Ympäristölautakunta Sivu 1 / 29. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 29 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:58-18:50 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henri Haaksiala, puheenjohtaja Eeva Haeggström Riina Kosonen Pekka Lempiäinen, saapui klo käsittelyn alkaessa Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo käsittelyn ajan Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Riitta Pulkkinen Jouni J. Särkijärvi Lotta Honkonen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn jälkeen luontotalon johtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 29 Allekirjoitukset Henri Haaksiala puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Taina Vilo Joni Vainikainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 29 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ympäristölautakunnan vuoden 2015 käyttösuunnitelman 6 hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen 4 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valituksista, jotka 12 koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamaa ympäristölupaa Espoon Ämmässuon biojätteiden käsittelylaitokselle (ESAVI/125/04.08/2011) 5 Vaasan hallinto-oikeuden päätös Fortum Power and Heat 17 Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muutosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta 6 Pyöräilyn edistämisohjelma Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 26

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 29 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 29 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Taina Vilo ja Joni Vainikainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan vuoden 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Tarja Söderman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää 1 hyväksyä liitteenä olevan ympäristölautakunnan käyttösuunnitelman ja toimintasuunnitelman tarkistamisen vuodelle 2015 sekä 2 oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään toimintasuunnitelmaan teknisiä muutoksia ja korjauksia. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle Ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle Ympäristökeskuksen tuloskortti vuodelle Ympäristön- ja luonnonsuojelusuunnitelma Viestintäsuunnitelma 2015 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2015 tulostavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Käyttötalouden osalta Ympäristölautakunnan (44) määrärahat ovat sitovia. Lautakunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Lautakunta voi hyväksyä tulosyksikölle

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 29 tulostavoitteiden lisäksi myös muita toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunta seuraa. Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma on valmisteltu valtuuston vahvistamaan talousarvioon. Talousarvion seuranta Talousarvion seurantaa koskevien ohjeiden mukaan varsinainen toiminnan ja talouden raportti käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vähintään huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja joulukuun lopun tilanteesta. Kuukausiraportteja käsitellään kaupunginhallituksessa tarvittaessa useamminkin. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi osana kaupungin kuukausiraporttia. Lautakuntien tulee käsitellä säännöllisesti määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Asiaa tulee käsitellä heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raportoinnin yhteydessä käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja raportti annetaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Teknisessä ja ympäristötoimessa keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. Vuonna 2015 toimialan keskeisimpiä tehtäviä ovat - Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen - kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen - Tapiolan, Matinkylän ja Suurpellon rakentaminen - kaupunkikeskusten kehittäminen - asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen - Espoon sairaalan rakentaminen - laajat koulukorjaukset - tilojen käytön tehostaminen sekä - seutuyhteistyö ja metropolihallinnon valmistelu. Espoo-tarina ja poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia vuosille ja se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan TATU- ohjelmalla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla sekä tuloskorteilla.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 29 Henkilöstöä koskevat tavoitteet Vuonna 2015 tavoitteena on, että kaupungin henkilöstömäärä ei kasva. Tavoite on kaupunkitasoinen ja sen toteutuksessa otetaan huomioon kaupungin tehtävät, joissa työvoiman tarve kasvaa. Muiden toimintojen henkilöstömäärän tulee pienentyä vastaavasti. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti jatkuu. Johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä kehitetään yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa. Projekti laajenee myöhemmin koko kaupungin kattavaksi. Henkilöstön osaamista kehitetään. Kaupunki tarjoaa harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille ja pyrkii näin turvaamaan tulevien vuosien työvoiman saantia. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään ja työyhteisöjen monimuotoisuutta edistetään. Ympäristökeskuksen tulostavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS -kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksentorjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS -seudun keskeisiä luontoarvoja. Toiminnan tunnusluvut Tunnuslukuja TP 2013 MTA 2014 TA Valvottuja kohteita Villa Elfvikin luontotalo kävijöitä käyttökulut euroa/kävijä luontokoulun toimintapäiviä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 29 Toiminnan kehittäminen Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Toiminnan painopistealueista on kerrottu tarkemmin toimintasuunnitelmassa. Lautakunnan syyskuussa 2014 käsittelemää toimintasuunnitelmaa on täydennetty. Suunnitelmaan ei ole tehty suuria sisällöllisiä muutoksia. Muutokset liittyvät lähinnä suunnitelman ajantasaistamiseen, tunnuslukujen päivittämiseen ja toimintaa koskevien tavoitteiden tarkentamiseen. Tarkistettu toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on liitteenä. Ympäristökeskuksen tarina sisältyy toimintasuunnitelmaan. Ympäristökeskuksen tulostavoitteet (tuloskortti) vuodelle 2015 ovat oheismateriaalina. Valvontasuunnitelma, ympäristön- ja luonnonsuojelusuunnitelma sekä viestintäsuunnitelma täydentävät tuloskorttia. Ympäristön- ja luonnonsuojelusuunnitelma sekä viestintäsuunnitelma ovat oheismateriaalina, mutta valvontasuunnitelma tuodaan myöhemmin kevään aikana ympäristölautakunnalle tiedoksi omana asianaan. Henkilöstö Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. Lautakunta on käsitellyt henkilöstösuunnitelman talousarvioesityksen yhteydessä syyskuussa Vuodelle 2015 ympäristökeskukseen ei ole esitetty perustettavaksi uusia vakansseja. Vakituisen henkilöstön määrä oli marraskuun lopussa 26 henkilöä. Määräaikaisia oli 2. Kehittämispäällikön valintaprosessi on kesken. Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2015 Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma on laadittu valtuuston hyväksymään talousarvioon. Määrärahat ja tuloarvio on jaettu yksiköille. Toiminta on järjestetty talousarvion puitteissa. Merkittäviä toiminnallisia muutoksia ei ole tiedossa. Käyttötalous 44 Ympäristölautakunta TP 2013 MTA 2014 TA euroa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 29 Vuonna 2015 käyttötalouden menot ovat 2,638 milj. euroa ja tulot euroa. Määrärahat ovat vuoden 2014 tasolla. Ympäristökeskuksen käyttösuunnitelmaan on tehty joitakin muutoksia lautakunnan syyskuussa käsittelemään suunnitelmaan verrattuna. Toimintatulot Toimintatuloja on budjetoitu euroa. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Taksa on päivitetty syksyllä Toimintamenot Käyttötalouden toimintamenot ovat 2,638 milj. euroa. Määrärahoista on vähennetty keskushallinnosta Suomenlahtivuoden koordinaattorin palkkaukseen saatu määräraha. Muutoin menot ovat vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Ympäristökeskuksen henkilöstömenoihin on varattu 1,544 milj. euroa. Toimintayksiköille on varattu palkkamäärärahat nykyisille vakansseille. Yksikön vakanssimäärä ei muutu vuodesta Ulkoisten palveluiden ostoon käytetään 0,665 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita ostetaan 0,283 milj. eurolla. Metsähallitukselle maksettavaan Espoon rahoitusosuuteen Haltia-luontokeskuksen toimintamenoihin on varattu 0,345 milj. euroa. Ennakkotietojen perusteella Espoon veloitusosuus nousee vuodelle Lisämäärärahaa joudutaan tarvittaessa sopeuttamaan muihin menoihin varatuista määrärahoista. Kaupungin uusi ICT -toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2015 alussa. Perustietoteknisten palveluiden ja kaupungin yhteisten tietojärjestelmien kustannukset budjetoidaan keskitetysti Espoo ICT-tulosyksikköön. Ympäristökeskuksen ulkoisista menoista on siirretty euroa sisäisiin menoihin. Sisäisiin toimintamenoihin on varattu määrärahaa palveluliiketoimen veloitusperusteiden ja tehtyjen määrärahasiirtojen mukaan 0,376 milj. euroa. Sisäisten palveluiden ostoon käytetään 0,158 milj. euroa. Sisäisiä toimitilavuokria maksetaan 0,195 milj. euroa. Muihin sisäisiin menoihin käytetään euroa. Määrärahojen ja tuloarvion jako kustannuspaikoittain Ympäristölautakunnan vuoden 2015 määrärahat ja tuloarvio on jaettu yksiköille vuoden 2014 menojen ja tulojen toteuman sekä tilinpäätösennusteen perusteella.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 29 Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,879 milj. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän euroa. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,499 milj. euroa. Määrärahoista on vähennetty projektikoordinaattorin palkkaukseen keskushallinnosta saatu määräraha. Tuloja arvioidaan kertyvän euroa. Projektihankkeisiin on varattu määrärahaa 0,151 milj. euroa. Määrärahaa on varattu jonkin verran enemmän kuin vuonna Suuri osa menoista euroa on henkilöstömenoja. Vesiensuojelutehtäviin on varattu 0,110 milj. euroa. Määräraha on vuoden 2014 tasolla. Investoinnit Ympäristökeskuksella ei ole määrärahavarausta talousarvion investointiosassa omaisuuslajilla 95 Koneet ja kalusto. Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2015 on liitteenä. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 29 13/ / Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamaa ympäristölupaa Espoon Ämmässuon biojätteiden käsittelylaitokselle (ESAVI/125/04.08/2011) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon kaupungin ympäristölautakunta antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen valituksista koskien HSY:n Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen biojätteiden käsittelyä koskevaa ympäristölupaa. Asukkaiden ja asukasyhdistysten valituksissa vaaditaan, että nyt esillä oleva lupahakemus tulee palauttaa uudelleen aluehallintoviraston ratkaistavaksi yhdessä Vaasan hallinto-oikeudessa jo ratkaistun Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan kanssa. Asukkaiden huolena ovat ympäristö- ja terveyshaitat, joita tulisi arvioida yhteisesti koko jätteidenkäsittelykeskuksen osalta. Valituksessa vaaditaan muutoksia moniin jo hyväksyttyihin ja lainvoiman saaneiden toimintojen lupiin. Valituksissa väitetään mm., että Ämmässuon toiminnat ja jätteiden määrä lisääntyvät. Kuitenkin sekajätteen vastaanotto kaatopaikalle on käytännössä lakannut, kun Vantaalle rakennettu jätevoimala aloitti toimintansa huhtikuun 2014 alusta. Samalla jätekuljetusten määrä alueelle on pudonnut murto-osaan. Annetussa biojätteiden käsittelyn ympäristöluvassa on 58 lupamääräystä. Päätöksessä on otettu huomioon hajuhaittojen ehkäisy monella tavalla. Biojätteen käsittelylaitoksessa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa, eli muualla kuin säiliössä tai putkistossa, on suoritettava sisätiloissa. Kyseisten tilojen poistoilmat on johdettava poistokaasujen puhdistukseen. Lisäksi hajupäästöille on määrätty reduktio. Häiriötilanteisiin on varauduttava. Kemikaalit ja polttoaineet on säilytettävä lukittavassa, turvallisessa tilassa. Toiminnan ja päästöjen tarkkailuista on esitettävä täydennetty suunnitelma ELY keskuksen hyväksyttäväksi. Esitetyistä valituksista ei käy ilmi, mitä lupamääräyksiä tulisi vielä muuttaa tai tiukentaa mahdollisten haittojen estämiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että biojätteiden käsittelyn lupamääräykset ovat riittäviä. Toiminnan harjoittajan on esitettävä hakemus lupamääräysten

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 29 tarkistamista varten mennessä. Silloin on saatu kokemuksia laitoksen toiminnasta ja mahdollisista ympäristöhaitoista lupamääräysten muuttamista varten. Lisäksi valvontaviranomainen voi aina puuttua laitoksen toimintaan, mikäli haittoja esiintyy. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnoista on tehty vuosina kuusi ympäristövaikutusten arviointia. Arvioinnit eivät ole sisältäneet tutkimukseen perustuvia terveydellisten vaikutusten selvityksiä. Terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tarpeellisuus kuulunee terveysvalvontaviranomaisen toimivaltaan. HSY:n vaatimiin muutoksiin laitoksen poistoilmaa, vakuutta, hajuseurantaa ja vesimäärityksiä koskeviin lupamääräyksiin ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Biojäte ympäristölupa. - Asukas AA valitus. - HSY valitus Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen ympäristölupahakemuksesta, joka koski HSY:n biojätteiden käsittelyä Ämmässuolla. Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vastinetta valituksista. Vastine annetaan yleistä etua valvovana viranomaisena (lain 86/ ). Lausuntoa on pyydetty mennessä. Lausunnon annolle on pyydetty lisäaikaa saakka. Lupahakemus koski - kompostointiin perustuvan biojätteen käsittelylaitoksen täydentämistä märkämädätykseen perustuvalla prosessilla ja siinä muodostuvan kaasun hyödyntämiselle; - käsittelykapasiteetin nostamista tonnista tonniin vuodessa; - lupaa jälkikompostoida kompostointilaitoksessa mädätyslaitoksen mädätettä; - lupaa jätevesien esikäsittelylaitokselle mädätyslaitoksen jätevesien typen poistamiseksi - lupaa mädättämön omalle kaasumoottoriyksikölle (CHP -yksikölle); - uuden toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunta antoi lausuntonsa hakemuksesta Lupapäätös annettiin tiedoksi lautakunnalle

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 29 Oheismateriaalina on valituksenalainen ympäristölupa ja valittajan AA valitus, johon muut asukasvalittajat ovat yhtyneet sekä HSY:n valitus. Mädätys Biojäte otetaan jatkossa vastaan mädätyslaitoksen vastaanottotilaan. Tila on eristetty ulkotilasta ja esikäsittelyhallista ovilla. Biojäte puretaan terästai teräsbetonirakenteisiin vastaanottosäilöihin. Samalla jatkokäsittelyyn soveltumattomat suuret esineet poistetaan kahmarilla. Materiaalin siirto eteenpäin tehdään ruuvikuljettimella, joka samalla erottaa jätteestä vapaata vettä. Mädätys tapahtuu ns. mesofiilisenä (alhaisen lämpötilan) reaktiona, jossa lämpötila on noin 35 o C. Mädätysprosessi tehdään kolmessa reaktorisäiliössä, jotka ovat hydrolyysisäiliö, sekoitussäiliö ja mädätyssäiliö. Biokaasu otetaan talteen sekä hydrolyysisäiliön että molempien mädätysvaiheiden säiliöiden yläosasta. Kaasu varastoidaan kaasukupuun. Viipymät mädätyssäiliöissä ovat kaikkiaan noin kolme viikkoa. Prosessi tapahtuu suljetussa tilassa eikä ulos pääse kaasua eikä vettä. Kompostointi Syntyvä mädäte siirretään kompostointiin, johon käytetään uudempaa, vuonna 2006 valmistunutta kompostointilaitosta. Ennen kompostointia materiaaliin lisätään seosaineet (tukiaineita sekä happamuuden säädössä käytettävää puutuhkaa tai kalkkia ja tarvittaessa kompostoitumisen käynnistämistä edistäviä aineita). Kompostoitava materiaali seulotaan ja massa siirretään kompostointilaitoksen tunneleihin. Jälkikypsytys tehdään ulkona. Massa seulotaan ja seula-alite siirretään aumakompostiin asfaltoidulle kentälle. Jälkikypsytysaumoja käännetään aumakentällä noin 3 viikon välein. Tarvittaessa aumoja kastellaan. Biokaasun käsittely Mädätysprosessissa arvioidaan muodostuvan biokaasua milj. m 3 /a (metaanipitoisuus noin 60 %, loppuosa pääosin hiilidioksidia). Tämä vastaa 7,5-10 MW polttoainetehoa. Mädätyksessä muodostuvan biokaasun muuntamiseen sähköksi ja lämmöksi on ajateltu kahta vaihtoehtoista tapaa: - laitokselle hankitaan oma biokaasun hyödyntämisyksikkö (yhdistetty sähkön ja lämmöntuotantovoimala, CHP -yksikkö). Tälle haettiin ympäristölupaa nyt esillä olevalla hakemuksella; - biokaasu johdetaan hyödynnettäväksi alueella jo toimivaan kaasuvoimalaan. Sille on saatu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvat ja (muutos).

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 29 Lupamääräyksistä Lupapäätöksessä on 58 lupamääräystä biojätteen käsittelystä, päästöistä, niiden mittauksesta ja haittojen torjunnasta. Biojätteen käsittelylaitoksessa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa (eli ei säiliössä tai putkistossa), on suoritettava sisätiloissa. Kyseisten tilojen poistoilmat on johdettava poistokaasujen puhdistukseen, joka tehdään biopesurilla, ilmankostuttimella ja biosuodattimella. Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön toimintojen, päästöjen ja niiden ympäristövaikutusten seurantaa on tarkkailtava erikseen hyväksyttävän suunnitelman mukaan. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. Valituksista Biojätteen käsittelyn ympäristöluvasta jätettiin 12 valitusta Vaasan hallintooikeudelle. Kymmenen asukas- tai asukasyhdistysvalittajaa yhtyvät yhden asukkaan tekemään valitukseen. Lisäksi yksi asukas on esittänyt oman valituksensa, mutta vaatimus on sama kuin yhteisvalituksessa. HSY on esittänyt oman valituksensa, jossa se haki muutosta muutamaan lupamääräykseen. Asukkaiden ja asukasyhdistysten yhteisvalituksessa vaaditaan, että biojätteiden käsittelyn lupahakemus tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi aluehallintovirastoon. Hakemus tulee käsitellä yhdessä jo päätöksen saaneiden lupahakemusten kanssa, jotka ovat jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemuksen tarkistus ja vanhan kaatopaikan osan peittämistä koskeva lupahakemus, joista aluehallintovirasto on antanut yhteisen päätöksen Tästä päätöksestä on myös Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu. Eli valituksen mukaan biojätteiden käsittelyä koskeva hakemus ja Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun saanut jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupaa koskeva hakemus tulisi palauttaa takaisin aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Perusteena esitetään mm., että mädätyslaitos lisää hajuhaittoja, käsittelylaitos tulisi sijaita mahdollisimman lähellä uutta polttolaitosta, vastaanotettava jäte sisältää vaarallisia aineita, jotka pitäisi polttaa ja laitos aiheuttaa vaaran räjähtävästä kaasupalosta. Lisäksi vaaditaan, että alueella on tehtävä terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Nämä olisivat ehdottoman tärkeitä, sillä perusteelliset arvioinnit ovat työkaluja ennaltaehkäisevän ympäristöterveyshuollon toteuttamisessa. Kaikkia päästöjä ei havaita aistinvaraisesti ja terveydelliset vaikutukset voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 29 HSY vaatii muutosta muutamaan lupamääräykseen. Ilmapäästöjä koskevaa määräystä vaaditaan muutettavaksi siten, että puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus vuosikeskiarvona mitattuna saa olla enintään 5 mg/m3 tai vaihtoehtoisesti ammoniakin poistotehokkuuden tulee olla vähintään 90 %. Voimassa olevan lupamääräyksen mukaan ammoniakin reduktio on oltava 90 % tai ammoniakkipitoisuuden oltava alle 5 ppm (3,42 mg/m 3 ). Hajupäästön kohdalla HSY vaatii, että puhdistetun poistoilman hajupitoisuus vuosikeskiarvona mitattuna saa olla enintään oue/m 3 tai vaihtoehtoisesti hajunpoiston tehokkuuden on oltava vähintään 90 %. Voimassa olevan lupamääräyksen mukaan hajun reduktio on oltava 90 % tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle oue/m 3. Eli HSY haluaa täsmentää lupamääräystä siten, että siihen tulee sana vaihtoehtoisesti. Silloin riittäisi, että jompikumpi ehdoista täyttyisi. HSY hakee myös muutosta vakuuden asettamiseen. Vakuudeksi on määrätty euroa. HSY katsoo, että vakuus on kohtuuttoman korkea. HSY esittää, että vakuusasia palautetaan uudelleen AVI:lle, jotta määräksi voidaan asettaa uuden laskelman mukainen vakuus, joka vastaisi todellista vakuustarvetta. Lupapäätöksessä on määrätty, että biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. HSY vaatii, että hajujen leviäminen ympäristöön selvitetään yhteisesti jätteenkäsittelykeskuksen muiden toimintojen kanssa. Vaatimus perustuu siihen, hajun leviämistä on määrätty seuraamaan jo jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa, joka annettiin Ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä kahta erillistä seurantaa. Biojätteen käsittelyn ja käsittelykeskuksen muiden toimintojen (mm. avoaumat, kaatopaikka) aiheuttamien hajupäästöjen erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Ympäristöluvassa on määrätty, että biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista on laadittava tutkimussuunnitelma mennessä ja selvitys mennessä. HSY vaatii määräyksen poistamista. Perusteena on, että vastaava määräys oli jo jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa HSY on esittänyt ELY keskukselle tutkimussuunnitelman, ja erillisselvityksen vaarallisista aineista. ELY keskus on edellyttänyt HSY:ltä päivitettyä esitystä uusintanäytteenotosta. Asia on siis jo nyt vireillä, eikä uusi määräys ole enää tarpeen. Tiedoksi - Vaasan hallinto-oikeus

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Ympäristölautakunta Sivu 17 / / / Vaasan hallinto-oikeuden päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muutosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen 14/0362/2 (Dnro 01263/13/5103), joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muutosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristöluvasta tehtyä valitusta. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki päätöksen Nro 76/2013/1 (Dnro ESAVI/310/04.08/2011) Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Espoon ympäristölautakunta ei valittanut päätöksestä. Fortum Power and Heat Oy sen sijaan valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle Fortum Power and Heat Oy:n valitus Vaasan hallintooikeuteen Fortum Power and Heat Oy esittää lupamääräyksen 1.3. poistamista ja lupamääräyksen muuttamista. Lupamääräys 1.3.: Kattilassa So3 polttoaineena käytettävässä kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 mg/mj. Lupamääräys Kattilan So1 rikkidioksidin, typenoksidien tai hiukkasten poistoon tarkoitettujen laitteiden ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan So1 päästöjä käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai rajoittamalla K1:n toimintaa. Tällöin kattilan So1 rikkidioksidipäästö saa olla enintään 375 kg/h, ja hiukkaspäästöä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 29 enintään 24 kg/h. Vastaavat päästörajat alkaen ovat rikkidioksidille 66 kg/h, hiukkasille 7 kg/h ja typenoksideille typpidioksidina 67 kg/h. Lupamääräykseen Fortum Power and Heat Oy esitti muutosta viimeiseen virkkeeseen siten, että se olisi: Vastaava päästöraja alkaen typenoksidien päästölle on 200 kg/h. Eli toiminnanharjoittaja ehdottaa typenoksideille korkeampaa päästöraja-arvoa ja rikkidioksidin ja hiukkaspäästöjen päästöraja-arvojen säilyttämistä edeltävällä tasolla. Espoon ympäristölautakunnan vastine Espoon ympäristölautakunta antoi Fortum Power and Heat Oy:n valitusta koskeva vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle (238/ /2012). Ympäristölautakunnan vastineessa esitettiin, että Fortum Power and Heat Oy:n laatima valitus lupamääräyksen 1.3. poistovaatimuksen osalta hylättäisiin. Lupamääräyksen muutosvaatimukseen ympäristölautakunta ei ottanut kantaa. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeus valituksen osin hyväksyen muutti aluehallintoviraston päätöstä poistamalla alkaen lupamääräyksen 1.3. ja muutti lupamääräystä Lupamääräykset kuuluvat muutettuina seuraavasti (muutokset kursiivilla): 1.3. Kattilassa So3 polttoaineena käytettävässä kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti (mg/mj). Määräys on voimassa saakka Kattilan So1 rikkidioksidin, typenoksidien tai hiukkasten poistoon tarkoitettujen laitteiden ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan So1 päästöjä käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai rajoittamalla K1:n toimintaa. Tällöin kattilan So1 rikkidioksidipäästö saa olla enintään 275 kg/h ja hiukkaspäästö enintään 24 kg/h. Vastaavat päästörajat alkaen ovat rikkidioksidille 132 kg/h, hiukkasille 14 kg/h ja typenoksideille typpidioksidina 134 kg/h. Määräajan lisäämistä lupamääräykseen 1.3. hallinto-oikeus perusteli useilla valtioneuvosto päätöksillä ja niiden siirtymäsäännöksillä. Lupamääräyksen muuttamista perusteltiin useilla valtioneuvoston asetuksilla ja ympäristönsuojelulain pykälillä. Hallinto-oikeus totesi, että häiriötilanteille asetettu päästörajoitus on tiukempi kuin normaalitilanteen päästöjä rajoittava määräys. Tämä ei ole tarpeen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi häiriötilanteen aikana. Näin ollen hallinto-oikeus päätyi korottamaan lupamääräyksessä asetutut päästöraja-arvot

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 29 kaksinkertaisiksi. Yhtiön vaatimuksen mukaisiksi niitä ei katsottu tarpeen korottaa. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusaika päättyi Vaasan hallinto-oikeuden päätös on nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 20 / / / Pyöräilyn edistämisohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Espoon pyöräilyn edistämisohjelman Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kestävien liikennemuotojen edistäminen on noussut yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin ilmasto- ja ympäristöpoliittisissa linjauksissa. Myös Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Pyöräilyn edistämisohjelma on strateginen ohjelma, jossa määritellään Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Lisäksi ohjelman avulla voidaan koordinoida sekä ohjata pyöräilyn edistämistyötä ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi pyöräilyn edistämisohjelman kokouksessaan noudatettavaksi ohjeellisena maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Lähtökohdat ja tavoitteet Kestävien liikennemuotojen edistäminen on noussut yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin ilmasto- ja ympäristöpoliittisissa linjauksissa. Maankäyttöä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, liikennepoliittinen selonteko sekä ilmastopoliittinen ohjelma, jotka kaikki tukevat kävelyn ja pyöräilyn määrän lisäämistä ja olosuhteiden parantamista. Viime vuosina pyöräily on noussut Suomessa vahvasti yhdeksi keinoksi pyrkiä kohti kestävää liikennejärjestelmää. Suomessa julkaistiin Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, jossa linjataan valtakunnalliset tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen määrällisen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja aseman parantamiseksi ( LFE pdf&title=Ohjelmia ja strategioita _Kävelyn ja pyöräilyn strategia 2020).

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 29 Liikenneviraston kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020 konkretisoi kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallista strategiaa ( Liikennevirasto on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja suurimpien kaupunkien kanssa julkaissut jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjeen valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan pohjautuen. Myös Espoo on ollut mukana suunnitteluohjeen laadinnassa ( Kaupunkisuunnittelulautakunnan lautakuntasopimukseen ( ) kirjattiin tarve pyöräilyreitistön kehittämisohjelman laatimisesta. Vuoden 2012 alussa pidetyssä kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan yhteisseminaarissa pohdittiin pyöräilyn edistämisen linjauksia ja lautakuntasopimukseen kirjattu pyöräilyreitistön kehittämisohjelma muotoutui kokonaisvaltaisemmaksi pyöräilyn edistämisohjelman laatimiseksi. Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mutta kaupunki ei toistaiseksi ollut määritellyt tarkempia määrällisiä tai muita tavoitteita sen saavuttamiseksi. Pyöräilyn edistämisohjelmassa määritellään Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Ohjelman avulla voidaan koordinoida sekä ohjata pyöräilyn edistämistyötä ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Edistämisohjelmalla kehitetään pyöräilyoloja kokonaisvaltaisesti. Toimenpide-ehdotukset koskevat pyöräilyn eri osaalueita aina maankäytöstä infrastruktuurin kunnossapitoon. Lisäksi informaatio, markkinointi, liikuntapalvelut sekä muut pehmeät toimet ovat tärkeä osa pyöräilyn edistämistä. Pyöräilyn edistämisohjelmaan voi tutustua tarkemmin Espoon kaupungin internetsivuilla: E956DACACCCC%7D/40763 Nykytila Espoossa pyörämatkojen kulkumuoto-osuus syksyn arkena on 8 % kaikista tehdyistä matkoista (HSL 2012) ja 7 % koko vuoden matkoista (HLT 2010). Osuus on samaa suuruusluokkaa koko pääkaupunkiseudulla. Kansallisesti pyöräilyn kulkumuoto-osuus on 8 % (HLT 2010). Espoon liikenne tutkimuksen mukaan pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa sekä aluekeskuksissa että niiden välisillä pyöräteillä enemmän kuin asukasmäärä. Espoossa on jalankulku- ja pyöräteitä noin 1015 km. Näistä noin 315 km on kivituhkapäällysteisiä ulkoiluteitä. Kaikkien kaupunkikeskustojen välillä on pääväylän yhteydessä myös kevyen liikenteen väylä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 29 Asukkaiden mielipiteitä pyöräilyn edistämisestä Edistämisohjelmaan koottiin tuoreimmat tiedot espoolaisten mielipiteistä ja asenteista koskien kaupungin pyöräliikenteen oloja. Asukkaiden mielipiteet antoivat tärkeää ruohonjuuritason tietoa ja siten ne olivat tärkeä osa edistämisohjelman laatimista. Pyöräilyn edistämisohjelman yhteydessä laadittiin internet-kysely ja vastauksia kertyi runsaat 1100 kpl. Suurin osa vastaajista oli kesäaikaan (touko-syyskuu) päivittäin tai lähes päivittäin pyöräileviä (78 %). Selvästi eniten toiveita sai olevan verkoston risteysjärjestelyiden parantaminen esimerkiksi reunakiviä madaltamalla. Lisäksi toivottiin sujuvia ja laadukkaita yhteyksiä keskusten välille erityisesti työmatkaliikenteen näkökulmasta. Tavoitteet Pyöräilyn edistämisohjelmassa määritellään Espoolle pyöräilyn edistämisen keskeiset tavoitteet. Taustaksi koottiin tietoa Espoon pyöräilyolosuhteiden ja liikkumisen nykytilasta, kerättiin kansainvälisiä kokemuksia merkittävien pyöräilykaupunkien menestyksen edellytyksistä ja liikkumisen tunnusluvuista sekä kerättiin tutkimustietoa erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja pyöräilyn motiiveista. Kaupungin virkamiesten näkemyksiä, tahtotilaa ja valmiuksia pyöräilyn edistämiseen kartoitettiin hallintokuntien yhteisessä työpajassa helmikuussa Työpajan keskustelujen ja työssä kerätyn lähtöaineiston ja vertailuaineiston pohjalta työn ohjausryhmä päätti esittää Espoon pyöräilyn edistämisen tavoitteeksi seuraavaa: - Espoo on matkaketjujen ja laatureittien mallikaupunki - Espoon pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on 15 % vuonna 2024 Kaksiosainen tavoite antaa sekä määrällisen että laadullisen tavoitteen, joka suuntaa toimenpiteitä, joilla tavoitteeseen halutaan päästä. Kulkumuoto-osuuden kasvattaminen syksyn arkipäivinä nykyisestä noin 8 %:sta tavoitteen mukaiseen 15 %:iin tarkoittaa pyörämatkojen yli kaksinkertaistamista. Espoon vahvan tahtotilan pohjalta tavoitteeksi asetettiin 15 % kansainvälisiin esimerkkeihin ja Brysselin julistukseen nojaten. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei mahdoton. Pyöräilyn lisääntymisen positiiviset vaikutukset Pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia muun muassa ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen, kaupunkikuvaan, liikenteen tilantarpeeseen, ilmanlaatuun ja meluun. Lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden kautta vaikutukset ulottuvat myös hyvinvoinnin parantumiseen ja terveydenhuollon kustannuksiin. Pyöräilyn yhteiskuntataloudellisissa laskemissa mukaan otettavat hyödyt ja kustannukset perustuvat lisääntyneisiin pyöräilykilometreihin eli lisääntyneeseen kysyntään. Näiden laskelmien ulkopuolelle jäävät pyöräilyn vaikutukset mm. kaupunkikuvaan ja ympäristön viihtyisyyteen sekä hyvinvoinnin parantumiseen eli sellaiset subjektiivisesti koetut tekijät, joiden vaikutusta on vaikea mitata rahassa riittävän objektiivisesti. Pyöräilyn yhteiskuntataloudellisia hyötyjä laskettaessa on todettu, että terveysvaikutukset ovat suurin yksittäinen hyötylaji. WHO on kehittänyt pyöräilyn lisääntymisen terveysvaikutusten arviointiin HEAT (Health Economic Assessment Tool for Cycling and Walking) -työkalun. Jos

