PROKON WIND ENERGY FINLAND OY KANNUKSEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä Päivitetty PROKON WIND ENERGY FINLAND OY KANNUKSEN KAUPUNKI KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

2 KANNUKSEN KAUPUNKI KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä Päivitetty Laatija Hyväksyjä Kuvaus Petri Hertteli, Erika Kylmänen Jouni Laitinen Kannuksen Mutkalammen tuulivoima-alueen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viite Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA T F

3 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 2. YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT 4 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja osayleiskaavan tavoitteet Osayleiskaava-alueen ympäristön nykytila Maa- ja vesialueiden omistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja aluerajaukset Pohjakartta LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT OLEMASSAOLEVAT SELVITYKSET JA TIETOPOHJA LAADITTAVAT SELVITYKSET SIJOITUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖSELVITYKSET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ NÄKYVYYS JA MAISEMA HÄIRIÖVAIKUTUKSET LENTOESTESELVITYS JA PUOLUSTUSVOIMAT ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaehdotuksen laadinta Muutoksenhaku HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA 25

4 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 1 KANNUKSEN KAUPUNKI KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kannuksen kaupunki on päättänyt käynnistää yleiskaavan laatimisen Mutkalammen alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. MRL 72 perusteella tavoitteena on käyttää osayleiskaavaa suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Suunnitelma on osa laajempaa tuulivoimahanketta, joka sijoittuu Kannuksen ja Kalajoen kaupunkien alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala (Kannus) on noin 55 km 2 ja hankealueen koko noin 100 km 2. Hankealueelle mahtuu teoriassa maksimissaan noin 200 kpl yksikköteholtaan 2-5 MW:n tuulivoimalaitosta mutta suojavyöhykkeet ja luontoarvot huomioiden todennäköinen voimaloiden lukumäärä on joista Kannukseen eli osayleiskaava-alueelle noin puolet. Tornien korkeus on metriä ja lavan pituus metriä. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

5 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 2 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Osayleiskaava-alue (55 km 2 ) sijaitsee Kannuksen kaupungin pohjoisosassa, Kalajoen kunnanrajalla. Lähimmät alueet sijaitsevat noin 8 kilometrin ja kauimmaiset noin 22 kilometrin etäisyydellä Kannuksen keskustasta. Kalajoen keskustaan on matkaa noin 20 kilometriä. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen (2 km) sijoittuvat mm. Mutkalammen, Korvenkylän, Mökkiperän ja Ainalin kylät. Viiden kilometrin (5 km) vaikutusalueelle sijoittuvat Rautio, Eskola ja kymmenen kilometrin (10 km) vaikutusalueelle Kannus. Kaava-alueen vesistöistä merkittävimpiä ovat Pöntiönjoki, Kannuksen kaupungin alueella sijaitseva Hietajärvi, Kalajoen kaupungin alueella sijaitsevat Pitkäjärvi ja Ylijärvi. Kaava-alueella on myös pienempiä vesistöjä. Kaava-alue sijoittuu pääosin suo- ja kangasmaastoon, mutta kaava-alueella on myös jonkin verran peltoja ja asutusta tiestön reunoilla. Hankealueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Hankealueen sijainti sekä 2 km, 5 km ja 10 km vaikutusalueet puskuroituna.

6 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 3 Kuva 2. Kaava-alueen raja (punainen) ja tuulivoimaloiden vuokrasopimusalueet eli hankealue (violetti). Jäkäläneva Märsylä Pitkäjärvi Tynkä Kuva 3. Alueen peitteisyyttä ja korkeuserojen vaihtelua ilmakuva-analyysin mukaisesti pohjoisesta katsottuna.

7 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 4 2. YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT Kaavoittajana on Kannuksen kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Kannuksen kaupunki Mittausteknikko Matti Salmela Asematie 1 PL KANNUS puh matti.salmela@kannus.fi Yhteyshenkilönä Kalajoen kaupungin osalta: Kalajoen kaupunki Kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki Kalajoentie KALAJOKI puh aleksiina.paakki@kalajoki.fi Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy:stä: Toimistopäällikkö: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu KOKKOLA puh jouni.laitinen@ramboll.fi Projektipäällikkö: Ympäristösuunnittelija AMK Petri Hertteli Pitkänsillankatu KOKKOLA puh petri.hertteli@ramboll.fi Vastaavana suunnittelijana: FM, Maanmittausinsinööri AMK Erika Kylmänen Pitkänsillankatu KOKKOLA puh erika.kylmanen@ramboll.fi Toimija: Reimar J. C. von Wachholtz Gruppenleiter Projektenwicklung r.v.wachholtz@prokon.net PROKON Wind Energy Finland Oy Yrittäjänkatu VAASA

