VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa C1. Tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta, kulkukelpoisuutta, puuston elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja maisema-arvoja. Puiston alueella sijaitsee yksi Tampereen kolmesta frisbeegolf-radoista joka on hyvin aktiivisessa käytössä. Alueella on tehty luontokartoitus mutta suunniteltavalla alueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. Yhtenä tavoitteena on kuitenkin pitää yllä puuston monimuotoisuutta suosimalla mahdollisimman monilajista ja kerroksellista puustoa. Sopiviin paikkoihin voidaan myös esim. jättää lahopuita maahan monimuotoisuuden lisäämiseksi. Kuvio 1 Kevyen liikenteen väylän varsi. Maapohja lehtoa. Kevyen liikenteen väylän varrella kasvaa pääosin v vanhaa ja m pitkää tuomea. Tuomet kasvavat ryhmissä joissa pienimmät rungot ovat kaatuneet lumen painosta. Pohjoispäässä n. 30 v vanha ja n. 15 m pitkä rauduskoivu. Eteläpäässä 5-10 m pitkiä pajuja jotka ovat katkenneet lumen alla. Tavoite valoisa ja turvallinen kevyen liikenteen väylän reunametsä. Tuomiryhmiä selvennetään poistamalla ainakin kaatuneet ja myös joitakin ryhmien reunapuita. Raudukselle tehdään tilaa ja eteläpään lumenkatkomat pajut poistetaan. Kuvio 2 Kevyen liikenteen väylän ja nurmikentän välinen alue Vaakonkadun itäppuolella. Maapohja lehtoa. Puusto on n. 50 lehtisekapuustoa. Osa on lahoja ja ainakin yksi on kaatunut. Puustossa on n. 25 m pitkiä rauduskoivuja ja tervaleppäryhmä sekä m pitkiä harmaaleppiä, haapoja ja hieskoivuja. Alueella on myös lähes 20 m pitkiä raitoja jotka kasvavat osittain ryhmissä. Puusto on suurelta osalta järeää cm paksua. Alempana kerroksena kasvaa n. 25 v m harmaaleppiä ja raitoja sekä 5-10 m pitkiä tuomia, pihlajia ja vaahteroita. Lisäksi pohjoisosassa on n. 10 m pitkää pajutiheikköä. Tavoite turvallinen kevyen liikenteen väylä josta on näkyvyys nurmikentälle. Vallitsevaa puustoa harvennetaan ryhmiin. Erityisesti harmaaleppäryhmä ja tervaleppäryhmä säästetään. Samoin raitaryhmä kuvion pohjoisosassa. Hieskoivua ja huonokuntoisia raitoja poistetaan. Suositaan terveitä ja hyväkuntoisia puita ja puuryhmiä, erityisesti raudusta, haapaa ja isoja terva- ja harmaaleppiä. Alempi kerros raivataan melko tiheisiin ryhmiin. Kevyen liikenteen väylälle kasvavat puut poistetaan ja joitakin puita voidaan karsia. Puustoa ei kuitenkaan harvenneta niin harvaksi että se alkaisi vesottumaan liikaa.

2 Kuvio 3 Vaakonkadun ja frisbeeradan välinen alue. Lehtomainen kangas. Puusto n. 50 v raudusja hieskoivua. Hieskoivu on m pitkää ja raudus yli 25 m. Rauduskoivut ovat yksittäin ja hieskoivut ryhmissä. Puusto on melko tiheää. Alikasvoksena 5-10 m tuomea, vaahteraa ja raitaa. Tavoite turvallinen ja valoisa lehtimetsä. Tehdään tilaa rauduksille ja hieskoivu jätetään kevyesti ryhmiin. Alikasvos raivataan kevyesti ryhmiin. Puusto säilytetään sen verran tiheänä että frisbeekiekko ei lennä tielle. Kuvio 4 Kevyen liikenteen väylän ja frisbeegolfradan välinen alue. Maapohja lehtoa. Puusto v raudusja hieskoivua pituudeltaan m. Muutamia 15-20m harmaaleppiä, istutettu paju ja pihlajia seassa. Alempana kerroksena n. 30 v ja m pitkiä tuomia jotka ovat pääosin frisbeegolfradan puoleisella reunalla. Pohjoispäässä n. 10 m pitkä raitaryhmä. Tavoite valoisa ja turvallinen kevyen liikenteen väylän reunametsä. Kuviota on harvennettu lähiaikoina. Tässä vaiheessa ei tarvita isoja toimenpiteitä. Alikasvosta voi vähän siistiä ja pihlajat voidaan ottaa esiin. Tuomet jätetään koska ne suojaavat kevyen liikenteen väylää frisbeekiekoilta. Pohjoisimman tuomiryhmän puista on katkennut oksia jotka karsitaan. Käsitellään sen verran varovasti ja suositaan kerroksellisuutta että frisbeekiekot eivät pääse lentämään kevyen liikenteen väylälle. Kuvio 5 Lehtoa jossa kasvaa harvaa lehtipuustoa. Puustossa vanhaa n. 60 v ja yli 20 m pitkää istutettua pajua joka on pahasti ränsistynyt. Sekapuuna n 20 m hieskoivua. Kuviolla frisbeegolfradan linjoja. Alemmassa kerroksessa pääasiassa nuorta m tuomea ja jonkin verran raitaa ja muuta pajua. Tavoite elinvoimainen, valoisa ja turvallinen lehtisekametsä. Poistetaan huonokuntoiset vanhat istutuspajut. Reunavyöhyke siistitään. Alikasvos raivataan kevyesti ryhmiä jättäen. Frisbeeradan linjan varret raivataan. Voidaan harkita täydennysistutusta esim joillakin nopeakasvuisilla jaloilla lehtipuilla.

3 Kuvio 6 Lehtoa jossa kasvaa v koivuvaltainen kerroksellinen lehtisekametsä. Pääpuulajeina rauduskoivu, hieskoivu ja istutettu paju sekä muutama haapa ja vaahtera. Puusto on pituudeltaan m pitkää. Raudukset yli 25 m. Kuviolla on melko paljon kaatuneita ja katkenneita puita. Erityisesti vanhat istutuspajut ovat lahoja. Kuvion länsiosassa nurmikentän reunalla on myrskyn katkomia rauduksia. Kuvion keskellä menevän frisbeegolf-linjan varrella joitakin kaatuneita ja katkenneita puita. Yksi katkennut puun latva roikkuu pihlajassa. Voi pudota myrskyllä ja kaatua frisbeeradalle. Alemmassa kerroksessa m pääpuulajina tuomi. Muina puulajeina vaahteraa, raitaa ja muuta pajua ja muutama pihlaja. Pensaskerroksessa myös vähän terttuseljaa ja joitakin pihakarkulaisia. Tavoite valoisa, turvallinen ja kerroksellinen lehtisekametsä. Harvennuksessa poistetaan huonokuntoisia puita erityisesti vahoja istutuspajuja ja tehdään näin tilaa terveemmille puille. Puusto jätetään ryhmittäiseksi ja kerrokselliseksi. Kevyen liikenteen väylän reuna harvennetaan polveilevaksi. Väylän varrella on komeita tuomia ja haapoja joita säästetään. Missä väylän varrella on nurmikolle levinnyt vesakkoa niin se raivataan pois jotta rajaus säilyy selvänä ja nurmikko voidaan leikata koneellisesti. Kuvio 7 Vaakkolammin ja kevyen liikenteen väylän välinen alue. Puusto on vaihtelevaa lehtisekapuustoa. Pääpuulajeina on vuotiasta n. 20 m pitkää raudusja hieskoivua. Jonkin verran on yli 20 m pitkää sekä lyhyempää m haapaa. Tervaleppää on melko paljon. Tervaleppä on vaihtelevan kokoista. Pisimmät ovat n. 40v ja m pitkiä. Osa on 10-15m pitkää ja alempana kerroksena on monin paikoin 5-10 m pitkää tervaleppää. Lisäksi sekapuustona on jonkin verran n. 50 v raitaa joista osa on ränsistynyt. Pieniä määriä on 5-15 m vaahteraa, tuomea, harmaaleppää ja joitakin halavia. Pensasmaisina kasvaa paikotellen 5-10 m pajua ja 2-3 m terttuseljaa. Osa puustosta kasvaaa vesijätöllä ja on sen vuoksi ränsitynyt. Tavoite on avata näkymiä kevyen liikenteen väylältä Vaakkolammille. Erityisesti rannalla olevien penkkien kohdalta on tärkeätä parantaa näkyvyyttä lammelle. Sitä voidaan parantaa selventämällä puuston ryhmittäisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tarkastellaan rantavyöhykettä myös vähän kauempaa että nähdään paremmin miten puustoryhmät ovat muodostuneet ja miten maisema näyttää hyvältä myös kauempaa katsottuna. Rantapuuston ja nurmikon reunaa selvennetään koko matkalla. Aikaisemmin nurmikkona olleelle alueelle on levinnyt nuorta lehtipuustoa joka raivataan pois. Näin alueelta voidaan jatkossa ajaa nurmikko koneellisesti. Alueen itäpäässä Vaakkolammista lähtevän puron varrella avataan parista kohdasta näkymä lammelle. Suositaan elinvoimaisia ja suuria puita. Poistetaan heikkokuntoisia ja ränsityneitä puita ja puuryhmiä. Elinvoimaiset tervaleppäryhmät m säästetään ja hieskoivuja poistetaan. Puskikkoa vähennetään avattavista kohdista.

4 Puiston kohdalla avataan penkkien kohdalta näkymiä lammelle päin. Rantavyöhykkeellä puusto kasvaa monin paikoin ryhminä jossa voi olla moniakin puulajeja ja erikokoisia puita. Ryhmiä selvennetään ja ryhmien läpinäkyvyyttä lisätään mutta ei kovin voimakkaasti. Pienemmistä puista tehdään myös omia ryhmiä. 1 penkin (idästä tullessa) kohdalla poistetaan ränsistynyt pajupuska. Tervaleppiä jätetään mutta alle jääneitä kuitenkin poistetaan. 1 ja 2 penkin välistäkin voisi puuryhmien välistä poistaa jonkin huonokuntoisen puun ja puskikkoa näkyvyyden parantamiseksi 2 ja 3 penkin kohdalla näkymää lammelle parannetaan poistamalla puskia ja ränsistyneitä puita. 4 ja 5 penkin kohdalla ennen penkkiä lampeen kallistunut vanha paju poistetaan. Terijoensalavaryhmän kohdalta raivataan rannalta tervaleppiä, voidaan jättää joku ryhmä. Raitaryhmässä on yksi kuivunut joka poistetaan. Terttuseljat poistetaan. 6 penkin kohdalla näkymää laajennetaan poistamalla leppä- ja pajupuskia. 7 penkin kohdalla harvennetaan leppiä m matkalla. Joku ryhmä voidaan jättää. 8 penkin kohdalla ei tarvitse tehdä välttämättä mitään. Kohdassa jossa kevyen liikenteen väylä kääntyy seuraamaan lammen länsirantaa poistetaan risteysalueelta kuiva raita. Lisäksi otetaan vähän muuta puustoa että saadaan näkymä lammelle. Lammen länsirannalla on melko yhtenäinen puusto jossa kasvaa raudusja hieskoivua sekä seassa muita lehtipuita jotka ovat monin paikoin jääneet koivujen jalkoihin. Näitä alle jääneitä poistetaan jotta näkymä lammelle selkiintyy. Otetaan lähinnä huonokuntoisia ja alle jääneitä. Suositaan erityisesti hyväkuntoisia koivuja (varsinkin raudusta). Lammen länsirannan keskivaiheilla on hyvä rauduskoivuvaltainen ryhmä jonka seassa kasvaa pienempää lehtipuustoa. Tätä pienempää puustoa poistetaan koivujen alta ma matkalta jolloin järvelle avautuu näköala kevyen liikenteen väylältä. Kuvio 8 Maapohja lehtoa. Puusto melko tiheää vuotiasta m pitkää tuomea. Yksi pihlaja Alemmassa kerroksessa yksi koiranheisi. Tavoite on antaa kehittyä tuomivaltaisena metsänä. Tällä hetkellä aika hyvä. Tehdään kevyt puhdistusraivaus ja reunaa voidaan vähän selventää. Kuvio 9 Maapohja lehtoa-lehtomaista kangasta. Puusto v yli 20 m lehtisekametsää. Puustossa rauduskoivua, hieskoivua, harmaaleppää, haapaa, raitaa ja tervaleppä.

5 Alikasvoksena 5-10 m harmaaleppää ja tervaleppää sekä alle 5 m haapaa. Tavoite elinvoimainen, valoisa ja turvallinen pieni lehtipuusaari ulkoilureitin varrella. Poistetaan riukuuntuneita hieskoivuja ja harmaaleppiä. Suositaan rauduskoivua ja tervaleppää. Alikasvos raivataan ryhmiin. Kuvio 10 Maapohja lehtoa. Puusto tiheähkö, kerroksellinen ja monilajinen v lehtisekametsä. Pääpuulajeina yli 25 m rauduskoivu, yli 20 m harmaaleppä, m tervaleppä ja haaparyhmä yli 25 m. Lisäksi jonkin verran yli 20 hieskoivua ja m raitaa. Aivan reitin varressa on m kuiva raita. Kuvion reunasta menee frisbeegolfrata. Alemmassa kerroksessa vaahteraa m, raitaa ja muuta pajua 5-15 m, tuomea 5-10 m, terva- ja harmaaleppää n 10 m ja vaahteraa alle 5 m. Tavoite rehevä, kerroksellinen, tiheä ja turvallinen puronvarsimetsikkö. Kevyen liikenteen väylän läheltä poistetaan lahot ja muut vaaralliset puut. Kuvion länsi- ja keskiosassa avataan yläpuolella oleville kerrostaloille näkymää puistoon. Avaus tehdään sellaiseen paikkaan jossa puusto on jo valmiiksi harvaa. Kuvio 11 Maapohja lehtoa. Puusto 5-15 metristä tuomea, pihlajaa, raitaa, harmaaleppää, vaahteraa ja pajua. Tavoite turvallien pyörätien varsi. Raivataan n. 5 metrin leveydeltä ryhmittäiseksi ja polveilevaksi. Pyörätielle kallistuneet puut kaadetaan ja siirretään luonnonsuojelualueelle lahoamaan. Metsän puolelta nurmikon puolelle levinneet puut raivataan jotta reuna selkeytyy ja nurmikko voidaan leikata koneellisesti. Kuvio 12 Pieni tuomivaltainen lehtokuvio. Pääpuulajina melko tiheässä kasvava n. 30 v ja m pitkä tuomi. Lisäksi muutama yli 10 m pihlaja. Vanhempaa puustoa on n. 20 m pitkä 3 puun raitaryhmä, muutama n 25 m rauduskoivu ja harmaaleppä 15-20m. Lisäksi on yksi lahonnut yli 20 m istutuspaju. Kuvion reunasta menee frisbeegolfrata. Tavoite pitää kuvio tuomivaltaisena. Nuorempaa tuomipuustoa harvennetaan kevyesti ryhmiin. Pihlajat säästetään. Vanhemmasta puustosta poistetaan kaikki kuolleet ja huonokuntoiset.

6 Kuvio 13 Maapohja lehtoa. Puusto tiheä n 50 v rauduskoivuvaltainen lehtisekametsä. Raudukset ovat yli 25 m pitkiä. Lisäksi melko paljon m haapaa ja harmaaleppää sekä joitakin hieskoivuja. Jonkin verran kaatuneita ja katkenneita puita. Kuvion läpi kulkee frisbeegolfrata. Alemmassa kerroksessa on m pitkää tuomea sekä alikasvoksena 5-10 m pitkää kuusta, tuomea, pihlajaa ja vaahteraa. Tavoite valoisa ja turvallinen rauduskoivuvaltainen lehtisekametsä. Harvennetaan melko reippaasti. Katkenneet, vialliset ja heikkokuntoiset puut poistetaan. Suositaan elinvoimaisia puita, erityisesti raudusta, haapaa ja harmaaleppää. Pienpuusto raivataan ryhmiin. Kuvio 14 Pieni koivuvaltainen metsäsaareke jossa maapohja lehtoa. Pääpuulajina on n. 50 v 25 m pitkä rauduskoivu. Sekapuuna myös raita. Alemmassa jaksossa n. 15 m vaahtera, m pihlajaa ja tuomea. Alikasvoksena 2-5 m tuomea, pihlajaa, vaahteraa sekä muutama kuusi. Tavoite valoisa kerroksellinen lehtimetsä. Valtapuusto on niin harva että sitä ei tarvitse käsitellä. Ainoastaan nurmikolle kallistuneita puita poistetaan m latvuskerros säästetään myös jotta säilytetään kerroksellisuus. Alle 5 m alikasvos raivataan ryhmiin. Kuuset jätetään. Kuvio 15 Maapohja lehtoa. Puusto melko tiheää n. 60 v lehtipuustoista sekametsää. Pääpuulajeina rauduskoivu yli 25 ma ja harmaaleppä m. Lisäksi haapoja yli 25 m. Yksi n 100 v ja n 20 m pitkä kaksirunkoinen vaahtera. Kaarilankadun varrella n 100 v hieskoivuja jotka ovat yli 25 m pitkiä ja kallellaan kadulle päin. Alempana kerroksena on n. 15 m vaahteroita, m tuomia ja raitoja m. Alikasvoksena n 5m tuomea, vaahteraa ja pihlajaa. Tavoite valoisa ja turvallinen lehtipuusekametsä jossa hyvä näkyvyys koko kuviolla mutta erkevyen liikenteen väylältä Kaarilankadulle. Puusto harvennetaan ryhmittäiseksi siten että suositaan elinvoimaisimpia puita. Lahot puut poistetaan. Kevyen liikenteen väylälle kallistuneen harmaalepät ja raidat otetaan pois. Alikasvos raivataan kevyesti ryhmiin. Kevyen liikenteen väylän varresta raivataan alikasvosta reippaammin että näkyvyys säilyy. Erityisesti risteysalue raivataan niin että turvallisuus varmistetaan. Kaarilankadulle kasvaa nuoria vaahteroita jotka karsitaan tai kaadetaan. Yksi vaahtera on vaarallinen ja voi kaatua kadulle. Se pitäisi kaataa heti. Kaksi vanhaa yli 25 m pitkää hieskoivua on kallellaan Kaarilankadulle. Niistä pitäisi karsia alimpia oksia tai harkita koko puiden kaatamista

7 Kuvio 16 Maapohja lehtoa. Kuvion länsipuolella lasten leikkipaikka. Puusto tiheydeltään vaihtelevaa n v lehtipuustoista sekametsää. Paikoin melko harvaa. Puulajeina yli 20 m rauduskoivua ja hieskoivua, m pitkää raitaa, n 20 m pitkää harmaaleppää ja tervaleppää. Joitakin n. 20 m istutuspajuja. Puustossa on jonkin verran tuulen kaatamia, katkenneita ja ränsistyneitä. Kuvion eteläpää on hyvin harvapuustoinen. Alemmassa kerroksessa n. 10 m harmaaleppää, 5-15 m tuomea, 10-15m vaahteraa ja 2-10 m pajua. Alikasvosta kasvaa eniten lasten leikkipaikan vieressä. Tavoite turvallinen ja läpinäkyvä lehtipuumetsä leikkipaikan vierellä. Poistetaan huonokuntoiset, ränsistyneet ja kaatuneet puut. Eteläosaan avataan ulkoilureitiltä näkymä lammelle poistamalla n. 10 m pitkä leveäoksainen kuusi ja muutamia heikkokuntoisia lehtipuita sen ympäriltä. Tarvittaessa poistetaan myös rantavyöhykkeeltä joitakin puita. Ulkoilureittien risteysalueet raivataan turvallisuuden parantamiseksi. Alikasvos raivataan reittien varrelta ja varsinkin lasten leikkipaikan vierestä. Raivaus toistetaan tarpeen mukaan. Kuvio 17 Koivuvaltainen n. 50 vuotias tiheä lehtipuusekametsä. Maapohja lehtoa. Pääpuulajeina raudusja hieskoivu. Sekapuina raitaa, haapaa, harmaaleppää ja vaahteraa. Eteläpäässä on tervaleppäryhmä. Puusto on pääosin m pitkää. Raudukset, haavat ja tervalepät yli 25 m. Raidat m ja vaahterat m. Raidoissa ja harmaalepissä on paljon ränsistyneitä. Joitakin myrskyn kaatamia. Kuvion pohjoispuolella lasten leikkipaikka. Alikasvoksena tiheää 5-10 m pitkää pihlajaa, tuomea ja vaahteraa. Tavoite valoisa, turvallinen ja elinvoimainen koivuvaltainen lehtisekametsä. Harvennetaan melko reippaasti vaihtelevaan tiheyteen. Suositaan terveitä ja elinvoimaisia puita, erityisesti rauduskoivuja. Kaikkia puulajeja jätetään. Huonokuntoiset poistetaan. Ulkoilureitin varsi harvennetaan polveilevaksi ja selvennetään nurmikon ja puustoisen alueen rajausta. Risteyksiin raivataan näkyvyyttä. Alikasvosta raivataan melko reippaasti. Puut jätetään ryhmiin. Ulkoilureittien reunoilta raivataan alikasvos kokonaan. Esim kuvion itäosassa oleva n. 10 vaahteroiden ryhmälle tehdään tilaa jotta se pääsee kehittymään. Raivaus toistetaan tarpeen mukaan. Kuvio 18 Maaperä lehtoa jossa kasvaa melko tiheä vuotias lehtisekametsä. Pääpuulajina n 25 m haapa. Lisäksi yli 25 m rauduskoivuja.kuvion eteläosan kevyenliikenteen väylän pohjoisreunalla iso vanha vaahtera joka on pahasti lahonnut. Vieressä on myös pahasti lahonnut vanha raita.

8 Alempana kerroksena on 10-15m vaahteroita, harmaaleppiä, tervaleppiä, raitoja ja haapoja. Lisäksi kuvion länsipäässä on kevyen liikenteen väylän varrella istutettuja n. 15 pajuja jotka kasvavat osittain väylälle. Alikasvoksena lisäksi 1-54 m vaahteroita. Tavoite turvallinen ja valoisa lehtisekametsä kevyen liikenteen väylän ja Kaarilankadun varressa. Vallitsevaa puustoa harvennetaan jotta valoisuus lisääntyy. Lahonneet vanha vaahtera ja vanha raita poistetaan. Kevyen liikenteen väylälle ja kadun puolelle kasvavat ja kallistuvat alemman jakson puut poistetaan tai karsitaan. Yleensäkin alikasvosta raivataan reippaasti. Ryhmiä jätetään. Raivaus toistetaan tarpeen mukaan. Kuvio 19 Maapohja lehtoa. Tiheähkö v haapavaltainen lehtisekametsä. Puusto m haapaa, m poppelia (useita 1-5 puun ryhmiä), muutamia ma raudusja hieskoivuja, useitaa n. 20 m raitaryhmiä ja joitakin m harmaaleppiä. Alemmassa kerroksessa 5-15 ma haapaa, n 10 m raitaa ja yksi m pihlaja. Alikasvoksessa runsaasti 1-3 m haapaa, m vaahteraa myös melko paljon. Lisäksi jonkin verran 1-5 m tuomia ja pihlajia. Kokonaisuutena alikasvos on melko tiheä. Tavoite valoisa ja turvallinen kevyen liikenteen väylän reunametsä. Puustoa harvennetaan kevyesti jotta haapa ei lähtisi liika vesomaan. Poistetaan ensisijaisesti haapoja. Harvennus toistetaan 5-10 v kuluttua. Alikasvos raivataan kevyesti ryhmiin. Jätetään melko tiheäksi liiallisen vesomisen estämiseksi. Raivataan uudestaan vähän kerrallaan esim. 5 v. kuluttua. Toinen vaihtoehto on että alikasvos raivataan reippaasti ja uusitaan esim.1-2 v välein. Kuvio 20 Maapohja lehtoa. Harvassa kasvavaa n. 50 v lehtipuustoa jossa n. 25 m rauduskoivua, n 25 m haapa ja n. 20 m hieskoivua. Joitakin ma haapoja. Alempana kerroksena n 10 m harmaaleppiä, pihlajia, vaahteroita, raitoja ja hieskoivuja. Lisäksi 5-10 m tuomea ja pajua. Kuviolla on myös joitakin metsälehmuksia 5-10 m. Alemman kerroksen puut ovat pitkälti pienissä ryhmissä puulajeittain. Tavoite valoisa ja turvallinen kerroksellinen lehtimetsä. Vanhemmat puut jätetään tässä vaiheessa kasvamaan. Vain huonokuntoisia poistetaan. Alemmasta kerroksesta aletaan kehittämään uutta metsää. Raivataan ryhmiin ja jos mahdollista puulajeittain. Metsälehmuksille tehdään tilaa.

9 Kuvio 21 Maapohja lehtoa. Puusto vuotiasta m pitkää ja riukuuntunutta haapatiheikköä. Muutama vähän vanhempi haapa on n 25 m pitkiä. Kevyen liikenteen väylän varressa on 2-3 m haavanvesakkoa. Tavoite valoisa ja turvallinen kevyen liikenteen väylän reunametsä. Harvennetaan melko kevyesti jotta kuvio ei vesottuisi liikaa. Harvennus toistetaan esim 5-10 v kuluttua. Pyörätien varren vesakko harvennetaan kevyesti ryhmiin. Jätetään melko tiheäksi liiallisen vesomisen estämiseksi. Raivataan uudestaan vähän kerrallaan esim 5 v. kuluttua. Toinen vaihtoehto on että alikasvos raivataan reippaasti ja raivaus uusitaan esim 1-2 v välein.