Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä Kehittämisohjelmassa asetetaan suuntaviivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisen kohdealueille käyttää yli 5,6 miljardia euroa julkista rahaa (josta 2,3 miljardia euroa on EU:n talousarviosta ja 3,2 miljardia euroa kansallista rahoitusta sekä yli 2,6 miljardia euroa kansallista lisärahaa) vuosille Suomen maataloutta harjoitetaan vaikeissa säätilaoloissa ja siitä syystä Suomi käyttää suurimman yksittäisen osan maaseudun kehittämisen rahoituksesta luonnonhaitankorvauksiin, joilla pyritään jatkamaan maataloustoimintaa ja jotka auttavat maaseutumaiseman ylläpitämisessä avoimena luonnon monimuotoisuutta tukien. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että 83 % maatalousmaasta on ympäristökorvausten tai luonnonmukaisen viljelyksen piirissä, ja luonnonmukaista viljelyä tuetaan nykyisellä ohjelmakaudella viime kautta suuremmalla rahasummalla. Maaseudun kehittämisohjelman avulla tarjotaan koulutusta yli osallistujalle, jotka ovat pääosin maanviljelijöitä. Koulutus auttaa innovaatioiden ja nykyaikaisempien maanviljelykäytäntöjen sisäistämisessä. Eläinten hyvinvointi - toimenpidettä parannetaan entisestään. Kannattavuuden lisäämiseksi ohjelmassa kohdistetaan toimenpiteitä myös maatilainvestointeihin, elintarvikkeiden jalostukseen, maatilojen elinkeinojen monipuolistamiseen sekä investointeihin peruspalveluihin kuten laajakaistayhteyksiin. Näillä investoineilla pyritään vaikuttamaan maaseudun väkilukuun myönteisesti. Monipuolistamisen tukeminen sekä pienten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen yhdessä paikallisten kehittämistoimien kanssa omaa potentiaalin jopa 6000 työpaikan luomiseen. Maaseudun kehittäminen on yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari, joka tarjoaa jäsenvaltioille EU-osarahoitusta valtakunnallisesti tai alueellisesti monivuotisten ohjelmien rahoittamiseen. Ohjelmakaudella on 28 jäsenvaltiossa kaikkiaan 118 maaseudun kehittämisohjelmaa. Uusi maaseudun kehittämissäädös kaudelle sisältää kuusi talouteen, ympäristöön ja sosiaalisiin aihepiireihin liittyvää prioriteettia. Maaseudun kehittämisohjelmissa on asetettu selvät tavoitteet, jotka saavutetaan ohjelmissa tuettujen toimenpiteiden avulla. Lisäksi kunkin jäsenvaltion kanssa on laadittu kumppanuussopimus, joka on laaja EU:n osarahoittamia rakenteellisia investointeja ohjaava strategia. Kumppanuussopimuksella koordinoidaan rahastojen toimintaa ja maksimoidaan synergiaa rahastojen välillä. Tälle tietosivulle on koottu lyhyt yhteenveto siitä kuinka Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vastataan maaseudun kehittämisen haasteisiin ja hyödynnetään maaseudun mahdollisuuksia. (Huom. Suomessa on tälläkin ohjelmakaudella myös Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma, joka hyväksytään myöhemmin). Liitteenä olevassa taulukossa esitetään maaseudun kehittämisen prioriteetit sekä kohdealueet, niiden tavoiteindikaattorit sekä rahoitus.

2 1. NYKYTILANNE JA SUURIMMAT HAASTEET Suomen kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on km² (78 %) ja vesistöalaa km² (22 %). Maa-alasta 86 % on metsän peitossa ja 7,6 % maatalousmaata. Rakennettua ympäristöä Suomessa on vähän, noin 3 % kokonaispintaalasta. Tärkeimmät haasteet suomalaisessa maataloustoiminnassa liittyvät alhaiseen kannattavuuteen, joka johtuu kylmästä ilmastosta ja köyhästä maaperästä eli luonnonolosuhteista johtuvista rajoitteista. Maatalouden ympäristökuormitus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä, luontotyyppien heikentymistä sekä lajien määrän vähenemistä. Maatalouden myönteiset vaikutukset ympäristöön liittyvät monimuotoisuuden lisääntymiseen, maatalousmaiseman ylläpitämiseen ja kulttuurimaiseman monipuolistumiseen sekä viihtyisämmän elinympäristön saavuttamiseen. Kaikista Suomessa toimivista yrityksistä noin 42 % (noin yritystä) sijaitsee maaseutualueilla. Vuonna 2010 yrityksistä noin 93 % oli enintään 9 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Suomalainen maatalous perustuu edelleen pääosin perheviljelmämuotoiseen maatalouteen. Maatilojen lukumäärä on suhteellisen suuri ja tilakoko suhteellisen pieni. Maatalousmaan osuus maankäytöstä on pysynyt verraten samana. 2. KUINKA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA VASTAA NÄIHIN HAASTEISIIN Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa käytetään kaikkia kuutta maaseudun kehittämisen prioriteettia, joista tärkeimmäksi on asetettu prioriteetti 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. Toimenpiteet, jotka saavat eniten EU-osarahoitusta ovat luonnonhaittakorvaus (n. 32 %) sekä ympäristökorvaus (n. 29 %). Luonnonhaittakorvaus saa lisäksi kansallista lisärahoitusta melkein 2 miljardia euroa. Investointitoimenpiteelle kansallista lisärahoitusta on varattu 656 miljoonaa euroa. Tuen yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen (Leader) odotetaan tukevan tasapainoista aluekehitystä maaseutualueilla ja -yhteisöissä luoden työpaikkoja ja parantaen elinolosuhteita kyseisillä alueilla. Maaseudun kehittämisohjelman läpileikkaava prioriteetti Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaja metsätaloudessa sekä maaseudulla auttaa maatiloja ja maaseutuyrityksiä hyödyntämään tutkimustuloksia ja innovaatioita toiminnassaan. Tavoitteena on tarjota ohjelmakaudella koulutusta yli osallistujalle, pääosin maanviljelijöille. Maataloustuotantosektorin ja tutkimuksen yhdistämisen tavoitteeksi on asetettu 310 projektia. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää arvokasta avointa, viljeltyä maatalousmaisemaa sekä luonnonniittyjä ja -laitumia riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. Tavoitteena on vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä ja maan kasvukunnosta huolehtimalla. Tavoitteena on, että 81 % maatalousmaasta kuuluu vesiä suojelevan ympäristösopimuksen piiriin.

3 Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla Maaseudun palvelualoja on tarve monipuolistaa ja kehittää. Palveluinnovaatioiden ja uudenlaisen yrittämisen edistäminen on harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuuden säilymisen edellytys. On myös tarve lisätä paikallista, asukaslähtöistä aktiivisuutta ja osallistumista. Tavoitteena on, että 1,8 miljoonaa (netto) ihmistä kuuluu parannettujen palveluiden piiriin. Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta Tuettavan toiminnan tavoitteena on edistää maatalouteen liittyvän yritystoiminnan monipuolistamista. Tavoitteena on vaikuttaa tuottajien valmiuksiin vastata kuluttajien toiveisiin luomu- ja lähiruuan saatavuuden parantamiseksi sekä lisätä yritysten tuotteiden jalostusastetta. Tavoitteena on myös kohentaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä vaikuttaa tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistämiseen. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla Toiminnan tavoitteena on parantaa maaseutualueiden elinkeinoelämän kestävyyttä kehittämällä ympäristötietoisuutta sekä energia- että resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä uusituvan energian osuutta sekä tehostaa lannan käyttöä. Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen Tuettavan toiminnan tavoitteena on kehittää maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä parantamalla maataloustuotannon rakennetta ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä. The 4 rahallisesti suurinta toimenpidettä (koko julkinen rahoitus) ovat: 1.8 miljardia EUR toimenpiteelle 13: Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita 1.6 miljardia EUR toimenpiteelle 10: Maatalouden ympäristö ja ilmasto 458 miljoonaa EUR toimenpiteelle 14: Eläinten hyvinvointi 379 miljoonaa EUR toimenpiteelle 4: Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

4 Liite 1: Alustava julkinen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle Toimenpide Julkinen rahoitus % Priority1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaja metsätaloudessa sekä maaseudulla [1] 1A) Innovaatioiden, yhteistyön ja tietämyspohjan kehittämisen edistäminen maaseudulla 3,32 % ohjelman rahoituksesta M16 - Yhteistyö 1B) Yhteyksien vahvistaminen maatalouden, ruoan tuotannon, metsätalouden sekä tutkimuksen ja innovaatioiden välillä myös ympäristöasioiden hallinnan ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi 1B: 310 yhteistyöprojektia M16 - Yhteistyö 1C) Elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistäminen maaja metsätaloudessa 1C: 20,000 koulukseen osallistujaa P2: Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen 2A) Kaikkien maatilojen taloudellisen suorituskyvyn parantaminen sekä maatilojen rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen helpottaminen, erityisesti markkinoille osallistumisen ja markkinoille suuntautumisen sekä maatalouden monipuolistamisen lisäämiseksi 11,94 % maatiloista tuen piirissä 2B) Riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyn ja erityisesti sukupolvenvaihdosten helpottaminen 4,61 % maatiloista nuorten viljelijöiden tuen piirissä M04 - Investoinnit M06 Yritystoiminnan kehittäminen , , ,77 P3: Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta 3A) Alkutuottajien kilpailukyvyn parantaminen 3A: 8,53 % of maatiloista tuen piirissä ,06 M04 - Investoinnit ,54 M14 Eläinten hyvinvointi ,59 M16 - Yhteistyö ,60 P4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen Prioriteetin 4 kaikki kohdealat 4A: 15,63 % maatalousmaasta biodiversiteettiä /maisemaa tukevan sopimuksen piirissä 4B: 81,8 % of maatalousmaasta vesienhoitoa tukevan sopimuksen piirissä 4C: 44,03 % maatalousmaasta maaperänhoitoa tukevan sopimuksen piirissä , ,26 M04 - Investoinnit ,07 M10 - Ympäristötoimenpide ,36 M11 Luonnonmukainen ,98 tuotanto M13 - Luonnonhaittakorvaus ,56 M16 - Yhteistyö ,18 P5: Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla 5B) Maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen neuvoa saanutta tuensaajaa M16 - Yhteistyö ,09

5 5C) Uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raakaaineiden tarjonnan ja käytön helpottaminen 117,9 miljoonaa euroa investointeja 5D) Maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen 10,77 % eläinyksiköistä kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen tähtäävien investointien parissa 5E) Hiilen sitomisen ja talteenoton edistäminen maaja metsätaloudessa neuvoa saanutta tuensaajaa M04 - Investoinnit ,69 M16 - Yhteistyö ,09 M04 - Investoinnit ,69 M16 - Yhteistyö ,04 M16 - Yhteistyö ,04 P6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla 6A) Pienyritysten monipuolistamisen, perustamisen ja kehittämisen sekä työpaikkojen luomisen helpottaminen 6A: 4,000 hankkeissa luotua työpaikkaa 6B) Maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen 6B: 1,700 hankkeissa luotua työpaikkaa (Leader) 6C) Tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen maaseutualueilla 6C: 49,69 % maaseutuväestöstä parannettujen palveluiden/infrastruktuurin piirissä M06 - Yritystoiminnan kehittäminen , ,14 M16 - Yhteistyö , ,01 M07 - Peruspalvelut ,61 M16 - Yhteistyö M19 - LEADER ja CLLD , ,01 M07 - Peruspalvelut Tekninen apu ,37 Summa: ,00