8 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 5 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutehtävä ja osayleiskaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaavaalueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Voimalaitosten lukumäärä kaava-alueella on enintään 200 kpl, mutta todennäköisin lukumäärä on , joista noin puolet sijoittuu Kannuksen alueelle. Yksikköteholtaan tuulivoimalat ovat 2-5 MW. Tornien korkeus on metriä ja lavan pituus metriä (kuva 4) m m Kokonaiskorkeus m Kuva 4. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus, tornin korkeus ja lavan pituus havainnekuvassa. Muut kuin tuulivoimaloille ja niiden tarvitsemille sähkölinjoille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun yhteydessä pyritään varmistamaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. 3.2 Osayleiskaava-alueen ympäristön nykytila Nykyinen maankäyttö Osayleiskaava-alue koostuu Kannuksen alueesta ja sen ympäristön kumpuilevista metsistä. Alue on suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalouskäytössä. Kannuksen pohjois- ja itäosassa lähellä Kalajoen kunnanrajaa sijaitsee merkittäviä maa-ainesten ottoalueita. Turkistarhaus on myös tärkeä alueen elinkeino.

9 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 6 Hankealueella (Kannus Kalajoki) ja niiden läheisyydessä (2 km puskuri) sijaitsee 1770 rakennusta, joista 195 on asuinrakennusta, 62 lomarakennusta ja 7 liikerakennusta tai julkista rakennusta. Olemassa oleva asutus jakaantuu melko tasaisesti Kannuksen ja Kalajoen alueille (kuva 5). Kuva 4. Hankealueella (harmaa rasteri) ja sen läheisyydessä (2 km puskuri) sijaitsevat asuinrakennukset (sininen 500 m ja 1000 m puskurit), lomarakennukset (vihreä 500 m ja 1000 m puskurit). Elinkeinot ja liikenne Alueen pääelinkeinon muodostavat maa- ja metsätalous, soranotto ja turkistarhaus. Hankealueen itäpuolitse kulkee seututie 774 (Kalajoki-Sievi), eteläpuolitse kantatie 28 (Kokkola- Kajaani). Hankealueen poikki kulkee lounais-koillinen -suunnassa yhdystie 7720 (Kannus-Rautio), sekä länsi-itä suunnassa yhdystie Ainali-Mutkalampi. Alueen ympärillä sijaitseva päätiestö yhdessä alempiasteisen tieverkon kanssa tukee alueen käyttöönottoa tuulivoiman tuotantoon. Kalajoen lentoasema sijaitsee noin 17 km luoteeseen hankealueesta, joka ei kuitenkaan sijaitse lentokentän lähestymissuunnassa. Kannuksen pienlentokenttä sijaitsee alueen eteläpuolella lähimmillään noin 16 kilometrin etäisyydellä. Hankealueesta noin 15 kilometriä luoteeseen sijaitsee Kalajoen tärkein matkailu- ja virkistysalue, Kalajoen Hiekkasärkät. Hiekkasärkille kulkee myös moottorikelkkareitti. Virkistyskäyttö ja matkailu Virkistyskäyttöä esiintyy marjastuksen, metsästyksen ja yleisesti ulkoilun puitteissa. Lisäksi osayleiskaava-alueella sijaitsee vesistöjä. Merkittävin alueella sijaitsevista virkistyspaikoista on Hietajärvi, joka on myös maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Hietajärven läheisyydessä sijaitsee myös muinaismuistoja. Kaava-alueella ei ole merkittäviä matkailukohteita, mutta alueesta noin 15 kilometriä luoteeseen sijaitsee Kalajoen tärkein matkailu- ja virkistysalue, Kalajoen Hiekkasärkät.

