Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Transkriptio

1 Ylinen Helena SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2

3 Ylinen Helena Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue Suunnittelun tavoitteet Suunnittelutilanne Osayleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset Vaihtoehdot Vaikutusten arviointi Osalliset, vuorovaikutuksen järjestäminen ja tavoiteaikataulu Tiedottaminen Yhteystiedot... 10

4

5 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus Suunnittelualue Tämä osallistumis- ja koskee Nurmon keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistuksen laatimistyötä. käsittelee kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä sekä vaikutusten arviointia (MRL 63.1). asetetaan nähtäville keväällä Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja sta. ssa kuvataan lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat, osalliset, joita suunnittelu koskee, sekä osallistumisen tavoitteellinen aikataulu. Aikataulu tarkentuu työn edetessä. Työssä laaditaan Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus oikeusvaikutteisena osayleiskaavana ja siihen liittyvät selvitykset. Suunnittelualue käsittää Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen ja siihen liittyvät lähialueet Hyllykallion suuntaan sekä läheisen Keski-Nurmon maatalousalueen Nurmonjoen molemmin puolin. Alue sijaitsee n. 7 8 km Seinäjoen ydinkeskustasta. Alue on osin kaupunginosakeskuksen rakennettua ympäristöä ja osin rakentamatonta peltoaluetta, jota halkovat Pohjan valtatie (vt 19) ja Nurmonjoki. Keski-Nurmontien ja Iso-koskentien varret Nurmonjoen molemmin puolin ovat voimakasta maatalousaluetta, jolla sijaitsee useita kotieläintalouden suuryksikköjä. Suunnittelualueen laajuus on noin ha (12,3 km2). Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus peruskartalla mustalla katkoviivalla.

6 FCG SUUNNITTTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (10) 2 Suunnittelun tavoitteet 3 Suunnittelutilanne Nurmon keskustan osayleiskaavan tavoitteena on mm. o ratkaista elinkeinoelämän, palvelujen ja maatalouden sekä asutuksen erityisvaatimukset alueella o tarkistaa voimassa olevan Nurmon keskustan yleiskaavan varauksia suunnittelualueella o osoittaa asemakaavoitettavat alueet ja antaa tavoitteet asemakaavoitukselle o tarkistaa maankäytön ohjausta mm. kaupan osalta Nurmon kaupunginosakeskuksessa ja sen liepeillä sekä Hyllykallio Kivisaaren liikealueen lähialueilla o tarkistaa liikenneverkon toimivuus sekä esittää tavoiteverkko valitulle ratkaisulle o määrittää nykyisen Keski-Nurmon viljelyalueen tuleva maankäytön ohjaus o osoittaa MRL 72 mukaisesti suoraan rakennuslupaan oikeuttavat rakennuspaikat Nurmonjoen rantavyöhykkeellä. Osayleiskaavatyön tavoitteet ja selvitystarve täsmentyvät työn edetessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä myös laadittavana olevassa yleiskaavassa: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät yleiskaavaan osin maakuntakaavan kautta.

7 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3 (10) Maakuntakaavoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa on käsitelty samanaikaisesti kaikkia keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Lisäksi Etelä- Pohjanmaalla on käynnissä kolme vaihekaavaa, jotka käsittelevät tuulivoimaa (vaihekaava I), kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita (vaihekaava II) ja turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa (vaihekaava III). Nurmon keskustan osayleiskaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on maakuntakaavassa on osoitettu seuraavia merkintöjä: - Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk) - Maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-2) - Teollisuuden kehittämisen kohdealue (tk) - Merkittävästi parannettava tieosuus (VT 19) - Teollisuus- ja varastoalue (t) - Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde (sininen pieni ympyrä) - Uusi tie tai linja (itäinen ohikulkutie) - Eritasoliittymiä (valkoinen pieni pallo) - Päärata - Voimajohdon uusi johtovaraus - Taajamatoimintojen alue (vaalea ruskea) - Keskustatoimintojen alue (C, punainen) - Luonnonsuojelualue (SL-2) - Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (sininen pystyviivoitus) - Natura 2000 verkostoon kuuluva alue (punainen ohut rajaus) Kuva 2. Ote Etelä-Pohjanmaan 1. maakuntakaavasta.

