakennusoikeutta, joka on sijoitettu neljään erilliseen samankokoiseen 0 k-m :n rakennusmassaan. Kolme asuinkerrostaloista on sijoitettu Sibeliuksenväylän varteen antamaan sisääntuloväylän katutilalle selkeän rytmin. Sibeliuksenväylän rakennukset avautuvat lounaaseen Tuusulanjärvelle. Neljäs pistetalo korttelin eteläosassa muodostaa Urheilukadun katutilaa. Kuusi- ja osittain seitsemänkerroksiset rakennusmassat on sijoitettu avoimesti tonttien piha-alueille, jotka on tarkoitus toteuttaa avoimina ja puistomaisina Sibeliuksenväylän länsipuolen Rantapuistoalueen maiseman hengessä. Korttelin Juholankadun yksi kaksikerroksisen pientaloalueen puolella tonttien yhteinen, noin 00 autopaikan matala pysäköintihalli toteutetaan katujulkisivultaan puuilmeisenä ja pientaloympäristöön soveltuvana. Kortteleille laaditaan sitovat rakentamistapaohjeet varmistamaan rakentamisen laatua. Alueen hulevedet käsitellään tonteilla viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Kortteli sijaitsee pohjavesialueella savisella maaperällä ja rakentamisaikaiset vaikutukset lähialueen kiinteistöjen rakenteisiin ja vaikutukset ympäristön pohjaveteen tulee selvittää ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamistapaohjeet liitetään kaavaselostukseen ja hyväksytään kaavan yhteydessä. Asemakaavaluonnos, liite 3... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta (hyväksyntä) xx.x.0x Kaupunginhallitus (hyväksyntä) xx.x.0x Kaupunginvaltuusto (hyväksyntä) xx.x.0x Sivu

15 ASEMAKAAVAN KUVAUS. Kaavan rakenne Suunnittelualueen muodostaa korttelin asuinkerrostalojen korttelialue sekä osa Juholankadun katualueesta. Kaava-alue rajoittuu Sibeliuksenväylään, Urheilukatuun ja Juholankatuun sekä Juholankadun pohjoispäässä olevaan puistoalueeseen... Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 7900 m, josta on asuin kerrostalojen korttelialuetta (AK-) 739 m ja katualuetta 0 m. Korttelin rakennusoikeus on k-m, lisäksi kortteliin saa rakentaa asukkaille asuntojen ulkopuolisia varastotiloja ja yhteiskäyttötiloja % varsinaisesta kerrosalasta, eli enintään 30 k-m. Autojen pysäköintihallissa on tilaa noin 00 autolle. Asuintonttien rakentamistehokkuus vastaa lukua e =,. Kortteliin tulee yhteensä noin erikokoista asuntoa ja arviolta noin 30 uutta asukasta... Palvelut Suunnittelualue sijaitsee keskustan eteläosassa ja kaikki keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut, koulut sekä päiväkodit ovat alle kilometrin etäisyydellä. Järvenpään juna-asemalle on matkaa reilu kilometri. Rantapuiston laaja virkistysalue ja leikkipuisto sijaitsevat suunnittelualueen vieressä.. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Kaupungin keskustan uuden osayleiskaavan tavoitteita tiivistää kaupunkirakennetta Sibeliuksenväylän itäpuolella korkealaatuisella asuinrakentamisella. Alue siistiytyy kun vanhat huoltoaseman ja kahvilan rakennukset puretaan ja tilalle toteutetaan avoin puistomaiseen järviympäristöön soveltuva kerrostalokortteli. Juholankadulle varataan tilaa erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Alueen pääväylänä toimivan Sibeliuksenväylän liikenneturvallisuus paranee ja liikennejärjestelyt selkeytyvät kun korttelin tonttiliittymät siirretään pois kadun pääväylältä viereisille kaduille. Alueen sijainti pohjavesialueella on huomioitu kaavamääräyksissä. Korttelin hulevedet käsitellään tonteilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiverkkoon. Tonttien korkeusasemat sidotaan alueen rakennettuun katuverkkoon. Alue liitetään kaukolämpöön. Alueen pilaantuneet maat puhdistetaan rakentamisen yhteydessä. Korttelin melusuojauksesta on annettu kaavamääräykset. Asuinrakennusten parvekkeet lasitetaan ja asuinpihojen oleskelu- ja leikkialueet suojataan liikennemelulta umpinaisilla meluseinärakenteilla, jotka sijoitetaan alueiden ympärille rakennettaviin pergolarakenteisiin. Korttelille laaditaan sitovat rakentamistapaohjeet varmistamaan rakentamisen laatua. Ohjeissa on määräyksiä mm. rakennusten massoittelulle, julkisivumateriaalille, pysäköintilaitokselle, pihajärjestelyille, hulevesien käsittelylle sekä rakennusaikaisen toiminnan haitallisten vaikutusten selvittämisestä ja ehkäisystä lähialueella. Sitovat rakentamistapaohjeet liitetään asemakaavaselostukseen ja hyväksytään asemakaavan yhteydessä..3 Aluevaraukset.3. Korttelialueet AK- Asuinkerrostalojen korttelialue Sivu