10 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 7 Luonnonympäristö Hankealue sijoittuu Svekofenniselle liuskevyöhykeelle (Svecofennia, Ma). Kallioperä on pääsääntöisesti hapanta granodioriittia (vaalean ruskea), jota pohjoisessa reunustaa Intermediäärinen vulkaniklastinen tuffiittinen hiekkakivi ja konglomeraatti (vaalea vihreä rasteri), (kuva 6). Märsylästä Mökkiperälle ja edelleen Rautioon ulottuu juonne kiillegneissiä, montsodioriittia (tumma vihreä rasteri), kvartsimontsoniittia. Ainoa emäksinen esiintymä on suunnitelualueen ulkopuolella Raution kaakkoispuolella sijaitseva mafinen vulkaniitti (vaalean vihreä). Kuva 6. Osayleiskaava-alueen kallioperä. Lähde: Hankealueen maaperä (kuva 7) koostuu pääosin sekalajitteisesta maa-aineksesta (vaalea ruskea), joka on käytännössä moreenia, sekä turvemaista (vaalean sininen). Myös karkealajitteisia maa-aineksia esiintyy (vihreä) etenkin Mutkalammen maaperässä. Paikoitellen esiintyy myös hienojakoisia maalajitteita (violetti) sekä kalliopaljastumia (punainen). Kuva 7. Osayleiskaava-alueen maaperä. Lähde: Korkeimmat kohdat ovat etelässä Kannuksen koillispuolella Jylhänjärven alueella (n. 110 m). Mäkisiä selännealueita ympäröivät pitkälle ojitetut suoalueet. Hankealue on loivasti kumpuilevaa, paikoin mäkistä, havumetsä ja suoaluetta, jota sivuaa Uudensomeron pohjavesialue (095123) Pitkäjärven eteläpuolisella harjualueella (kuva 8).

11 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 8 Kuva 8. Hankealueen sijoittuminen korkeusvyöhykkeille. Keltainen m/mpy, oranssi m/mpy Punainen = m/mpy ja ruskea yli 100 m/mpy. Suojelualueet Hankealueen keskellä, Kalajoen kunnan puolella, sijaitsee Jäkälänevan (SCI) Natura alue (FI ). Alueen pinta-ala on 233 hehtaaria. Alue sisältää luonnontilaisen keidassuoalueen, jonka ravinnetaso vaihtelee karusta lähes keskiravinteiseen. Suurimmaksi osaksi suo on avointa rahkarämettä, jossa on harvakseltaan mäntyjä. Keskiosassa suota on allikkoisia rimpipintoja. Alueen kasvilajisto on niukkaa. Valtalajeina ovat rahkasammalet sekä tupas ja luhtavilla. Jäkälänevan alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Etelä- ja lounaisosiin on lisätty alueen vesitaloudelle tärkeitä alueita. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Jäkälänevalla pesii mm. huuhkaja, metso, sinisuohaukka ja suokukko. Kuvissa 9 ja 10 esitetään suojelualueen sijainti sekä luonnonsuojelulliset rajaukset.

12 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 9 Hankealue Jäkälänevan Natura-alue Kuva 9. Hankealueen luonnonsuojelulliset rajaukset sekä pohjavesialuerajaukset. Nuolella on osoitettu Jäkälänevan Natura-alue (SCI-luontotyypit). Kuva 10. Jäkälänevan Natura-alue.

