Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Transkriptio

1 Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

2 Sisältö Tehty viime ohjausistunnon jälkeen Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset BKT:n ja työllisyyteen vaikutukset BKT:n (milj. ) vaikutukset työllisyyteen (htv) vaikutukset elintarvikeketjun työllisyyteen (htv) vaikutukset yksityiseen kulutukseen vaikutukset ulkomaiseen vientiin ja tuontiin vaikutukset elinkeinorakenteeseen Järvi-Suomen Portin irtisanomisten vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon Valion tehtaan sulkemisen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon Tehdään jatkossa Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

3 Tehty viime ohjausistunnon jälkeen Päivitetty data vastaamaan Kouvolan seutukunnan todellista elintarviketalouden toimialajakaumaa 3 % 1 % Lihanjalostus 20 % 30 % 35 % 11 % Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Laskettu nykytilanteen vaikuttavuus Laskettu kahden menetyksen, Valion tehtaan sulkemisen ja Järvi- Suomen Portin irtisanomisten, vaikutukset seutukunnan aluetalouteen Kirjoitettu raportin nykyisen vaikuttavuuden osuus Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

4 % -yksikköä Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset BKT:hen ja työllisyyteen 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8 BKT Työllisyys Elintarviketalouden alatoimialoista lihanjalostuksella on suurin vaikutus alueen BKT:n ja työllisyyteen. Koko elintarviketalouden vaikutus alueen BKT:n on 3,35 %- yksikköä ja työllisyyteen 3,36 %-yksikköä. Järvi-Suomen Portin irtisanomisilla ja Valion tehtaan sulkemisella on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus Kouvolan seudun aluetalouteen. Lihanjalostuksen sekä meijerituotteiden vaikuttavuus olisi siis suurempi, jos näitä menetyksiä ei olisi tapahtunut. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

5 Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset BKT:n (milj. ) BKT milj. Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus alueen BKT:hen on kerroinvaikutuksineen yhteensä noin 101,6 miljoonaa euroa. Yksi elintarviketalouteen panostettu euro tuottaa 1,3 euroa talouskasvuna. Tulos olisi suurempi jos rahavuotoja seutukunnan ulkopuolelle ei olisi. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

6 Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset BKT:hen (milj. ) Rahavuodot syntyvät kotimaisesta ja ulkomaisesta tuonnista. Jos seutukunnan elintarvikeomavaraisuus olisi nykyistä suurempi, BKT kasvaisi nykyistä nopeammin koska kerroinvaikutus olisi suurempi. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

7 Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset työllisyyteen (htv) Työllisyys htv Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus alueen työllisyyteen on kerroinvaikutuksineen yhteensä 1175 htv. Kouvolan seutukunnan elintarviketaloudessa yksi työntekijä luo näin ollen yhteensä 2,4 muuta työpaikkaa. Noin 60 % vaikutuksista kohdistuu elintarvikeketjuun. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

8 Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset elintarvikeketjun työllisyyteen (htv) Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus ja Meijerituotteiden ja jäätelön valmistus Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Työllisyys, htv Juomien valmistus Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Seutukunnan elintarviketalous työllistää elintarvikeketjussa 680 htv. Yksi elintarviketalouden työntekijä työllistää yhden lisää elintarvikeketjussa. Yksi elintarviketalouden työntekijä luo lisäksi 1,4 työpaikkaa ketjua palveleville toimialoille, esim. kauppa ja kuljetukset. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

9 % -yksikköä Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset yksityiseen kulutukseen 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Yksityinen kulutus Elintarviketalous vaikuttaa myös seutukunnan yksityiseen kulutukseen muun muassa työllisyyden ja sitä kautta työtulojen kasvun myötä. Vaikutus alueen yksityiseen kulutukseen on yhteensä noin 3,3 %-yksikköä. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

10 % -yksikköä Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset ulkomaiseen vientiin ja tuontiin 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Vienti Tuonti Seutukunnan elintarviketaloudella on vaikutuksensa myös ulkomaiseen vientiin ja tuontiin. Vaikutus alueen vientiin on yhteensä 4,3 %-yksikköä. Vaikutus tuontiin on yhteensä 1,8 %-yksikköä. Kaikilla toimialoilla vaikutukset vientiin ovat suurempia kuin vaikutukset tuontiin. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

11 Nykytilanteen vaikuttavuus vaikutukset elinkeinorakenteeseen Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja Maataloutta palveleva toiminta Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Puutavaran ja puutuotteiden valm., Perusmetallit, Metallituotteet, Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen omistus Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Tuotanto % -yksikköä Elintarviketalous vaikuttaa myös muiden toimialojen tuotantoon. Vaikutus on suurin elintarvikeketjuun kuuluvien toimialojen tuotantoon, mutta myös muut toimialat hyötyvät. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

