HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

2 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksia. Toimintaohjelma antaa suunnan hoitotyölle, sen johtamiselle, opetukselle ja tutkimukselle. Painopistealueet ovat asiakaslähtöisyys, osaava ja sitoutunut henkilökunta, toimivat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut, verkostot sekä voimaantumista tukeva ja ja kustannusvaikuttava toiminta. Ohjelma sisältää edellä mainituille osa-alueille asetetut tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja arvioinnin perusteet. Toimintaohjelman keskeiset teemat ovat asiakkaan ja henkilöstön voimaantumisen tukeminen, potilasturvallisuus, laatu ja tutkittu tieto. Hoito ja palvelut ovat sekä terveyttä edistäviä että perhekeskeisiä.

3 3 Tässä toimintaohjelmassa asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta olla osallinen ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, hoivaan ja palveluun. Tausta-ajatuksena on, että asiakas itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa asiakas saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Voimaantumisella (empowerment) tarkoitetaan ihmisestä itsestään lähtevää prosessia, jota voimaantumista edistävä ympäristö tukee. Yksilöä autetaan löytämään omat voimavaransa ja ottamaan vastuuta sairauteensa ja elämäntapaansa liittyvistä asioista mahdollisuuksiensa mukaan. Asiakkaasta ja potilaasta käytetään yhteisnimitystä asiakas. Hoito-, palveluja kuntoutusketjuista sekä verkostoista käytetään yhteisnimitystä palveluketjut. Hoitotyön toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä sekä alueen sosiaali- ja perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden kanssa. Toimintaohjelma on käsitelty perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön, Aksilan, ohjausryhmässä. Yhteistyössä toimien osaava henkilöstö edistää koko maakunnan väestön terveyttä yhdessä enemmän. Toimintaohjelman työryhmän puolesta Christina Rouvala

4 4 Osaava ammattihenkilöstö tukee asiakkaan voimaantumista. Asiakaslähtöinen, voimaantumista edistävä ja vaikuttava hoito ja palvelu Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta olla osallinen ja vaikuttaa omaan hoitoonsa ja palveluunsa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös, että hoidon ja palveluiden kokonaisuus toimii asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin palveluketjusta muodostuu organisaatiorajoista riippumaton ja saumaton kokonaisuus. Voimaantunut asiakas tunnistaa tarpeensa ja käytettävissä olevat voimavaransa ongelman ratkaisemiseksi. Osaava ammattihenkilöstö tukee asiakkaan voimaantumista. Näin varmistetaan hoidon ja palvelujen asiakaslähtöisyys, turvallisuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus.

5 5 Tavoitteet» Asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja palveluissa korostuu asiakkaan kohtaaminen hänen elämänarvojaan kunnioittaen, kohteliaasti, yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti.» Asiakas saa tietoa, tulee kuulluksi ja ymmärretyksi palvelun käyttäjänä päättäessään itseään koskevissa asioissa.» Hoitotyön toiminta ja palvelut ovat sekä terveyttä että voimaantumista edistäviä ja vaikuttavia. Niissä korostuvat näyttöön perustuvat käytännöt ja perhekeskeisyys. Mittarit» Asiakkaan kokemus -mittari» Muistutukset, kantelut» Perheen tukeminen -mittari» Potilas-/asiakaspalautteet» Terveys-, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat Toimenpiteet» Hoitotyötä ja palveluja toteutetaan asiakkaan ja hänen perheensä tai läheistensä kanssa vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.» Asiakkaan osallistuminen toteutuu yhdessä laadittujen terveys-, hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelmien kautta luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa.» Asiakkaan ja läheisten ohjaus on terveyttä edistävää ja perhekeskeistä. Asiakkaan ohjaus tukee myös hänen voimavarojaan ja elämäntilannettaan sekä tuottaa terveyshyötyä.» Hoito, hoiva ja palvelut perustuvat tutkittuun tietoon ja näyttöön. Arviointi» Analysoidaan mittareiden avulla kerätty tieto ja tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet.

6 6 Vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi henkilökunta kehittää omaa työtään ja työyhteisöään. Osaava ja sitoutunut henkilöstö Osaava henkilöstö arvostaa omaa työtään, tunnistaa omat inhimilliset ja ainutlaatuiset voimavaransa sekä on valmis ottamaan ne käyttöön palvelutapahtumassa. Vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi henkilökunta kehittää omaa työtään ja työyhteisöään. Henkilöstö huolehtii jatkuvasti kyvystään uudistua ammatillisesti. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan työnsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Osallistuva henkilökunta ja osallistava johtaminen yhdessä tukevat yhteisöllisyyden ja moniammatillisuuden vahvistumista. Asiakaslähtöistä, moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa ja verkostoituvaa toimintakulttuuria vahvistetaan. Arvostava ja rakentava vuorovaikutus sekä dialogi tukevat työntekijän voimaantumista ja sitoutumista työhön. Samoin näyttöön perustuva, osallistava ja voimaantumista tukeva johtaminen vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia. Muuttuvat ja kehittyvät työelämän vaatimukset ovat lähtökohtana henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja joustavalle kohdentamiselle.