13 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 10 Tuulisuusolosuhteet ja tekniset edellytykset Tuuliatlaksen mukaan koko osayleiskaava-alueella sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat melko hyvät. Tuuliatlaksen tietojen mukaan alueen keskituulennopeus vaihtelee 6,0 6,4 m/s. Alueen korkeustasot tukevat tuulivoima-alueen toteuttamista erityisesti eteläosassa. Se sijaitsee reilun 15 kilometrin etäisyydellä tuulisimmasta merestä. Lounaistuulille otollisia alueita esiintyy etenkin rinnealueilla. Tuuliatlaksen tiedot ovat saatavissa osoitteesta Kuvan 11 mallinnus perustuu tuuliatlaksen aineistoon. Kuva 11. Tuuliatlaksen mukaan (2,5x2,5 km) osayleiskaava-alue sijoittuu pääsääntöisesti yli 6 m/s (keltainen) vyöhykkeelle. Oranssi = yli 7 m/s ja sininen alle 6 m/s. Mannertuuliselvityksessä tutkimusalue on katsottu keskituuliseksi alueeksi (6,1 m/s 6,2 m/s) tuuliatlaksen mukaisesti. Tiestöä esiintyy hyvin. Kohteen koko on hyvä sijoitussuunnitelmia ajatellen. Tilojen pirstaleisuutta ei ole laskettu tarkasti, alustavan arvioin (karttatarkastelu) mukaan tiloja on suhteellisen runsaasti; suurella osalla tiloista on vuokrasopimukset toimijan kanssa. Alueen läheisyydessä esiintyy vaihtelevasti asutusta (loma-asutusta vähän), pohjoisosassa sijaitsee Mutkalammen ja Korvenkylän kyläalueet, koillispuolella sijaitsee Mökkiperän kyläalue (Kalajoki). Eteläisimmät kaava-alueet sijoittuvat lähimmillään noin 5 km etäisyydelle Kannuksen keskustasta. Mannertuuliaineiston mukainen ympäristövaikutusindeksi on 1 (paras). Kuitenkin täysin vastaavaan vertailuun olisi virkistysalue (Hietajärvi) ja valtakunnallisesti arvokkaat moreenialueet rajattava kokonaan ulkopuolelle. Aluekokonaisuuden liitettävyys on hyvä rannikon suuntaiseen verkkoon ja tarpeen mukaan rakennettavaan Kalajoen muuntoasemaan etäisyys jää pieneksi. Lähimpään sähköasemaan ja 110 kv linjaan on matkaa lähimmillään reilut 9 km (Simin sähköasema). Uusi kantaverkon 400 kv sähköasema Uusnivala sijaitsee noin 35 kilometriä kaakkoon osayleiskaava-alueesta. Kalajoen lentokenttä sijaitsee reilun 13 km etäisyydellä pohjoisimmasta osayleiskaavan alueesta. Kalajoen osalta lentoesterajoitusta ei ole olemassa. Sen sijaan Kannuksen pienlentokenttä sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella lähimmillään reilun 3 km etäisyydellä ja yksi eteläisimmistä osayleiskaava-alueista on kiitotien suuntainen. Kannuksen lentokentän mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset on myös huomioitava. Alustavan lentoestearvion mukaan osaa Mutkalammen ja Rättyän pohjoispuoleisia alueita rajoittaa minimisektorikorkeusalue 279 metriä merenpinnasta (kuva 12).

14 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 11 Kuva 12. Kannuksen Mutkalammen ja Rättyän alueiden lentoesterajoitus. Maisema ja kulttuuriperintö Hankealueen maisema on pääsääntöisesti kumpuilevaa talousmetsien havumetsämaisemaa ja ojitettuja rämeitä. Alueella on tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden sijainti on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Hankealueella sijaitsevat muinaismuistot.

15 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 12 Kuva 14. Hankealueen vaikutuskartta. Vaikutuskohteita. Karttaan on merkitty EI -alueanalyysin alueita suojavyöhykkeineen seuraavasti: vihreä = suojelualueet ja -ohjelmat, keltainen = maisema-alueet, sininen = pohjavesialueet, vihreä kohdemerkintä (kolmio) = virkistysalue, oranssi rasteri = moreenialue, kylät = harmaa raster ja taajamat = punainen rasteri. Sijoitussuunnitelma-alueen ympärille (magenta) on piirretty 2, 5 ja 10 km vyöhyke = magenta viiva. Merkittävimmät maisemavaikutukset (voimaloiden näkyminen) aiheutuvat Korvenkylän, Mutkalammen, Ainalin, Kärkisen, Mökkiperän, Raution ja Typön kyläalueille. Tuulivoimalat saattavat näkyä myös jokilaaksojen maisemassa. Teoreettisia yhteisvaikutuksia tulisi olemaan länsi- ja koillispuolisten potentiaalisten mannertuulikohteiden toteutuessa. Näkyvyysanalyysit laaditaan hankkeen edetessä. Sijoitussuunnittelulla voidaan vaikuttaa yksittäisten voimaloiden näkyvyyteen maisemakuvassa alueen laajuuden johdosta. Tietyissä olosuhteissa myös meluvaikutuksia voi syntyä voimaloiden läheisyydessä olevalle asutukselle. Sijoitussuunnittelulla siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi. Melumallinnus tehdään hankkeen edetessä. Merkittäviä maisemavaikutuksia ei alustavasti katsota syntyvän, sillä osayleiskaava-alueen läheisyydessä ei esiinny merkittäviä maisema- ja kulttuurikohteita. Muinaismuistot huomioidaan sijoitussuunnittelussa. Kalajokilaakso sijaitsee vajaan 10 km etäisyydellä ja Lestijokilaakso reilun vajaan 10 km etäisyydellä. Kaava-alue sijaitsee pääsääntöisesti harvaan asutulla metsäisellä vyöhykkeellä. Vaikutukset kyläalueisiin arvioidaan alustavasti korkeintaan kohtalaisiksi Mutkalammen, Korvenkylän ja Ainalin kyläalueiden sijaitessa kaava-alueen lähivaikutusalueella (2 km). Vaikutukset kyläalueisiin ja asutukseen arvioidaan tarkemmin sijoitussuunnittelun edetessä. 3.3 Maa- ja vesialueiden omistus Hankealueen maanomistus on pirstoutunutta ja pääosa kiinteistöistä on yksityisomistuksessa. Hankealueella Prokon Wind Energy Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa tuulivoimaloiden alustavia sijoituspaikkoja koskevia vuokrasopimuksia. Alueella on myös Kannuksen ja Kalajoen kaupunkien sekä Kalajoen seurakunnan omistuksessa olevia maita. Kannuksen kaupunki omistaa hankealueella tilan numero: Kalajoen kaupunki omistaa hankealueella seuraavat tilat: , , ja

