Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Asemakaavoitus. Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus TEKNINEN LTK. PVM. 3.6.
|
|
- Risto Auvinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Asemakaavoitus Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PUTIKON ASEMAKAAVAN MUUTOS, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO Kh luonnos luonnos x.x.2014 x ehdotus x.x.-x.x.xxxx ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: KAAVOITUSARKKITEHTI JAANA HUOVINEN OLAVINKATU 27 (C 3.KRS.) SAVONLINNA PUH jaana.huovinen@savonlinna.fi SELOSTUS: JH TELEFAX / 34
2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun alueella n. 40 km:n etäisyydellä Savonlinnan keskustasta ja n. 7 km:n etäisyydellä Punkaharjun keskustaajamasta, Punkasalmesta, etelään. Kaavamuutosalue rajautuu lännessä Saimaan Puruveden Utrasselkään, pohjoisessa korkokuvaltaan vaihtelevaan, kallioiseen metsään, idässä vt.14:ään. Etelässä kaavamuutosalueen rajaus mukailee rataa ja Putikonjokea. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Putikon asemakaavan muutos. Kaavamuutos on sisältynyt vuoden 2013 asemakaavoitusohjelmaan, jonka Savonlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt Asemakaavamuutoksella on tarkoitus ajantasaistaa Putikon rakennuskaava, joka on vahvistettu Alueen maankäyttö tarkistetaan vastaamaan alueen nykyisiä ja tulevia tarpeita. Putikon asemakaavan muutos ja laajennus koskee: vahvistettua Putikon asemanseudun rakennuskaavaa, korttelia 33 ja osaa teollisuus- ja varastorakennusten aluetta sekä liikennealuetta vahvistettua Putikon rakennuskaavan muutosta ja laajennusta, kortteleita 2-7, ja 46 sekä katu-, vesi-, liikenne- ja maatalousalueita sekä osaa virkistys-, liikenne- ja maa- ja metsätalousalueita. 2 / 34
3 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella sekä laajennuksella muodostuu: Korttelit 2-7, sekä niihin liittyvät katu-, erityis-, virkistys-, liikenne-, vesi-, maa- ja metsätalousalueet. 1.4 Kaavan vireille tulo Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta päätti käynnistää Putikon asemakaavan kokonaisvaltaisen tarkastelun vuoden 2012 alussa (Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta , 77). Punkaharjun liityttyä osaksi Savonlinnan kaupunkia v kaavamuutostyö siirtyi Savonlinnan kaupungin kaavoituspalveluille. Asemakaavamuutos on kuulunut vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireille tulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Mitoitus LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Rakennusjärjestys / 34
4 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskielto SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Maisema- ja kaupunkikuva Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja suojelukohteet Luonnonympäristö Luonnonolot Merkittävät lajiesiintymät Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Palvelut Väestön rakenne Virkistys ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Rakentamisen laadun ohjaaminen Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutosalueen liikenne Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Väestörakenne Viihtyisyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Taloudelliset vaikutukset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS / 34
5 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Osalliset Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 3: yhdyskuntatekninen huolto Liite 4: kulttuuriympäristöselvitys Liite 5: muinaisjäännösinventointi Liite 6: luontoselvitys Liite 7: lepakkoselvitys Liite 8: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 9 a,b: voimassa olevat asemakaavat määräyksineen Liite 10: lausunnot ja mielipiteet kaavasta sekä vastineet 5 / 34