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 29 pyörämatkojen kulkumuoto-osuutta saadaan Espoossa lisättyä tavoitteen mukaiseen 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä, saadaan säästettyä 12,83 ihmishenkeä vuodessa. Lisääntyneen pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen nykyarvo on keskimäärin 8,3 miljoonaa euroa vuodessa. Koko laskenta-ajan lisääntyneen pyöräilyn terveysvaikutusten nykyarvo on 158,3 miljoonaa euroa. Aikasäästöt nousevat sitä merkittävämmäksi, mitä enemmän pyöräverkolla on sujuvaan ja nopeaan pyöräilyyn soveltuvia reittejä. Ympäristöhyödyt jäävät hyvin pieniksi muihin hyötyihin verrattuna. On myös otettava huomioon, että useamman samanaikaisen toimenpiteen yhteisvaikutuksen on tutkimuksissa todettu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tuottavan suuremman vaikutuksen kuin yksittäiset toimenpiteet toteutettuna eriaikaisesti. Muutoksen aikaansaaminen vaatii siis riittävän suurta samanaikaista ponnistusta. Edistämisohjelma Edistämisohjelman rakennetta ja toimenpiteitä muodostettaessa otettiin oppia kansainvälisistä kokemuksista ja muiden suomalaisten kaupunkien edistämisohjelmista sekä asukkaiden ja virkamiesten näkemyksistä. Yleinen ja tärkein edellytys onnistuneelle edistämisohjelmalle on kävelyä ja pyöräilyä suosiva päätöksenteko ja sitoutuminen ohjelman edistämiseen. Pyöräily tulee nähdä yhtenä varteenotettavana keinona kestävän kehityksen edistämisessä. Pyöräilyn edistämisohjelman tarkoituksena ei ole lisätä pyöräilyä itse pyöräilyn takia vaan nimenomaan lisääntyneen kulkumuoto-osuuden ja lisäkilometrien avulla nousta yhdeksi työkaluksi ja ratkaisuksi ilmasto-, hyvinvointi- ja terveysongelmiin. Ohjelman menestyksellisen toteutuksen edellytyksenä ovat riittävä rahoitus ja henkilöresurssit, määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuraaminen. Seurantaa on tarpeen tehdä säännöllisesti ja sen tulee sisältää niin määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa tulisi määritellä konkreettisemmin pyöräilyn asema kaupunkitilassa. Jos halutaan edistää pyöräilyn asemaa tietyillä alueilla tai väylillä, siihen tulisi kaavoituksessa varata selkeästi tila pyöräilylle kävelyn lisäksi. Suunnittelu- ja toteutusratkaisuilla tulee kuitenkin varmistaa eri kulkumuotojen turvallisuus ja sujuvuus ottaen huomioon erilaiset, eritaitoiset ja eri nopeuksilla liikkuvat osapuolet. Pyöräliikenneverkon osalta tärkeitä aiheita ovat sujuvat ja katkeamattomat yhteydet. Tärkeitä yhteyksiä ovat aluekeskusten väliset reitit ja raideliikenteen yhtymäpisteet, jolla tuetaan liityntäliikennettä. Espoon eri aluekeskuksien väliset reitit ovat lisäksi potentiaalisia viherlaatureittejä. Kaupunkiosakeskusten ja kylien lyhyiden pyörämatkojen, erityisesti palveluiden ja koulujen läheisyydessä, edellytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös esimerkin voima, liikennekasvatus ja markkinointi ja pyöräilyn brändin muodostaminen nähtiin muita toimenpiteitä tukeviksi tärkeiksi toimiksi.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 29 Edellä kuvattujen tärkeiksi koettujen asioiden ja asetettujen tavoitteiden pohjalta määritettiin 21 toimenpidettä, jotka ryhmiteltiin seuraaviin kokonaisuuksiin: - Poliittinen tahto, yhteistyö ja resurssit - Liikennejärjestelmä ja kaavoitus - Laatureitit - Sujuvat ja turvalliset väylät - Asemien saavutettavuus ja palvelut - Viestintä ja markkinointi - Seuranta Toimenpiteiden sisältöä, vastuita, ajoitusta ja kustannuksia on käsitelty pyöräilyn edistämisohjelmassa kunkin toimenpiteen yhteydessä. Brysselin sopimus Sitoutuminen pyöräilyn edistämisen tavoitteisiin osoitetaan hyväksymällä pyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma ja allekirjoittamalla Brysselin sopimus. Brysselin sopimukseen voi liittyä kaupunginjohtajan allekirjoituksella tai kunnanvaltuuston päätöksellä. Sopimuksessa kunta sitoutuu tavoittelemaan seuraavaa: - Pyörämatkojen kulkumuoto-osuus vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä. - Pyöräilijöiden kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien vähentäminen 50 % vuoteen 2020 mennessä. - Pyöräpysäköintimahdollisuuksien kehittäminen sekä varastelun ja ilkivallan vähentäminen. - Koulu- ja työmatkapyöräilyn lisääminen erilaisten projektien ja kampanjoiden avulla. - Kestävän matkailun kehittäminen pyörämatkailun olosuhteita parantamalla. - Tiivis yhteistyö sekä kaupungin hallintokuntien välillä että eri sidosryhmien kanssa (yhdistykset, jälleenmyyjät). - Allekirjoittaneet kaupungit vaativat Euroopan komissiolta sekä Euroopan parlamentilta seuraavaa: - Asetetaan tavoite pyörämatkojen kulkumuoto-osuudeksi Euroopassa vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä. - Euroopan pyöräilyasiamiehen viran asettaminen Euroopan komissioon. - Euroopan parlamenttiin perustetaan pyöräilyn `työvaliokunta (intergroup). - Euroopan rahoitusohjelmiin varataan riittävä budjetti kaupunkien pyöräilyn edistämisen tukemiseksi Allekirjoittaneet kaupungit peräänkuuluttavat kaikkia viranomaistahoja maailmanlaajuisesti edistämään vahvasti pyöräilyä kaikilla tasoilla ja sisällyttämään pyöräilyn kaikkien osa-alueiden linjauksiin (terveys, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, talous, liikenne, vapaa-aika, urheilu ja matkailu). Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että kaupunki allekirjoittaa pyöräilyn edistämistä koskevan Brysselin sopimuksen ja sitä toteutetaan resurssien puitteissa.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 29 Brysselin sopimus (Charter of Brussels) perustettiin vuoden 2009 Velo-City -konferenssissa. Sopimuksen on nyt allekirjoittanut 60 eurooppalaista kaupunkia ja Suomesta mukana ovat Helsinki ja Vantaa. Sopimusta hallinnoi European Cyclists Federation (ECF). Sopimuksen tavoitteiden toteutumista ei seurata eikä sanktioida, vaan sopimus on enemmän strategisen tason osoitus halusta edistää pyöräilyn olosuhteita kokonaisvaltaisesti. Pyöräilyn edistämisohjelman laadinnan ohjausryhmä päätyi esittämään sopimuksen allekirjoittamista seuraavalla tulkinnalla: Espoo asettaa pyörämatkojen kulkutapatavoitteeksi 15 % vuoteen 2024 mennessä. Kulkumuoto-osuus lasketaan syksyn arkipäivien matkoista. Tulkinnasta on keskusteltu sopimusta ylläpitävän ECF:n edustajan kanssa, eikä Espoon ottamaan tulkintaan ole heidän puolestaan estettä. Muiden tavoitteiden osalta Espoo pyrkii niihin julistuksen mukaisesti. Henkilöresurssit Riittävät henkilö- ja rahalliset resurssit ovat edellytys pyöräilyolosuhteiden edistämiselle. Espoossa ei tällä hetkellä ole yhtään täysipäiväisesti pyöräilyn edistämisen parissa työskentelevää henkilöä. Tavoitteena on, että ohjelmakauden kuluessa pyöräilyn edistämisen parissa toimii täysipäiväisesti kaksi henkilöä: yksi kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja yksi teknisessä keskuksessa. Mikäli uusia vakansseja ei katsota voitavan alkuvaiheessa perustaa, esitetään aluksi toimittavan nykyisten vakanssien puitteissa työtehtäviä järjestelemällä. Esimerkiksi Münchenissä, Berliinissä ja Malmössä työskentelee kussakin 11 henkilöä pyöräilyn edistämisen parissa. Ympäristökeskuksen rooli Ympäristökeskuksen asiantuntijat osallistuvat pyöräilyn edistämistä käsitteleviin työryhmiin. Kaupungin henkilöstöä kannustetaan pyöräilemään vuosittaisen kilometrikisan avulla ja teema on esillä myös ekotukitoiminnassa. Vuonna 2015 päivitettävään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteisiin kirjataan pyöräilyn edistämisohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 29 7 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: 5413/ /2014 Espoon ympäristökeskuksen kannanotto käyttötarkoituksen muutoshakemukseen lukiotilojen sijoittamiseksi liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueelle (KTY) osoitteessa Kutojantie / /2011 Ympäristökeskuksen kannanotto Suurpelto II Ylismäentie asemakaavan muutokseen 5390/ /2012 Ympäristökeskuksen kannanotto Tiistilän asemakaavaan, alue / /2015 Ympäristökeskuksen kannanotto Tiistilän asemakaavaan, Kalaonnentie 5 (aiemmin 4644/2011) 4814/ /2014 Ympäristökeskuksen lausunto tiesuunnitelmasta Kehä I (mt 101) parantaminen välillä Länsiväylä (kt 51) Tapiolantie 4867/ /2014 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T, Viherlaakso ja Vanhakartano (Kahiseva), hakijana tekninen keskus / KVP Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): SRV Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta, Merituulentie 2 ja 3-5, 47 / Skanska Infra Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, louheenajosta ja murskauksesta Blominmetsäntiellä ja Blominmetsänpolulla, 48 / JM Suomi Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, Helmipöllönkatu 5, 1 / Koneyhtymä Engman Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja murskauksesta, Fickenkuja 1, 2 /

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 29 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Finnish Jeep Drivers Club ry, moottorikäyttöisten maastoajoneuvojen offroad-ajo Kolmperän - Kulmakorven alueella vuonna 2015, 178 / Käytöstä poistetun öljysäiliön maahan jättäminen, 1 / Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: Neste Markkinointi Oy:n polttonesteiden jakeluasema Neste Oil Express Espoo Karakallio osoitteessa Tornihaukantie 9 on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Neste Markkinointi Oy:n polttonesteiden jakeluasema Neste Oil Matinkylä ja Neste Oil Truck Matinkylä osoitteessa Gräsanlaakso 2 on merkitty yhteisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Oy Teboil Ab:n polttonesteiden jakeluasema Teboil Espoo Niittykumpu osoitteessa Luomankuja 2 on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Ympäristölautakunnalle tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 29 Muutoksenhakukielto Kuntalaki 91 ( 1-3, 6-7) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 29 Muutoksenhakukielto hallintolainkäyttölaki 5 ( 4-5) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä ei saa hakea muutosta hallintolainkäyttölain 5 :n mukaan.