16 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 13 Kalajoen seurakunta omistaa hankealueella seuraavat tilat: , , , , ja Yksityisten omistuksessa olevia kiinteistöjä ei ole lueteltu. Vuokrasopimusalueiden väliin jäävät kiinteistöt kuuluvat myös osayleiskaava-alueeseen. 3.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Kannuksen kaupunki kuuluu Keski-Pohjanmaan liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihemaakuntakaavoja muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja se käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 15. Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Hankealue Kuva 15. Ote Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavasta. Valtioneuvoston vahvistama

17 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 14 Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavassa on osayleiskaava-alueelle osoitettu turvetuotantovyöhyke 2 (vaaleanpunainen paksu viiva, tv2-merkintä). Sitä koskee suunnittelumääräys: Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on alueelle merkintä myös useille muinaismuistokohteille (sininen neliö). Muinaismuistokohde on Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Merkintää koskee suojelumääräys: Toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Merkinnällä osoitetaan kaikki museoviraston rekisterin mukaiset muinaismuistot Keski- Pohjanmaalla. Kannuksessa muinaismuistokohteita on yhteensä 31. Kuntaliitoksen myötä Himanka liittyi Kalajokeen vuoden 2010 alusta. Entisen Himangan kunnan alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaava. Keski-Pohjanmaan 3. vaiheen maakuntakaava ei ole voimassa Himangan alueella Keski-Pohjanmaan 3. vaiheen maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Kuva 16 on ote Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta. Kaavassa on osoitettu useita toimintoja osayleiskaavan alueelle. Maa-ainesten ottoalueet tai ottoon soveltuvat alueet on merkitty kaavaan EO-merkinnällä (punainen alue). EO-2 merkinnällä osoitetaan hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue. Alueet sijaitsevat Hietajärven eteläpuolella ja Märsylän kylän itäpuolella. EO-3 merkinnällä on osoitettu kalliomurskeen ottoalue. Alueet sijaitsevat Märsylän ja Eskolan kylien välissä. EO-4 merkintä osoittaa alueen luonnonkivituotantoon soveltuvaksi. Osayleiskaava-alueella merkintöjä on osoitettu yhteen paikkaan. Merkintöjä koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Natura-alueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Osayleiskaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu myös pohjavesialueita (sininen katkoviiva, pv-merkintä). Pohjavesialueet sijoittuvat Eskolan taajaman kaakkoispuolelle, Ullakon kylän itäpuolelle, Hannin kylän itäpuolelle, sekä Korvenkylän lounaispuolelle. Ainalin kylän ja Mutkalammen kylän välissä sijaitsee myös arvokas moreenialue (musta vinoviivoitus, ge-3 merkintä). Arvokkaita moreenialueita on myös maakuntarajan tuntumassa Vuorenmaan alueella. Hietajärven läheisyydessä on arvokas harjualue, joka jatkuu luoteeseen Kalajoen kunnan puolelle (musta vinoviivoitus, ge-1 merkintä). Näitä alueita koskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteellä aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Märsylä on osoitettu kylätoimintojen alueeksi. Hietajärvi on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi (vihreä kolmio).

18 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 15 Hankealue Kuva 16. Ote Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta. Ympäristöministeriön vahvistama Vireillä oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava Keski-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen keväällä Lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Teemana 4. vaihemaakuntakaavassa on mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueelle. Alustavan aikataulun mukaan kaavaehdotus asetetaan nähtäville kesällä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Tuulivoimahankkeen alue sijaitsee myös Kalajoen kaupungin alueella. Kalajoki kuuluu Pohjois- Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä ns. kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavassa on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä sellaiset aluevaraukset, jotka ovat tarpeen maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti sen ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Ote osayleiskaava-alueesta on esitetty kuvassa 17.

19 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 16 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Taajamatoimintojen alue. Kylä. Hankealue Natura alue. Luonnonsuojelualue. Pohjavesialue. Kuva 17. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan alueelle on osoitettu taajamatoimintojen alue Raution taajamaan (ruskea viivarajaus A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palveluiden, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueet. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kylä merkinnällä (ruskea ympyrämerkintä at), Kärkisen kylälle on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön ja hyvien peltoaukeiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Osayleiskaava-alueella sijaitsee myös Natura 2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue, Jäkäläneva. Soidensuojelualuetta (vaaleansininen alue SL merkintä) koskee suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Osayleiskaava-alueen länsireunassa on maakuntakaavassa osoitettu tärkeä pohjavesivyöhyke (vaalean sininen pystyviivoitus) Pitkäjärven läheisyyteen. Samalla alueella sijaitsee myös pohjavesialue. Toinen kaava-alueen pohjavesivyöhykkeistä sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisena Raution taajaman eteläpuolella (sininen katkoviiva, pv-merkintä). Pohjavesialuetta koskee suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta.

20 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 17 Vireillä oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen syksyllä Maakuntakaavan pääteemana on energia, ja siihen sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyviä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto) energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Kuntaliitoksen myötä Keski-Pohjanmaan maakunnasta Kalajoen kaupunkiin, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan siirtynyt Himanka on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Tavoiteaikataulun mukaan uusi maakuntakaava tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Muut suunnitelmat ja aluerajaukset Suojelualueet on kuvattu osiossa Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 4. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Alueelle laaditaan ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. Vertailun ja osallistumismenettelyn jälkeen alueelle parhaiten soveltuva vaihtoehto on pohjana varsinaiselle kaavaluonnokselle ja edelleen kaavaehdotukselle. 5. OLEMASSAOLEVAT SELVITYKSET JA TIETOPOHJA Alueelta on laadittu (Ramboll) seuraavat selvitykset: 1. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 Selvitysalue sijoittuu osittain selvityksen mukaisille potentiaalisille alueille, tuulivoiman kannalta rajoittavia tekijöitä vähän. Selvityksessä alue on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle tuulisuuden vuoksi (alle 6,25 m/s). 2. Muuttolinnustoselvitys syksy 2011 Selvitysalue ei sijoitu linnustollisesti merkittävimmälle päämuuttoreitille syksyn 2011 selvityksen mukaan. Alueella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia linnustoon. Linnustoselvitystä täydennetään keväällä 2012.

21 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Selvitys ilmailun asettamien rajoitusten vaikutuksesta tuulivoimahankkeiden toteuttamismahdollisuuksiin 2011 Kalajoen lentokentän mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset on huomioitava. Pientä osaa Mutkalammen alueesta rajoittaa 279 metrin (merenpinnasta) lentoesterajoitus. Maisemavaikutukset on syytä huomioida voimaloiden sijoituksessa ja muussa jatkosuunnittelussa (kyläalueet, jokilaaksot). Olemassa olevat lähialueen selvitykset: Rannikon (Kalajoki, Raahe) tuulivoimahankkeiden linnustotarkkailun tuloksien huomioonottaminen 6. LAADITTAVAT SELVITYKSET Alueella on tekeillä tai laadittu keväällä 2012 seuraavat selvitykset: 1. Ilmakuva-analyysi Selvitysalue on pääsääntöisesti metsätalousvaltaista ja maankäytön vuoksi voimakkaasti muuttunutta 2. Muuttolintu- ja lepäilijäselvitys kevät 2012 Tulokset analysoimatta, kevätmuuton seuranta jatkuu 3. Metsonsoidinkartoitus Alueelta on maastokartoituksissa havaittu muutamia metson soitimia, myös kysely tehty metsästysseuroille 4. Liito-oravakartoitus Liito-oravan kannalta alue on vähäisemmän kannan aluetta, maastokartoituksissa havaittu muutamia elinympäristöjä, kartoitus kesken Ympäristövaikutustarkastelun aikana käydään läpi seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: 6.1 SIJOITUSSUUNNITELMA TEHTÄVÄ SIJOITUSSUUNNITELMA HUOM! Laaditaan voimalakohtainen suunnitelma voimaloiden sijainnista, huoltotieyhteyksistä, sähköverkostosta asemineen. 6.2 YMPÄRISTÖSELVITYKSET TEHTÄVÄ MAISEMA-ANALYYSI MAA- JA KALLIOPERÄ HUOM! Laaditaan yleiskuvaus koko kaavaalueelta Maa- ja kallioperä tutkitaan karttapohjaisesti (GTK:n materiaali ja muu tiedossa oleva materiaali). Kairauksista tulee sopia erikseen. Arvokkaat maa- ja kallioperämuodostumat ja maisemallisesti arvokkaat kallioalueet inventoidaan maastokartoituksin.

22 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 19 TEHTÄVÄ ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA KASVILLISUUS PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUUTTOLINTUSELVITYS MUUT ELÄIMISTÖSELVITYKSET NATURAVAIKUTUSARVIO HUOM! Yleiskuvaus koko kaava-alueelta. Lisäksi voimaloiden ja huoltoteiden alueelta ja lähiympäristöstä tutkitaan arvokkaat luontotyypit. -vesilain mukaiset kohteet (luonnontilaiset lähteet, norot, purot ja lammet), liito-oravan elinympäristöt ja metsälain 10 :n sekä luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset kohteet sekä uhanalaiset luontotyypit ja kasvit huomioiden etenkin luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavat lajit (LsL 46 ja 47 ), luontodirektiivin liitteen IV b kasvit (92/43/ETY) sekä Luonnonsuojelulain 42 :n rauhoitetut kasvilajit (Lsa liite 3a ja 3b) Kartoitetaan suojelullisesti merkittävien lajien esiintymistä hankealueella. Huomioidaan erityisesti luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit sekä Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit ja ns. erityisvastuulajit. Lisäksi hankitaan tiedot suurien petolintujen pesäpuista (LsL 39 ). Isoilla alueilla tehdään sekä kevät että syysmuuttoseuranta, huomioiden sekä muuttolinnusto että lintujen kerääntymisalueet. Erityistapauksessa lintujen ruokailu-/lepäily- /pesimisalueiden välisten lentojen tarkkailut. Erityisesti kiinnitetään huomiota lajeihin, joiden tiedetään olevan alttiita tuulivoimaloiden aiheuttamille vaikutuksille (mm. petolinnut, kurki, joutsen, hanhet vesilinnut, metso). Uhanalainen ja silmällä pidettävä lajisto selvitetään, erityisesti LSL uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lajit, kuten lepakot ja liito-orava. Hahmotetaan lajien esiintyminen ja liikkumisen kannalta keskeiset alueet ja käytävät. Kohteista, jotka sijoittuvat Naturaalueen läheisyyteen (suojelun perusteista riippuen noin 1-3 km).

23 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ TEHTÄVÄ RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI ARKEOLOGINEN SELVITYS TIESTÖN KANTAVUUSSELVITYS / ARVIO SÄHKÖVERKOSTOSELVITYS LIIKENNÖITÄVYYSSELVITYS HUOM! Laaditaan lähinnä karttaperusteisesti kaava-alueelta ja lähivaikutusalueelta. Kriittiset rakennukset ja rakennusryhmät tarkistetaan käyttötarkoituksen osalta maastossa ja valokuvataan. Tehdään voimaloiden sijoituspaikkojen ja tiestön tuntumassa kriittisten paikkojen osalta. Tehdään kriittisistä kohteista. Selvitys alueen / kohteen liittämisestä sähköverkkoon; verkon linjaus ja asemat. Erikoiskuljetusreittiselvitys alueille. 6.4 NÄKYVYYS JA MAISEMA TEHTÄVÄ NÄKEMÄANALYYSI KUVASOVITTEET HUOM! Tehdään ohjelmiston avulla. Karttapohjainen esitys vähintään 10 km säteellä. Kuvankäsittelyohjelmalla kaksi tai kolme kuvasovitetta havaittavuuden kannalta keskeisistä kuvakulmista / alue. 6.5 HÄIRIÖVAIKUTUKSET TEHTÄVÄ MELUANALYYSI VARJOSTUS JA VÄLKE HUOM Tehdään ohjelmallisesti mallintamalla; karttapohjainen esitys. Taustamelu tulisi huomioida. Tehdään ohjelmallisesti mallintamalla; karttapohjainen esitys. 6.6 LENTOESTESELVITYS JA PUOLUSTUSVOIMAT TEHTÄVÄ LENTOESTESELVITYS HUOM! Alustava arvio Finavian paikkatietoaineiston perusteella + Finavian lausunto.