16 Kortteli on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ ja julkisten lähipalveluiden tiloja. Kortteliin on sijoitettu rakennusalat neljälle samankokoiselle kerrostalolle ja sille on mahdollista toteuttaa yhteinen autohallirakennus, jossa ei tarvitse rakentaa rajaseiniä tonttien rajalla. Mikäli autohalli toteutetaan yhteisenä ja rakennetaan ilman rajaseiniä, tontteja on riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena rakennuslupavaiheessa. Tonttien välejä ei saa aidata ja piha-alueille on tehtävä yhtenäinen suunnitelma. Korttelin eteläreunaan saa sijoittaa puistomuuntamon. Tontille saa varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa mm. porrashuoneiden hissikuilut, väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin enintään % varsinaisesta kerrosalasta. Tämän lisäksi saa asukkaiden yhteistiloiksi sekä asuntokohtaisiksi asunnon ulkopuolisiksi varastotiloiksi käyttää enintään % rakennusoikeudesta varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukset tule rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja kaikki rakenteet on toteutettava korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, keskustan kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tonteille on rakennettava vähintään autopaikka/ 8 k-m asuintilaa ja lisäksi yksi vieraspaikka/ 000 k- m asuntorakennusoikeutta. Pyörille on varattava säilytystilaa vähintään paikka/ 30 k- m, joista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa ulkoiluvälinevarastoon. Korttelialueelle on laadittava yhtenäinen hulevesisuunnitelma ja hulevedet tulee käsitellä tonteilla viivyttämällä ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Kortteli sijaitsee pohjavesialueella, jolla rakentaminen ei saa aiheutua pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Tonteilla on pohjaveden kannalta haitallisten aineiden varasointi kielletty ja moottoriajoneuvojen alueet sekä jäteastioiden säilytysalueet on päällystettävä vettäläpäisemättömillä pintamateriaaleilla. Korttelissa on pilaantunutta maata ja maaperä on puhdistettava ennen rakentamista..3. Muut alueet Katualueet Juholankadun varaudutaan erilliseen kevyenliikenteen yhteyden rakentamiseen ja katualuetta levennetään korttelin kohdalla metriä leveäksi.. Kaavan vaikutukset.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelin huoltoaseman ja liiketilan toiminnot poistuvat alueelta ja ympäristö siistiytyy kun vanhat rakennukset puretaan. Kortteliin muodostuu uusi avoin puistomaiseen järvimaisemaan ja vanhaan pientaloalueympäristöön soveltuva asuinkerrostaloalue. Kaavaratkaisu tehostaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan muutos uudistaa alueen asuinrakennetta ja selkeyttää Sibeliuksenväylän ympäristörakennetta sisääntuloväylänä. Keskustan hallinnollisten ja liikepalvelujen tuntumaan rakennetaan korkealaatuisia uusia asuntoja laajan rantapuiston virkistysalueen läheisyyteen. Asemakaavan tueksi laaditaan sitovat rakentamisohjeet, joiden avulla edistetään korkealaatuista, ympäristöön soveltuvaa uudisrakentamista... Vaikutukset liikenteeseen Kaavan synnyttämä asuminen aiheuttaa lisäliikennettä ympäröivälle katuverkolle verrattuna nykytilaan. Suunnittelualueen sijainti Järvenpään keskustan, rautatieaseman, sekä bussipysäkkien Sivu 6

17 läheisyydessä mahdollistaa kuitenkin keskimääräistä pienemmän henkilöautojen kulkutapaosuuden. Autoliikenteen määrä lisääntyy lähinnä Juholankadun pohjoispään osalta, sillä uusien asuinrakennusten aiheuttama liikennemäärä on vähäisempi kuin tontilta -- poistuvan huolto-aseman / kahvilan ja liiketaloon aiheuttama asiakasliikenne. Samalla poistuu myös asiakasliikenne Sibeliuksenväylän ja korttelin tonttien välillä. Hankkeen toteutuessa tonttiliikenne poistuu kokonaan Sibeliuksenväylältä korttelin kohdalla, sillä uusissa asemakaavoissa ei voida osoittaa suoria tonttiliittymiä alueen pääkadulle ja Sibeliuksenväylä on eteläisen liikenteen sisääntulon pääväylä. Juholankadun pohjoispään katusuunnittelun yhteydessä tullaan kadun itäreunaan suunnittelemaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie välille Sibeliuksenväylä-Urheilukatu. Juholankadun ja Urheilukadun liittymän eteläpuolisella osuudella Juholankadusta on kevyen liikenteen väylä, joten uuden yhteyden lisääminen täydentää kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä Kaava-alueen meluselvityksessä käytettiin lähtötietona koko kaupungin liikenne-ennusteen liikennemäärämallinnuksen antamia ajoneuvomääriä. Liikennevaikutusten arviointia varten liikennemallinnuksen lukuja tarkennettiin suorittamalla alueen kannalta merkittävissä liittymissä liikennelaskentoja vuoden 0 kesä- ja elokuussa. Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun, Urheilukadun ja Juholankadun sekä Juholankadun ja Sipoontien liittymissä suoritettujen liikennelaskentojen perusteella pystyttiin määrittämään eri katuosuuksien keskimääräinen vuorokausiliikenne ja sen jakautuminen eri kaduille. Asemakaavan seurauksena aiheutuva liikennemäärän tuotos on laskettu Ympäristöministeriön ohjeen (7/008) mukaan perustuen rakentamisen määrään ja siihen, että kohde sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa noin km päässä rautatieasemasta. Kumpaakin asemakaavan tonttia palveleva pysäköintitalo, on tarkoitus rakentaa Juholankadun varteen siten, että rakennuksen eteläiseltä sivulta on ajomahdollisuus Urheilukadulle ja rakennuksen itäiseltä sivulta Juholankadulle kummankin tontin yhteisestä pysäköintitalosta. Kun pysäköintirakennukset rakennetaan yhteen, ne toimivat kokonaisuutena jolloin liikenteen voidaan olettaa jakautuvan puoliksi katujen osalta. Kun puolet asukasliikenteestä ohjautuu Juholankadulle, ja puolet Urheilukadulle, lisääntyy Juholankadun pohjoispään liikennemäärä nykytilan n. 0 ajoneuvoa/vuorokausi - arvosta sadalla autolla n. 0 ajoneuvoon/vuorokausi. Muutos on prosentuaalisesti merkittävä suhteessa nykytilaan, mutta kokonaismäärä 0 ajon/vrk on edelleen hyvin vähäinen kadun kapasiteettiin nähden. Urheilukadulle suuntautuvan lisäliikenteen määrä olisi niin ikään n. 00 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka on murto-osa nykyisen huolto-asematoiminnan aiheuttamasta liikennemäärästä. Liikennelaskentojen saapumissuuntien perusteella asemakaava-alueen liikenteestä n. 0 % suuntautuu länteen päin Sibeliuksenväylälle, 0 % etelään päin Sipoontielle ja 0 % itään päin Urheilukatua pitkin. Kun oletetaan liikenteen suuntautumisen jakautuvan vastaavasti, ja huipputunnin edustavan % kokonaisliikennemäärästä, voidaan päätellä aamuhuipputunnin liikennemäärän olevan Juholankadun eteläosuudella, Sipoontien ja Juholankadun liittymän suunnassa 30 ajon/h, verrattuna nykytilan n. 0 ajoneuvoon. Urheilukadun itäisen osan liikennemäärä olisi arviolta ajon/h, nykytilassa 0 ajon/h. ja läntisen osan, Sibeliuksenväylän liittymän puolella, 80 ajon/h, nykytilassa 70 ajon/h. Liikennemäärien lisäys tulee aiheuttamaan viivytystä Urheilukadulta etelään päin Sibeliuksenväylälle käännyttäessä, liikenteen huipputunteina tämä voi johtaa hetkelliseen jonoutumiseen, mutta liittymän välityskyky säilyy kuitenkin käytännössä samana. Kaupungin liikenne-ennusteen mukaan Sibeliuksenväylän keskivuorokausiliikenne vuonna 03 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän kasvusta huolimatta erityisiä liikennejärjestelmäongelmia ei ole tämän kaavahankkeen johdosta tulossa. Sibeliuksenväylän ja Sipoontien liittymään on suunniteltu kiertoliittymä, joka rakennetaan todennäköisesti viimeistään 00 luvulla. Myös Sibeliuksenväylän, Helsingintien ja Rantakadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymäratkaisu. Kiertoliittymien ohessa myös Sibeliuksenväylän osuudelle tullaan toteuttamaan parantamissuunnitelma, joka suo mahdollisuuden kehittää liikenteen toimivuutta mm. kaistajärjestelyjen osalta. Myös kaavaprosessin aikana suoritetun liikenteellisen tarkastelun tuloksia voidaan hyödyntää jatkosuunnittelussa. Sivu 7

