Slussen asemakaava. Suojavirkistysalueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 Liite 24 Bilaga 24 Arkitekturum Oy, maanomistajat Slussen asemakaava Suojavirkistysalueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 Luontotieto Keiron Oy

2 Slussen, suojavirkistysalueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy, Fredrik Lindberg. Maanomistajat Luontotieto Keiron Oy 2014 Tekijät: Anu Luoto, Susanna Pimenoff Kuvat: Anu Luoto AL ja Susannan Pimenoff SP

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Alueen yleiskuvaus ja lieventämistoimet Esitiedot ja yleiskuvaus Lieventämistoimet Luonnonhoidon ja käytön tavoitetila Tavoitetila Toimenpiteet kuvioittain Käytön tavoitetila ja ohjaamisen keinot Korttelialueen istutettavan alueen osan tavoitetila ja hoito Tavoitetila Ohjeistus Hoitosuositukset Hoitotoimien ajoittaminen Seuranta Saukon esiintyminen Pikkalanjoella Virkistyskäytön seuraaminen Liito-oravan esiintyminen Lähteet Liitteet Kartta 1 Luonnonhoito kuvioittain. Kansikuva: Luonnon hoidossa tavoitellaan monipuolista puuston rakennetta. SP

4 Maanomistajat, Arkitekturum Oy 1 Johdanto Siuntion Störsvikin itälaidalle on laadittavana Slussenin asemakaava, joka rajautuu Pikkalanjokeen ja Störsvikintiehen. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on osa vuonna 2013 aloitettua työtä, jossa päivitettiin luontoselvityksiä ja tehtiin Naturaarvio. Pikkalanjoki on osa Siuntionjoen vesistöä, joka on suojeltu Natura 2000 ohjelmalla arvokkaana luonnontilaisena jokena. Joessa esiintyy lisääntyvää meritaimenta ja saukkoa. Alueelta on tehty uusi Natura-arviointi vuonna 2013 (Luontotieto Keiron Oy ja Kala- ja vesitutkimus Oy), jossa on esitetty toimenpidesuosituksia kaavan toteutumisesta aiheutuvien luontovaikutusten lieventämiseksi. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on antaa toimintaohjeet Naturaarvion suositusten toteuttamiseen käytännön tasolla. Hoito- ja käyttösuunnitelma liitetään kaavaselostukseen ja se ohjaa kaavamääräyksen toteutusta eli metsän hoitoa. Suunnitelma velvoittaa maanomistajaa toteuttamaan alueen hoitoa näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä (lokakuu 2014) maanomistajia on kolme, mutta solmittavan maankäyttösopimuksen mukaisesti yleiset alueet siirtyvät kunnan omistukseen. Näin ollen kunnan tekninen osasto vastaa ranta-alueiden hoidosta jatkossa. Suunnitelma koskee vain asemakaavan VL-1/s merkittyä aluetta ja korttelialueen sisällä olevaa istutettavaa aluetta, joka liittyy yllä mainittuun. Suunnitelma ei ota kantaa VL-alueen hoitoon. Asemakaavoitusta on tehnyt arkkitehti SAFA Fredrik Lindberg Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy:stä. Lindberg antoi toimeksiannon Luontotieto Keiron Oy:lle laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman maastotyön ja raportin ovat laatineet biologit, FM Anu Luoto ja FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. 2 Alueen yleiskuvaus ja lieventämistoimet 2.1 Esitiedot ja yleiskuvaus Slussenin selvitysalueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2008 (Harju). Vuonna 2013 luontoselvitystä päivitettiin elinympäristöjen sekä linnuston osalta. Lisäksi tehtiin saukkoseurantaa Natura-arviointiin liittyen (Luontotieto Keiron Oy 2013 ja Luontotieto Keiron Oy ja Kala- ja vesitutkimus Oy 2013). Slussenin kaava-alue on elinympäristöltään uusmaalaiselle rannikolle tavanomaista, metsätalouden piirissä olevaa kangasmetsää. Vanhempaa lehtipuuvaltaista metsää on kapeana reunusmetsänä Pikkalanjoen varrella sekä jokisuun länsireunalla. Lahopuustoa esiintyy lähinnä jokivarressa. Vuoden 2013 luontoselvityksen jälkeen on pienvenesataman länsipuolella umpeenkasvaneen lammashaa n läheisyydestä kaadettu nuorta puustoa, rantaviivan vanhempi puusto on säilytetty. Puustoltaan harvennetulle alueelle pyritään vuokraaman laiduntavia lampaita (Björn Ekström, suull. tiedonanto). Lisäksi alueella on ojituksesta kuivunutta turvekangasta ja leveä rantaruovikko. Rakentamatonta merenrantaa on noin 600 metriä. Kaava-alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai metsälain suojelemia luontotyyppejä (Luontotieto Keiron Oy 2013). Vuoden 2014 hoitosuunnittelun yhteydessä kaava-alueelta tehtiin 1

5 Maanomistajat, Arkitekturum Oy havainto liito-oravan esiintymisestä rantametsissä, joten osa ranta-alueesta on LsL 49 suojelemaa (Luontotieto Keiron 2014). Pikkalanlahti mainitaan FINIBA - alueeksi (Leivo ym. 2002). Vesialue on luokiteltu Suomen tärkeäksi lintualueeksi suurten muuttolintukeskittymien ansiosta. Pikkalanlahti kuuluu myös Uudellamaalla maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (Ellermaa 2011). Suunnittelualueen reunalla virtaa Siuntionjoen alajuoksu, jota kutsutaan Pikkalanjoeksi. Joki on suojeltu Natura 2000 ohjelmassa, jossa suojelun perusteena on mm. saukon esiintyminen. 2.2 Lieventämistoimet Natura arviossa esitetään seuraavia lieventämistoimenpiteitä kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. - jokeen kohdistuvan häiriön vähentäminen leveä metsävyöhyke joenrantaan ja suojavyöhyke korttelialueelle - häiriön vähentäminen virallisen ulkoilureitin poistaminen joen varresta - patoalueen häiriön vähentäminen aidan korjaaminen - häiriön vähentäminen joen suulla koirien kytkemispakko - Pikkalanlahteen kohdistuvan häiriön vähentäminen leveä metsävyöhyke - valosaasteen vähentäminen leveät suojavyöhykkeet ja valaistuksen suuntaaminen alas sekä älykäs valaistustekniikka - hulevesien ravinnekuormituksen vähentäminen imeyttäminen paikan päällä 3 Luonnonhoidon ja käytön tavoitetila 3.1 Tavoitetila Asemakaavassa asuinalueiden ja vesistöjen välissä on VL-1/s merkinnällä varustettu suojavirkistysalue, jota on levennetty vuoden 2011 kaavaluonnoksesta. Tämän suojavyöhykkeen tavoitetila on: Luonnontilaisen kaltainen ja monimuotoinen metsävyöhyke asutuksen ja vesistön välissä. Näkymä asuinkortteleista merelle on puustoinen ja meri pilkottaa paikoitellen rantapuiden välistä joidenkin avoinna pidettävien näkymien kohdalta. Entinen lammaslaidun hoidetaan puoliavoimena, joskin siihen annetaan kasvaa pieniä tiiviitä puuryhmiä. Näkymä asuinkorttelilta Pikkalanjoelle on metsäinen eikä jokea näy monikerroksisen sekametsän läpi paitsi venevalkaman kohdalla. Puustossa on paljon havupuita, jotka antavat näkösuojaa talvella. Metsänreuna asuinkortteliin on pehmeä ja loivasti nouseva ja se yhtyy saumattomasti istutettavaan korttelin osaan. Joen rantametsä on tiheä ja vaikeakulkuinen eikä se houkuttele virkistykseen. Metsää hoidetaan liito-oravan vaatimukset huomioiden. Suojavyöhykkeen puulajistossa kasvaa mäntyä, koivua, haapaa, kuusta ja tervaleppiä sekä myös raitaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Alueella kasvaa luontaisia kasvilajeja, terttuseljaa ei kasva yleisenä pensaana. 2

6 3.2 Toimenpiteet kuvioittain Maanomistajat, Arkitekturum Oy Tässä luvussa kuvaillaan suojavyöhykkeen tavoiteltavaa luonnonhoitoa kuvioittain. Kuviot on rajattu käyttäen hyväksi vuonna 2013 tehtyä elinympäristökartoitusta. Vuoden 2013 jälkeen alueella on mm. harvennettu puustoa venevalkaman länsipuolella, joten kuviorajauksia on jouduttu tarkentamaan kesän 2014 maastokäyntien aikana. Rajaukset esitetään liitekartalla 1. Kunkin kuvion osalta esitellään nykytila, tavoite ja siihen toimenpidesuositus. Käytännön luonnonhoitotyössä tulee arvioida, millä keinoin päästään pitkällä tähtäimellä tavoitetilaan. Suunnitelmaa kirjoitettaessa alueen rakentumisen aikataulu on avoin. Jos luonnon hoitoa harjoitetaan vasta 5-10 vuoden kuluttua, puuston tila on muuttunut ja toimenpiteet tulee sopeuttaa niin, että tavoitetila voidaan saavuttaa. Toinen maisemakuvaan ja hoitoon vaikuttava seikka on merenrannan laiduntamisen järjestyminen tai laiduntamattomuus, koska nyt alikasvoksesta avattu alue vesoittuu nopeasti ilman laidunnusta. Alueen viihtyisyyden säilyttämiseksi luonnonhoito tulee teettää siihen erikoistuneella ammattilaisella, joka hallitsee räätälöidyn hoitotyön. Käytännössä luonnonhoito suositellaan tehtäväksi käsityönä, jotta puusto säilyy eheänä ja kostea maanpinta ei vaurioidu raskaiden koneiden urista. Kuva 1 Rehevä maaperä aiheuttaa nopean vesoittumisen harvassa puustossa ilman hoitoa. Vesoittumisen myötä muodostuva nuori puusto on ylitiheä ilman raivausta. Kuvio 1 haapavesakkoa. AL Eteläosa Kuvio 1, pinta-ala 1,6 ha Alueen eteläosassa tonttien ja rantavyöhykkeen väliin jää pääosin lehtipuuta kasvava paikoin kostea rantametsä. Lehtipuiden joukossa on etenkin tonttien rajalla myös mäntyjä rinteessä. Kyseinen metsävyöhyke tulee säilyttää puustoisena. Se toimii suojavyöhykkeenä rakennusten ja Pikkalanlahden välillä ja vähentää ihmisistä johtuvaa häiriötä vesilinnuille. Lehtipuusto ei anna kovin hyvää suojaa keväällä, joten alueelle annetaan kehittyä luontaisesti myös jonkin verran havupuustoa. 3

7 Maanomistajat, Arkitekturum Oy Alueelta tehtiin alkukesällä 2014 havainto liito-oravasta ja kuvion puusto on lajille tällä hetkellä soveltuvaa. Puuston hoidossa huomioidaan liito-orava ja jätetään metsään monipuolisesti eri puulajeja. Vanhat puut säilytetään mahdollisimman pitkään, koska niissä voi olla liito-oravan käyttämiä koloja. Tavoite: Monilajinen, lehtipuuvaltainen ja puustoltaan monikerroksinen kostea rantametsä ja kangasmetsärinne Toimenpide: Puuston annetaan kehittyä pääosin luontaisesti kerrokselliseksi ja monilajiseksi. Nuorta puustoa voidaan harventaa varovasti joiltakin näkymäakseleilta, ettei näkymä merelle umpeudu kokonaan. Puiden poistoa on suositeltavaa tehdä pienaukkoina, eikä tasaisesti koko alueelle. Kaikkia puulajeja jätetään kasvamaan kuviolle. Havupuiden luontainen uudistuminen sallitaan. Mikäli kuusta alkaa kasvaa tiheässä, tulee sitä harventaa lehtokasvillisuuden suosimiseksi ja näkymien säilyttämiseksi. Tarkoituksena on kasvattaa kerroksellinen ja monilajinen puu- ja pensakerros. Liito-oravan vuoksi kuvio tulee pitää puustoisena siten, että siellä on lajille sopiva ruokailupuita: haapoja, koivuja sekä leppiä ja lisäksi suojaa antavia kuusia. Lehtipuiden vanhetessa niihin syntyy koloja, joita liito-orava voi käyttää pesäpaikkanaan. Kuva 2 Ranta-alueella saa kasvaa myös yksittäisiä kuusia. Kuvio 1. SP Kuvio 2, pinta-ala 1 ha Kuviolla kasvaa harvakseltaan koivua ja mäntyä sekä muutamia haapoja. Kuvio on ollut joitakin vuosia sitten lammaslaitumena. Laidunnuksen seurauksena pensaskerros puuttuu lähes kokonaan ja puuston välistä avautuu näkymä rantaruovikon lävitse Pikkalanlahdelle. Ruovikon reunassa on kapea tervaleppävyöhyke, jossa kasvaa myös järeitä mäntyjä ja koivuja. Tavoite: Väljä, ryhmittäin kasvava puusto, rantaviivalla lähes yhtenäinen puuvyöhyke. Saa laiduntaa. Toimenpide: Puoliavoin maisema häviää ilman laidunnusta, mikäli sitä ei säännöllisesti raivaamalla pidetä avoimena. Mikäli laidunnusta ei ole mahdollista järjestää ja 4

8 Maanomistajat, Arkitekturum Oy avoimuus halutaan säilyttää, on vesaikkoa raivattava käsityönä säännöllisesti 2-4 vuoden välein. Ehdotamme, että hoitokuviolle muodostetaan pieniä tiiviimpiä puuryhmiä, joiden välissä on puoliavointa väljää puustoa. Tämän tavoitteena on vähentää raivattavaa pinta-alaa ja siten kustannuksia. Kuva 3 Väljähkö puusto kasvaa vasemmalla, rannassa on tiheämpi puusto keskellä kuvaa. SP Kuviolle jätetään kasvamaan pieniä puu-ja pensasryhmiä ja niiden väliset avoimet kohdat raivataan esim. kolmen vuoden välein. Puu- ja pensasryhmiä voi olla melko harvassa, jotta hakamainen vaikutelma ja heinävaltaisuus säilytetään. Suosittavia lajeja puuryhmiin ovat haapa, koivu, ja mänty sekä pihlaja. Raivaus tulee tehdä ilman raskaita koneita, ettei osin kostea maapohja vaurioidu. Helpointa kuvion avoimuus on säilyttää pitämällä alue laidunnuksessa. Laiduneläiminä voidaan käyttää muitakin eläimiä kuin lampaita esim. hevosia, poneja tai nautoja, jotka syövät vähän eri kasveja. Naudat ja hevoset vaativat lampaita järeämpää aitaa, jossa myös ruovikkoinen ranta on aidattu karkaamisen estämiseksi. Aitaa on tarpeen korjata keväisin, koska jäät rikkovat todennäköisesti aidan merenpuoleista osaa. Laidunnuksesta mahdollisesti aiheutuviin haittavaikutuksiin asukkaille voidaan vaikuttaa ajoittamalla laidunnus lyhyelle ajalle, mutta silloin eläimet laiduntavat ensisijaisesti ruohoja eivätkä vielä poista vesaikkoa. Lyhyellä laidunkaudella laidunnuksen intensiteetti tulisi olla korkea toivotun tuloksen saavuttamiseksi eli käytännössä alueelle pitää tuoda paljon eläinyksilöitä. Kuvio 3a ja 3b, pinta-ala 3,3 ha Pikkalanlahtea kehystävien rantaruovikoiden päälaji on järviruoko. Mineraalimaan ja ruovikon rajalla kasvaa myös suursaroja ja heiniä. Ruovikot ovat tärkeitä pintavaluntana tulevien hulevesien pidättymisessä ja ne tuleekin säilyttää koskemattomina. Ruovikoihin ei tule suunnata ruoppausta. Tavoite: Rantaruovikko ja/tai laidunnettu rantaniitty Toimenpide: Ei toimenpiteitä. Rantaniittyä ja ruovikkoa saa laiduntaa. 5

9 Kuvio 4, pinta-ala 0,6 ha Maanomistajat, Arkitekturum Oy Kuvion itäosa on pitkälti kosteapohjaista ja reheväkasvuista lehtipuuvaltaista metsää. Suurimmat puut ovat tervaleppiä ja niiden alla kasvaa paikoin melko tiheä koivualikasvos. Kuva 4 Rantalepikko säilytetään varjoisana, jolloin alikasvosta syntyy vain vähän. Varjossa viihtyvät koristeelliset saniaiset. SP Kuvion länsireunalla on tehty voimakas harvennushakkuu, jolle on jätetty kymmenkunta järeää haapaa. Näiltä haavoilta löytyi alkukesällä 2014 liito-oravan papanoita. Suurin osa liito-oravalle tärkeistä haavoista kasvaa VL-1/s alueella ja loput istutettavalla korttelinosalla, jossa ne on mahdollista säilyttää. Vain yksi haapa sijoittuu korttelialueelle, eikä sen kaadosta rakentamisen tieltä arvioida koituvan liito-oravalle merkittävää haittaa, ellei siihen ole syntynyt asuttua koloa. Tavoite: Lehtipuuvaltainen sekametsä ja tiheähkö rantapuusto Toimenpide: Lammaslaitumeksi avattu ja voimakkaasti harvennettu puustoinen rinne laidunnetaan. Ellei laiduntamista järjesty, puuston annetaan kasvaa erirakenteiseksi sekametsäksi. Ylispuut säilytetään pitkään, alikasvosta raivataan useaan otteeseen, jotta saadaan monipuolista maisemakuvaa ja eri-ikäistä puustoa. Ojitettu saniaiskorpi sijoittuu molemmin puolin kiinteistö- ja venevalkama/suojavyöhykemerkintää. Tämän annetaan kasvaa enemmän luonnontilaiseksi suojavirkistysalueella. Tiheää alikasvosta saa raivata, mutta näkymä säilytetään metsäisenä. Kuviolla kasvavat kookkaat haavat tulee säilyttää. Haavat ovat liito-oravalle tärkeitä ruokailupuita sekä tulevaisuudessa myös mahdollisia pesäpuita. Luontaisesti syntyvää alikasvosta voi raivata eri-ikäisyyden luomiseksi. Tavoitteena on luoda helppohoitoinen ja eri-ikäinen puusto, jossa on sekä valoaukkoja että tiheitä kohtia. 6

10 Maanomistajat, Arkitekturum Oy Kuva 5 Kuvion 4 haavat tulee säilyttää siltä osin kun ne sijoittuvat VL-1/s -alueelle. Harvennetun metsän vesoittumista vähennetään säännöllisellä aukkoraivauksella, jotta puustoon saadaan monipuolinen rakenne. Itäosa Kuvio 5a ja b, pinta-ala 0,5 Kuviolla kasvaa tiheässä kookasta kuusta, sekä jonkin verran koivua ja leppiä sekä muutama suuri haapa (5a). Kuviolla 5b kasvaa pääasiassa terva- ja harmaaleppää penkereellä. Osa puustosta on nuorta, mutta joukossa on vanhempia tervaleppiä, joissa saattaa olla koloja. Kuviolta löytyi alkukesällä 2014 liito-oravan papanoita. Papanoita löytyi myös elokuun 2014 lopulla tehdyllä maastokäynnillä. Toinen kuvion suuremmista haavoista saattaa olla kolopuu, jossa on liito-oravan pesä, sillä puun alta löytyi melko runsaasti papanoita. Liito-oravalle soveltuva metsä ulottuu myös LV-1 alueelle (5b) sekä osin myös AP-alueelle, jossa rajavyöhykkeelle on piirretty istutettava korttelinosa. Tavoite: Liito-oravalle soveltuva, monilajinen ja tiheä sekametsä Toimenpide: Puusto säilytetään liito-oravalle soveltuvana tiheänä sekametsänä. Tarvittaessa osaa puustosta harvennetaan varovasti, jotta säästyvät puut kasvavat elinkelpoisiksi. Kaavamääräyksenä voi käyttää seuraavaa: Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Kaavamerkintä esim s-merkintä. Käytännössä tämä merkintää tarkoittaa sitä, että kuvion puusto tulee säilyttää. Pelkän pesäpuun säästäminen ei takaa elinympäristön säilymistä. Liito-orava tulee huomioida myös LV-1-alueen kuviolla 5b säilyttämällä mahdollisimman paljon puustoa. 7

11 Kuvio 6, pinta-ala 0,6 ha Maanomistajat, Arkitekturum Oy Kuviolla kasvaa nyt nuorta lehtipuuvesaikkoa hyvin tiheästi sekä yksittäisiä ylispuita: koivuja, mäntyjä sekä tervaleppiä. Osa kuviosta on avointa pysäköintiin käytettyä aluetta. Tavoite: Vanhempia ylispuita kasvava, väljähkö lehtimetsä, joka muodostaa suojavyöhykkeen jokivarteen Toimenpide: Ylispuut säilytetään. Tiheässä kasvavaa vesaikkoa tulee raivata kahdesti. Ensimmäinen raivaus tehdään mahdollisimman pian ja kuviolle jätetään noin 2000 runkoa per hehtaari. Säästettävät puut saavat kasvaa noin 5-6 vuotta, jotta latvukset kestävät lumen painoa paremmin. Noin 5 vuoden kuluttua ensimmäisestä raivauksesta tehdään uusintaraivaus, jossa kuviolle jätetään noin 1200 runkoa per hehtaari. Tavoitteena on luoda elinkelpoinen ja monipuolinen reunavyöhyke rantaan. Tarkoituksena ei ole avata helppokulkuista väylää pohjoiseen jokirantaan, mutta harvennus on puuston elinkelpoisen kasvun kannalta välttämätöntä. Kuvio 7, pinta-ala 1,3 ha Pikkalanjoen varttunut rantapuusto muodostuu tervalepistä ja kookkaista kuusista. Seassa kasvaa myös koivua sekä tuomea etenkin kuivion pohjoisosassa. Pohjoisosassa on myös suuria mäntyjä. Pensaskerros on melko avoin pohjoisosaa lukuun ottamatta. Rantavyöhykkeen puusto on sen verran iäkästä että se saattaa lähivuosina kaatua luontaisesti, jolloin rantavyöhyke muuttuu avoimemmaksi. Rantavyöhykkeen metsä säilytetään luonnontilaisena ja rauhoitetaan liikkumiselta. Näin turvataan saukon häiriötön liikkuminen Pikkalanjoen varressa. Tavoite: Luonnontilainen sekametsä Toimenpide: Puuston annetaan kehittyä luontaisesti ja kaatuneet puut jätetään paikoilleen rantavyöhykkeelle, jotta kulku ohjautuu pois rannasta. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia tervalepällä, ellei laji uudistu luontaisesti. Kuvio 8, pinta-ala 0,36 ha Kuviolla on nuorta koivikkoa ojitetulla turvemaalla. Kuvion läpi virtaa laskuoja jokeen. Tavoite: Joen suojavyöhykemetsä. Tiheä, monilajinen ja monikerroksinen puusto. Toimenpide: Koivikko saa kasvaa ja sitä voi vuoden aikajänteellä harventaa, jotta alle muodostuva kuusikko saa lisää kasvutilaa. Kuvio 9, pinta-ala 0,43 ha Puusto on tiheää istutettua, noin 20 vuotiasta kuusi-koivumetsää. Tavoite: Joen suojavyöhykemetsä. Tiheä, monilajinen ja monikerroksinen puusto. Kuusta suositaan. Toimenpide: Ylitiheää kuusikkoa harvennetaan esim. pienaukoilla, jotta kuuset mahtuvat kasvamaan leveyttä ja seassa kasvaa myös elinkelpoisia koivuja. Kuusten harvennus on tarpeen tehdä muutaman vuoden sisällä, jotta puut säilyttäisivät myös alaoksansa. Puurungoista harvennetaan noin kolmasosa. 8

12 Kuvio 10, pinta-ala 0,6 ha Maanomistajat, Arkitekturum Oy Kuvion puusto on avohakattu muutama vuosi sitten ja hakkuulle on istutettu mäntyä. Sillä kasvaa tällä hetkellä runsaasti terttuseljaa, joka on vieraslaji. Tavoite: Joen suojavyöhykemetsä. Tiheä, monilajinen ja monikerroksinen puusto. Kuusta suositaan. Terttuselja poistetaan. Toimenpide: Hakkuualueelle istutetaan siellä luontaisesti kasvavaa puustoa kuten kuusta ja hieskoivua. Terttuseljaa raivataan ja poistetaan mahdollisimman paljon. Poistaminen on tarpeen myös viereisellä hakkuualueella, johon se on levinnyt laajalti. 4 Käytön tavoitetila ja ohjaamisen keinot VL 1/s alueelle ei ohjata virkistyskäyttöä. Käyttöä ei kuitenkaan kielletä, ellei siitä koidu saukolle tai muille herkille lajeille haittaa. Jokirannan puuston annetaan kehittyä luontaisesti, jolloin rantavyöhyke ei ole ihmiselle viihtyisää liikkumisympäristöä mm. kaatuneiden puiden sekä paikoin tiheän aluspuuston vuoksi. Koirien vapaana pitäminen ranta-alueilla ja joen suun jäällä on kiellettyä. Kulku kaava-alueen suunnasta Pikkalanjoen sulkupadolle estetään korjaamalla tai uusimalla olemassa oleva aita. Opastustauluilla kielletään kulku padolle. Ranta-alueen käyttöä seurataan muutaman vuoden välein. Mikäli käytön havaitaan merkittävästi lisääntyvän rakentumisen jälkeen, on ehkä välttämätöntä puuttua alueella liikkumiseen. Asuinkortteleiden valaistusta suunnataan niin, ettei se yllä joen rantavyöhykkeelle tai merelle. Valaistussuunnittelussa voidaan käyttää myös teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät valon tunkeutumista luonnontilaisille alueille. 5 Korttelialueen istutettavan alueen osan tavoitetila ja hoito 5.1 Tavoitetila Korttelialueen istutettava alueen osa muodostaa loivan metsänreunan, asteittain nousevan monikerroksellisen ja viihtyvyyttä lisäävän puskurin rakennettavan asuinalueen ja rantametsän väliin. Tässä suunnitelmassa istutettavaa alueen osaan kutsutaan vihervyöhykkeeksi. Vihervyöhykkeen maapohjaa ei muokata rakennusvaiheessa. Vyöhykkeelle täydennysistutetaan tarvittaessa kullekin maaperälle soveltuvia kotimaisia puu- ja pensaslajeja, jotta ne menestyvät ilman jatkuvia hoitotoimenpiteitä. 9