24 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu kokonaisuutenaan hankkeesta laadittavana olevaan, erilliseen ympäristövaikutusten arviointiin. Tästä YVA menettelystä kootaan kaavaselostukseen keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on todennäköiset vaikutukset lihavoitu. Eri osioihin liittyvät vaikutukset on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden käytön aikaiset maisemavaikutukset, meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimalan rakentamisen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Toisaalta voimalat koetaan hyvin yksilöllisesti eli niillä voi olla virkistyskäyttöä haittaavaa vaikutusta juuri melu- ja maisemavaikutusten vuoksi. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Varsinaisessa tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan tuotettaessa energiaa fossiilisista polttoaineista, tuotantovaiheen päästöt ovat merkittäviä. Tuulivoimatuotannon ilmastovaikutukset ovat positiivisia, sillä sen avulla voidaan korvata esim. fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa uusiutuvalla energialla. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan muokkaustyöt ja massojen läjitykset. Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat osayleiskaava-alueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin tarkastellaan.

25 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 22 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Tuulivoima-alueet rajoittavat häiriintyvän maankäytön sijoittumista niiden läheisyyteen. Hankkeella on myös välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa Keski-Pohjanmaalla ja samalla koko Suomessa. Tuulivoima tarvitsee kuitenkin myös säätövoimaa. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Vähäistä liikennöintiä aiheuttaa myös voimaloiden huoltotarve. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisemaja estevaikutus muodostuu perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypinta-alasta. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueilla, ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa.

26 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Alueelle valittu toimija: Prokon Wind Energy Finland Oy 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kannuksen kunnan eri hallintokunnat ja luottamuselimet Tekninen toimi, Tekninen lautakunta, Kunnanhallitus, Kunnanvaltuusto, Rakennus- ja ympäristölautakunta ja muut hallintokunnat alueelle kohdistuvien tehtäviensä mukaisesti Kalajoen kunnan eri hallintokunnat ja luottamuselimet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset - alueiden käyttö, luonnonsuojeluosasto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Metsähallitus Puolustushallinto Ilmavoimien esikunta Pääesikunnan operatiivinen osasto Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen metsäkeskus (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa) Fingrid Oyj TLT Engineering Oy Pohjanmaan pelastuslaitos Finavia K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Suomen Tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry Metsänhoitoyhdistykset Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys ry Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Riistanhoitoyhdistykset Korpelan Voima kuntayhtymä Fortum Oyj Anvia Elisa TeliaSonera DNA Erillisverkot (Virve) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa osayleiskaava koskee

27 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 9.1 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kirjeellä osallisille sekä kunnantalon ilmoitustaululla. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla sekä kaupungin Internet -sivuilla osoitteessa: Nähtävilläolosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Kaavatilannetta selvitetään YVA -prosessin yhteydessä pidettävissä yleisötilaisuuksissa. 9.2 Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virkaaikana kaupungintalolla sekä kaupungin Internet-sivuilla 4 viikon ajan. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella paikallislehdessä sekä kaupungintalon ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Nähtävilläoloaika kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä tai suullisia mielipiteitä. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta Viranomaisneuvottelu 9.3 Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kaupungintalon ilmoitustaululle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella paikallislehdessä sekä kaupungintalon ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla: Kaavaehdotuksesta tarvittavat lausuntopyynnöt toimitetaan eri viranomaisille ja yhteisöille. MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan.

28 KANNUKSEN MUTKALAMMEN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 25 Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille, jotka ovat sitä pyytäneet, lähetetään tieto kaupunginvaltuuston päätöksestä postitse. 9.4 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja siitä, kun Kannuksen kaupunki on kuuluttanut asiasta paikallislehdissä ja Internet-sivuillaan. 10. HANKKEEN AIKATAULU JA OHJELMA Vuosi Kuukausi TEHTÄVÄT Projektin aloitus Materiaalin keräys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lähtötietojen kirjaaminen Perusselvitykset, maastoselvitykset Luonnokset ja vaihtoehdot Valmisteluvaiheen kuuleminen YVA-ohjelma YVA-selostus Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus ja nähtävilläolo Kunnanvaltuusto