8 FCG SUUNNITTTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (10) Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Seinäjoen kaupungin Nurmon keskustan osayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt vuonna 2003 ja joka kaikilta osin on tullut voimaan vuonna Keski-Nurmon maatalousalueelle osoitetut kotieläintalouden suuryksiköiden (ME- 1) ja maatalousaluevaraukset (MT-1) eivät vahvistuneet Nurmon keskustan yleiskaavassa. Korkein hallinto-oikeus kumosi kotieläintalouden suuryksikköjä ja niiden lähialueita koskevat Nurmon keskustan yleiskaavavaraukset vuonna 2006 ( , diaarinro 3223/1/04). Nurmon kaupunginosakeskuksen ja Hyllykallion välinen alue on voimassa olevassa yleiskaavassa osin varattu maatalousalueeksi (MT) ja palvelujen alueeksi (P) Pohjan valtatien (vt 19) varressa. Suunnittelualue rajautuu eteläosiltaan valtuuston hyväksymään Keski- Nurmon osayleiskaavaan, joka ei ole vielä lainvoimainen. Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus yleiskaavalla mustalla katkoviivalla.

9 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 5 (10) Kuva 4. Keski-Nurmon OYK. Kaavoitettavan alueen rajaus näkyy mustalla katkoviivalla OYK-alueen pohjoisosassa.

10 FCG SUUNNITTTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (10) Asemakaavoitus Suunnittelualueella on osin voimassa asemakaava. Asemakaavat ovat laadittu eri vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien. Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella viivalla. Nurmon liikuntahallin ympäristössä Kesko on hakenut asemakaavan muutosta tilaavievän maatalouskaupan sekä päivittäistavarakaupan osoittamiseksi alueelle. Hankkeen toteuttamiseksi on käynnistetty vuonna 2012 asemakaavamuutos, joka edellyttää tuekseen yleiskaavan tarkistusta. Nurmon liikuntahallin lähiympäristössä sijaitsee Seinäjoen seurakunnan Nurmon pappila. Seurakunta omistaa pappilan lisäksi viereisiä peltoalueita. Seurakunta on hakenut pappilan ja viereisten peltoalueiden osalta asemakaavan muutosta vuonna Asemakaavoitus on käynnistetty syksyllä Pohjan valtatien (vt 19) ja Keski-Nurmontien liittymän ympäristössä on ollut vireillä asemakaavan laadinta Etelä-Pohjanmaan osuuskaupan hakemuksesta ABC - liikenneaseman toteuttamiseksi. Asemakaavatyö aloitettiin Nurmon kunnan aikana ja hyväksyttiin Seinäjoen kaupungin valtuustossa vuonna Vaasan hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen vuonna 2013 ( , nro 13/0087/2) eikä kaupunki valittanut päätöksestä. Kaupunginhallitus on päättänyt tutkia asian yleiskaavalla. Etelä- Pohjanmaan osuuskaupalla on edelleen tavoitteena ko. liikenneaseman toteuttaminen.

11 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 7 (10) Muut keskeiset selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelta on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Rantamitoitusselvitys, Ramboll, Nurmon Mäntypuiston luonto- katselmus, FM Hannu Tuomisto, Nurmon kauppapaikka liikenneselvitys, Ramboll, Nurmonjokilaakson maisemanhoitosuunnitelma, Sito Oy Liito-oravat EPOELY, Nurmon kaupan hankkeen liikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi, FCG Seinäjoki Entisen Nurmon kunnan alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Nurmon ABC-myymälän asemakaavan liikenteellinen selvitys, FCG Seinäjoen Nurmon kaupunginosakeskuksen kaupallinen selvitys, FCG Lepakkoselvitys Nurmon ETL, FM Hannu Tuomisto, VT 19 Liito-oravaselvitys, Tiehallinto, Nurmon keskustan osayleiskaava-alueen rakennuskannan inventointi 2004, Jaakko Pöyry Infra Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma, Pöyry Finland Oy Seinäjoen joukkoliikennesuunnitelma, Sito Oy Seinäjoen itäinen ohikulkutien on rakenteilla välillä Rengonharju Mäki-Hakolantie. Tiesuunnitelma on hyväksytty välillä Mäki-Hakolantien Nurmo. Yleiskaavassa otetaan huomioon ohikulkutiensuunnitelmat. 4 Osayleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset Maankäytön suunnittelun pohjaksi laaditaan seuraavat selvitykset: 1. Nurmon Pappilan asemakaava-alueesta valmistuu maisemaselvitys tammikuussa Rakennuskantainventoinnin täydennys ja kulttuuriympäristöselvitys, sekä alueinventointi, josta selviää isojaon aikaisten talotonttien sijainti ja nykytilanne. Kevät / kesä 2015, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan museo. 3. Liikenneverkon nykytilan analyysi (tie- ja katuverkko, kevyt liikenne, joukkoliikenne) ja kehittämistarpeet, FCG. 4. Kunnallisteknisten verkostojen (kaukolämpö, vesi ja viemäri) nykytilan analyysi ja kehittämistarpeet, FCG. 5. Selvitys alueen maisemarakenteesta, -kuvasta ja arvoista, FCG. 6. Kuvaus yleiskaava-alueen rakennetun ja asutusympäristön historiallisesta kehityksestä. Kuvauksessa tunnistetaan alueelta valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennushistorialliset kulttuuriympäristöt ja kuvataan niiden ominaispiirteet. Kulttuuriympäristön kuvauksessa tukeudutaan olemassa olevaan tietoon. FCG 7. Luontoselvitys laaditaan kesään 2015 mennessä, Seinäjoen kaupunki. 8. Kuvaus alueen elinkeinotoimintojen kehitysnäkymistä ja toimintaedellytyksistä mukaan lukien maatalouselinkeinot, FCG.