18 ..3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunittelualueella ei nykysin ole juuri kasvillisuutta ja uutta kasvillisuutta on istutettava hankkeen toteutuksen yhteydessä, sillä alueen maaperä on puhdistettava ennen rakentamista. Tonttien piha-alueet toteutetaan avoimina ja yhtenäisinä eikä tonttien välisiä rajoja saa aidata. Avoimet piha-alueet istutetaan puistomaisesti vapaasti kasvavilla puilla. Sibeliuksenväylän rajalle istutetaan avoimen ilmeen muodostavan puurivin. Pihatasot liitetään luontevasti ympäristöön ilman suuria tasoeroja. Asemakaavassa määrätään korttelialueiden hulevedet käsiteltäväksi tontilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Maisemallisesti kerrostalorakentaminen toimii sisääntuloporttina kaupunkirakenteeseen etelästä saapuville. Sisääntuloväylän länsipuolella Rantapuisto säilyy laajana viheralueena järvinäköaloineen. Viistossa Sibeliuksenväylän varteen sijoitetut rakennusmassat luovat maisemassa selkeästi ja rytmitellyn katutilan ja antavat sisääntuloväylälle päin kaupunkimaisen ilmeen ja samalla väljyyttä Juholankadun pientaloalueen puolella. Rantapuiston läheisyys on korostettu avoimilla puistomaisilla piha-alueilla. Alue sijaitsee pohjavesialueella, jolla ei ole sallittua rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Rakennettaessa pohjavesialueelle on varmistettava, että uudisrakentaminen, paalutus ja pohjarakentaminen eivät aiheuta haitallisia muutoksia pohjavesiolosuhteisiin ja lähialueen vanhalle rakennuskannalle. Mahdollisen rakennusaikaisen tärinän vaikutus naapurirakennuksiin ja ympäristöön tulee selvittää rakentamisen yhteydessä.. Ympäristön häiriötekijät Uudisrakentaminen sovitetaan olevaan pientalorakenteeseen ja järvimaisemaan keskusta-alueen eteläosassa. Asuinkerrostalokortteliin laaditaan yhteinen hulevesisuunnitelma ja tonttien hulevedet käsitellään viivyttämällä tonteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Rakennettaessa pohjavesialueelle on varmistettava, että uudisrakentaminen, paalutus ja pohjarakentaminen eivät aiheuta haitallisia muutoksia pohjavesiolosuhteisiin lähialueen vanhalle rakennuskannalle. Myös rakennusaikaisen tärinän vaikutukset naapurirakennuksiin ja ympäristöön tulee selvittää rakennusluvan yhteydessä. Alueen pilaantunut maaperä on puhdistettava ja kunnostettava ennen kaivuuluvan ja rakennusluvan myöntämistä. Liikennemelua kulkeutuu kortteliin Sibeliuksenväylältä. Hankkeessa on teetetty meluselvitys jossa on tutkittu tieliikenteen tuottamia melutasoja sekä selvitetty kuinka hanke voidaan toteuttaa melutasojen ohjearvoja täyttäen. Juholankatu, Kortteli Meluselvitys (A-Insinöörit, 7..0) on liitteessä 6. Selvityksessä todetaan, että rakennusten julkisivuilta vaadittava suurin äänitasoero on 3 db ja rakennusten parvekkeet tulee lasittaa. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat osittain melualueella, eikä niitä voida toteuttaa ilman melunsuojatoimenpiteitä. Asemakaavassa on otettu huomioon meluntorjunnan vaatimukset ja annettu kaavamääräykset leikki- ja oleskelualueiden ja rakennusten sisätilojen melusuojauksesta ja parvekkeiden lasittamisesta. Melualueella sijaitsevat oleskelupihat suojataan melulta sijoittamalla tarvittavia umpinaisia meluseinärakenteita oleskelualueiden pergolarakenteisiin. Melunsuojaus tarkennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Sibeliuksenväylä on alueen pääkatuja jolle asemakaavassa ei voida ohjata tonttiliikennettä. Liikennemäärät kasvavat hankkeen myötä Juholankadulla ja kadun liikenneturvallisuutta parannetaan uudella kevyenliikenteen väylän varauksella asemakaavassa. Juholankadun rakentamisen myötä toteutuu jalankulun ja pyöräilyn väylä Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun välille. Liikennemäärä asumisesta on varsin pieni ja hankkeen toteutuessa liikennemäärä nykyiselle huoltoasemalle häviää. Alueen liikennemäärä kaikkiaan vähenee, mutta Juholankadun pohjoispäässä ajoneuvoliikenne lisääntyy. Kohteen sijainti mahdollistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön, vähentäen selkeästi tarvetta yksityisautoiluun. Sivu 8

19 .6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavaehdotus sekä kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä 0..7 Nimistö Alueen nimistöön ei tule muutoksia. Nimetön puistoalue poistuu Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmasta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelmat ja havainnekuvia. Toteutusta ohjaamaan on laadittu rakentamistapaohjeet (liite ), jotka hyväksytään sitovina asemakaavan yhteydessä. 6. Toteuttamisen ajoitus Korttelin rakennukset puretaan ja maapohja kunnostetaan ennen rakentamista. Korttelin rakennukset on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Toteutus voi alkaa heti kun kaava on lainvoimainen ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Juholankadun katualueen parantamissuunnittelu ja kunnallistekninen suunnittelu käynnistetään kaavan hyväksymisen jälkeen. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat toteutuksen aikataulu ja kaupungin investoinnit. Järvenpäässä Sampo Perttula kaavoitusjohtaja Åsa Graeffe kaavoitusinsinööri Sivu 9