7 Tavoitteet» Henkilöstön osaaminen vastaa toimintaa. Kehittämisessä ennakoidaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tuetaan yksilöllistä uudistumiskykyä.» Henkilöstön osaaminen varmistetaan hyvän perehdytyksen, työssä oppimisen, täydennyskoulutuksen ja urakehityksen avulla.» Inhimillisten voimavarojen johtaminen on osallistavaa ja perustuu ajantasaiseen tietoon toiminnasta ja toimintaympäristöstä.» Hyvät johtamis-, alais- ja vuorovaikutustaidot tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja sitoutumista.» Johtaminen tukee henkilöstön osallistumista tutkimus- ja kehittämistoimintaan.» Henkilöstörakenne on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, voimavarat ovat riittävät ja oikein kohdennetut sekä oikeassa suhteessa perustehtävään. Mittarit» Kehityskeskustelujen ja työpaikkakokousten toteutuminen» Koulutussuunnitelmat, -raportit ja osaamiskartoitukset» Opiskelijaohjauksen palautejärjestelmä» Työhyvinvointimittari» Varhainen tuki -tilastot Toimenpiteet» Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja perehtyminen on suunnitelmallista.» Henkilöstön osaamista kehitetään strategiaan perustuvan täydennyskoulutuksen, työssäoppimisen, systemaattisen työnkierron, mentoroinnin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla.» Kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti.» Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan erilaisin toimenpitein. Arviointi» Analysoidaan mittareiden avulla kerätty tieto ja tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet 7

8 8 Kaikkien toimijoiden työn lähtökohtana on asiakkaan elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toimivat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut sekä verkostot Toimivat palveluketjut ovat saumattomia ja niissä kuvataan eri toimijoiden yhteistyö, työnjako ja vastuut. Niitä toteuttamalla ja kehittämällä turvataan palvelujen saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus ja laatu. Lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, näyttöön perustuva tieto sekä moniammatillinen yhteistyö ja osaaminen. Toimivat ketjut mahdollistavat hyvät ja turvalliset palvelut. Ne tuottavat terveyshyötyä sekä tukevat asiakkaan ja perheen voimaantumista. Palveluketjuissa toimivat moniammatilliset ja monialaiset verkostot. Niiden yhteistyönä muodostuu asiakkaan palvelujen kokonaisuus. Kaikkien toimijoiden työn lähtökohtana on asiakkaan elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

9 9 Tavoitteet» Kaikille asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma. Sitä toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja ammattilaisten kesken.» Ammattihenkilön osaaminen hyödynnetään tehokkaasti palveluketjun jokaisessa vaiheessa.» Näyttöön perustuva ohjaus mahdollistaa ja tukee potilaan omahoitoa. Mittarit» Asiakaspalautejärjestelmät» Laadunseurantamittaristo Toimenpiteet» Palveluketjut laaditaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen yhteistyönä kokemusasiantuntijoiden ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta hyödyntäen.» Ohjausta uudistetaan ja otetaan monipuolisesti käyttöön tietoteknisiä ratkaisuja. Arviointi» Analysoidaan mittareiden avulla kerätty tieto ja tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet.

10 10 Taloudellinen toiminta edellyttää päällekkäisten toimintojen poistamista prosesseista ja niiden hiomista sujuviksi. Kustannusvaikuttava toiminta Julkisella terveydenhuollolla on eettinen vastuu voimavarojen oikeasta käytöstä. Tämä vastuu sitoo sekä hoitavaa henkilöä että koko hoitoyhteisöä. Terveyshyötyä tuottavan toiminnan kustannusvaikuttavuuden tehostamiseksi kehitetään näyttöön perustuvia hoito- ja toimintakäytänteitä. Taloudellinen toiminta edellyttää päällekkäisten toimintojen poistamista prosesseista ja niiden hiomista sujuviksi.

11 11 Tavoitteet» Kustannusvaikuttava toiminta perustuu strategioihin.» Voimavaroja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutoksiin.» Ammattihenkilöstö toimii kustannustietoisesti ja -vastuullisesti. Mittarit» Henkilöstöhallinnon raportit» Koulutusraportit» Talousraportit» Toiminnan seurantaraportit Toimenpiteet» Koulutuksella vahvistetaan henkilökunnan talousosaamista.» Kustannusvaikuttavuutta arvioidaan ja kehitetään yksikön, organisaation ja valtakunnallisten tilastojen ja kohdennettujen seurantaraporttien avulla. Arviointi» Analysoidaan saatu ja kerätty tieto ja tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet.

12 Työryhmä Ala-aho Sirkka, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Aho-Koivula Maija, laatupäällikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Haapala Terhi, hoitotyön johtaja, Lapuan terveyskeskus Kipinä Markku, vanhustyön johtaja, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Kojola Marita, hoitotyön johtaja, Seinäjoen terveyskeskus Kontkanen Päivi, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Korkiamäki Kirsi, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Laitila Minna, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Latomäki Mervi, hoito- ja hoivatyön johtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Leikkola Päivi, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lepistö Elise, hoitotyön johtaja, JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Luoma-aho Birgitta, osastonhoitaja, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Mäenpää Marketta, hoitotyön johtaja, Seinäjoen terveyskeskus Mäki-Rajala Aila, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ojanen Ari, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ollikainen Teija, ylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Paavilainen Eija, professori, Tampereen yliopisto Rouvala Christina, hallintoylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Runsala Eila, ikäihmisten palvelupäällikkö, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Saviniemi Marjatta, johtava hoitaja, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Somppi Marja-Liisa, hoitotyön johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toivonen Tarja, hoito- ja hoivatyön johtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Viitala Mauri, johtava hoitaja, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Ylirinne Anne, ylihoitaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri