Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Kauniaisten luonnonhoitosuunnitela

2 Sisällys 1 Suunnitela-alue 1.1 Suunnitelan periaatteet 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille 2.2 Maastoinventointi 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä Yleisötilaisuus ja asukaskysely Asukaskyselyn palautteet 3 Viheralueiden hoitoluokitus 4 Metsäalueiden nykytila 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? 5.2 Ilastonuutos 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t Harvennukset Erikoishakkuut 6.2 Muut etsänhoitotyöt 7 Luonnon oniuotoisuus 8 Hoito alueittain 9 Aikataulutus ja kustannusarvio 10 Tiedot kuvioittain

3 1. Suunnitela-alue Luonnonhoitosuunnitela sisältää Kauniaisten kaupungin oistaat luonnonalueet. Suurin osa alueista on lähietsiä. Suunnitelassa on ukana yös suojelualueet ja rakentaattoat tontit. Suunnitela-alue on yhteensä 158 hehtaaria. Suurin osa, 155 hehtaaria, on etsäisiä alueita. Loput ovat puoliavoiia alueita ja aiseaniittyjä. Luonnonhoitosuunnitela on neljäs Kauniaisten luonnonalueita koskeva suunnitela. Edellinen luonnonhoitosuunnitela on tehty vuosille Tätä aiein Kauniaisissa on tehty kaksi etsänhoitosuunnitelaa. 1.1 Suunnitelan periaatteet Kauniaisten luonnonalueiden hoidon tavoitteet ovat elinvoiaisuus, onipuolisuus ja luonnon oniuotoisuus. Varsinaista talousetsää Kauniaisissa ei ole. 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille Keväällä 2010 luonnonhoitosuunnitelan aloittaisesta tiedotettiin kaupungin nettisivuilla ja KaunisGrani -lehdessä. Asukkailta tiedusteltiin vanhojen etsien uudistaisesta sekä uita ielipiteitä ja toivouksia etsäisten alueiden hoidosta. Metsien uudistaiseksi esitettiin kaksi vaihtoehtoa: säästö- ja uudistusperiaate. Säästöperiaatteessa vanhojen etsiköiden annetaan kehittyä pääasiassa luontaisesti. Metsät uudistuvat puiden kuoleisen ja yrskytuhojen kautta. Uudistusperiaatteessa iäkkäissä ja huonokuntoisissa etsissä tehdään valikoivia hakkuita ja puustoa uudistetaan näin suunnitelallisein. Vastauksia tuli 10 kpl. Säästö- ja uudistusperiaatteen kannatus jakautui tasaisesti. Osa toivoi huonokuntoisten ja kuolleiden puiden aktiivista poistaista lähietsistä sekä pienpuuston siistiistä. Erityisesti katujen ja teiden varsien kasvillisuuden siistiistä toivottiin. Toisaalta osassa vastauksissa toivottiin luonnontilaisina kehittyvien alueiden salliista luontoarvojen ta. Lisäksi vastauksissa esitettiin toiveita. pienialaisten lähietsien ja Gallträskin ypäristön hoitotarpeista. 2.2 Maastoinventointi Maastoinventointi tehtiin elo-syykuussa Alue on jaettu etsikkökuvioihin. Maastossa kuvioittain itattiin puusto, ääritettiin kasvupaikka ja arvioitiin uut erityispiirteet kuten aiseallisesti arvokkaat puut. Tarvittaessa kuviolle on annettu toienpide-ehdotus. iden rajauksen näkee suunnitelakartoilta ja yksityiskohtaiset suunnitelatiedot kuvioluettelosta. 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä Yleisötilaisuus ja asukaskysely Suunnitelaluonnos esiteltiin asukastilaisuudessa kaupungintalolla Tilaisuudessa oli ahdollista keskustella suunnitelaluonnoksesta. Tilaisuudessa jaettiin yös kyselyloakkeita joiden avulla kartoitettiin asukkaiden toiveita luonnonalueiden hoidosta. Suunnitelaluonnos oli arraskuussa nähtävillä yös kaupungintalon aulassa ja kirjastossa. Saoissa paikoissa oli jaossa yös kyselyloakkeita. Yleisötilaisuudessa kerättyjä koentteja:

4 Gallträskin rannassa, ulkoilureitin ja järven välissä, veden päälle kaartuvat puut ja rannan pensaat toivotaan säästettävän. Luontoarvojen ta kasvillisuutta ei tule siistiä liikaa. Paikoin näkyiä voi avata puuston ja pensaiden kasvun yötä utta pääasiassa rannan puiden ja pensaiden tulisi antaa kehittyä luontaisesti. Erityisesti rannan tervalepät ja suuret kuuset säästettävä. Kasavuoren etsässä poluille kaatuneiden puiden poistoa toivottiin jotta polut pysyisivät auki. Puistoaisina hoidettavilta alueilta toivottiin kantojen jyrsiistä. Maiseallisesti arvokkaina alueina voidaan pitää kaupunkiin johtavien väylien ypäristöjä ja keskeisten alueiden puistoalueita. Näillä alueilla on usein yös kulttuurivaikutusta kuten puutarhoista levinneitä kukkivia pensaita Asukaskyselyn palautteet Asukaskyselyyn saatiin vastauksia kahdeksan kappaletta. Sekä uudistus- että säästöperiaatteen ukaista hoitoa toivottiin. Säästöperiaate koettiin sopivaksi erityisesti laajeilla luonnonalueilla. Nykyinen lahopuun äärä etsissä koettiin keskiäärin sopivaksi. Kahdessa vastauksessa lahopuuta koettiin olevan nykyisellään liikaa. Kun puustoa joudutaan uudistaaan, puulajivalinnassa tulee ottaa huoioon sekä kuusen juurikäävän leviäisen estäinen että ilastonuutos. Kyselyn perusteella sekaetsiköt ovat toivottuja. Puuston uudistaisessa käytettävistä puulajeista kannatusta saivat kaikki kotiaiset puulajit: kuusi, änty, koivu ja jalot lehtipuut. Vanhat suuret puut ja jalot lehtipuut ovat tärkeitä aiseapuita. Kasavuoren etsä toivotaan säilytettävän tiheänä suojaetsänä. Avaria etsiä, joissa on hyvä näkyvyys, ei vastausten perusteella juuri kaivata. Kahdessa vastauksessa toivotaan Gallträskin alueen hoidettavan avarana. Vain yhdessä vastauksessa kaik Kauniaisten kaupungin oistaia etsiä toivottiin hoidettavan avarina. Erityisen suosittuja alueita vastausten perusteella ovat Kasavuorenetsä ja Gallträskin ypäristö. Yhdessä palautteessa annettiin yös kuviokohtaisia koentteja ja ehdotuksia. 3 Viheralueiden hoitoluokitus Suunnitelassa noudatetaan viheralueiden hoitoluokitusta. Luokitus kuvaa alueen hoidon ja käytön tavoitteita. Jokainen kuvio on sijoitettu parhaiten tavoitteita vastaavaan hoitoluokkaan. Lähietsät 123 ha Noin 80 % alueesta on lähietsiä. Lähietsät sijaitsevat lähellä asutusta ja niiden käyttö on runsasta. Puustoa ja uuta kasvillisuutta hoidetaan säännöllisesti. Lähietsät hoidetaan turvallisina, elinvoiaisina ja lajistoltaan onipuolisina. Lahopuita jätetään vain paikkoihin issä siitä ei aiheudu vaaraa liikkujille tai rakennuksille. Lähietsät on tarvittaessa jaettu alaluokkiin puistoetsät ja lähivirkistysetsät. Puistoetsiä on suunnitelassa yhdeksän hehtaaria. Puistoetsät sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja kasvillisuus hoidetaan puistoaisena. Aluetta hoidetaan usein. Lähietsistä puolet on alaluokassa lähivirkistysetsä, 62 hehtaaria. Lähivirkistysetsiä ovat Kasavuoren etsäalue ja Gallträskin ypäristö. Lähivirkistysetsät ovat puistoetsiä laajepia luonnonalueita ja alueella on rakennettu ulkoilureitistö. Hoidon tavoite on hoidettu utta saalla oniuotoinen etsä. Luonnon oniuotoisuuskohteita esiintyy.

5 Suojaetsät, 9 ha prosenttia etsistä on luokiteltu suojaetsiksi. Suojaetsät sijaitsevat häiriötä aiheuttavan toiinnan läheisyydessä kuten asutuksen ja radan tai tien välissä. Puuston hoidon tavoite on kerroksellinen, suojaava kasvillisuus. Suojavaikutuksen ylläpito vaatii aktiivista hoitoa. Suojelualueet, 24 ha 15 prosenttia etsistä on suojelualueita. Alueilla olevat ulkoilureitit pidetään avoiina. Mahdolliset uut hoitotoienpiteet tehdään suojelualueiden erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisesti. Lisäksi suunnitelassa on reilu hehtaari erityisalueita: luenkaatopaikka ja rakentaattoia tontteja. Puoliavoiia tai avoiia aiseaniittyjä on vajaa hehtaari. 4 Metsäalueiden nykytila Kauniaisten etsät ovat havupuuvaltaisia. Männyn osuus on hiean suurepi kuin kuusen. Lehtipuiden osuus on neljännes. Lehtipuista koivun osuus on suurin, lisäksi yleisesti esintyy. haapaa, raitaa ja leppiä. Lähes 70 % etsistä on keski-iältään vuotiaita. Kolasosa etsistä on nuorepia. Metsissä voi olla kuitenkin eri-ikäisiä puita joten pelkkä keski-ikä ei aina ole kuvaava. Havupuut voivat saavuttaa 250 vuoden iän tai eneänkin. Koivut voivat elää reilun 100 vuotta. Lehtipuista erityisen pitkäikäisiä ovat jalot lehtipuut tai, lehus, saarni ja jalavat. Kaupunkiypäristö on kuitenkin puille vaativa elinypäristö ja etenkin kuusi on tuhoaltis. kärsii helposti kuivuudesta ja on altis yrskytuhoille. Kuivuus ja vauriot juurissa tai rungossa altistavat kuuset lahottajille. Kauniaisissa kuusissa esiintyy tyvilahoa, lahon saastuttailla kasvupaikoilla kasvatettavaa puulajia tulee vaihtaa. Metsien kasvupaikat vaihtelevat rehevistä lehdoista kitukasvuisiin kallioalueisiin. Neljännes kasvupaikoista on reheviä lehtoja ja lehtoaisia kankaita, reilu neljännes tuoretta kangasta, viidennes kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Viidennes on kallioalueita. 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? Metsä on jatkuvasti uuttuva ypäristö. Puut kasvavat ja aikanaan yös kuolevat. Rehevillä kasvupaikoilla uutokset ovat nopeapia kuin karuilla kasvupaikoilla. Taajaaetsiä on hoidettava säännöllisesti jos etsät halutaan pitää jatkuvasti peitteellisinä ja hyväkuntoisina. Hoidon tavoitteena on onilajinen etsäluonto jossa kasvaa eri-ikäisiä puita ja uuta etsäkasvillisuutta kuten pensaita. Metsänhoidossa kuusen äärää joudutaan rajoittaaan. Puhtaat kuusikot varjostavat uuta kasvillisuutta ja syrjäyttävät valoa eneän vaativat ännyn ja lehtipuut. uudistuu hyvin alikasvokseen ja sitä kasvatetaankin sekapuuna uiden puiden kanssa. Havupuut ovat tärkeä talvisen vihreyden antajia. Suoen eteläisin rannikkoseutu, Kauniainen ukaan lukien, kuuluu heiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Tää nk. taivyöhyke on pohjoisepien havu- ja eteläisepien lehtietsien vaihettuisvyöhyke. Sen kasvillisuus on keskiäärin uuta aata vaateliaapaa ja. pähkinäpensasta ja jaloja lehtipuita esiintyy yleisesti. Kauniaisissa on ahdollista kasvattaa hyvin onilajisia etsiä.