20 a kt Kortteli asemakaavan muutos 0.9 II Liite Poistuva asemakaava/ Ote voimassa olevastakt asemakaavasta II. ua 39.7 kt kh II II ola e Ju h nk a tu.7 yr ä Sibeliuksenväyl 0.0 II h-as 0.9 eilu Urh ka t eilu Urh 0. ka t 0.3 ar an Te rv 39.8 tu 0. nk a ok an tie ar ola Ju h u ar 0 0, Metriä

21 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Kortteli (ST ja liikekiinteistö) Asemakaavan muutos. Mitä tapahtuu ja missä? Järvenpään Keskuksen korttelissa on alkamassa asemakaavan muutostyö, jossa tutkitaan huoltoaseman sekä liike- ja toimistorakennusten tonttien tiivistämistä ja muuttamista asuin- ja liikerakentamiseen. Samalla tutkitaan edellytykset liittää kortteliin Urheilukatuun rajoittuva pieni puistoalue. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee korttelia sekä siihen rajautuvaa puistoaluetta ja osaa Juholankadun katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan eteläosassa Sibeliuksenväylän, Urheilukadun ja Juholankadun välissä, kävelykatu Jannelta noin 00 metriä etelään. Sisällys Mitä tapahtuu ja missä?... Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun lähtötiedot... 3 Osalliset... 7 Miten ja milloin voi osallistua? Kaavan vaikutusten arviointi Aikataulu Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot... 0 Kuva: Suunnittelualueen sijainti Sibeliuksenväylän varressa. Aloite tai hakija Tontin -- omistaja St Oy on vuonna 00 anonut asemakaavan muutosta, jonka mukaisesti huoltoasematontin käyttötarkoitus muutettaisiin kaupungin tulevan kehityksen huomioiden paremmin yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen soveltuvaksi asuin- ja liikerakennustontiksi. Viereisen liike- ja toimistorakennusten tontin -- omistaja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 on vuonna 03 anonut asemakaavan muutosta tontilleen, joka mahdollistaisi tontin pääasiallisen toteutuksen asuinkerrostaloina.

22 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Hanke sisältyy vuoden 0 kaavoitussuunnitelmaan (kh ) ja sitä on käsitelty kaupunkikehityslautakunnan iltakoulussa Kaupunginhallitus on 3..0 hyväksynyt tontteja -- ja - koskevat puitesopimukset tontinomistajien, St Oy ( kh ) ja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 (kh ) ja Järvenpään kaupungin välillä. Kaupungin ja alueen maanomistajien välillä laaditaan maankäyttösopimus, joka viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä.. Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet osoittaa tehokasta asuinrakentamista kortteliin purettavien huoltoaseman ja liikekiinteistön tonteille ja samalla laajentaa korttelia Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmaan. Näkyvällä paikalla kaupungin eteläisen sisääntuloväylän varressa ja Tuusulanjärven sekä Rantapuiston läheisyydessä sijaitsevasta alueesta on tavoitteena muodostaa arvokkaaseen ympäristöön soveltuvan kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen asuinkerrostalokortteli. Huoltoasematontin ja sen pohjoispuolisen liikerakennuksen omistajat ovat vuonna 0 yhdessä teettäneet viitesuunnitelmia tulevan kaavoituksen pohjaksi korttelin maankäytöstä, joissa tonteille on suunniteltu pistemäisiä asuinkerrostaloja ja yhteinen pysäköintitalo. Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee vanhat huoltoasema- ja liikerakennukset. Vuonna 967 rakennettu liikerakennus laajennettiin vuonna 990. Tyhjillään olevassa, osittain kaksikerroksisessa liikeja myymälärakennuksessa on toiminut mm. Iittalan ja Jyskin myymälät. Huoltoasemarakennus on 960 -luvun alusta ja entisen Esson tontilla toimii nykyään St - ketjun huoltoasema. Suunnittelualue rajautuu lännessä Sibeliuksenväylään, jonka länsipuolella avautuu Rantapuiston ja Tuusulanjärven maisemat. Idässä kortteli rajautuu Juholankadun omakotialueeseen. Sibeliuksenväylän tiemaisema ja Juholankadun alue on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa arvokkaina kulttuurialueina (toimenpideluokka 3), joiden säilyttämistä edistetään. Sibeliuksenväylän tiemaiseman tielinjauksen perustana on ollut 600-luvun lopussa rakennettu Hyrylä-Mäntsälä maantie. Keskustan eteläpuolella tien linjaus on suoristettu nykyiseen muotoonsa pääosin 960-luvulla, mutta vanha tielinjaus on kuitenkin säilynyt suurelta osin pyörätienä. Nykyiset Järvenpääntie ja Sibeliuksenkatu muodostavat maisemallisesti yhtenäisen väylän, jolta aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä jälleenrakennusajan yhtenäisenä omakotialueena. Alueen /-kerroksiset omakotitalot on rakennettu suurehkoille tonteille 90-luvulla. Alue vaikuttaa varsin yhtenäiseltä, koska vanhat rakennukset on säilytetty Juholankadun koillispuolella. 3 Kuva: Esimerkki alueen korttelisuunnitelmasta (0). Kortteliin laaditaan erillinen tonttijaon muutos asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3. Suunnittelun lähtötiedot Maanomistus Tontin -- omistaa St Oy ja tontin - - omistaa Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36. Järvenpään kaupunki omistaa suunnittelualueen kiinteistöt ja sekä korttelia ympäröivät katu- ja puistoalueet (rasteroitu alue). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus. Yleiskaava Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv ) palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella, jolla Rakentamista ja maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain luvun 8 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alue rajautuu idässä paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä yhtenäisenä jälleenrakennusajan omakotialueena. Alueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on osoitettu yleiskaavassa Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja -merkinnällä. Lännessä Tuusulanjärven ympäristö kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavalla tai muilla toimenpiteillä. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 00.

23 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava 030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.3.0, mutta ei ole lainvoimainen. ( kh..0 ja kv ei lainvoimainen). Korttelissa keskustan osayleiskaava 030 tulee korvaamaan Järvenpään yleiskaavaa 00, kun se tulee voimaan. Keskustan osayleiskaavassa 030 kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen alueena (AK). Alue varataan asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuinympäristöön sopivia palveluja ja työtiloja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi asuinrakentamista esim. rakennusten pohjakerroksissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,8. Korttelin AK -alue on osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Pääosa suunnittelualueesta on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv), joka on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Alueen rakentamisen suunnittelussa on pohjavesiolosuhteet selvitettävä tarpeen mukaisesti. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Tontilla -- on Mahdollisesti pilaantunut maa-alue -merkintä. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava /6, joka on vahvistettu Kaavassa tontti - on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3), jonka tontin rakennukseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä tarvittavan määrän asuntoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten ja sille on järjestettävä autopaikkoja vähintään autopaikka kutakin liikehuoneistoalan 0 k-m kohti ja autopaikka toimisto- ja asuntotilahuoneistoalan 8 k-m kohti. Tontilla on rakennusoikeutta 000 k-m kahdessa kerroksessa. Alueen eteläosan asemakaava, /7 on vahvistettu Voimassa olevassa kaavassa tontti - on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM). Tontille on järjestettävä vähintään autopaikkaa jokaista autohuoltoaseman huoltopaikkaa kohti, kuitenkin niin että autopaikkoja on vähintään autopaikkaa huoltoasemaa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 00 k-m kahdessa kerroksessa. Alueen lounaiskulmassa, Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun risteykseen on osoitettu istutettava puistoalue (P). Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys (0) Keskustan alueesta on tehty 9..0 kaupunkikuvallinen selvitys, jonka lähtökohtana on ollut koko Perhelän korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Kaupunkikuvatarkastelussa on haettu kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia myös keskusta-alueen reunamilla ja keskustan eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristössä ehdotetaan mm. korttelin tiivistämistä. Korttelin liikekiinteistö voisi laajentua myös huoltoaseman tontille tai vaihtoehtoisesti koko korttelia ehdotetaan muutettavaksi selvästi keskustaan liittyväksi kerrostaloalueeksi, esimerkiksi viisi - kuusikerroksisella kerrostalorakentamisella. Kuva: Ote Järvenpään keskustan osayleiskaavasta 030. Suunnittelualueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on merkitty kh/iii -merkinnällä: Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Idässä alue rajautuu myös Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö -alueeseen (kh/m), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä Kuvat: Ote Järvenpään kaupunkikuvallisen selvityksen havainnekuvavaihtoehdoista Sibeliuksenväylän varressa (Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 0) 6

24 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus Osalliset. Miten ja milloin voi osallistua? Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Fortum Sähkönsiirto Oy o Caruna Oy o Elisa Networks Oy o TeliaSonera Finland Oyj o Järvenpää-Seura ry Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Osallistuminen Mielipide osallistumis ja arviointisuunnitelmasta Mielipide luonnoksesta Aloitusvaihe Valmisteluvaihe haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie,. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 6, MRA 30 ) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupunki, rakennusvalvonta Järvenpään kaupunki, kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Järvenpää-Seura ry Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville, lausunnot - Ehdotus julkisesti nähtävillä Muistutus ehdotuksesta Ehdotusvaihe Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. Tiedottaminen Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja 7 Mahdollinen valitus Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 6, MRA 7 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös 8

25 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 Dnro KAUKE 88/ Kaavatunnus 0000 pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallintooikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6. Kaavan vaikutusten arviointi 7. Aikataulu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 0 Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä touko-kesäkuussa 0 (MRL 6, MRA 30 ) 30 päivää Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläolon aikana Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syksyllä 0 (MRL 6, MRA 7 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan keväällä Yhteystiedot suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seutulantie PL, 00 Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkikehitys, Kaarina Laine Kunnallistekniikan suunnittelu PL, 00 Järvenpää Järvenpäässä 3..0 Sampo Perttula Åsa Graeffe kaavoitusjohtaja kaavoitusinsinööri Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe Suunnitteluinsinööri Miia Haikonen Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa 0

26 Kasinokuja Kortteli, ASEMAKAAVAN MUUTOS, LUONNOS :300 KESKUS Tervanokantie Sibeliuksenväylä :68 : Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n vaatimukset ja on ajan tasalla. Järvenpäässä Kaupungingeodeetti xx.xx.0x Ari Piirainen VI VI VI 7 II ras yht % saa- yr 3 mu Juholankatu II kh Juholankadun parantaminen: katualue levenee n. metriä - pyöräily- ja jalankulkuyhteyden varaus h-as ar 9 ras a- AK-xx VI saa- ua JUHOLANKATU 0 a- kt Urheilukatu ar II kt II 0. 6 Juholankatu Tontille voidaan sijoittaa tarvittavia puistomuuntamoita. 0. Ehdotus siirrettävän muuntamon paikaksi. 3-9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-xx ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden m ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja ja varastoja kerroksiin, kuitenkin enintään % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki- ja oleskelualueelle saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia, lämmittämättömiä yksikerroksisia katoksia ja varastoja. Leikki- ja oleskelualuetta ei saa käyttää toimistoihin tai liiketiloihin liittyvään avovarastointiin. Tontille sijoitettava leikki- ja oleskelualue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melu alueella ei ylitä melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) arvoja päivällä (klo 7-) db(a) ja yöllä (klo -7) 0dB(A). Rakennusten sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 3dB(A) eikä yöohjearvoa 30dB(A). Parvekkeet on lasitettava. Rakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, keskustan kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Rakentamattomat tontin osat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Asuinrakennusten porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys tontin leikki- ja oleskelualueelle. Porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa jokaisen kerroksen kohdalla. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontille on rakennettava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikki- ja oleskelualueita. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Korttelialueelle on laadittava yhtenäinen hulevesisuunnitelma, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. Kortteliin saa sijoittaa tarvittavan määrän kiinteistö- ja puistomuuntamoita. Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään paikka / 30 k-m. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon. Tontille on rakennettava vähintään autopaikka/ 8 k-m asuintilaa. Vieraspaikkoja on varattava lisäksi vierasautopaikka / 000 k-m asuntorakennusoikeutta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 0 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. J + K

27 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Kortteli ASEMAKAAVAN MUUTOS : 000 / LUONNOS 0..0 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. KES Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:. eli Keskuksen kaupunginosan korttelia sekä puistoaluetta (kiinteistöt ja ) ja katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:. eli Keskuksen kaupunginosan kortteliin asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. JUHOLANKA Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. 0 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kaava-alueen korttelissa on noudatettava selostuksen liitteenä olevia rakentamistapaohjeita. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. i +yht % Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia kerrosalasta saadaan varsinaisen kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteiseen käyttöön sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja varten. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 6 ja MRA 30 mukaisesti Rakennusala. Kaupunkikehityslautakunta pvm Nähtävänä MRL 6 ja MRA 7 mukaisesti mu- Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT a- Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saadaan rakentaa autokatoksia ja -talleja sekä jätehuoltotiloja rakennusoikeusmääräyksien estämättä. Katu. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Päiväys Tarkistettu Khdno Kaavatunnus Arkistonumero kauke 88/ saa- Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakennus- tai kaivuuluvan myöntämistä. Suunnittelija Piirtäjä Tallennusnimi Mittakaava åg åg 0000K_ :000 Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Åsa Graeffe Kaavoitusinsinööri Koordinaatisto ETRS GK

28 Liite. 7 0 jäte 6 6 Ju ho lan tu ka V UV lle so lata ES-ap ES-ap 3 ap vieras 368,9 m a ajo ap ylätaso 7 alataso 8 a 9 9 I ja U L IKK LE ESKE L O la / Sibeliuksenväylä rgo pe ras aj uo ja 0. olle tas lä oy lus me ,8 m 6 3 jäte V UV 38 ap ylät ylätaso a alata alataso 6 la / rgo tas ala 368,8 m 0. ajo ja 3 ap vieras 7 olle 368,8 m : uo lus me I ja U L IKK LE ESKE L O pe ES-ap ES-ap : Ur o 3 h k eilu atu m nta u mu 0.3 ar 0/ & Asemapiirros, ILLUSTRAATIO Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki piir. nro.: 0. piir. nro.: J Järvenpää, Juholankatu :00

29 6 johtoras. Autopaikkaras. :77 7 ras. 6 6,8 m Rakeisuuskaavio piir. nro.: 0. :00 ras. Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki :360 :300 :300 0/ & piir. nro.: 0. :68 : ar 0 yr kt ar kt ar 3 yr kt ar Kansakoulunkatu uaua 0 kh Juholankatu Urheilukatu :68 Urheilukatu kh 0.3 :00 3 Juholankatu 0. : kh Sibeliuksenväylä Kasinokuja Tervanokantie : : :360 : ajo alatasolle ES-ap 3 ap +0. vieras ap ylätaso 7 alataso 8 ajo ylätasolle jäte UVV ap ylätaso alataso 6 + LEIKKI ja OLESKELU ap vieras ajo alatasolle :68 muuntamo LEIKKI ja OLESKELU jäte UVV ES-ap ES-ap ES-ap Tonteille esitetään 9000 kem asuinrakennusoikeutta, joka jakautuisi tasan tonttien kesken. Lisäksi pysäköintilaitoksen kooksi tulisi noin 30 brm ja varasto- ja jätehuollon rakennuksille varattaisi noin kem aputilakerrosalaa. Autopaikkoja on yhteensä kpl (+ esteetöntä paikkaa tontin piha-alueella). Kummallakin tontilla on: 00 kem asuinrakennusoikeutta Pysäköintilaitosalaa on tontilla noin 60 brm tontilla noin 690 brm Autopaikkoja on tontilla = ap / 83,3 kem asuinrakennusoikeutta tontilla 8 Ulkoiluvälinevarasto ja jätekatoksen rakennusoikeutta tontilla 7 kem tontilla kem Kunkin yksittäisen asuinrakennuksen kerrossala on 0 kem kokonaisala on 3 00 brm tilavuus on 0 00 brm kellarin ala 370 brm missä rakennetaan kellari asuntoja olisi 8-33 kpl / talo

30 LÄNTEEN URHEILUKATU ITÄÄN URHEILUKATU +0.3 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0.3 Julkisivukaavio länteen ja itään piir. nro.: 0.3 :30

31 ETELÄÄN SIBELIUKSENVÄYLÄ JUHOLANKATU Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0. Julkisivukaavio etelään piir. nro.: 0. :300

32 ras. Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki :68 : ,0 m 0/ & piir. nro.: 0. alataso 7 673, m Pohjakaavio, KELLARI piir. nro.: 0. :00 9 Urheilukatu 0 6 Juholankatu ar KELLARI ja VSS alataso KELLARI ja VSS Sibeliuksenväylä

33 ras. Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 9, m 9,0 m 77,9 m 3, m 7, m 68,0 m,7 m 9,0 m 9, m 9,0 m 77,9 m 3, m 33,6 m 68,0 m 9, m 9,0 m 77,9 m 6,8 m 9, m 9,0 m 77,9 m,8 m 3, m 9,0 m,9 m 6,8 m 68,0 m 9,0 m :68 9,0 m 33,6 m :360 0/ & piir. nro.: ajo alatasolle ar Pohjakaavio, MAAN TASO piir. nro.: 0.6 : jäte 6 6 Juholankatu UVV ajo ylätasolle Urheilukatu ap ylätaso alataso ajo alatasolle +.0 ES-ap ES-ap 3 ap vieras ap ylätaso 7 alataso UVV ap vieras 0 pp 0 pp LEIKKI ja OLESKELU pergola / melusuoja jäte 0 pp 0 pp 0 pp LEIKKI ja OLESKELU pergola / melusuoja 0 pp ES-ap ES-ap muuntamo Sibeliuksenväylä

34 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0.7 Leikkaus piir. nro.: 0.7 :300

35 jäte 6 6 Ju ho lan tu NOSTOPAIKKA säde 6 m lle so lata ES-ap ES-ap a ajo 3 ap vieras itti n ssi n re 39.9 lan toine u b am htoeh +.8 vai 368,9 m 7 ka V UV Kaaviossa esitetty nostopaikat Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kaluston ulottumilla. ap ylätaso 7 alataso 8 a NOSTOPAIKKA säde 6 m Nostoauton pelastustiet ovat ympäriajettavia. Ensisijaiset pelastustiet tarkoittavat lyhintä reittiä nostopaikoille. Vaihtoehtoinen reitti kulkee pihan läpi. Nostopaikka toimii molemmista suunnista ajettaessa. 9 9 ras 0. n ne toi eh hto tie vai astus l pe +.0 ensisijainen pelastustie Sibeliuksenväylä Ambulanssi voi myös käyttää eri sisääntuloja tarpeen mukaan. Mikäli muu pelastustoiminta tukkii jonkin reitin. I ja U L IKK LE ESKE L O +0.3 aj V UV ap ylät ylätaso a alata alataso 6 vaiht o pelaa ehtoiinen stus tie I ja U L IKK LE ESKE L O tas ala vieras 0. ajo 3 ap 368,8 m 7 olle 368,8 m : NOSTOPAIKKA säde 6 m jäte NOSTOPAIKKA säde 6 m ,8 m 0.3 olle tas lä oy 7. NOSTOPAIKKA säde 6 m ES-ap ES-ap : o 3 Ur h k eilu atu m nta u Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0.3 0/ & piir. nro.: 0.8 ar Asemapiirros, PELASTUSTIET piir. nro.: J Järvenpää, Juholankatu NOSTOPAIKKA säde 6 m mu :00