12 FCG SUUNNITTTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (10) 5 Vaihtoehdot Kaavatyön valmisteluvaiheessa laaditaan kolme kehityskuvaa vuorovaikutteisessa suunnitteluprosessissa huomioiden lähtötietoaineisto ja laadittavat selvitykset. Valmisteluvaiheen edetessä kehityskuvat työstetään kaavaluonnokseksi. 6 Vaikutusten arviointi Kaavatyöhön sisältyy MRL:n 9 :n ja MRA 1 :n mukainen ympäristövaikutusten selvittäminen. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset, jotka arvioivat kaavanlaatija ja muut asiantuntijat kaavan valmistelun yhteydessä. Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistuksen vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - maisemaan ja maaperään - elinkeinoelämään - luontoarvoihin - yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen - kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen Arvioinnin pohjana käytetään viranomaisten ja eri suunnitteluosapuolien kannanottoja, yleiskaavan perusselvityksiä, suunnittelijoiden maastohavaintoja ja asiantuntijaarvioita. 7 Osalliset, vuorovaikutuksen järjestäminen ja tavoiteaikataulu MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa osallisia ovat: - alueen maanomistajat, asukkaat ja alueella työssä käyvät - alueen yrittäjät - Seinäjoen kaupungin asukkaat - paikallisyhdistykset - Seinäjoen kaupunki - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo - Museovirasto - Liikennevirasto - Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys - Seinäjoen seurakunta - Anvia Oyj - Elenia Oy - Metsäkeskus - Seinäjoen energia / kaukolämpö - Seiverkot - Seinäjoen Vesi Oy - Into Seinäjoki - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosliikelaitos - MTK Nurmo - Nurmon Keskikunnan maamiesseura - MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus - Nurmoo-seura ry - Keski-Nurmoo seura ry - Keski-Nurmon metsästysseura - Luukko-Soinin metsästysseura - muut mahdolliset osalliset

13 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 9 (10) 8 Tiedottaminen Työn aikana järjestetään kolme nähtävillä oloa ja yleisötilaisuutta. Esittelytilaisuuksia kaupunginhallitukselle ja ohjausryhmälle on lukuisia. Suunnittelun eri osa-alueilla pidetään pienryhmäpalavereja tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat kaupungin eri toimialojen edustajat sekä eri suunnitteluvaiheessa tarvittavat konsultin asiantuntijat. ja kehityskuvat nähtävillä: , yleisötilaisuus 7.5. Nurmo-talossa (lausuntoaika 5-6/2015) Kaavaluonnos nähtävillä: arviolta syys-lokakuussa 2015, yleisötilaisuus arviolta lokakuussa 2015 (lausuntoaika 9-10/2015) Kaavaehdotus nähtävillä: arviolta 2-3/2016, yleisötilaisuus arviolta maaliskuussa 2016 (lausuntoaika 2-3/2016) Seinäjoen kaupunki kuuluttaa ilmoituksistaan Seinäjoen Sanomat -paikallislehdessä ja Internetissä kaupungin kotisivuilla, Nähtäville asetettavat aineistot ovat esillä Kaupungintalon virallisella ilmoitustaululla 2. kerroksessa sekä Internetissä kaavoituksen kotisivuilla:

14 FCG SUUNNITTTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (10) 9 Yhteystiedot Lisätiedot, kirjalliset mielipiteet ja muistutukset: Seinäjoen kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus PL215 (Kirkkokatu 6) Seinäjoki Yleiskaava-arkkitehti Jyrki Kuusinen puh: (06) sähköposti: kaavoitus@seinajoki.fi Kaavoitusassistentti Merja Suomela puh: (06) sähköposti: kaavoitus@seinajoki.fi Kaavan laatijana toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Suunnittelupäällikkö Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 helena.ylinen@fcg.fi