6 5.2 Ilastonuutos Tutkiusten ukaan ilastonuutos heikentää Suoessa eniten kuusen kasvuolosuhteita. Vaikutuksen on ennustettu olevan voiakkain Etelä-Suoessa. Kuusen juuristo on pinnallinen ja isot kuuset tarvitsevat paljon vettä. Kuivat kesät ovatkin aiheuttaneet jo nykyisin kuusten kuoleista kuiveilla paikoilla. on pinnallisen juuristonsa ta altis yös yrskytuhoille. Kuuset enestyvät variin kosteilla kasvupaikoilla. Ilastonuutokseen tulee varau jo nykyisessä etsänhoidossa koska puiden ikä on pitkä. Metsiköitä tulisi kasvattaa sekapuustoisena ja lehtipuuvaltaisina. Jaloista lehtipuista tai kestää kuivuuttaa suhteellisen hyvin. Useiissa paikoissa Kauniaisissa on luontaisia taentaiia joita tulisi erityisesti suosia. 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t Suunnitelakauden alussa puuston kokonaistilavuus on Hakkuita on esitetty 57 hehtaarille. Arvioitu hakkuupoistua suunnitelakauden aikana on Näin ollen suunnitelakauden alun puustoäärästä poistetaan kyenesosa. Poistuasta yli puolet on kuusta Harvennukset Hakkuista 28 hehtaaria on harvennushakkuita. Harvennuksissa puustosta poistetaan neljäsosa tai kolasosa. Huonokuntoisia puita poistetaan ja tiheiköt harvennetaan. Hoidetussa etsässä puilla on tilaa kasvaa, puut ovat pitkäikäisiä ja kestävät ypäristön rasitusta parein kuin hoitaattoat etsät. Valoisassa etsässä syntyy yös puuston kerroksellisuutta: isojen puiden alle kehittyy pienepiä puita. Jos huonokuntoisia isopia puita joudutaan poistaaan, paikalla kasvaa valiiksi nuorepia puita ja pensaita Erikoishakkuut Erikoishakkuita on suunnitelassa 28 hehtaaria. Erikoishakkuun tavoitteet vaihtelevat, kuvioittain on ääritelty hoitotarve. Erikoishakkuissa on sekä pienipiirteisiä että voiakkaapia, puuston uudistaiseen liittyviä hakkuita. Pienipiirteisissä hakkuissa poistetaan yksittäisiä huonokuntoisia puita tai annetaan suojelualueilla tilaa jaloille lehtipuille. Voiakkaapia hakkuita on esitetty huonokuntoisiin etsiköihin. Esierkiksi kuusivaltaisesa sekaetsässä voidaan poistaa kaikki huonokuntoiset puut ja säästää aiseapuiksi hyväkuntoisia äntyjä ja lehtipuita. Metsikön avartaisen yötä uusilla puuntaiilla on kasvutilaa. Hoitaattoat iäkkäät ja huonokuntoiset kuusivaltaiset etsät ovat vaikeita uudistaa ilan että puista poistetaan kerralla suurin osa. Tiheässä varjoisassa etsässä ei kehity taiia. Alueilla joilla kulutus on suurta tai taiia ei uusta syystä ole, taiia joudutaan hakkuun jälkeen istuttaaan. Juurikäävän lahottaien kuusien tilalle joudutaan istuttaaan uita puulajeja koska lahottajasieni leviää yös kuusentaiiin. Männyt ovat keskiäärin hyvin kestäviä, äntyvaltaisia etsiä voidaan kasvattaa yleensä pidepään kuin kuusivaltaisia. 6.2 Muut etsänhoitotyöt Muita hoitotöitä ovat taiikon- ja pienpuustonhoito, raivaus ja taiien istutus. Suurin osa, noin 38 hehtaaria, on pienpuustonhoitoa. Pienpuustonhoidossa isoan puuston alla kasvavaa nuorepaa puustoa harvennetaan. Taiikonhoitoa on ehdotettu viiden hehtaarin alalle. Taiikonhoidossa tiheä taiikko harvennetaan ja valitaan kasvatettavat puulajit. Harvennettu taiikko kasvaa nopeain kuin hoitaaton.

7 Raivausta on esitetty noin 10 hehtaarille. Polkujen ja ulkoilureittien varret pidetään raivauksin auki ja siisteinä. Lisäksi paikoin kuusialikasvoksen äärää rajoitetaan jotta esi. lehdot säilyisivät lehtipuuvaltaisina. Taiien istuttaista on esitetty kolelle kuviolle yhteensä noin puolen hehtaarin alalle. Istutusta on ehdotettu lähinnä lähietsiin jossa käyttö on suurta ja puustolla tärkeä suoja- ja aiseavaikutus. Jos luontaista taiiainesta ei ole tai taiikko on aukkoinen, istutus nopeuttaa uudistuista. 7 Luonnon oniuotoisuus Luonnonhoitosuunnitelassa on otettu huoioon etsä- ja luonnonsuojelulakien sekä etsäsertifioinnin ukaiset arvokkaat elinypäristöt. Lahopuuta on hyvä jättää sopiviin paikkoihin kaikessa etsänhoidossa. Metsien hoidossa pyritään onilajisiin etsiköihin. Kauniaisissa on tehty luontokartoituksia kasvillisuudesta, linnustosta, liito-oravista ja lepakoista. Lisäksi suojelluille alueille on tehty oia suunnitelia: Träskossenin hoito- ja kunnostussuunnitela 2002, Karvasbackan pähkinäpensaslehdon hoito- ja käyttösuunnitela 2005, Kasavuoren lehdon ja kallioetsäalueen hoito- ja käyttösuunnitelan tarkistus vuonna 2005 ja Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela Luontokartoitukset ja suunnitelat on otettu huoioon luonnonhoitosuunnitelan teossa. Suojelualueiden hoidon toteutuksessa on kuitenkin tutustuttava tarkepaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelaan. 8 Hoito alueittain - Kasavuorenetsä ja Suursuo Kasavuoren etsäalueen virkistyskäyttö on aktiivista. Alueella on kuntorata jolla on talvisin hiihtolatu. Kasavuorenetsässä on yös kiintorastiverkko. Alueelle on ehdotettu harvennushakkuita lähinnä kuusivaltaisille kuvioille jotta etsiköt säilyisivät sekapuustoisina. Huonokuntoisia puita poistaalla ja tiheiköitä harventaalla saadaan kasvutilaa nuorealle puustolle. Ojitetun suursuon räeosat on jätetty hoidon ulkopuolelle, reheväällä itäosalla on tarpeen poistaa huonokuntoisia puita ja rajoittaa kuusen äärää. Lahopuita säästetään reittien ulkopuolella luonnon oniuotoisuuden ta. Kasavuoren länsiosan kallioalue ja sen kuusivaltaiset rinteet ovat suojelualuetta. Alueen eteläosassa on yös Karvasbackan suojeltu pähkinäpensaslehto. Suojelualueilla hoitotoienpiteet ovat erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisia. - Gallträskin ypäristö Alue on tärkeä virkistys-, aisea- ja luontoarvojensa ta. Järveä kiertää ulkoilureitti. Reittien ypäristöt hoidetaan turvallisina utta kauepana reiteistä jätetään yös lahopuustoa. Tonttien ja reittien varsilta poistetaan kuitenkin vaaralliset puut ja erityisesti änty- ja koivuvaltaisilla kohdilla tiheiköitä harvennetaan. Alueella esiintyy lepakoita ja liito-oravia. Eläinten todennäköisellä siirtyäreitillä Gallträskistä koilliseen on säilytettävä oniuotoinen puusto. Vuoden 2008 liitoorava selvityksessä liito-oravan papanoita löytyi Kavallintieltä Gallträskiin laskevalta rinteeltä. Liitooravan kannalta tärkeintä on säilyttää kuusia ja haapoja. Gallträsk on lepakoille (vesisiippa) tärkeää saalistusaluetta ja varjostavaa puustoa ulkoilupolun ja rannan välissä tulee säilyttää. - Kiikarivuori Keskiosan kallioetsä jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväillä reuna-alueilla tiheiköitä harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. Paikoin harvennetaan tiheää pienpuustoa. Kiikarivuoren pohjois-luoteisosa on suojelualuetta jota hoidetaan erillisen hoito- ja käyttösuunnitelan ukaisesti. Suojelualueella tehdään hyvin kevyitä toienpiteitä jalojen lehtipuiden ja pähkinäpensaiden hyväksi.

8 - Laskettelurinteen ypäristössä harvennetaan tiheäpuustoisia kuvioita ja poistetaan huonokuntoisia puita. Tiheät taiikot harvennetaan. - Vesitorninäen kallioalueet jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväpien reuna-alueiden puustoa harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. - Kallioetsät Kallioiset alueet kaiklla Kauniaisissa on ahdollista jättää hyvin vähäiselle hoidolle. Kallioalueiden puusto on äntyvaltaista, harvaa ja pienikokoista. Kelot ovat osa kallioetsien aiseaa. Polkujen ja tonttien reunat tulee hoitaa. - Pieneät puistoalueet, rakentaattoat tontit Pienissä puistoetsissä on tärkeää turvallisuus, puuston elinvoiaisuus ja onilajisuus. Huonokuntoiset puut tulee poistaa ja nuoret tiheät puustot harventaa ajoissa. 9 Aikataulutus ja kustannusarvio ittain on annettu ajankohta toienpiteiden suorittaiseksi. Toteutusaika on ohjeellinen ja siitä voi tarvittaessa poiketa. Voi olla esierkiksi järkevää hoitaa lähekkäisiä kuvioita kokonaisuutena saaan aikaan. kertyä kustannus: 22 e/ 3 - kaato etsurityönä 15 e/ 3, puun ajo 7 e/ 3 tähteiden keräys e/ha Tulot puunyynnistä e Kustannukset: ja puiden ajo tähteiden keräys Muut etsänhoitotyöt Kustannukset yhteensä Yhteensä e e e e e Kustannusarvio on sua koko 10 -vuotiskauden ajalta. 10 Tiedot kuvioittain

9 Kunta Alue Ms kirja 2011 Osa 8 Sivu 1 / 84 paikka Kunta 235 Alue 2 Ms 1 kaikki jne. Rauduskoivu Vallitseva jakso Rauduskoivu ,2 Haapa ,1 Haraaleppä ,3 Raita ,3 C 1.1 Puistoetsä 12,9 Harvennushakkuu T 56 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. Tiheä nuorehko lehtipuuetsä. Eniten koivua, yös haapaa runsaasti. Metsikön läpi kulkee rakennettu polku penkkeineen. Tiheä alikasvos: vaahteraa, pihlajaa, raitaa, uutaa taen taii. Polunvarsietsään istutettu jalavia. Harvennuksessa sekapuustoisuus säilytetään. Tavoite kerroksellinen etsikkö ja lisätä jalojen lehtipuiden osuutta. Harvennuksen yhteydessä erityisesti jalavan- ja taentaiille tehdään riittävä kasvutila. Harvennuksen jälkeen tiheä alikasvosvesakko harvennetaan. 1 1,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Hienojakoinen kangasaa 1 1,0 1,1 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vaahtera Vallitseva jakso ,3 Erikoishakkuu Rauduskoivu ,3Sairaat puut poistetaan Haapa ,5 Metsälehus ,2 Raita ,4 Vaahtera ,0 Ylispuusto ,3 Saarni ,1 Tai ,1 Tuoia C 1.1 Puistoetsä K 10 lla aiseallisesti erkittäviä jaloja lehtipuita: pari järeää taea ja iso kolihaarainen saarni, yös vaahteraa ja lehuksia. Istutettu serbiankuusta kahdeksi ryhäksi (2-3 korkeita), lisäksi pari pihtakuusta. Kehitetään jalopuuvaltaisena puistoetsikkönä. Jalojen lehtipuiden seasta/nuorepien vaahteroiden päältä poistetaan uutaa vanha koivu.

10 Osa 8 Sivu 2 / 84 paikka Tervaleppä Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu Hieskoivu ,6Sairaat puut poistetaan Haapa ,7 Haraaleppä ,6 Tervaleppä ,3 Vaahtera ,2 Alikasvos ,4 Tuoi ,3 Vaahtera ,1 Tervaleppäkorpi S Suojelualue Muu arvokas elinypäristö T 4 Luonnonsuojelu-alue. Pohjoisosa harvapuustoisepi, eteläosa runsaspuustoisepi. Kuivepi länsi- ja eteläosa tuoretta lehtoa, järeät haavat tällä osalla kuviota. Maaston atalaat osat lähellä rantaa ja pohjoisosassa luhtaista ärepää korpea. Rannan lähellä runsaasti tervaleppää, seassa hieskoivua. Vaikeakulkuinen, runsaasti tuoea alikasvoksessa. Eteläpuolisen pyörätien reunasta kaadetaan noin viisi järeää lahovikaista koivua. Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu ,1Ei raivausta ,1 Vaahtera ,2 Alikasvos , ,2 Vaahtera ,1 Ylispuusto ,7 Rauduskoivu ,4 Haapa ,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä T 28 Kenttäkerroksen kasvillisuus vähentynyt varjostuksen ta. Tien- ja tontinreunoilta kaadetaan huonokuntoiset puut. 1 3,1 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko ,0 1,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Multaaa c /v 1 3,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso , ,1 Alikasvos ,3 Vaahtera ,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä n itäosassa noin 10 kpl vaahteroita, pituus noin viisi etriä.

11 Osa 8 Sivu 3 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,8 Haapa ,8 Raita ,1 Alikasvos ,3 Harvennushakkuu T 80 0, ,4 Vaahtera ,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Suuret harsuuntuvat kuuset poistetaan. Myös pieneät huonokuntoiset kuuset poistetaan. Männyt ja haavat otetaan esille. 1 3,2 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 4,0 1,7 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v Vallitseva jakso ,8 Erikoishakkuu ,2Sairaat puut poistetaan ,7 Rauduskoivu ,9 Hieskoivu ,4 Haraaleppä ,2 Tervaleppä ,3 Alikasvos , ,4 Tuoi ,2 Vaahtera ,8 C3 Suojaetsä T 4 Alikasvoksessa lehtipuuvesakkoa: haraaleppää, tuoea, pihlajaa. Muutaia poistettavia puita: Vanhan Turuntien päälle taipuneita haraaleppiä. Parkkipaikan reunalta uutaan haraalepän kaato. n keskiosassa tien ja ojan välissä kole kuollutta kuusta, nää jätetään.

12 Osa 8 Sivu 4 / 84 paikka Vallitseva jakso ,4Suositaan äntyä ,5 Rauduskoivu ,7 Hieskoivu ,2 Alikasvos , ,4 Pihlaja ,2 Ylispuusto , , ,3 Haapa ,2 C3 Suojaetsä 6,8 Harvennushakkuu T 60 Pienpuuston hoito v. Länsiosassa kasvupaikka lehtoainen kangas, isot ännyt, kuuset ja haavat länsiosassa. Suuriat kuuset läpiitaltaan 50 c. n itäosaan entäessä kuusten koko pieneneee ja valtapuuksi vaihtuu änty. Puustoa kasvatetaan kerroksellisena. Haavat säästetään jos vain hyväkuntoisia. valtaisilla kohdilla suositaan hyvälatvaisia äntyjä koska änty kestävä. Myös hyvälatvaisia kuusia (pitkä elävä latvus) ja puuaisia pihlajia suositaan. Pienpuusto harvennetaan hakkuun yhteydessä. Vallitseva jakso ,3 Ylispuiden poisto ,7Sairaat puut poistetaan ,3 Pihlaja ,3 Ylispuusto , ,8 Rauduskoivu ,8 C3 Suojaetsä Haapoja T 45 Pienpuuston hoito v. Suunnitelakauden loppupuolella kuivalatvaisten ylispuukoivujen kaato. Hyväkuntoiset ylispuuännyt ja -lehtipuut säästetään. n jälkeen nuorten äntyjen ja kuusten harvennus. Harvennetaan säästeliäästi koska hoidon tavoite tiheä suojaetsä. jen kasvua haittaavat kuuset raivataan pois, kuusta jää silti runsaasti kuviolle. Myös tiheät kuusiryhät harvennetaan. n länsisosassa ei juuri ole ylispuita vaan nuori lehtipuuvesakko, vesakko harvennetaan saalla. 1 5,0 0,4 ha Metsäaa Korpi Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 6,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 7,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojitettu kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , , ,9 Rauduskoivu ,0 Haraaleppä ,8 C3 Suojaetsä Pienpuuston hoito Alikasvoksena lehtipuuvesakkoa joka harvennetaan suunnitelakauden lopussa, suositaan jaloja lehtipuita kuten vaahteraa. Tarvittaessa huonokuntoisia vallitsevan jakson puita poistetaan.

13 Osa 8 Sivu 5 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä Pienpuuston hoito Alikasvoksessa paikoin taen- ja kuusentaiia. Rinteen alaosassa harvasti haapoja, haapojen alla lehtipuuvesakko joka harvennetaan sopivaan tiheyteen. Vanhojen kuusten kuntoa tarkkaillaan, poistetaan vasta kun alkavat kuolla / yrskytuhon jälkeen. Syntyviin aukkopaikkoihin voi istuttaa ännyn ja/tai koivun taiia. Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,7 Rauduskoivu ,7 Tai ,0 C1 Lähietsä Myös pihlajaa ja hieskoivua. Taiikon hoito Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,8 Raita ,7 Alikasvos , ,1 Haapa ,2 Haraaleppä ,6 Raita ,7 C1 Lähietsä n eteläosassa noin 10 etriä korkea pihta. Pohja raivattu pari vuotta sitten, nyt nuorta lehtipuuvesakkoa. 1 11,0 0,2 ha Muu aa ,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 9,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 10,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v

14 Osa 8 Sivu 6 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso , , ,1 Rauduskoivu ,5 Haraaleppä ,2 Tai ,1 C1 Lähietsä Taiikon hoito Isot kuuset poistettu pari vuotta sitten. Ulkoiluväylän varressa ryhä vanhepia haraaleppiä, noin 10 korkeita. Pari sebraännyn taiea. Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,6 Pihlaja ,1 Tai ,9 Ylispuusto , ,0 C1 Lähietsä Alikasvoksessa runsaasti nuorta lehtipuuvesakoa,. koivua ja uutaa tai. 1 12,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 13,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 14,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,7 Haapa ,3 Haraaleppä ,6 Pihlaja ,4 Raita ,4 Alikasvos , ,2 Rauduskoivu ,1 Hieskoivu ,7 Pihlaja ,7 Ylispuusto , ,1 Hieskoivu ,2 Tervaleppä ,3 Pähkinäpensas C1 Lähietsä Rehevä korpi Muu arvokas elinypäristö Pienpuuston hoito n pohjoisosassa lehtokorpi, eteläosassa tihkupinta/korpi jossa tervaleppää ja saniaisia (kartalla vihreä rajaus). Korpialueiden väleissä ja reunoilla kangasetsää jonka pienpuustoa harvennetaan suunnitelakauden lopussa. Saalla harvennetaan tiheät koivuryhät.

15 Osa 8 Sivu 7 / 84 paikka Vaahtera Vallitseva jakso , ,0 Rauduskoivu ,1 Pihlaja ,8 Raita ,1 Tai ,1 Vaahtera ,3 Ylispuusto , , ,1 Rauduskoivu ,4 Haapa ,4 Vaahtera ,6 C1 Lähietsä Taiikon hoito Tienreunassa kasvupaikka lehto,. kaksi puuaista tuoea. Paljon tuoipihlajaa, noin etrin korkuista, raivattu ja vesonut sen jälkeen. Osin kallioinen. Kasvatetaan lehtipuuvaltaisena sekapuustona. 1 15,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v 1 16,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,1 Hieskoivu ,1 Tervaleppä ,1 Pihlaja ,7 Tuoi ,2 Vaahtera ,1 Ylispuusto , , ,9 Hieskoivu ,9 Tervaleppä ,1 Korpipaatsaa C1 Lähietsä Taiikon hoito Taiikonhoito puiden ollessa lehdessä. Kuusen lisäksi suositaan tervaleppää, tuoea ja vaahteraa.

16 Osa 8 Sivu 8 / 84 paikka 1 17,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso ,5Sairaat puut poistetaan ,4 Rauduskoivu ,6 Haapa ,3 Haraaleppä ,3 Alikasvos ,8 Raita ,2 Vaahtera ,6 Pähkinäpensas C 1.1 Puistoetsä 8,0 Harvennushakkuu T 33 Pienpuuston hoito Alikasvoksena runsaasti nuorta vaahteraa, pihlajaa ja vähän tuoea. n itäosassa kaksi vuorijalavaa, noin 7 korkeita. Harvennus: Ulkoiluväylän varrelta poistetaan kpl huonokuntoista (pihkaa valuvaa ja/tai harsuuntuvaa) kuusta, reitin varrella kuusten juuret vaurioituneet. Reitin länsiosasta kaadetaan noin 5 kpl vanhoja koivuja. Vanhojen koivujen alla. vaahteraa ja puuaisia pihlajia joten tilalla on valiiksi nuoria hyväkuntoisia puita. Myöhein tiheän pienpuuston harvennus ja huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan. Raita Vallitseva jakso ,9 Erikoishakkuu Haapa ,9Sairaat puut poistetaan Pihlaja ,3 Raita ,7 Vaahtera ,0 C3 Suojaetsä K 10 Vaikeakulkuinen jyrkkä rinne, osin kalliota. Pihan, rakennusten ja polun reunoilta poistetaan lahot puut kuten vanhat lahot raidat. Alikasvoksessa nuorepaa lehtipuustoa. 1 19,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) 1 18,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso , , ,8 Rauduskoivu ,5 Alikasvos , ,0 Pihlaja ,4 Tai ,0 C3 Suojaetsä n länsiosassa aukko jossa vain yksittäisiä äntyä, uutaa puuainen pihlaja ja haapa. Itäosassa tiheäpi kuusivaltainen etsikkö.

17 Osa 8 Sivu 9 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,0 Haapa ,7 Raita ,6 C3 Suojaetsä Laskettelurinteen reunassa reheväpää siirrettyä aa-ainesta jossa haapaa, raitaa, pari koivua ja kuusi. Vallitseva jakso , , ,8 Rauduskoivu ,5 Haapa ,6 Alikasvos , ,5 C3 Suojaetsä Ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella. Myöhein kuusten kunto tarkistettava ja tarvittaessa kuusen harvennus. Vallitseva jakso , ,6 Rauduskoivu ,3 Haapa ,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kallioinen etsä. Kuusta poistettu harvennuksessa. 1 20,0 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 21,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , , ,9 Rauduskoivu ,3 Alikasvos , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä Kuusta harvennettu vasta, ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella.

18 Osa 8 Sivu 10 / 84 paikka Vallitseva jakso ,7 Erikoishakkuu ,7Sairaat puut poistetaan ,8 Rauduskoivu ,2 C1 Lähietsä T 20 Ulkoiluväylän varsilla uutaia vaurioituneita kuusia. Lisäksi äntyjen ypäriltä kaadetaan uutaia kuusia jotta äntyjen latvus säilyy. Rauduskoivu Vallitseva jakso ,6Suositaan koivua ,2 Rauduskoivu ,9 Kontortaänty ,2 C1 Lähietsä 10,0 Harvennushakkuu T 58 Harvennus suunnitelakauden loppupuolella. Suositaan erityisesti koivua, harvennetaan kuitenkin kaik puulajeja sekapuustoisuus säilyttäen. lla kontortaäntyjä itäkulassa. Ulkoiluväylä kuvion halki. Vallitseva jakso ,1 Ensiharvennus ,7Suositaan äntyä ,4 Ylispuusto , ,9 Rauduskoivu ,3 Haapa ,3 C1 Lähietsä T 26 Kivinen etsäinen rinne. Vanhat järeät änty-ylispuut aiseallisesti erkittäviä, alla nuorepi kuusivaltainen puusto. Nuoreat kuusi- ja äntyryhät harvennetaan. Harvennuksessa poistetaan puolet kuusista. valtaisilla valoisiilla kohdilla yös uutaia taia. 1 23,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 24,0 0,5 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 25,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 26,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,3 Pihlaja ,2 Tai ,3 Ylispuusto ,5 Haapa ,3 Pihlaja ,3 C1 Lähietsä Taiikon hoito Viie vuosina isot kuuset poistettu ja vesakko raivattu vasta. Suunnitelakauden lopussa taiikon harvennus. Säilytetään sekapuustoisuus.

19 Osa 8 Sivu 11 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso , , ,0 Rauduskoivu ,2 Haapa ,1 Tai ,0 Ylispuusto , ,2 Rauduskoivu ,1 C 1.2 Lähivirkistysetsä Reikäperkaus 2012 v hakk. Taiikon hoito Nuori taiikko (kuuset poistettu), taiikossa yös pihlajaa ja uutaa vaahterantaii. Tienreunassa uutaia uuta puustoa isopia kuusia ja lehtipuuvesakkoa. Suunnitelakauden alussa reikäperkaus ännyntaiille jotta eivät jää lehtipuiden, koivun ja pihlajan, alle. Taiikon ollessa pientä ei kannata harventaa vielä tasaisesti, äntyjen kasvutilan varistus riittää. Myöhein suunnitelakauden puolivälissä varsinainen taiikonhoito. Tavoite änty-rauduskoivuvaltainen etsä jossa yös kuusta, taea, haapaa ja vaahteraa. Vallitseva jakso , ,8 Alikasvos ,2 Haapa ,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Piste kartalla jalopuuryhä kuivalla kalliokedolla: kaksi lahovikaista elävää taea (lp 22 c), yksi taista kuollut, noin 10 kpl vaahteraa (lp 15 c), kaikki jalopuut noin 12 korkeita. lla paikoin yös rauduskoivun- ja taentaiia. 1 27,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T1 Taiikko alle 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 28,0 0,8 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 29,0 0,9 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,0 Rauduskoivu ,7 Alikasvos ,7 Harvennushakkuu T 52 2, ,4 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Hoidetaan lähivirkistysetsänä toistaiseksi. Harvennus jotta puilla säilyy kasvutila ja etsikkö pysyy hyväkuntoisena. Huonokuntoiset puut poistetaan ja tiheät ryhät harvennetaan. Sopivaan kohtaan jätetään tiheikköä. Suositaan äntyä koska kasvupaikalla kestävin.

20 Osa 8 Sivu 12 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,5 Rauduskoivu ,3 Haapa ,6 Alikasvos ,0 Harvennushakkuu T 53 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. 0,4 Haapa ,1 Vaahtera ,3 C1 Lähietsä Osa ännyistä kasvaa liian tiheässä ja ovat siksi huonolatvaisia. Yksi kuollut änty. Männyt, joilla enää pieni elävä latvus, poistetaan. Hyvälatvaiset ännyt säästetään. Poistetaan noin puolet puista. Alikasvoksessa vaahteraa jota kasvatetaan. Haapa Vallitseva jakso Haapa ,3 Pihlaja ,1 Vaahtera ,1 Ylispuusto ,6 Erikoishakkuu T 19 Pienpuuston hoito , , ,1 Rauduskoivu ,3 Haapa ,1 Metsälehus ,3 S Suojelualue Taia Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Länsipuolella kallionaluslehdosta poistetaan läpiitaltaan alle 30 c kokoisia kuusia. Kallionaluslehdossa runsaasti pähkinäpensaita, paikoin yös taen taiia. Pienpuustoa harvennetaan pähkinää ja jaloja lehtipuita suosien. Lehtipuuvesakko erityisen tiheää rinteessä kuvion 30.1 lähellä. Suuri tai kuvion keskiosassa. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan, vain yksittäisiä kuusia jätetään kasvaaan. Kuusten hakkuutähteet poistettava. 1 30,1 0,1 ha Muu aa ,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v 1 30,0 0,8 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Mekaaninen raivaus B3 Maiseaniitty ja laidunalue Aseakaavassa puisto. Avoin hoitaaton niitty. Nuorta lehtipuuvesakkoa harvakseltaan, vesakko raivataan pois. Hoidetaan avoiena aiseaniittynä.

21 Osa 8 Sivu 13 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,3 Rauduskoivu ,3 Haapa ,6 C 1.2 Lähivirkistysetsä 5,4 Harvennushakkuu T 51 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Alikasvoksena harvakseltaan pihlajan-, haavan- ja taentaiia. Kevyt harvennus jossa poistetaan kuusia, kasvupaikka sopivapi ännylle ja lehtipuille. Männyt otetaan esille poistaalla kuusia niiden ypäriltä. Myös taentaiia suositaan, tavoite kasvattaa taea sekapuustona. Taentaiista suuriat ovat 3 korkeita, suurin osa alle 1. n keskellä kalliokupare. Länsiosassa rakentaaton tontti, hoidetaan toistaiseksi lähietsänä koko aluetta. Vallitseva jakso , ,7 Alikasvos ,1 Erikoishakkuu K 10 Pienpuuston hoito , ,0 Rauduskoivu ,2 Hieskoivu ,7 Pihlaja ,5 Pähkinäpensas C 1.2 Lähivirkistysetsä Piste kartalla: kuusten alla lehuksia, korkein noin 6 korkea. Lehusten ypäriltä voi kaataa noin viisi isoa kuusta jotta lehuksilla tilaa kasvaa. lla konkelo. Pieniä taentaiia. n pohjoisrajalla kaksi järeää lehusta. 1 31,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso Haapa ,1 Metsälehus ,0 Pihlaja ,0 Tai ,0 Ylispuusto ,2 Erikoishakkuu K 0Reikäperkaus , , ,8 Haapa ,6 Metsälehus ,1 Tai ,0 S Suojelualue Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Hoitotoienpiteet jalojen lehtipuiden hoitaiseksi ja lisääiseksi. Kaadetaan yksittäisiä puita jalojen lehtipuiden ypäriltä,. taen vierestä haapa, kuollut kuusi lehuksen vierestä. Nuorille jaloille lehtipuille tehdään kasvutilaa raivaaalla uuta puustoa niiden ypäriltä. Runsaasti järeää kuusilahopuuta, suurin osa aapuita, noin 20 kpl kuviolla. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan.