36 a n ikk uto yspa ea jät sähd py 7 lumenkeräys lumenkerä jäte 6. 6 Ju ho lan tu ka V UV lle so lata ES-ap ES-ap 3 ap vieras 368,9 m a ajo Kaaviossa esitetty lumenkasauspaikat. Lumenpoistossa tulee huomioida pelastustie pistojen huolto Sibeliuksenväylän kevyenliikenteen väylälle. ap lumenkeräys ylätaso 7 alataso 8 a Pysäköintilaitoksen ylätason lumi kerätään suoraan lavalle autoon, jolle on seisahduspaikka sisäänajon toisella kaistalla. Pysäköinnin ajo tapahtuu tällöin yhdellä kaistalla. 9 9 ras Sibeliuksenväylä I ja U L IKK LE ESKE L O tontin jäteauto pysähtyy Juholankadulla jätekatoksen vieressä. tontin jäteauto ajetaan pelastus- / huoltotielle ja peruutetaan Urheilukadun suuntaisesti jätehuoneen viereen tontin puolella. Peruutustila ja jäteauton pysähdyspaikka erotetaan tontin rajalla matalalla max. 600 mm korkealla muurilla jalkakäytävästä olle tas lä oy +.0 ka ton aik iau ysp 0 lum sähd py + ka ton aik au ysp e t d jä äh s py aj ,8 m 3 jäte V UV ap 0.3 ylät ylätaso a alata alataso lumenkeräys men menkeräys I ja U L IKK LE ESKE L O ap ES-ap :360 7 olle lumenkeräys 0. tas ,8 m :68 ala vieras 368,8 m 0. ajo lumenkeräys ES-ap Ur o 3 h k eilu atu m nta u mu 0.3 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0.9 ar Asemapiirros, HUOLTO piir. nro.: :00

37 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0.0 Ilmaperspektiivi, etelästä piir. nro.:

38 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0. Näkymä Sibeliuksenväylältä etelästä piir. nro.:

39 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0. Näkymä Juholankadulta etelästä piir. nro.:

40 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0.3 Ilmaperspektiivi, pohjoisesta piir. nro.:

41 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0. Näkymä Sibeliuksenväylältä pohjoisesta piir. nro.:

42 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki 0/ & piir. nro.: 0. Tulonäkymä Sibeliuksenväylältä piir. nro.:

43 Juholankatu kortteli, Järvenpää M e l u s e l v i t y s

44 (0) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Tilaaja Akustiikkasuunnittelija Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Selostuksen tarkoitus... 3 LÄHTÖTIEDOT.... Maastomalli ja rakennukset.... Liikenne... 3 VAATIMUKSET... MALLINNUS... 6 TULOKSET Julkisivuille kohdistuva melu Ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden suojaus melulta Äänitasot piha-alueella LOPPUPÄÄTELMÄ... 9 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 3 A 330 Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

45 3(0) JOHDANTO. Tilaaja Skanska Talonrakennus Oy Juha Laaksonen Lemminkäinen Talo Oy Jesper Lindgren Akustiikkasuunnittelija A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 3 A, 330 Tampere puh , fax TkK Henry Niemi p henry.niemi@ains.fi DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Rakennuskohde: Tehtävä Juholankatu kortteli Järvenpää Meluselvitys Kohteeseen kuuluu neljä 7-kerroksisista asuinkerrostaloa. Tontin sisäpihalla sijaitsee kaksi leikkialuetta.. Selostuksen tarkoitus Selvityksessä tutkitaan tieliikenteen tuottamia melutasoja kohteessa Juholankatu, kortteli, ja sitä kuinka rakennukset ja niiden oleskelualueet voidaan toteuttaa melutasojen ohjearvot täyttäen. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0

46 (0) LÄHTÖTIEDOT. Maastomalli ja rakennukset Selvitys perustuu Ark7 Oy:n..0 saatuihin pääpiirustuksiin sekä maastotietokannasta saatuun pohjakartta-aineistoon. Maastomalli sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 0/0 (ks. päivitetty kenttä latauslinkistä) aineistoa. Kartta sisältää alueen korkeustiedot sekä rakennusten ja liikenneväylien sijainnit. Kuvassa. on esitetty arkkitehdin pääpiirustusten mukaiset rakennusten sijainnit. (latauslinkki Kuva. Järvenpään Juholankadun rakennusmassojen sijoittelu.. Liikenne Tieliikenne Kohteen läheisyydessä sijaitsevat pääasialliset melunlähteet ovat Sibeliuksenväylä, Urheilukatu ja Juholankatu, joiden liikennemäärät perustuvat Järvenpään kaupungin liikennesuunnitteluosastolta saatuihin nykytilanteen ja vuoden 03 ennustetilanteen liikennemäärätietoihin. Keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuus on esitetty eri tieosuuksille taulukossa.. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0

47 (0) Taulukko.: Melulaskennassa käytetyt nykyiset ja ennustetut keskiarkivuorokauden tieliikennemäärät. Tieosuus KAVL Nykytilanne [ajon/vrk] KAVL Ennuste v. 030 [ajon/vrk] Nopeusrajoitus [km/h] Raskaan liikenteen osuus Sibeliuksenväylä (Urheilukadun pohjoispuolella) % Urheilukatu % Juholankatu (Urheilukadun pohjoispuolella) Juholankatu (Urheilukadun pohjoispuolella) % % Yö- ja päiväajan liikennemäärät jakautuvat siten, että 90 % keskiarkivuorokausiliikenteestä (KAVL) ajoittuu päiväajalle (klo 7-) ja loput yöajalle (klo -7). 3 VAATIMUKSET Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/99 Valtioneuvoston päätöksessä 993/99 [] on määritelty melun A-painotetun ekvivalenttitason LA,eq enimmäisarvot ulko- ja sisätiloissa. Päätöksessä määritetyt suurimmat sallitut äänitasot on esitetty taulukossa 3.. Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 993/99 mukaiset suurimmat sallitut ohjearvot Sovellettava alue Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Ohjearvot sisällä Melun A-painotetun ekvivalenttitason enimmäisarvo L A,eq Päiväaikaan (klo 7-) Yöaikaan (klo -7) db /0 db* db 0 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 3 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 3 db - Liike- ja toimistohuoneet db - A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0