12 Järvi-Suomen Portin irtisanomisten vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja Maataloutta palveleva toiminta Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja Myllytuotteiden ja Muu elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Puutavaran ja puutuotteiden Perusmetallit, Metallituotteet, Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen Hallinto, pakollinen Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja Muut palvelut -2,5-1,5-0,5 0,5 1,5 Työllisyys, % -yksikköä Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely ja Maataloutta palveleva Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Hedelmien, marjojen ja Meijerituotteiden ja Myllytuotteiden ja Muu elintarvikkeiden Juomien valmistus Puutavaran ja Perusmetallit, Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen Hallinto, pakollinen Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja Muut palvelut -2,5-1,5-0,5 0,5 1,5 Tuotanto, % -yksikköä Järvi-Suomen Portin irtisanomisilla oli negatiivinen vaikutus lähes kaikkien Kouvolan seudun toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon. Vain meijerituotteiden ja myllytuotteiden valmistuksen toimialat hyötyivät. Tämä johtuu mm. alojen välisestä kilpailusta. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

13 Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely Maataloutta palveleva Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja Myllytuotteiden ja Muu elintarvikkeiden Juomien valmistus Puutavaran ja Perusmetallit, Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Hallinto, pakollinen Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja Muut palvelut -2,5-1,5-0,5 0,5 1,5 Valion tehtaan sulkemisen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon Työllisyys, % -yksikköä Puutarhatalous Muu kotieläintalous Yhdistetty kasvinviljely Maataloutta palveleva Metsästys ja riistanhoito Kalatalous Lihanjalostus Hedelmien, marjojen ja Myllytuotteiden ja Muu elintarvikkeiden Juomien valmistus Puutavaran ja Perusmetallit, Muu valmistus Rakennustyöt Kauppa Majoitus- ja Kuljetus Rahoitus Kiinteistöala, Asuntojen Hallinto, pakollinen Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja Muut palvelut -2,5-1,5-0,5 0,5 1,5 Tuotanto, % -yksikköä Valion tehtaan sulkemisella oli negatiivinen vaikutus lähes kaikkien Kouvolan seudun toimialojen työllisyyteen ja tuotantoon. Ainoastaan lihanjalostuksen ja myllytuotteiden valmistuksen alat hyötyivät. Tämä johtuu mm. alojen välisestä kilpailusta. Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

14 Tehdään jatkossa Tuetaan skenaariotyöskentelyä minkälaisia taloudellisen toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvata millaisia skenaarioita mallilla voidaan laskea Skenaarioiden valmistuttua lasketaan niiden vaikutukset BaU-skenaario strateginen tulevaisuus-skenaario Skenaarioiden mukaisen vaikuttavuuden vertailu nykytilanteen vaikuttavuuteen Kirjoitetaan raportti loppuun Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

15 Kouvolan seudun elintarviketalouden tulevaisuus - skenaariotyöskentely Torsti Hyyryläinen ja Päivi Pylkkänen

16 Skenaariosta Skenaario on alunperin termi, jota käytetään teatterin ja elokuvan tekemisen yhteydessä. Se tarkoittaa näytelmän toiminnallista käsikirjoitusta. Tällaisena skenaariokäsikirjoitus ei sisällä pelkästään näyteltävää tekstiä vuorosanoineen, vaan siinä on myös ohjeet näytelmän ohjaajalle, näyttelijöille, kuvaajille ja lavastajille toiminnasta, valaistuksesta ja kuvakulmista. Lisäksi siinä on kuvailtu yleisellä tasolla näyttelijöiden liikkeet, paikat näyttämöllä, kulissit ja mahdollisesti myös näyttelijöiden asusteita jne. Lähde:

17 Skenaariosta Skenaario on tulevaisuuden käsikirjoitus, jossa luonnostellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden toimintaympäristön vaihtoehdot ja tällaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin johtavat tapahtumaketjut erilaisten olettamusten pohjalta. Tulevaisuudentutkimuksessa skenaariolla tarkoitetaan vapaamuotoista ja näkemyksellistä mutta myös vankasti nykyhetkellä saatavilla olevaan tietoon pohjautuvaa kertomusta sellaisesta tulevaisuudentilasta, joka sisältää nykytilan analyysin lisäksi kuvaukset niistä loogisista tapahtumaketjuista ja prosesseista, jotka johtavat vaiheittain nykyhetkestä tulevaisuudentilaan tai tulevaisuuden tilasta taaksepäin nykyhetkeen purkamalla tapahtumien ketju auki. Lähde:

18 Skenaariotyöskentely Kouvolassa Tässä prosessissa skenaario ja skenaariotyö tulkitaan (edellä esitettyä rajatummin) tarkoittavan työskentelyä, jossa on kyse alueen toimijoiden hahmottaman toimialan tulevaisuuskuvan (vision) kirjoittamisesta skenaarion, eli käsikirjoituksen / tarinan muotoon. Kouvolan tilanteessa alkuoletuksena on, että toimijoilla on jo olemassa alustava visio. Tällöin sitä ei tarvitse alusta asti prosessoida, vaan kyse on oikeammin sen kirjoittamisesta muotoon, josta voidaan saada perusteet myös aluetaloudelliseen laskentaan. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Skenaariotyöskentelyssä huomioitavia muutoksia (esimerkkejä) 1. Toimintaympäristön muutokset omalla alueella a) Seutukunnan yritysten omat suunnitelmat/toimenpiteet b) Seutukunnan julkisen sektorin suunnitelmat/toimenpiteet 2. Muiden kotimaisten tahojen aiheuttamat muutokset 3. Ulkomaisten tahojen aiheuttamat muutokset Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 Skenaariotyöskentelyssä huomioitavia muutoksia omalla alueella (esimerkkejä) a) Seutukunnan yritysten omat suunnitelmat/toimenpiteet alueen elintarviketeollisuuden (6 alatoimialaa) rakenteessa tapahtuu muutos, esim. kasvuyritys lisää tuotantoaan, tai jokin toinen yritys poistuu alalta, useamman/kaikkien alatoimialojen tuotanto voi kasvaa/supistua seutukunnan elintarviketalouden rakenne/mahdollisuudet lisätä omavaraisuutta muuttuvat riippuen siitä mikä yrityksen myynnin kasvun kohdealue on: oma seutukunta, muu kotimarkkina-alue tai ulkomaat, seutukunta saa joka tapauksessa lisätuloja kasvaneesta koti- ja ulkomaan kaupasta työn tuottavuudessa tapahtuu muutos, myönteinen/kielteinen, syy voi olla esim. koulutukseen ja uusiin koneisiin/laitteisiin satsaaminen tuotannon/tuottavuuden kasvun tavoitteet voivat aiheuttaa muutoksia alatoimialojen investointitarpeissa mainonta tms. ohjaa kuluttajien makutottumuksia ja kulutuksen rakennetta alatoimialojen välillä, esim. karppaaminen tai joku muu trendi

21 Skenaariotyöskentelyssä huomioitavia muutoksia (esimerkkejä) b) Seutukunnan julkisen sektorin suunnitelmat/toimenpiteet julkista hanke- ja investointitukea kohdennetaan ruokaketjun kasvuyrityksiin julkiset hankintarenkaat/ammattikeittiöt alkavat suosia lähiruokaa, jolloin seutukunnan ruokahuollon omavaraisuus kasvaa, kotimainen ja ulkomainen tuonti vähenevät julkisten investointien rakennetta muutetaan suosimaan elintarvikeketjua lähiruoan suosimiseen/kuluttajien makutottumuksiin vaikutetaan projektien ja mainonnan keinoin ruokaketjun työn tuottavuuden kasvu halutaan turvata korkeatasoiseen ammatilliseen koulutukseen satsaamalla, esim. torjumalla amk-tasoisen koulutuksen supistamispaineet

22 Skenaariotyöskentelyssä huomioitavia muutoksia kotimaassa (esimerkkejä) 2. Muiden kotimaisten tahojen aiheuttamat muutokset laman hellitettyä kotimaan matkailu seutukuntaan kasvaa, joka lisää ravintoloiden/hotellien palveluiden kysyntää seutukunta saa suoran kotimaisen ulkoisen ruokaketjua hyödyttävän investoinnin edellisiin voi liittyä tarve rakentaa uusia toimitiloja

23 Skenaariotyöskentelyssä huomioitavia muutoksia kansainvälisesti 3. Ulkoisten tahojen aiheuttamat muutokset ulkomaan matkailu seutukuntaa lisääntyy, esim. ruokamatkailun kehittymisen myötä saatava myönteinen Allegro-efekti ulkomainen taho tekee seutukuntaan suoran investoinnin joka liittyy suoraan tai alihankintaketjun kautta elintarvike-alaan edellisiin voi liittyä tarve rakentaa uusia toimitiloja

24 Skenaariotyöskentelyn eteneminen käytännössä 1. Toteutetaan tammikuussa 2012 skenaariotyöpaja, jossa alueen toimijat työstävät ohjatusti visiotaan tulevaisuuteen suuntautuvan tarinan - t-skenaario - muotoon. 2. Viedään t-skenaario KEHIKKO-verkkosivuille kommentoitavaksi 3. Lasketaan t-skenaarion aluetaloudellinen vaikutus RegFin -aluemalliin kerättyjen tietojen perusteella ja 4. Tehdään tarvittavat t-skenaarion tarkennukset helmikuussa. 5. Julkaistaan maaliskuussa prosessista ja tuloksista kirjallinen raportti

25 Professori Hannu Törmä, , Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous