ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. UIMAHARJUN KOULU ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI Yhteisöllinen koulu Kehittyvä koulu Turvallinen koulu Nivelvaiheiden suunnitelmat Osallisuus ja oppilaskunta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Aihekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen Valinnaisaineiden opetus Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö

2 Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaan arviointi Todistukset

3 1. UIMAHARJUN KOULU Uimaharjun koulu on yhtenäinen peruskoulu Uimaharjussa Stora Enson sellutehtaan vierellä. Esiopetus toimii osana koulua fyysisesti ja toiminnallisesti. Koulu toimii samoissa tiloissa koko perusopetuksessa, ja osa opettajista opettaa sekä ala- että yläkoululaisia. Koulussa on n. 202 oppilasta. Opettajia on 20, joista viisi on yhteisiä Enon koulun ja Louhiojan koulun kanssa, sekä kolme vakinaista kouluavustajaa. Lähes puolet oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Uimaharjun koulussa opetusta järjestetään kolmessa eri toimipisteessä: pääkoululla Harjuraitilla, Taitolassa Jussintiellä sekä Ukkolan yksikössä. Pääkoululta on Taitolaan matkaa noin 300 m, Ukkolan yksikkö sijaitsee 6 km:n päässä. Taitolaan on keskitetty kotitalouden, kuvataiteen sekä musiikin opetus. Ukkolan yksikössä toimii alkuopetus (luokat E-2). Muu opetus tapahtuu pääkoululla. 2. ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI Uimaharjun koulussa koulun arvopohja ja toimintakulttuuri näkyy vahvasti jokapäiväisessä koulutyössä ja koulun käytänteissä. Uimaharjun koulu on yhteisöllinen kehittyvä turvallinen koulu Yhteisöllinen koulu Uimaharjun koulun oppilas kuuluu ryhmään, joka on hänelle tuttu ja turvallinen. Pienessä koulussa oma luokka, opettajat ja muu henkilökunta sekä muut oppilaat säilyvät samoina koko perusopetuksen ajan. Oppilaille annetaan ikätasonsa mukaan mahdollisuus osallistua yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Myös kodit osallistuvat koulun toimintaan esim. erilaisten teemapäivien muodossa. Ryhmäytymistä ja mehenkeä tuetaan erilaisilla tapahtumilla (yökoulut ja vaellukset, tutustumispäivät, jne), ja ne ovat tärkeä osa koulun arkea. Isot ja pienet oppilaat osallistuvat yhdessä koulun tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa toimintaa on järjestetty yli luokkarajojen. Myös tapakasvatukseen kiinnitetään huomiota koulun arjessa ja juhlatilaisuuksissa Kehittyvä koulu Uimaharjun koulussa haetaan jatkuvasti uusia tapoja tukea oppilasta hänen koulutiellään. Uimaharjun koulussa pyritään edistämään rohkaisevaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa sallitaan erilaiset ratkaisumallit, kannustetaan kriittisyyteen ja uusien tapojen etsimiseen sekä hyväksytään myös erehtyminen. Oppilaan tulee oppia perustelemaan oma ratkaisunsa ja häntä kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Projekteja ja tapahtumia toteutetaan eri luokka-asteiden ja oppiaineiden välillä ja näin pyritään löytämään onnistumisen elämyksiä tieto- taito- ja taideaineita yhdistelemällä. Tavoitteena 3

4 olisi, että oppilas löytää elämäänsä iloa ja voimaa myös esteettisistä elämyksistä, taiteesta, liikunnasta, musiikista ja luonnosta. Kehittyvä koulu vaatii myös pätevän ja ammattitaitoisen henkilökunnan, jonka osaamista päivitetään jatkuvasti Turvallinen koulu Turvallisuus on oppimisen edellytys. Uimaharjun koulu on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallinen työyhteisö kaikille. Uimaharjun koululle on tehty pelastussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Koulun tapahtumiin kuuluu palo- ja pelastusteema sekä kahdeksasluokkalaisille järjestettävä NouHätä-kisa, jossa toimitaan yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Uimaharjun koulussa toteutetaan kiusaamisenvastaista KiVa-kouluohjelmaa. Jokainen opettaja on vastuussa kaikista oppilaista ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Nivelvaiheet on häivytetty lähes olemattomiksi perusopetuksen sisällä, ja samat, turvalliset opettajat ovat läsnä koko koulutien ajan. Arvo Tavoite Toiminta Yhteisöllinen koulu Yhteisön tuki Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen Kehittyvä koulu Omien vahvuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen Luovuus Oppilaskuntatoiminta Yhteistyö yli luokkarajojen Teema- ja toimintapäivät Luokkaretket ja yökoulut itsearviointi ja kehityskeskustelut, oman toiminnan jatkuva reflektointi elämykset taiteesta, liikunnasta, musiikista ja luonnosta Turvallinen koulu Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen oppimisympäristö KiVa-koulu Joustavat opetusratkaisut Sosiaalinen jatkuvuus 4

5 2.2. Nivelvaiheiden suunnitelmat Niveljärjestely Ajankohta Aloitetaho/läsnäolijat Kouluuntulojuhla 1. luokkalaisille elokuu luokanohjaajat 5. luokan kummioppilaat järjestävät mahdollisuuksien mukaan Vanhempainilta Ukkolan yksikössä elokuu iltapäiväkerho-ohjaaja, kerhojen ja iltapäivähoidon toiminta päivähoidon vastaava, kouluterveydenhuollon ja erityisopetuksen kouluterveydenhoitaja, toimintaperiaatteet erityisopettaja Yhteystietojen päivitys elokuu luokanohjaajat, koulusihteeri II asteen nivelpalaveri Joensuussa elokuu II asteen oppilaitosten tiedonsiirtolomakkeiden luovutus edustajat, syöttävän koulun II asteen opintojen alkupalaveri tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen alkuvaiheen seuranta Vanhempainvartit E-6. lk vanhempainvartteihin sisältyvät arviointikeskustelut ja tukimuotojen kirjaaminen tukitoimien tarpeen arviointi Yhteistyöpalaveri päivähoidon kanssa tulevat esikoululaiset Joulujuhla kutsut tuleville esioppilaille ja heidän vanhemmilleen erityisopettaja/oppilaanohjaaja elo-syyskuu II asteen oppilaanohjaajat ja erityisopettajat (tarvittaessa yläkoulun erityisopettaja/oppilaanohjaaja) syys-lokakuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) marraskuu päivähoidon ohjaaja, päiväkodin opettajat, erityisopettaja, esiluokanopettaja joulukuu esiluokanopettaja Esioppilaiden kartoitus tammi-helmikuu päivähoidonohjaaja, erityisopettaja, esiluokanopettaja Vanhempainvartit lk väliarviointi oppilaan kanssa käytyjen arviointikeskustelujen sisältö eri oppiaineissa muut koulunkäyntiin liittyvät asiat tammi-helmikuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) JOPO- ja pienluokkapalaverit alueellisesti tammi-helmikuu erityisopettajat, rehtori Erityisopettajan vierailu päiväkodissa maalis-huhtikuu erityisopettaja Terveiset koululle lomake maalis-huhtikuu päivähoidon vastaava, huoltajat Vanhempainvartit E-6. lk vanhempainvartteihin sisältyvät arviointikeskustelut ja tukimuotojen kirjaaminen tukitoimien tarpeen arviointi maalis-huhtikuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) Terveiset esiopetukseen lomake huhtikuu päivähoidon vastaava, esiluokanopettaja Yhteistyöpalaveri Ukkolan yksiköstä Uimaharjuun huhtikuu luokanohjaajat, (erityisopettaja) siirtyville Pienluokkapalaverit huhtikuu erityisopettaja, huoltaja, pienluokalle siirtyville oppilaille (oppilas) 5

6 Tiedonsiirtolomake erityistä tukea tarvitsevien päättöluokkalaisten opiskelusta ja tuentarpeesta lomake lähetetään huoltajille luettavaksi ja täydennettäväksi oppilas tuo lomakkeen takaisin kouluun Kouluun tutustuminen uudet esikoululaiset, 1. luokkalaiset ja Uimaharjuun siirtyvät oppilaat huhti-toukokuu toukokuu luokanohjaaja, opinto-ohjaaja luokanohjaajat, esiluokanopettaja 2.3. Osallisuus ja oppilaskunta Uimaharjun koulussa on oppilaskuntatoimintaa vuosiluokilla Oppilaskuntaa ohjaa yksi tai useampi opettaja. Jokaisesta luokasta (3-9) valitaan halukkaista kaksi jäsentä äänestämällä oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallituksen kokouksia pidetään vähintään 2/ lukukausi, tarvittaessa useammin. Paikalla on aina yksi opettajajäsen, joka toimii kokouksen sihteerinä. Oppilaskunnan varojen käytöstä päätetään oppilaskunnan hallituksessa. Varojen käytöstä pidetään kirjaa. Oppilaskunnan varat suunnataan kaikkia koulun oppilaita hyödyttävään käyttöön, esim. retkiavustuksiin ja tapahtumien rahoittamiseen. Keväällä jaetaan stipendit oppilaskunnan varoista niille päättöluokkalaisille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan. Oppilaskunnan toiminta- ja varainkeruutapoja ovat mm. koulun yhteisten tapahtumien järjestäminen, konvat, tutustumispäivät, vanhempainillat sekä kahvion pitäminen koululla tilojen sallimissa puitteissa. Oppilaskunnan yhteistyötahoja ovat mm. Taajamayhdistys ja MLL. Oppilaskunnan toiminnan tavoitteena on, että kaikki koulun oppilaat voisivat toimia yhdessä koulun viihtyvyyden parantamiseksi ja kasvaa kohti aktiivista kansalaisuutta. Toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan laajentamaan myös luokille

7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Tuntijako AI EN RU MA BG YM FK ,5 2,5 TT UE/UO/ET HY MU KU TN/TS LI KO 3 OPO 1 0,5 0,5 Valinnaisaineet Päätetään 2 2 vuosittain Oppilaan väh tuntimäärä Yhteensä Kieliohjelma Uimaharjun koulun kieliohjelmaan kuuluvat A1-kielenä eli 3. luokalta alkavana englanti, A2-kielenä eli vapaaehtoisina 5. alkavina saksa ja ranska, B1-kielenä eli kaikilla yhteisenä 7. luokalta alkavana ruotsi sekä B2-kielenä 8. luokalta alkavana valinnaiskielenä saksa. A2-kielen valinneena oppilaalla on 7. luokalla 32 viikontuntia. 8. ja 9. luokalla A2-kieli lasketaan valinnaisiin opintoihin, jolloin viikkotuntimäärä on 30. Huomioitavaa on, että A2-kielen opetusryhmän toteutumisen edellytyksenä on 16 oppilaan ryhmän muodostuminen 3.3. Aihekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen Aihekokonaisuudet huomioidaan monipuolisesti koulun arjessa ja juhlissa. Eri luokka-asteilla ja oppiaineissa aihekokonaisuuksien painotus ja näkökulma vaihtelee oppiaineiden sisällön ja käytettävien työskentelytapojen sekä oppilaiden iän mukaan. Kukin opettaja ottaa aihekokonaisuudet huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan omaa opetustaan. Aihekokonaisuuksia voidaan opettaa myös koulun yhteisinä teemapäivinä ja eri oppiaineiden välisinä yhteisprojekteina sekä luokanohjaajan tunneilla oman luokan kesken. 7

8 Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoite Toteuttaminen Painottuvat oppiaineet sosiaalisten taitojen vahvistuminen terve itsetunto oman toiminnan vastuullisuus ja suunnitelmallisuus esteettiset elämykset omaa elämää ohjaavien arvojen ja normien löytäminen hyvät tavat arkirutiinit KiVa-koulu itsearviointi, oman toiminnan reflektointi retket, teemapäivät, yökoulut, konsertit ja muu lukujärjestyksestä poikkeava toiminta TET liikunta terveystieto uskonto elämänkatsomustieto kotitalous taito- ja taideaineet Kulttuuriidentiteetti ja kansain-välisyys oman kansallisen ja paikallisen kulttuuriidentiteetin vahvistaminen ja sen arvostaminen suvaitsevaisuus omaan kotiseutuun tutustuminen karjalaiset tavat ja perinteet juhlapäivinä ja koulun arjessa oma murre, kansanperinne paikalliset taiteilijat tutuiksi kansainvälisyyskasvatus: projektit, leirikoulut ja vierailut eri uskonnot eri kielten ja kulttuurien tuntemus, niiden erot ja yhtäläisyydet kotitalous äidinkieli ja kirjallisuus taito- ja taideaineet maantieto historia vieraat kielet Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista Kestävä kehitys tiedonhaku ja -hallinta mediakriittisyys itsetunnon vahvistuminen vuorovaikutustaitojen kehittäminen osallisuus ja yhteistoiminta vaikuttamisen mahdollisuuksiin tutustuminen luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen vastuullinen kuluttaminen tietotekniikan käyttö viestinnän välineenä nettiturvallisuus suullinen viestintä ja omien tuotosten esittäminen luokkatilanteessa esiintyminen koulun juhlissa sanomalehtiviikko ja aikakauslehtipäivä yrittäjyyskasvatus oppilaskuntatoiminta kilpailuihin osallistuminen yhteistyö eri yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa varainkeruu leirikouluja ja retkiä varten lähiruoka luontoretket, kevätsiivous kierrätysmateriaalin käyttö Taksvärkkipäivä keräyksiin osallistuminen (SPR) ATK äidinkieli ja kirjallisuus vieraat kielet taito- ja taideaineet yhteiskuntaoppi taito- ja taideaineet luokanohjaajan tunnit taito- ja taideaineet FYKE maantieto ja biologia uskonto ja elämänkatsomustieto Turvallisuus ja liikenne fyysinen ja psyykkinen turvallisuus liikenneturvallisuus liikenneteemat, esim. Lions ja Liikenneturva yhteistyö poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa NouHätä oma terveys: huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaaliturvallisuus nettiturvallisuus terveystieto kemia liikunta ATK 8

9 Ihminen ja teknologia tietotekniikka arkipäivässä: laitteet, ohjelmistot ja tietoverkot ihmisen ja teknologian yhteys teknologia- ja mediakriittisyys tietotekniikka apuvälineenä eri oppiaineissa teknologia tuotannon välineenä: vierailut Enocellillä ATK äidinkieli ja kirjallisuus taito- ja taideaineet fysiikka 3.4. Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineiden opiskelussa oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa itseään ja soveltaa kokonaisvaltaisemmin myös aikaisemmin omaksuttuja tietoja ja taitoja. Valinnaisuudella pyritään myös motivoimaan oppilasta koulutyössään. Kieliohjelman mukaan oppilas voi valita viidennellä luokalla alkavana valinnaisaineena saksan tai ranskan kielen ja jatkaa opiskelua yhdeksännelle vuosiluokalle asti. Kahdeksannelle vuosiluokalle oppilas valitsee kolme valinnaisainetta, joiden laajuus on yhteensä kuusi viikkotuntia. Valitsemiensa oppiaineiden opiskelua oppilas jatkaa yhdeksännellä vuosiluokalla. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas valitsee lisäksi yhden viikkotunnin jatko-opintoja tukevista aineista. Valinnaisaineina tarjotaan oppilaille seuraavia oppiaineita: A2-kielenä saksa ja ranska, kotitalous, kuvataide, liikunta, maa- ja metsätalous, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö ja tietotekniikka. 9

10 3.5. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Koulutustoimen TVT-strategia on liitteenä 5. Luokka-aste Taito- ja Luonnontieteet ja taideaineet (KU, matematiikka KS, KO, LI) (FY, KE, BG, MT, MA) Vieraat kielet (RU, EN, SA) lk Tietokoneen ja ohjelmien käynnistäminen Eri syöttölaitteiden käytön opettelu Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen Kuvankäsittelyohjelmalla piirtäminen Ohjattu Internetin käyttäminen Yksinkertaisten opetusohjelmien käyttö lk - tiedonhaku hakukoneilla - nettitehtävät lk - tiedonhaku hakukoneilla lk - tiedonhaku hakukoneilla - nettisivustot (mm. käspaikka) - tiedonhaku hakukoneilla - nettitehtävät - tiedonhaku hakukoneilla - kirjasarjaan liittyvä CD-rom - kustantajan nettitehtäviä - sähköiset materiaalit (mm. Maailmankartta, Suomen linnut, Nettimoppi, Geogebra) Humanistiset aineet (UE, UO, ET, HI, AI) - nettitehtävät -tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen - tiedonhaku hakukoneilla - sähköpostin lukeminen/lähettäminen - nettitehtävät - tekstinkäsittely - tiedonhaku hakukoneilla - sähköposti yhteydenpitovälineenä - Yle Areenan videoklipit - kirjasarjaan liittyvä nettimateriaali - tekstinkäsittely - Power Point - esitykset - sähköpostin käyttö -kustantajan verkko-ohjelmat - tiedonhaku hakukoneilla - eri ohjelmia (mm. Alfa Soft) - videoklipit - tekstinkäsittely - tiedonhaku hakukoneilla - kirjasarjaan liittyvä nettimateriaali - Yle Areenan ohjelmat - nettisivustoja ja -tehtäviä (mm. Ortoweb) - kirjasto-ohjelma (Jokunen) - sähköposti yhteydenpitoon, töiden palauttamiseen ja kommentointiin - kuvaus ja editointi Luokista löytyvät tietokoneet, dokumenttikamerat ja videotykit. Ohjelmistoina käytetään pääasiassa ilmaisia ohjelmia mm. Open Office, Paint.net, Picasa. Microsoft Office 2010 paketit on asennettu kaikille koneille. 10

11 3.6. Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden 11

12 kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Oppilaalle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, 12

13 - vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJKSaa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulujen ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osaaikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen 13

14 - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho. Tuki aloitetaan heti, kun ongelma oppimisessa havaitaan. Ongelman havaitsijana on ensisijaisesti opettaja, mutta asian voi ottaa esille myös oppilas itse, huoltajat tai erityisopettaja. Päätöksen ja suunnitelman tuen antamisesta ja sen muodosta tekee luokan-/aineenopettaja, erityisopettajaa konsultoidaan tarvittaessa. Tuen antamisesta ja sen muodosta tiedotetaan kotiin (Wilma). Luokan- tai aineenopettaja määrittelee yhteistyössä erityisopettajan kanssa tuen keston ja sen vaikuttavuuden arvioinnin. Koulussamme käytettyjä yleisen tuen muotoja ovat mm. Tuen muoto Toteutus opiskelustrategioiden ohjaaminen - arviointikeskustelut - opinto-ohjaus joustavat ryhmittelyt - pienryhmä - samanaikaisopetus - jakotunnit - yhdysluokkaopetus kodin ja koulun välinen yhteistyö - vanhempainvartit - vanhempainillat - Wilman käyttö tukiopetus - opettajan antamaa - pääasiassa koulupäivän jälkeen - voidaan erityisjärjestelyin antaa myös koulupäivän aikana avustajan käyttö - luokka-avustajana - yhden oppilaan apuna - koeapuna 4.2. Tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 14

15 Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4. Opettajan huomattua, että yleisestä tuesta huolimatta oppilaan oppimistulokset eivät parane, siirrytään tehostettuun tukeen. Tässä vaiheessa yleisen tuen jakson on pitänyt kestää niin kauan, että sen vaikuttavuutta on pystytty arvioimaan. Oppilaasta tehdään pedagoginen arvio. Viimeistään tässä vaiheessa asia viedään oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Kaupungin opetussuunnitelman mukaan laaditun pedagogisen arvion jälkeen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Jos katsotaan, ettei tehostettua tukea enää tarvita, voidaan siirtyä takaisin yleiseen tukeen. 15

16 Luokanohjaaja on vastuussa oman luokkansa oppilaiden pedagogisista arvioista ja oppimissuunnitelmista. Jokainen aineenopettaja on vastuussa tuen kirjaamisesta, toteutumisesta ja sen vaikuttavuuden arvioinnista omassa oppiaineessaan. Erityisopettajaa konsultoidaan koko prosessin ajan. Huoltaja (ja oppilas) ovat mukana tuen suunnittelussa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly lisäresursointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. 16

17 - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. 17

18 Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. Kun huomataan, että tehostettu tuki ei riitä, oppilasta opettavat opettajat pohtivat yhdessä oppilaalle parhaiten sopivia ratkaisuja. Toimintamalli luokanohjaaja kokoaa erityisopettajan tuella pedagogisen selvityksen kaupungin opetussuunnitelman mukaan pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee koulutoimenjohtaja oppilasta opettavat opettajat laativat luokanohjaajan johdolla ja erityisopettajan tuella oppilaalle HOJKS:n (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yksilöllistettäviä aineita opettajat laativat oppilaalle oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointiperusteet kaupungin OPSin mukaisesti Yhteistyö huoltajien kanssa kaikissa erityistä tukea koskevissa asioissa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa pyritään järjestämään palaverit niin, että huoltaja on henkilökohtaisesti paikalla myös oppilas pyritään ottamaan mukaan suunnitteluun, että hän myös itse ymmärtäisi, mitkä ovat hänen tavoitteensa ensisijainen tiedotus- ja yhteydenpitokanava koteihin on Wilma asiakirjoista otetaan paperiversiot, jotka allekirjoitetaan ja säilytetään holvissa 18

19 Toimintatavat erityisen tuen piirissä olevat oppilaat integroidaan yleisopetukseen yleisopetuksen ryhmässä oppilasta tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti vaihtelevin tuen keinoin, mm. avustajia keskittämällä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ryhmäkokoja pienennetään mm. yhdysluokkaratkaisuilla pienluokkapäätökset tehdään yhteistyössä Enon alueen kanssa Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta 5. vuosiluo kan jälkeen tai tarvittae ssa Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki- / avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Uuden erityisen tuen päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 19

20 Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Pedagoginen selvitys Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely 20

21 Erityisen tuen päätös Erityisen tuen päätös PoL 17 Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toiminta-alueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 21

22 Asia ja sen selvitys - siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua tukea - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. vuosiluokkaa - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa - siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: 22 Päätöksen perustelut pedagoginen selvitys, PoL 17 PoL 17, asiantuntijalausunto pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Päätetään - opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) - avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto - siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, - siirtyminen pidennetystä yleiseen pedagoginen selvitys, oppivelvollisuuteen psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 - oppimäärän yksilöllistäminen pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 - siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän pedagoginen selvitys, PoL opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen 11, PoL 17 opiskeluun - siirtyminen oppiainejakoisesta toimintaalueittain opiskeluun pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 Päättäjä KTJ KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> KTJ KTJ KTJ yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja - oppiaineen opiskelusta vapauttaminen pedagoginen selvitys, PoL 18 yksikön johtaja - poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta pedagoginen selvitys, PoL 17 yksikön johtaja

23 - Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) - Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/ HOJKS) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin 23

24 kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös Perusopetuslain 18 mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Oppilaan opintojen eteneminen kirjataan tällöin HOJKSaan. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma voidaan laatia yleisen tuen vaiheessa lisäämään oppilaan, opettajan ja huoltajien tietoisuutta oppilaan tuen toteuttamisesta ja oppilaan edistymisestä. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan samalle pohjalle kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelmasta täytetään soveltuvat/ tarvittavat osat. Mikäli oppimissuunnitelma on laadittu ilman edeltävää pedagogista arviota, on kyseessä yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli edetään tehostettuun tukeen, on oppilaasta laadittava pedagoginen arvio. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Ylemmille vuosiluokille siirryttäessä oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa korostuu. Oppimissuunnitelma pohjautuu paljolti pedagogiselle arviolle, jossa on jo arvioitu oppilaan tarvitsemaa tukea. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laatimista. Hän harkitsee, keitä muita asiantuntijoita tarvitsee mukaan oppilaan tilanteen arviointiin, tuen suunnitteluun sekä oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppimissuunnitelmaan oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Erityisopettaja toimii tukea suunnittelevassa tiimissä oppimisvaikeuksien asiantuntijana. Oppimissuunnitelma tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä, ellei siihen ole selkeää estettä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät, joita oppilas opiskelee - opiskelun sisällölliset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, välineet/ kommunikaatiotavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit, ohjaus - fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet 24

25 - yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi sekä oppilaalle vahvin tapa tuoda osaamisensa esille - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelmassa kuvataan, kuinka mahdollinen oppimisvaikeus huomioidaan arvioinnissa niin, että oppilas voi mahdollisimman hyvin osoittaa osaamisensa. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen oppimissuunnitelmapohja löytyy Wilmasta (liite 6b). Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Tuen vaikuttavuuden arvioimiseksi oppimissuunnitelmassa kuvataan - lähtötilanne/ asia, johon tukitoimilla pyritään vaikuttamaan - menetelmät, joilla tilanteeseen pyritään puuttumaan - tavoite, johon tehostetulla tuella pyritään - mittari, jolla tuen vaikuttavuutta arvioidaan Oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta, mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa marraskuun loppuun mennessä sekä aina tarvittaessa. Mikäli tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, käsitellään tehostetun tuen päättäminen pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän jälkeen oppilas voi edelleen saada yleistä tukea Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kun oppilaalle on tehty pedagogisen selvityksen pohjalta erityisen tuen päätös, tulee hänelle laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSaa laadittaessa hyödynnetään oppilaalle laadittua oppimissuunnitelmaa. HOJKSn laatimisesta ja tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa vastaa oppilaan luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja, joka kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. HOJKS tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä. HOJKSn tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - sosiaalisiin taitoihin ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - oppiainekohtaiset tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä 25

26 luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi miten oppilas osoittaa osaamisensa niissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan tai toimintaalueittain - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetus- ja oppilashuoltopalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuualueet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjien kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen HOJKS -pohja löytyy Wilmasta (liite 6d). HOJKSsta ei jatkossa tehdä hallintopäätöstä, vaan HOJKS toimii puhtaasti pedagogisena työvälineenä. Sen merkitys erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tavoitteiden ja tuen järjestämisen suunnittelun välineenä pysyy kuitenkin ennallaan, ja velvoite sen tekemiseen erityistä tukea saaville oppilaille säilyy. 26

27 Vaikka yksilöllistetyistä oppimääristä päätetään erityisen tuen päätöksessä, yksilöllistettyjä oppimääriä koskevat oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin perusteet näissä oppiaineissa sisältyvät jatkossakin HOJKSaan. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Rehtori on vastuussa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisestä koulussa. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaisesti, rehtori hyväksyy allekirjoituksellaan myös HOJKSaan kirjatut oppiaineiden yksilöllistetyt tavoitteet. 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Tässä luvussa on alleviivattu Joensuun kaupungin linjaukset ja muu on valtakunnallisten perusteiden linjauksia Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opetusryhmästä vastaava opettaja. Tukiopetuksen tarpeesta tiedotetaan oppilaalle ja huoltajille. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle. Koulutyö on suunniteltava siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä koulupäivän aikana tai erillisellä koulun ulkopuolisella ajalla. Tukiopetusresurssien tehokkaan käytön takaamiseksi suunnitellaan monipuolisia, totutusta poikkeavia tukiopetuksen järjestämismuotoja. Oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana järjestettävä tukiopetus toteutetaan siten, että oppitunnilla on oppilasryhmästä vastaavan opettajan lisäksi toinen opettaja. Opetusryhmää voidaan ryhmitellä joustavasti esimerkiksi vapaatunnilla olevan luokan-, aineentai erityisopettajan kanssa. Tukiopetusta voidaan järjestää myös samanaikaisopetuksena. Oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tapahtuva tukiopetus toteutetaan sen oppiaineen tunnilla, johon tuen tarve kohdistuu. Perinteisten tukiopetuksen järjestämismallien lisäksi myös oppilaan työjärjestyksen ulkopuolisella ajalla järjestettävään tukiopetukseen laaditaan uusia, useampaa oppilasta samanaikaisesti tukevia toteuttamismalleja. Tukiopetusryhmiä voidaan muodostaa yli luokkarajojen, mikäli tukiopetus kohdistuu samaan aihealueeseen. 27

28 Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSaan. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Uimaharjun koulussa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden tukitoimet ovat valtakunnallisten ohjeiden mukaiset Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on - kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia - oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa - vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Erityisopettaja tekee tarvittavat oppimista arvioivat testit yksilöllisesti tai vuosiluokittain. Osa-aikaisen erityisopettajan työnkuvaa kehitetään enemmän yleisopetusta tukevaksi; hän konsultoi oppilasta opettavia oppilaan oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja auttaa oppilaita joustavasti 28

29 ryhmiteltäessä sekä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osa-aikainen erityisopettaja voi toimia samanaikaisopettajana ja tukiopettajana. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:aan. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeisiä tehtäväalueita oppilaan yksilöllisistä tarpeista riippuen ovat mm. oppimaan oppiminen puheopetus kielellisten valmiuksien harjaannuttaminen lukemisen ja kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen harjaannuttaminen oppiainekohtainen tuki muu erityisopetuksellinen kuntouttaminen Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tavanomaisessa perusopetusryhmässä integroituna tai osittain tai kokonaan 29

30 erityisopetuksen pienryhmässä. Oppilaan erityisopetuksen järjestäminen integroituna edellyttää asianmukaisen tuen toteuttamista muun opetuksen yhteydessä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Uimaharjun koulussa erityisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat on integroitu yleisopetuksen ryhmiin. Pienryhmäopetusta tarvitsevat oppilaat käyvät koulua Enon koulun pienluokissa. Yhteissuunnitteluajat Enon koulun kanssa on määritelty nivelvaihesuunnitelmassa Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen, tehostetun ja erityisen tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Yksilöllistetyt tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kirjataan HOJKSaan. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSn sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan osaamista arvioidaan HOJKSaan kirjattuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä oppilaalle on tarjottava monipuolista ja pitkäjänteistä tukea. Oppilas etenee erityiseen tukeen yleisen ja tehostetun tuen kautta. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimääränmukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatkoopintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa Oppimääriä ei pääsääntöisesti yksilöllistetä ensimmäisen ja toisen vuosiluokan aikana. 30

31 Englanti yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokan keväällä. Selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on kuitenkin syytä tehdä viimeistään 6. luokalla ennen yläkouluun siirtymistä. Ruotsi yksilöllistetään aikaisintaan 7. luokan kevätlukukaudella. Matematiikka yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokalla. Selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on kuitenkin syytä tehdä viimeistään 6. luokalla ennen yläkouluun siirtymistä. Äidinkieli ja reaaliaineet yksilöllistetään vain, jos kokonaisvaltaisesti heikko kognitiivinen suoriutuminen. Oppimäärää ei voida yksilöllistää - mikäli oppilas tukitoimien avulla saavuttaa yleisopetuksen tavoitteiden mukaan arvioituna hyväksytyn arvosanan (5). Hyväksyttyyn arvosanaan riittää, että oppiaineen ydinsisällöt suoritetaan hyväksytysti. Oppimäärää ei kuitenkaan saa yksilöllistää, mikäli katsotaan, että hylätty arvosana on johtunut motivaation puutteesta, kieli- tai kulttuuritaustasta, puutteellisista opiskelustrategioista tai poissaoloista. - ellei oppilas ole saanut suunnitelmallista ja pitkäkestoista tehostettua tukea (pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon perustuen) huoltajien ja oppilaan kanssa yhdessä laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti - mikäli oppilaasta ei ole laadittu moniammatillisesti oppilashuoltoryhmän arvioimaa pedagogista selvitystä, jossa oppimäärän yksilöllistäminen perustellaan erikseen jokaisen yksilöllistettävän oppiaineen kohdalta Mikäli oppilaan taitotaso myöhemmin kohoaa ja hän hallitsee yleisen oppimäärän ydinsisällöt hyväksytysti (5), tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa päätetään yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tämä tehdään kuitenkin aina huolellisen harkinnan seurauksena, kun oppilaan osaamista on huolellisesti arvioitu yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, kuitenkin viimeistään ennen päättöarviointia. Vaikka oppilas siirtyy opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaan, voi oppilas siitä huolimatta tarvita edelleen erityistä tukea. Tällöin oppilaasta tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa päätetään siirtyminen yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista erityisen tuen päätöksessä. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä. Kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan lapsen tarvitsema tuki jatkossa. Asiantuntijalausunnon ja pedagogisen selvityksen pohjalta vastaava 31

32 koulupsykologi tekee arvion lapsen erityisestä tuesta. Arvion perusteella koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen, jossa päätetään pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtyminen. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: - Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetty oppivelvollisuus (11-vuotinen) 5 v 6 v 7 v 8 v 17 v Vaihtoehto 1 Oppivelvollisu utta edeltävä vapaaehtoinen esiopetusvuosi Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Perusopetus Perusopetus Vaihtoehto 2 Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Perusopetus Perusopetus Vaihtoehto 3 Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Esiopetusvuo si Perusopetus Hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä 6 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien kielellisen kehityksen vaikeuksia omaavien lasten esiopetus pyritään järjestämään keskitetysti heti ensimmäisestä pakollisesta oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetusvuodesta alkaen. 32

33 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lievästi kehitysvammaisten pakollinen esiopetusvuosi (6- vuotiaana alkava esiopetusvuosi) järjestetään päiväkodissa Seitsemänvuotiaana lapsi suorittaa toisen esiopetusvuoden (mikäli tehdään hallinnollinen päätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä) tai perusopetuksen ensimmäisen luokan kaupungin KELPO luokassa. Esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt on avattu tarkemmin oheisesta liitteestä. (liite 3b). Lievästi kehitysvammaisten perusopetus järjestetään joko oppiainejakoisesti tai eri oppiaineista yhdistettyjen oppiainekokonaisuuksien mukaan (liite 3b. Tarvittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus voidaan järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Erityisoppilaan kokonaisvuosiviikkotuntien määrä on sama kuin yleisopetuksen oppilaan. Mikäli kehitysvammainen lapsi/ oppilas ei kykene toimimaan ryhmässä tai hyödy ryhmämuotoisesta opetuksesta, harkitaan opetuksen järjestämistä Honkalampi -keskuksen koulussa. Toiminta-alueittain opiskelevien pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään Honkalampi - keskuksen koulussa. Kaikki oppilaat aloittavat perusopetuksen yleisten oppimäärien mukaan. Ensimmäisen perusopetusvuoden alussa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevalle kehitysvammaiselle oppilaalle tehdään vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen hallinnollinen päätös (PoA 11 ). Toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa erityisen tuen tarkistamisvaiheessa oppimääriä tarvittaessa yksilöllistetään tai siirrytään opiskelemaan toiminta-alueittain. Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten kohdalla voidaan lääkärin lausunnon perusteella aloittaa perusopetus suoraan toiminta-alueittain Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. 33

34 Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonaisja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osaalueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Toiminta-alueittain opiskelevien tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain on kirjattu liitteeseen 3b Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen 34

35 kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja koulun luontevina yhteistyömuotoina ovat muun muassa huoltajien tapaamiset, puhelinkeskustelut huoltajien kanssa, kehitys- tai arviointikeskustelut sekä vanhempainillat ja koulun yhteiset juhlat. Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja koulun oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille yleensä vanhempainilloissa sekä lukuvuoden alussa koteihin lähetettävällä tiedotteella. Uimaharjun kouluun perustetaan kouluyhteistyötoimikunta, joka on yhteistyöelin kodin ja koulun välillä. Toimikunnan tehtävänä on tuoda vanhempien ajatuksia, näkökulmia ja ideoita koulun 35

36 toimintaan, lasten koulunkäyntiin ja koulua koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Tämän lisäksi kouluyhteistyötoimikunta voi järjestää koulun tuella erilaisia tapahtumia, joissa kaikki vanhemmat pääsevät osallistumaan yhteistyötoimintaan. Kouluyhteistyötoimikuntaan kuuluu huoltajia jokaiselta luokka-asteelta (1-2 kpl). Lisäksi toimikunnassa on opettajien edustus. Toimikunta on vanhempien vastuulla toimiva yksikkö. Koulu tarjoaa kokoontumistilan ja on mahdollisesti mukana toteuttamassa ideoita yhdessä toimikunnan kanssa. Kouluyhteistyötoimikunta edustaa oppilaiden vanhempia opetussuunnitelmatyössä sekä arvioinnissa. Uimaharjun koululla järjestetään koulun yhteisiä vanhempainiltoja 1-2 krt/lv. Jokaisen lukuvuoden aluksi pyritään järjestämään koko koulua koskettava vanhempainilta. Järjestelyvastuussa ovat rehtori ja koulun kehittämis- ja suunnitteluryhmä. Jokainen luokka pyrkii järjestämään vuosittain ainakin yhden vanhempainillan, jossa käsitellään luokkakohtaisia ajankohtaisia asioita. Vanhempainvartteja järjestetään seuraavasti: E-6.lk: kaksi kertaa lukuvuodessa, keväällä ja syksyllä 7-9.lk: kerran lukuvuodessa tammi-helmikuussa Lisäksi koulu järjestää erilaisia teemapäiviä, juhlia ja projekteja yhteistyössä kotien kanssa. Koulun ensisijainen tiedotuskanava on Wilma. Rehtori ja koulusihteeri ovat vastuussa koko koulua koskevasta tiedottamisesta, luokanohjaajat ja muut opettajat vastaavat luokka- ja opetusryhmäkohtaisesta tiedottamisesta. Tiedotusta voidaan hoitaa myös Uimaharjun koulun nettisivujen kautta, joita päivittävät rehtori, koulusihteeri ja AV-vastaava. Perinteiset tiedotusmuodot (reissuvihko, puhelin, sähköposti, tiedotteet) säilyvät käytössä sähköisten tiedotuskanavien rinnalla. Opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja koulun oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja huoltajille vanhempainilloissa, koulun kotisivuilla ja syystiedotteessa. Lisäksi vanhemmat ja opettajat voivat pitää yhteyttä henkilökohtaisin keskusteluin, puhelimitse, sähköpostitse tai viestein. Olennainen osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä on oppilaan poissaolojen seuranta. Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Koulu tiedottaa huoltajille vanhempainilloissa ja kouluviestissä koulun menettelytavoista, jotka koskevat poissaoloja ja niiden seuraamista. Huoltajalla on heti ensimmäisenä poissaolopäivänä ilmoitusvelvollisuus oppilaan poissaolosta ja sen syystä. Opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Opettaja tarkkailee ja kirjaa poissaolot Wilmaan Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 2, 3 6 ja 7 9 täsmennetään Opetussuunnitelman perusteissa luvussa

37 Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Vahva ja realistinen itsetuntemus auttaa oppilasta tekemään itselleen parhaiten sopivia valintoja opintojen ja jatko-opiskelun suunnittelun suhteen. Opetusta suunnitellessa tulisi pohtia, miten jokaiselle oppilaalle taataan onnistumisen kokemuksia koko opintopolun ajan ja miten autetaan oppilaita löytämään omia vahvuuksiaan sekä tuetaan heitä niiden vahvistamisessa. Päivittäin tapahtuvan oppilaan ohjaamisen ja palautteen kautta oppilasta autetaan löytämään omat vahvuutensa, kehitettävät alueensa sekä huomaamaan edistymisensä. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Peruskoulun päättövaiheessa oppilaanohjaaja tiedottaa huoltajille yhteishausta ja 2. asteella opiskelusta. Huoltajilla on myös tarvittaessa mahdollisuus keskustella nuorensa jatko-opinnoista oppilaanohjaajan kanssa. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSaan kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Oppilaanohjauksen tarkempi toteutus on kerrottu liitteessä 3.17, oppilaanohjaus. 37

38 Oppilaan ohjausta on Uimaharjun koulussa 7. luokalla 1 viikkotunti ja luokilla 0,5 viikkotuntia. Henkilökohtainen ohjaus: Opinto-ohjaaja haastattelee kaikki 7. luokkalaiset ja tutustuu oppilaisiin Ohjaus painottuu 9. luokan ohjaukseen heidän jatkosuunnitelmistaan. Oppilaat käyvät kaksi kertaa lukuvuoden aikana henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaajan luona. 8. ja 9. luokkalaiset käyvät myös ohjauksessa TET-paikkojen hakemisen yhteydessä. Pienryhmäohjaus: valinnaisainevalintojen tekeminen 7. luokalla. TET-paikan valitseminen8. luokalla lukiovalintojen tekeminen 9. luokalla Työelämään tutustuminen: 8. ja 9. luokilla viikonmittainen TET-jakso Koulun järjestämä taksvärkkipäivä Yhteistyö toiselle asteelle siirryttäessä on määritelty koulun nivelvaihesuunnitelmassa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetinmuotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. 38

39 Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut koordinoidaan koulutuspalvelukeskuksella. Pedagoginen arvio tai selvitys, jossa perustellaan avustajan tai tulkin tarve, lähetetään vastaavalle koulupsykologille koulutuspalvelukeskukselle. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. Uimaharjun koulussa tulkitsemis- ja avustamispalveluja annetaan kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille 39

40 mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Uimaharjun koulu on saanut valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ja sen myötä määrärahoja kerhojen järjestämiseen. Kerhot on suunnattu pääasiassa 3-9. luokkien oppilaille. Kerhoja voidaan pitää viikoittain tai pidempinä jaksoina kerrallaan. Koulun kerhot pyritään järjestämään oman henkilökunnan voimin. Mukana on ollut myös paikallisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Kerhojen toiminnasta tiedotetaan ilmoitustaululla ja kohdeluokissa sekä kotiin jaettavilla tiedotteilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan pääpaino on 1 2 -luokkien oppilaiden iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Iltapäivätoiminta järjestetään valtakunnallisten Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Erityislasten iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta toiminnan käytännön järjestäjänä on kolmas sektori, jonka toimintaan Joensuun kaupunki myöntää hakemuksesta avustusta. Tulevaa iltapäivätoimintaa esitellään kouluun tutustumispäivänä, jolloin alkaa myös haku iltapäivätoimintaan. Syksyllä koulu tiedottaa huoltajille koulutuspalvelukeskuksen ohjeiden ja tietojen pohjalta alueen kerho- ja iltapäivätoimintatarjonnasta. Joensuussa tarjotaan iltapäivätoimintaa vähintään perusopetuslain edellyttämä 760 tuntia koulun työvuodessa per toimintaan osallistuva oppilas. Käytännössä toimintaa järjestetään 4 5 tuntia päivässä. Toimintaa järjestetään noudattaen Joensuun kaupungin peruskoulujen lukuvuoden työaikoja. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimi sisällyttää iltapäiväkerhossa olevat oppilaat koululaisvakuutuksen piiriin. Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana ovat toiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteena on tarjota turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä kunkin kerholaisen ikä ja kehitystaso huomioiden. Toiminnassa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet ja pyritään kehittämään lapsen omatoimisuutta, itsetuntoa, sosiaalista kasvua ja itsenäistymistä. Toiminta sisältää esimerkiksi kädentaitojen harjoittamista, musiikkia, rentoutusta, ulkoilua ja välipalan. Iltapäiväkerhot toimivat tiiviissä yhteistyössä vanhempien ja koulujen kanssa. Lasten vanhempien kanssa käydään läpi iltapäiväkerhon toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma ennen 40

41 iltapäivätoiminnan alkua tai aivan sen alettua. Lisäksi ohjaajat ja vastuuhenkilöt osallistuvat tarvittaessa vanhempainiltoihin, kun käsitellään koulun ja iltapäiväkerhon yhteisiä asioita. Yhteistyö kodin kanssa toteutetaan kirjallisesti (esim. reissuvihkot, kirjeet, sähköposti) sekä henkilökohtaisesti esim. vanhempien hakiessa lapsia kotiin kerhosta. Yhteiset toimintaperiaatteet kerhoissa sekä tarkemmat ohjeet yhteistyöstä jaetaan myös kirjallisena koteihin toimintakauden alussa. Aamuhoito järjestetään perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Iltapäivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa sekä iltapäiväkerhossa Uimaharjun koulun tiloissa. Iltapäiväkerhossa on mahdollisesti mukana eri yhdistyksiä ja paikallisia toimijoita. Lapset kuljetetaan koulukyydeillä koululle ja koululta hoitopaikkoihin. Kouluun tutustumispäivänä koululla tiedotetaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vanhemmille. Vanhemmille kerrotaan tiedonsiirtoluvasta päivähoidon, iltapäiväkerhon ja koulun välillä. Vanhemmat voivat halutessaan allekirjoittaa luvan. Toiminnasta tiedottaminen tapahtuu henkilökohtaisesti, puhelimitse tai reissuvihkon kautta JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Joustavan perusopetuksen toiminta on yleisopetuksen tukikeino, joka on tarkoitettu erityisesti yläkouluikäisille oppilaille, joilla on vaikeuksia opiskella ja tuoda esiin osaamistaan isossa ryhmässä. Taustalla voi olla vaikeuksia keskittymisessä/tarkkaavaisuudessa, hankala elämäntilanne, huonoista koulukokemuksista tms. johtuva heikko motivaatio, lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus, sosioemotionaalisia vaikeuksia, runsaita poissaoloja, heikot pohjatiedot tai oppimistaidot tai toiminnallisempi oppimistyyli. Oppilaalla tulee olla halua ottaa vastuuta omasta koulunkäynnistään ja kykyä sitoutua yhdessä laadittaviin yksilöllisiin suunnitelmiin. Hänellä pitäisi olla riittävät psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset valmiudet selvitä joustavaan perusopetukseen liittyvistä toiminnallisista tehtävistä sekä itsenäistä työskentelyä vaativista opiskelutehtävistä. Työpaikkaopiskelussa onnistuminen edellyttää ehdotonta luotettavuutta. Joustavassa perusopetuksessa tuetaan nuorta löytämään omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan, suorittamaan peruskouluopinnot loppuun ja laatimaan realistinen jatkosuunnitelma. Joustavaa perusopetusta voidaan toteuttaa myös osin tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. Tärkeä osa opintoja ovat työpaikkaopiskelujaksot, joihin laaditut oppimistehtävät katsotaan osaksi oppiaineita tai aihekokonaisuuksia. Työpaikkaopiskelua voi olla oppilaan opinnoissa enintään 60 koulupäivää lukuvuoden aikana. JOPO -ryhmän valintaprosessi: 1. JOPO -ryhmän opettaja pitää kevätlukukaudella (maaliskuussa) info-tunnin 7.-8.luokan oppilaille, jolloin annetaan tiedote oppilaan huoltajalle vietäväksi. Asiasta voidaan tiedottaa myös vanhempainilloissa, koulun tiedotteissa ja vanhempainvarteissa. 2. Opettajat ja oppilashuollon edustajat voivat ehdottaa sopivia ehdokkaita, joille tarjotaan yksilöllisemmin tietoa joustavan perusopetuksen mahdollisuuksista. 3. Oppilaat ja hänen huoltajansa tekevät hakemuksen JOPO -ryhmään. Hakemukset käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä ja valitaan sopivimmat oppilaat haastatteluun. 41

42 4. Huhtikuun aikana oppilaat ja heidän huoltajansa haastatellaan. Samalla kerrotaan tarkemmin joustavan perusopetuksen vaatimuksista ja mahdollisuuksista. 5. Toukokuussa oppilashuoltoryhmä valitsee haastattelujen ja mahdollisten muiden selvitysten (esim. lausunnot ja/tai pedagoginen arvio) pohjalta joustavasta perusopetuksesta eniten hyötyvät oppilaat toukokuussa. Rehtori tekee valinnasta hallinnollisen päätöksen. 6. Oppilaat aloittavat opiskelunsa joustavassa perusopetuksessa seuraavan syyslukukauden alussa. Koulu voi päättää mahdollisesta koeajasta, jolloin varmistetaan oppilaan jaksaminen sekä sitoutuminen toimintaan. 7. Mikäli oppilas on tulossa ryhmään kesken lukuvuoden, hän tekee hakemuksen oppilashuoltoryhmälle ja hänet haastatellaan ennen valintaa. 8. Jos oppilaan ei katsota hyötyvän joustavasta perusopetuksesta, hänelle osoitetaan opiskelupaikka yleisopetuksen ryhmästä tai muusta sopivammasta ryhmästä. Oppilashuoltoryhmä käsittelee asian ja rehtori tekee muutoksesta hallinnollisen päätöksen. Keskeistä joustavassa perusopetuksessa on tiivis yhteydenpito oppilaiden huoltajien kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö koulun opetus- ja oppilashuoltotyössä toimivien ja koulun ulkopuolisten tahojen kesken. Tärkeimmät koulun ulkopuoliset yhteistyösuhteet ovat nuorisotyön tai/ja sosiaalityön kanssa, joista osoitetaan henkilö tai henkilöt työskentelemään JOPO -ryhmän opettajan kanssa tiiminä. Koululle voidaan koota oma ohjausryhmä tukemaan JOPO -ryhmän toimintaa. Enon koululla toimii JOPO-ryhmä, jonne Uimaharjun koulun oppilaita ohjataan tarpeen vaatiessa. Yhteistyömuodot on määritelty koulun nivelvaihesuunnitelmassa OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Joensuun kaupungin eri hallintokunnat ovat yhdessä tuottaneet opiskelun tuesta seuraavat aineistot: - Kouluikäisen terveyden polku - Joensuulaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku - Joensuun nuoren aikuisen hyvinvoinninpolku - Joensuun nivelvaihepalvelut nuorille - Oppilashuollon käsikirja Koulun turvallisuussuunnitelma Nämä on julkaistu Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen Internet -sivuilla ja löytyvät Opiskelun tuki valikosta. Koulujen turvallisuussuunnitelmat on tehty yhteistyössä Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen, Palo- ja pelastustoimen sekä poliisin kanssa. Joensuun kaupungin lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmässä (LAKO) on edustus sosiaali- ja terveystoimesta (sosiaalityön ja terveydenhoidon tehtäväalueet), varhaiskasvatus- ja koulutustoimesta sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimesta. Virkamiehistä koostuva koordinaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Ryhmä kutsuu kokouksiin asiantuntijoita tarvittaessa. 42

43 Lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmän tehtävänä on 1. kehittää ja arvioida varhaisen puuttumisen mahdollistavia toimintamalleja ja työkäytäntöjä koko kaupungin tasolla, 2. varmistaa poikkihallinnollisten yhteistyökäytäntöjen leviäminen perustasolle, 3. arvioida lapsiperheiden palvelujen ympärille haettavia projekteja, 4. tehdä esityksiä lisäresurssien saamiseksi lapsiperhepalveluihin sekä 5. sitouttaa kolmen keskeisen lapsiperhepalveluja tuottavan hallintokunnan lautakunnat ja johtavat viranhaltijat pysyvään yhteistyöhön yhteisiin esityksiin. Oppilashuollon toiminta-ajatus Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen oppilashuollon toiminta-ajatuksen pohjalta yksittäiset koulut, henkilöstö ja sidosryhmät tekevät käytännön oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltotyön tavoitteena on tukea ja ohjata lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä ja itsetuntoa, auttaa oppilasta suuntaamaan voimavaransa opiskeluun ja omaan kehitykseensä niin, että nuori löytäisi ympäristöstään mahdollisuutensa ja käyttäisi niitä. Oppilashuoltotyöllä pyritään edistämään oppilaan koulunkäyntiä, oppimista ja oppimisesteiden poistamista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Eri lähtökohdista tulevia nuoria kannustetaan opiskelussa ja yrittämisessä. Toiminnan avulla halutaan ennaltaehkäistä syrjäytymiskehitystä. Toteutuksessa ovat mukana oppilas ja hänen huoltajansa, luokanopettaja tai luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, oppilashuoltoryhmän muut jäsenet sekä koulun ulkopuoliset sidosryhmät. Esikoulun/ koulun moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuolto, nuorisotoimi, poliisin nuorten tiimi ja erilaiset järjestöt. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarjoaa lapsiperheille peruspalveluita, joita ovat neuvola, varhaiskasvatus ja terveydenhuolto. Lisäksi on erilaisia lastensuojelun sosiaalityön, avohuollon ja sijaishuollon palveluita. Nuorisotoimi vastaa vapaa-ajan- ja harrastustoiminnasta. Poliisin nuorten tiimi toimii nuorten ja alaikäisten rikosten ehkäisemiseksi. Järjestöt tarjoavat erilaista kasvatustyötä tukevaa toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Suunnittelu ja koordinointi Koulutustoimen tasolla suunnittelusta ja koordinoinnista huolehtii opetuksen ja oppimisen tukipalveluiden ohjausryhmä (TUKI), jonka jäseninä on erityisopetuksen, oppilashuollon, maahanmuuttajaopetuksen, psykologipalvelujen ja rehtorien edustaja. Tällä kokonaissuunnittelulla ja koordinoinnilla huolehditaan siitä, että käytettävissä olevien resurssien puitteissa palveluita on saatavilla asianmukaisesti ja tasapuolisesti eri koulujen ja alueiden lapsille erilaisiin oppilashuollollisiin ja erityisopetuksellisiin tarpeisiin. TUKI -ryhmä tekee suunnitteluyhteistyötä muiden oppilashuollollisia palveluja järjestävien hallintokuntien kanssa. Koulun tasolla oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen ja koulun kasvatus- ja opetustyön kehittäminen edellyttävät koulussa eri tahojen yhteistyötä. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää koulun toimintatapoja oppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi. Oppilashuoltoryhmä toimii paikkana, jossa oppilaiden tilannetta tarkastellaan, sekä suunnitellaan tukitoimia ja arvioidaan niiden toteutumista. Ryhmä tekee yhteistyötä kotien kanssa. Oppilashuoltoryhmään otetaan yhteyttä silloin, kun opettaja tai huoltaja on huolissaan oppilaan tilanteesta ja lisätukea tarvitaan tai kun joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä näkee tarvetta oppilaan asioiden käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmällä on tärkeä rooli myös 43

44 rakenteellisiin seikkoihin vaikuttamisessa sekä ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa ja mahdollistamisessa. Varsinainen tukitoimien suunnittelu ja toteutus pyritään tekemään huoltajien ja tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä. Oppilashuoltoryhmän keskeisenä tehtävänä on tarvittavien tukitoimien ja etenemisstrategioiden suunnittelu niin, että se tukee oppilaan eheää oppimispolkua erityisesti nivelvaiheissa. Ryhmä myös tukee - opettajan työtä, - vanhempien kasvatustyötä sekä - oppilaan oppimista ja kasvua. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori (joka on vastuussa ryhmän toiminnasta), erityisopettaja, oppilaanohjaaja (yläkoulu), terveydenhoitaja, koulupsykologi, sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa apulaisrehtori, luokanopettaja/valvoja ja muut asiantuntijat. Oppilashuoltoryhmän lisäksi akuuteissa tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia, koolle kutsutaan nk. akuuttiryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja asiantuntijaedustaja. 44

45 Koulun oppilashuoltoryhmän toimintamalli ja kokoonpano LUOKANOPETTAJA/ -OHJAAJA - vastaa oman luokkansa oppilashuollollisista asioista ( tieto huolesta aina luokanopettajalle/ - ohjaajalle) - reagoi heti koulumotivaation laskuun, alakuloisuuteen, vuorovaikutusongelmiin, ristiriitaisuuksiin, runsaisiin myöhästymisiin, luvattomiin poissaoloihin, runsaisiin poissaoloihin (yli 50 h), nelosvaaraan, alisuoriutumiseen - ottaa huolen puheeksi aina ensin oppilaan ja huoltajien kanssa - järjestää tarvittaessa yhteispalaverin, johon voi pyytää työparikseen oppilashuoltoryhmän edustajan - toimii vastuuhenkilönä oman luokkansa oppilaiden pedagogisten asiakirjojen laatimisessa ja päivittämisessä YHTEISTYÖ: OPPILAS, HUOLTAJAT - KOULU - säännöllinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä - huoltaja ilmoittaa poissaolosta heti luokanopettajalle/ -ohjaajalle - vähintään yksi yhteistyötapaaminen lukuvuodessa - tarvittaessa HOJKS- /oppimissuunnitelmapalaverit, joihin luokanopettaja/ -ohjaaja kutsuu - luokka-astekohtaiset vanhempainillat, joissa oppilashuoltoryhmän jäsenet esittäytyvät OPPILAAN- OHJAAJA LAAJA-ALAINEN ERITYISOPETTAJA KOULUTERVEYDEN- HOITAJA/ KOULULÄÄKÄRI KOULUPSYKOLOGI KOULUKURAATTORI JA/ TAI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ - toimii yhdyshenkilönä moniin työntekijäryhmiin - omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista - ohjaa jatkokoulutukseen ohjaus - ohjaa oppimaan - ohjaa oppilaan ainevalinnat - toimii oppimis- ja keskittymisvaikeuksien asiantuntijana - selvittää sopeutumis- ja työrauhaongelmia - puuttuu alisuoriutumiseen ja koulupinnaukseen - toimii pienryhmä- ja samanaikaisopettana - on terveydenhoidon asiantuntija - tekee terveystarkastukset - pitää sairasvastaanottoa - pitää yhteyttä huoltajiin - on tarvittaessa mukana huoltajapalavereissa, kun huoli koskee oppilaan terveyttä tai oppilaalla on paljon sairauspoissaoloja - tekee oppimisvaikeustutkimukset - ohjaa jatkohoitoon ja kuntoutukseen - tekee yhteistyötä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa - tekee tarvittaessa kriisityötä - tekee yksilö- ja perhetyötä - konsultoi ja tekee asiakastyötä - selvittää koti-, kaveri-, vapaa-aika-, kiusaamis-, kriisi- ja suru- sekä rikosasioita sekä päihdeasioita - toimii lastensuojeluyhteyshenkilö - järjestää huoltajapalaverin, mikäli oppilaalla on toistuvia epämääräisiä poissaoloja REHTORI - vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta - selvittelee vaikeat koulukiusaamiset, vastaa kurinpitoasioista (puhuttelu, varoitus, erottaminen) - hyväksyy HOJKSaan kirjattujen yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteet OPPILASHUOLTORYHMÄ REHTORI, OPPILAANOHJAAJA, ERITYISOPETTAJA, TERVEYDENHOITAJA, KURAATTORI ja/ tai SOSIAALITOIMEN TYÖNTEKIJÄ, KOULUPSYKOLOGI, lisäksi koululääkäri mahdollisuuksien mukaan - kokoontuu säännöllisesti - toimii asiantuntijaryhmänä tutkimuksiin ohjauksessa sekä oppilaan tuen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvissä asioissa (pedagogiset arviot, pedagogiset selvitykset, oppimäärien yksilöllistäminen, pienluokkasiirrot) ALUEELLINEN LAAJENNETTU OPPILASHUOLTORYHMÄ - ryhmässä rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, nuorisotyöntekijä, sosiaalitoimen työntekijä, poliisi; kutsuu tarvittaessa muita asiantuntijajäseniä - tehtävä: alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen ja seuranta 45

46 Uimaharjun koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu joka toinen viikko, laajennettu OHR pyritään järjestämään 2-3 kertaa lukukaudessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisjohtaja, laaja-alaiset erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, ja laajennetussa OHR:ssä lisäksi perhetyöntekijä ja opinto-ohjaaja, tarvittaessa läsnä luokanopettaja/valvoja ja huoltajat. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana rehtori, sihteerinä laaja-alainen erityisopettaja. Alakoulun ja yläkoulun oppilashuoltoryhmä on yhteinen, mikä helpottaa tiedonkulkua. Uusille esikoululaisille esitellään vanhempainillassa oppilashuoltotyötä ja kotiin lähetetään lupalappu/kaavake/tiedote siitä, että saako oppilaan asioita käsitellä oppilashuoltoryhmässä, lapussa on myös esitelty OHR:n toimintaa ja tavoitteita. Lukuvuositiedote, koulun kotisivut ja vanhempainillat toimivat myös oppilashuoltotyön tiedotuskanavina. OHR:n toiminta-ajatus on jokaisen oppilaan arkipäiväisestä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollon toteuttaminen kuuluu koko koulun henkilökunnalle ja koskettaa koulun kaikkia oppilaita, oppilashuoltoryhmä koordinoi toimintaa. Koulumme on sitoutunut Kiva-koulun toimintatapoihin ja sen pohjalta puututaan ja ratkaistaan kiusaamistilanteet yhteisen huolen menetelmää käyttäen. Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan muistio, johon kirjataan seuraavat asiat: 1. Paikka, aika ja läsnäolijat 2. Yleiset asiat 3. Nimillä yksilöidyt oppilasasiat (salassa pidettäviä, jokainen oppilasasia kirjataan omalle sivulleen): - vireillepanija eli kenen toimesta asia on tuotu kokoukseen - aihe - päätetyt jatkotoimenpiteet - jatkotyöskentelyyn nimetyt henkilöt - mitä tietoja ja kenelle on annettu - seuranta 4. Muistion laatija Asiakirjoja on säilytettävä lukitussa tilassa. Muistioiden säilytysaika on 10 vuotta. Oppilashuoltoryhmän velvollisuus on suunnitella ja arvioida toimintaansa siten, että syksyllä käynnistetty suunnitelmallinen toiminta arvioidaan keväällä lukuvuoden päättyessä. Tämän pohjalta voidaan suunnitella tulevan vuoden toimintaa ja erityisesti nivelvaiheisiin liittyviä asioita. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen koulupsykologit ja -kuraattorit tarjoavat psykososiaalisen oppilashuollon palveluja oppilaiden, heidän huoltajiensa ja opettajien käyttöön. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työ toteutuu pääosin koulussa yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, opettajien ja muiden oppilashuoltotyöhön osallistuvien henkilöiden sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutuspalvelukeskus kohdentaa palvelut tarkoituksenmukaisesti kouluille. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Koulupsykologi edustaa psykologista asiantuntemusta koulussa. Koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat oppilaan 46

47 koulunkäyntivaikeuksiin liittyvien tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. He tuovat alansa asiantuntijoina näkökulmansa koulun oppilashuoltotyön, kouluyhteisön toiminnan, opetus- ja kasvatustyön sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulukuraattorin ja psykologin toimintaperiaatteita ovat: - varhainen puuttuminen - mahdollisimman helppo kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus - ratkaisukeskeisyys - työ tehdään mahdollisimman pitkälle koulussa eli oppilaan omassa arkiympäristössä - tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa Kouluterveydenhuollon järjestää Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuollon henkilöstö toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön ja kotien kanssa. Oppilaiden henkilökohtaiset terveystarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Oppilaskohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa toistuvia poissaoloja oppimisvaikeuksia. Tarkempaa tietoa oppilaan terveyden- ja sairaanhoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämisestä saa Kouluikäisen terveyden polku julkaisusta, joka löytyy Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen verkkosivuilta. Kurinpitotilanteissa tai silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty toimitaan ja oppilasta tuetaan moniammatillisesti yksikön Turvallisuussuunnitelman ja Joensuun Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen järjestyssääntöjen mukaisesti. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta tapahtuvat yksikön Turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Koulu toimii Turvallisuussuunnitelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti kuljetusten ja odotusaikojen järjestämisessä ja turvallisuuden varmistamiseksi. Koulut ovat laatineet Koululiikenneturvallisuu - suunnitelman. Koulukuljetukset järjestetään Oppilaaksioton perusteiden menettelyohjeiden, jotka löytyvät koulutuspalvelukeskuksen verkkosivuilta, mukaisesti. Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen tapahtuu koulun Turvallisuussuunnitelman sekä Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen järjestyssääntöjen mukaisesti. Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen sekä käyttöön puuttuminen tapahtuu koulun Turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Oppilashuollollinen tuki, kun lapsen kasvu tai kehitys vaarantuu kasvuympäristön takia 47

48 1. Tilanteen havainnut henkilö ottaa yhteyden koulun/ päiväkodin oppilashuoltoryhmään. 2. Rehtori/ päiväkodin johtaja ottaa yhteyden muihin viranomaisiin (lastensuojelu, poliisi). Kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Kouluruokailun järjestää Joensuun kaupungin ravintopalvelut. Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveysnäkökulmien mukaisesti. Oppilaalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu maksuton ateria. Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy. Koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Koulun Turvallisuussuunnitelman mukaisesti toteutetaan - kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen - yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa - toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa - johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä ja erilaisissa uhka- ja vaaratilanteissa - psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen - kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu sekä - kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamistapauksissa toimitaan joko Turvallisuussuunnitelmassa kuvatun mallin tai KiVa koulun toimintamallin ( mukaisesti. Toimintamallissa otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Väkivalta ja häirintätilanteissa toimitaan yksikön Turvallisuussuunnitelman mukaisesti Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä 48

49 se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 49

50 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajaoppilaalla on oikeus saada perusopetukseen valmistavaa opetusta jos hänen suomen kielen taitonsa on olematon tai heikko. Liitteenä 6 on Joensuun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilas siirtyy perusopetuksen luokkaan. Yläkoulussa maahanmuuttajaoppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta (VN päätös ), jolloin nämä tunnit käytetään suomi toisena kielen (S2) opiskeluun. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä (S2), mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Opetuksen aloittamiseen tarvitaan kunnassa vähintään neljä samaa kieltä äidinkielenään puhuvaa oppilasta, joiden huoltajat anovat oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Tukea voidaan antaa neljän (4) vuoden ajan maahanmuutosta erillisen maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetuksen määrärahan turvin. Maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai oma opinto-ohjelma, joka voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatusja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmässä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tutustuttaminen onnistuu parhaiten omakielisissä vanhempainilloissa sekä omakielisellä materiaalilla. Koulun ja kodin välisessä yhteistyössä käytetään tarvittaessa tulkkipalveluja, jotta kumpikin osapuoli tulee ymmärretyksi oikein. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen suunnitelma on liitteenä 7. Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hänen opetuksessaan noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. 50

51 7. ARVIOINTI 7.1. Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Koulujen vuosisuunnitelmaprosessi muodostaa koulutustoimen oman toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen yleisen kehikon. Koulutustoimen strategiassa linjataan koulutustoimen kehittäminen ja arviointi. Perusasteen toimintaohjelmassa esitetään strategian toimeenpanon keskeiset toimenpiteet oppilaitosalueilla ja kouluissa Oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla

52 Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Uimaharjun koulussa annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi syyslukukauden päätteeksi välitodistus kaikilla luokka-asteilla. Muita arviointimenetelmiä ovat oppilaan kanssa kerran lukukaudessa käytävät arviointikeskustelut, tiedotteet, reissuvihkoviestit, keskustelut vanhempien kanssa sekä vanhempainvartit ja puhelinkeskustelut. Jokainen aineenopettaja pitää arviointikeskustelut luokilla 7-9 ennen väli- ja kevätarviointeja. Keskusteluissa käydään oppilaan kanssa läpi hänen tavoitteensa, vahvuutensa, edistymisensä ja kehittymiskohteensa kyseisessä oppiaineessa. Opettaja voi halutessaan antaa väliarvosteluja pitkin lukuvuotta. Oppilasta arvioitaessa otetaan huomioon opetukseen osallistuminen, innostuneisuus, huolellisuus, tuotokset ja koearvosanat. Huolellisuutta ovat siisteys, asianmukaiset varusteet sekä töiden suorittaminen ajallaan ja loppuun asti.. Uimaharjussa on luokilla 1-4 käytössä sanallinen arviointi. Luokilla 5-9 on käytössä numero-arviointi. 52

53 7.3. Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Henkilötunnus merkitään ainoastaan päättö- ja erotodistukseen sekä erityisestä tutkinnosta annettaviin todistuksiin. Muihin todistuksiin tulee oppilaan nimi ja syntymäaika. Jos oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin suomen kielellä, niin todistuksen lisätietoihin merkitään käytetty kieli ja sillä opetetut aineet. Luokat 1-4 Kaikissa kaupungin peruskouluissa käytetään hallinto-ohjelman yhteisiä lukuvuositodistuspohjia, joita koulu voi täydentää omalla logollaan. Luokat 5-9 Numeroarviointi aloitetaan kaikissa Joensuun kaupungin kouluissa 5. luokalta. Mikäli oppilaan kokonaistilanne huomioiden on tarkoituksenmukaista arvioida oppilaan osaamista sanallisesti vielä 4. luokan jälkeen, voidaan oppilashuoltoryhmän päätöksellä näin menetellä korkeintaan 7. luokan loppuun. Hallinto-ohjelmasta tulostettavaan numerotodistukseen tulee merkitä opetuksen järjestäjän nimi (JOENSUUN KAUPUNKI), todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syntymäaika, todistuksen antamispäivä ja allekirjoitus. Todistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä, oppilaan opinto-ohjelma, arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet sekä työskentelyn arviointi, mikäli se arvioidaan erikseen. Todistuksen lisätietoihin merkintä: Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus. TODISTUS Tarkennuksia/muutoksia ja mahdollisia lisätietoja Väliarviointi koulun opetussuunnitelman mukaisesti Lukuvuositodistus - numeroarviointi vuosiluokilla 5-9 (huom. poikkeukset), tulostetaan kaupungin graafisten ohjeiden mukaiselle paperille. Yleisopetus Mikäli väliarviointi numeroin, kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä. Terveystieto alkavana oppiaineena: Jos oppilaalla opetusta 7.lk:lla ennen väliarviointia, arvioidaan maininnalla hyväksytty/hylätty. Ellei opetusta, ei arvioida ennen kevättä. Uskonnon arvosana merkitään todistukseen vain, jos järjestäjänä kunta. Todistukseen vain merkintä uskonto (ei ev.l/ort.). Lukuvuosiarvioinnissa arvioidaan numeroin kaikki oppiaineet (myös TT) sekä valinnaisaineet (opetusta väh. 2 vkt). Lisätietoihin: Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4). Huom. maahanmuuttajaoppilaat Äidinkielen ja kirjallisuuden osalta lisämerkintä suomi toisena kielenä Todistuksen lisätietoihin merkintä: Oppilas on osallistunut oman äidinkielen ( ) opetukseen. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan erillinen todistus. 53

54 Erityisopetus (HOJKS) - opetus järjestetty oppiaineittain tai toiminta-alueittain 10-v. oppivelvollisuus tai 11-v. oppivelvollisuus Lisäopetus, erityinen tutkinto Valmistava opetus Jos oppilaalla Yleinen oppimäärä, arviointi kuten yleisopetuksessa Yksilöllinen oppimäärä: numeroarvosana tai sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*), arviointi yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Sanallinen käyttäytymisen arviointi voidaan merkitä samaan lomakkeeseen. Lisätietoihin: Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. - yhden tai useamman aineen oppimäärän tai koko perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle (erityisessä tutkinnossa tai lisäopetuksessa) - ei merkitä arviota oppilaan käyttäytymisestä - erityisestä tutkinnosta annettavaan todistukseen merkitään oppilaan koko henkilötunnus. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Pataluoto tekee todistuslomakkeet valmistavaa opetusta ja toiminta-alueittain tapahtuvaa erityisopetusta varten, joten tarvittaessa koulut voivat pyytää sieltä lomakemallin. Erotodistus - annetaan kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle - erillistä erotodistusta ei tarvita, jos oppilas siirtyy kaupungin koulusta toiseen - erotodistuksena käytetään välitodistusta/lukuvuositodistusta, jonka liitteeksi koulun tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Poikkeuksena on ennen 7.luokan syyslukukauden loppua annettava erotodistus, joka on vapaamuotoinen sanallinen arviointi täydennettynä oppilaan tuntijaolla. - erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota - erotodistukseen merkitään oppilaan koko henkilötunnus. 9.luokan välitodistus Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa Päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. 54

55 Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. 55