48 6(0) *Yöohjearvo vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha alue. Uusilla alueilla yöohjearvo on db ja vanhoilla alueilla 0 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset Pihojen leikkialueet sekä asuntokohtaiset parvekkeet on määritetty oleskelualueiksi, jolloin niissä noudatetaan valtioneuvoston päätöksen 993/99 mukaisia melutason ohjearvoja. Tämä kohde on oletettu uudeksi alueeksi, jolloin oleskelualueilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana (LA,eq,7-) db tai yöaikana (LA,eq,-7) db. MALLINNUS Meluselvityksissä käytettävä melumallinnusohjelmisto Cadna A. sisältää pohjoismaiset tieliikenne-, raideliikenne- ja ympäristömelun laskentamallit. Ohjelmistosta on voimassa oleva ylläpitosopimus, joka takaa, että käytössä on aina viimeinen versio ohjelmistosta. Melumallinnus perustuu pohjakartta-aineistosta luotavaan kolmiulotteiseen maastomalliin. Ohjelmisto ottaa huomioon maan ja rakennusten pintojen akustiset ominaisuudet. Laskennassa huomioon otettavien heijastusten määrä on. Mallinnuksessa rakennukset, tiet, pysäköintialueet yms. ovat ääntä heijastavia pintoja. Maanpinta on asetettu ääntä vaimentavaksi. Ohjelmisto laskee melun leviämisen maastossa tai rakennetussa ympäristössä liikennemäärien, ajonopeuksien ja raskaan liikenteen suhteellisten osuuksien perusteella. Liikenteen aiheuttamat A-painotetut keskiäänitasot on laskettu päivä- (LA,e,q,7-) ja yöaikaan (LA,e,q,-7). Melun leviämisen havainnollistamiseksi liitteissä, ja 3 on esitetty mallinnuksen tuloksena saadut melukartat, jotka tässä selvityksessä on laskettu käyttämällä laskentapisteiden välinä m. Melukartat on laskettu metriä maanpinnan yläpuolella. Lisäksi julkisivuihin ja parvekelasituksiin kohdistuvat korkeimmat äänitasot on esitetty liitteessä. Melukartoissa keskiäänitasot on esitetty erivärisinä vyöhykkeinä, joiden leveys on db. Vyöhykkeet on lisäksi jaettu pienempiin osiin mustilla viivoilla, db välein. Meluvyöhykkeet on piirretty karttoihin valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ylittävältä osalta, eli silloin kun A-painotettu keskiäänitaso ylittää päiväajan kartoissa db ja yöajan kartoissa db. TULOKSET. Julkisivuille kohdistuva melu Rakennukset on mallinnuksessa oletettu täysin heijastaviksi, jolloin melukartoissa esitetyt äänitasot rakennusten julkisivuilla ovat 3 db suurempia kuin rakennuksen julkisivuihin kohdistuvat äänitasot. Tämä johtuu siitä, että melukarttoihin sisältyy julkisivusta heijastunut ääni, joka ei ole kulkemassa rakennuksen sisään, vaan julkisivusta pois. Toisin sanoen rakennuksen julkisivusta heijastunut ääni ei vaikuta rakennuksen sisälle muodostuvaan äänitasoon, eikä sitä oteta huomioon rakennuksen ulkovaipan äänitasoeroa laskettaessa. Rakennuksen julkisivuihin kohdistu- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0

49 7(0) vat liikenteestä johtuvat suurimmat A-painotetut keskiäänitasot ovat päiväaikaan (LA,eq,7-) 66 db ja yöaikaan (LA,eq,-7) 9 db ilman heijastuksia. Keskiäänitasot on esitetty julkisivukohtaisesti liitteessä.. Ulkovaipan ääneneristys Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimus ilmoitetaan asemakaavassa julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Liitteessä on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia. Rakennusten julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa.. Kuvan äänitasoerovaatimukset on laskettu päiväaikaisista keskiäänitasoista, jotka ovat tässä tapauksessa mitoittavia. db ja sitä pienempiä äänitasoerovaatimuksia ei ole esitetty. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys mitoitetaan esimerkiksi Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 08 [] tai ohjeen RIL [3] mukaisilla menetelmillä. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon ulkovaipassa olevien ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja korvausilmaventtiilien muodostama kokonaisuus sekä rakennusosien ja huonetilan pinta-alat. Kuva. Julkisivujen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0

50 8(0).3 Parvekkeiden suojaus melulta Parvekkeet tulkitaan ulko-oleskelualueiksi ja niillä vallitseva äänitaso saa olla vnp 993/99 mukaan korkeintaan db päiväaikaan ja db yöaikaan. Parvekkeen äänitasoerovaatimus ilmoitetaan julkisivuun kohdistuvan äänitason ja parvekkeella sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Liitteessä on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia. Parvekkeiden äänitasoerovaatimukset eri julkisivuilla on esitetty kuvassa.. Kuvan äänitasoerovaatimukset on laskettu yöaikaisista keskiäänitasoista, jotka ovat tässä tapauksessa mitoittavia. Parvekkeen äänitasoerovaatimuksen laskennassa ei oteta huomioon julkisivusta pois heijastuvaa ääntä, mutta jos lasitusta ei tehdä, heijastus kasvattaa parvekkeelle muodostunutta äänitasoa ja se täytyy ottaa huomioon. Tämän takia parvekkeet on lasitettava myös niillä julkisivuilla, joilla liitteen mukaan julkisivulle kohdistuva äänitaso on yli 3 db ilman heijastuksia. Kuva. Parvekkeiden äänitasoerovaatimukset eri julkisivuilla. * Pienin kuvassa esitetty äänitasoerovaatimus on 3 db joka toteutuu tavanomaisella parvekelasituksella. Julkisivuilla, joilla äänitasoerovaatimus on db tai enemmän, voi olla teknisesti haastavaa toteuttaa parvekkeita, joiden lasipinta-alat ovat suuria esim. jos lasituksia on parvekkeen kolmella sivulla. Parvekkeiden äänitasoerovaatimuksia on mahdollista tarkentaa toteutussuunnitteluvaiheessa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 7..0