13 Maanomistajat, Arkitekturum Oy Kuva 6 Pehmeän metsänreunan voi muodostaa pensailla ja pienillä puilla, joita istutetaan kuvaa väljemmin. 5.2 Ohjeistus Vihervyöhykkeen tavoitetila tulee kirjata kaavamääräyksiin. Vihervyöhykkeen hoito on tontin omistajan vastuulla. Vihervyöhykkeellä tapahtuviin puiden kaatoihin tarvitaan kunnan viranhaltijan myöntämä maisematyölupa, joka arvioidaan tapauskohtaisesti. Vihervyöhykkeellä käytetään yksinomaan kotimaisia puu- ja pensaslajeja. Kotimaiset lajit menestyvät paremmin luonnontilaisella alueella mereisessä ympäristössä kuin usein vaateliaammat ulkomaiset lajit. Vierasperäiset lajit saattavat hallitsemattomasti levitä korttelialueen ulkopuolelle, josta niistä on haittaa luontaiselle lajistolle. Kuva 7 Tontin maaperä ja nykyinen kasvillisuus vaikuttavat siihen, mitkä täydennysistutukset menestyvät pienellä hoitoteholla. Lajivalinnoissa on syytä huomioida myös valoisuus ja suojaisuus, jotka vaihtelevat kaava-alueen sisällä. SP. 10