22 Osa 8 Sivu 14 / 84 paikka 1 33,0 3,0 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko Ei toienpiteitä Vallitseva jakso , , ,3 Ylispuusto , ,9 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Hidaskasvuinen kallioetsä. Paikoin lahopuita, erityisesti pystyynkuolleita kuusia. Lahopuut säästetään luonnon oniuotoisuuden ta. Vallitseva jakso , , ,9 Haapa ,3 S Suojelualue Kallioinen rinne, ei hoitotarvetta. Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Lp v kpl/ha c /v 1 33,1 0,8 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Lp v kpl/ha c /v Ei toienpiteitä 1 34,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso , ,1 Rauduskoivu ,1 Hieskoivu ,1 Pihlaja ,3 Tai ,1 Ylispuusto , , ,4 Haapa ,4 C1 Lähietsä Taiikon hoito Kasvatetaan sekapuustoisena: tavoite tai-rauduskoivu-kuusisekaetsä. Taiikonhoidossa erityisesti kuusen osuutta vähennetään jotta lehtipuilla tilaa kasvaa. Lisäksi harvassa kasvavista kuusista kehittyy kauniita pitkälatvaisia puita. Ylispuut säästetään, vain huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan.

23 Osa 8 Sivu 15 / 84 paikka 1 34,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Vallitseva jakso ,4 Erikoishakkuu ,6Sairaat puut poistetaan Haapa ,1 Pihlaja ,1 Tai ,1 Vaahtera ,4 Ylispuusto , , ,3 Rauduskoivu ,0 C1 Lähietsä K 25 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Rakentaaton tontti, eteläosassa yös kapea kaistale virkistysaluetta. Koko aluetta hoidetaan toistaiseksi lähietsänä. Huonokuntoiset ylispuukoivut poistetaan. Vallitsevan puuston alla nuorepaa lehtipuuvesakkoa. Pienpuusto harvennetaan vaahteraa suosien. Vallitseva jakso ,2 Erikoishakkuu ,2Sairaat puut poistetaan ,9 Hieskoivu ,6 Haapa ,5 C1 Lähietsä Tervaleppiä T 24 Pienpuuston hoito 4 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Pystyynkuolleita kuusia: pohjoisosassa pari polun varrella ja Alppitien reunassa huonokuntoisia ja kuolleita kuusia, eteläosassa ilajohdon lähellä kallioisella kohdalla kole kuollutta kuusta. Pohjoisosassa soistunut painanne. Lehtipuuvesakkoa,. runsaasti taentaiia. Eteläosassa tontinreunassa tiheä vesakko. Kuolleiden ja huonokuntoisten puiden kaato kadun-, tonttien- ja polkujen varsilta, osa rungoista jätetään aapuiksi. 1 35,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (ylitiheä,hoitaaton) Lp v kpl/ha c /v 1 35,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso ,7 Erikoishakkuu ,0Maiseapuita jätetään ,5 Rauduskoivu ,3 Haapa ,9 C1 Lähietsä T 107 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Kaksi rakentaatonta tonttia, puusto hoitaaton. Tienvarsietsikkö. Hoidetaan lähietsänä niin kauan kuin rakentaisesta ei tietoa. Männyt ja haavat pääasiassa hyväkuntoisia, kuuset huonokuntoisia. Kuuset ja uut lahovikaiset puut poistetaan. Harvennuksen jälkeen änty-haapaetsikkö. n jälkeen pienpuusto siistitään, taia ja uita kasvatuskelpoisia nuoria lehtipuita kasvatetaan. n pohjoisosa kallioista etsää jossa puustonhoitotarve vähäinen.

24 Osa 8 Sivu 16 / 84 paikka Vallitseva jakso , ,4 Rauduskoivu ,2 Haapa ,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä 7,0 Harvennushakkuu T 43 Pienpuuston hoito 3 v. hakk. Tienvarsietsä. n halki ilajohto. Kevyt harvennus jossa poistetaan lähinnä huonokuntoisia koivuja ja kuusia. Alikasvoksessa. pihlajaa, taea ja haapaa. Piste kartalla: kallionreunassa tai, korkeus 12. Tai otetaan esille kaataalla ypäriltä raita ja haapa. Vallitseva jakso ,9Yläharvennus ,1 Hieskoivu ,9 Tervaleppä ,4 Raita ,3 Alikasvos , ,6 Tai ,1 C1 Lähietsä 4,5 Harvennushakkuu T 51 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Ohutturpeinen, hienojakoinen aalaji. Poistetaan kuusia ja lahot koivut. Männyt ja hyväkuntoiset lehtipuut ja kuuset säästetään. Tavoite lisätä lehtipuuston osuutta. Muutaa tai,. kuvion itäosassa isojen kuusten keskellä, kuuset taen ypäriltä poistetaan. Länsiosassa tontireunasta poistetaan kuuset, tai ja tervalepät otetaan esille. Jos vahinkoriskiä haluaa inioida, isot kuuset ojan eteläpuolelta poistetaan. Vielä hyväkuntoisia, kuntoa kuitenkin tarkkailtava. Lehtipuuvesakkoa, yös taen- ja vaahterantaiia, pähkinäpensaita, pieniä kuusentaiia. Pienpuustonhoidossa suositaan lehtipuita. Puuaisia pihlajia. 1 36,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 36,1 0,5 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 37,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso ,0 Harvennushakkuu T ,9Suositaan äntyä Sairaat puut poistetaan 2,1 C1 Lähietsä 27 Pieni kuvio kahden tontin välissä. valtainen, seassa kuusta. Polku kuvion läpi, polun varrella uutaa pystyynkuollut kuusi ja koivu. Kevyt harvennus kuolleiden ja huonokuntoisten puiden poistaiseksi. Kuivahkon ja kivisen kasvupaikan ta suositaan äntyä. Lahopuita ei jätetä koska kuvio sijaitsee lähellä tontteja ja polku kuvion läpi.