14 5.3 Hoitosuositukset Maanomistajat, Arkitekturum Oy Vihervyöhykkeellä säilytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva, elinkelpoinen puusto siinä määrin kun se on maisemakuvan kannalta välttämätöntä. Mikäli puustoa ei ole tai se joudutaan rakentamisaikana kaatamaan, istutetaan tilalle uusia puita. Vihervyöhykkeelle soveltuvia puita Kuivalle tai tuoreelle maaperälle soveltuvia lajeja ovat pieninä pysyvät kotipihlaja, ruotsinpihlaja ja suomenpihlaja sekä raita, suuriksi kasvavat haapa, metsämänty ja rauduskoivu. Kosteammissa paikoissa voi käyttää paatsamaa, halavaa, harmaaleppä tai tervaleppää ja hieskoivua. Vihervyöhykkeelle soveltuvia istutettavia ja kotimaisia pensaita ovat: Kuiva ja tuore maaperä: kataja, taikinamarja, pähkinäpensas, Suomelle luontaiset metsäruusu, koiranruusu ja orjanruusu. Kostea maaperä: rehevälle kasvualustalle mustaherukka, vadelma, vähäravinteisilla paikoilla myös hanhenpaju, virpapaju, kiiltopaju, vaivaiskoivu. Kenttäkerroksessa suositaan paikan luontaista aluskasvillisuutta. Rakentamisvaiheessa säilytetään alkuperäinen pintamaa. Asuinkortteleiden pintamaa voidaan ottaa talteen ja välivarastoida ja levittää uudestaan, jolloin siemenpankista syntyy kustannustehokkaasti helppohoitoinen kasvillisuus. Kankaalla menestyvät varvut kuten kanerva, puolukka, mustikka ja rehevimmillä metsätyypeillä ruohovartiset kasvit ja heinät. Kostealla maapohjalla viihtyvät vähemmän vaateliaat saniaiset kuten isoalvejuuri, metsäalvejuuri ja hiirenporras. 6 Hoitotoimien ajoittaminen 7 Seuranta 1. Kuvio 6 vesakon raivaus: heti ja seuraavan kerran noin 5 vuoden kuluttua 2. Kuvio 2 laidunnus tai raivaus: laidunnuksen jatkaminen heti, tai ensimmäinen raivaus noin 3-4 vuoden sisällä. 3. Kuvio 9 puuston aukkoharvennus: 2-5 vuoden sisällä 4. Kuvio 10 terttuseljan poisto ja vesakon raivaus: 5 vuoden sisällä 5. Kuviot 1 ja 4 puuston varovainen harvennus: 5-10 vuoden sisällä 7.1 Saukon esiintyminen Pikkalanjoella Saukon esiintyminen Pikkalanjoella on yksi peruste Natura alueelle. Saukon esiintymistä tulee seurata talvella, kun vesistöt ovat jäässä. Paras seuranta paikka on Pikkalanjoen sulkupato, jonne voi esimerkiksi sijoittaa kiinteän riistakameran. Riistakamerasta saadusta kuvamateriaalista voidaan seurannan jatkuessa päätellä, ovatko saukon käynnit alueella runsastuneet tai vähentyneet, eli miten säännöllisesti eläin kulkee alueella. Riista/valvontakameralla voidaan seurata myös ihmisten liikkumista padolla, jossa asiaton oleskelu ja kalastus ovat kiellettyjä. 11

15 7.2 Virkistyskäytön seuraaminen Maanomistajat, Arkitekturum Oy Puskurivyöhykkeeksi suunniteltu VL-1/s alueen runsas virkistyskäyttö voi aiheuttaa häiriöitä Natura-alueen lajistolle sekä Pikkalanlahdella ruokailevalle vesilinnustolle. Polkuverkoston muodostuminen, polkujen leventyminen ja maaston kuluminen tulevaisuudessa tällä alueella kertoo siitä, että alueella liikutaan nykyistä enemmän. Kulumisseuranta voidaan toteuttaa havainnoimalla poluston syntymistä rantavyöhykkeellä. Mahdollista on mitata nykyisten polkujen leveyksiä säännöllisin väliajoin. Samoista havaintopisteistä otetaan digitaaliset kuvat kulumisvertailua varten. Kuva 8 Polkujen leveyden mittaus on helppo tapa seurata virkistyskäytön muutoksia. Tässä rantapolku kuviolla neljä. AL 7.3 Liito-oravan esiintyminen Liito-oravan esiintyminen tulee selvittää aina ennen kuin rantavyöhykkeellä tehdään puustoon liittyviä hoitotoimenpiteitä. Paras seuranta-aika on maaliskuulta toukokuulle. Hoitotoimenpiteet sopeutetaan liito-oravan tarpeisiin jo suunnitteluvaiheessa. 12

16 Maanomistajat, Arkitekturum Oy 8 Lähteet Ellermaa, M. 2011: Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja niiden tunnistaminen Uudellamaalla. - Tringa 37/38: Harju, H. 2008: Siuntio, Störsvik, Slussenin alueen asemakaava. Luontoselvitys. Julkaisematon. 4 s. + 2 liites. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola- Roos, M. ja Virolainen, E. (2002): Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Luontotieto Keiron Oy 2014: Liito-oravalausunto Julkaisematon. Luontotieto Keiron Oy 2013: Slussen asemakaava, täydentävä luontoselvitys Arkitekturum Oy. Julkaisematon raportti. 24s + 5 liites. + 7 karttaliitettä. Luontotieto Keiron Oy ja Kala- ja Vesitutkimus Oy 2013: Slussen asemakaava, Natura-arvio Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy. Julkaisematon raportti. 29 s. + 2 liites. Tiedonannot Björn Ekström, suull. tiedonanto maastokatselmuksessa

17 meteriä Arkitekturum Oy, maanomistajat Slussen, suojavirkistysalueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 Kartta 1 Luonnonhoito kuvioittain Mittakaava 1:5000 Laatija Luontotieto Keiron/ SPi, ALu