6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Putikon kylä on syntynyt 1880-luvulla alueella toimineen sahateollisuuden vaikutuksesta Punkaharjun eteläiseen osaan, Kauvonniemen maarekisterikylään. Merkittävä sahateollisuus alueella päättyi 1980-luvun loppuun mennessä. Putikko on muuttunut elinvoimaisesta tehdasyhdyskunnasta hiljaiseksi taajamaksi työpaikkojen ja palvelujen vähetessä kylältä. Teollisuustoiminnan jälkeen Putikossa on panostettu matkailun kehittämiseen. Asuntorakennuskannassa näkyvä ajallinen kerroksisuus kertoo tehdasyhdyskunnan historiasta. Suuri osa vientisahatoiminnan yhteyteen rakennetusta rakennuskannasta on säilynyt nykyhetkiin asti. Putikon sahayhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluerajaus käsittää koko Putikon taajaman. 2.2 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu teknisen toimialan kaavoituspalveluissa. Valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen. 2.3 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Putikon asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa vahvistettua Putikon rakennuskaavan muutosta ja laajennusta. Rakennuskaavaan merkityt aluevaraukset ovat jääneet toteuttamatta, eikä niiden säilyttämiselle tulevaisuuden tarpeita varten ole perustetta. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on huomioida Putikon erityispiirteet sekä luoda kaavoituksen keinoin edellytykset Putikon taajaman kehittämiselle olemassa olevaa arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen. Putikon asemakaavan tarkistamisesta on järjestetty aloitusvaiheenviranomaisneuvottelu , jossa on määritelty alustavasti tavoitteita kaavamuutokselle. Kaavamuutoksessa on huomioitu seuraavat tavoitteet: Kylämiljöön olemassa olevien arvojen säilyttäminen: - Suojelumerkintöjen osoittaminen (suojeltavat rakennukset ja alueet). Teollisuusalueiden tarkentaminen: - T ja TY -merkintöjen poistaminen Teollisuustien varresta, 6 / 34
7 - korttelin 31 T-alueen poistaminen. Matkailua palvelevien alueiden tarkistaminen (RM-alueet): - korttelia 40 (Ylätalo) koskevan maatilojen talouskeskuksen korttelialueen (AM) muuttaminen matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM/s). - uuden matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen (RM-1) kaavoittaminen alueelle. Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden tarkentaminen: - Suolle osoitettujen tonttien poistaminen (korttelit 20, 22, 23), tonttien kokojen tarkistaminen (kortteli 29 tontti 4), rakentamattomien tonttien tutkiminen (kortteli 21 tontti 8). Liikenneväylien tarkistaminen: - Teollisuustien ja Notkotien poistaminen kaavasta. - Radan ylityspaikan tutkiminen (säilyy toistaiseksi entisessä paikassa). - Uuden katuyhteyden (Vaihdekuja) osoittaminen asemarakennuksen tontin vierestä kiinteistölle Putikontien kaavamerkinnän (LYT, yleinen tie) poistaminen. - Laaksotien, Kyläsepäntien ja Ylätalontien raittien mittakaavan säilyttäminen (leveys ja muoto säilytettävä raittimaisena, säilytettävä tiealue). Leikkikentän paikan siirtäminen urheilukentän läheisyyteen. Yhteisen ranta-alueen kaavoittaminen Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä n. 163 ha. Alueesta 36,9 ha on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jonka rakennusoikeus on yhteensä k-m2 (e=0,25). Suurin sallittu kerrosluku on II AO- korttelialueilla. Suojeltuja rakennuksia kaavoitettavalla alueella on kaavamuutoksessa merkitty yhteensä LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavassa koko Putikon tehdasyhdyskunnan alue on osoitettu merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tärkeinä kulttuuriympäristön osa-alueina mainitaan asema-alue, saha ja vanha asuntoalue. Maakuntakaavassa Putikon kylätaajamaa hallitsevat alueen kulttuuriympäristöarvojen sekä kylän kautta kulkevien liikenneväylien merkinnät. Kaikki keskustasta aikaisemmin inventoidut rakennusperin- 7 / 34
8 tökohteet sisältyvät aluekokonaisuuteen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä mav 552 eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä aluekokonaisuus: Putikon taajaman vanhat osat. Aluevarauksen sisältä on mainittu yksittäisinä kulttuuriympäristökohteina: Putikon rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikontie 35 (eli Lassila) ja Harjola sekä Taipaleentie ja sillat (eli nykynimeltään Vanha Viipurintie Vanhatie). Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvat puolustusvarustukset on merkitty sinisin ruuduin. Kylän halki kulkee yhdysrata Huutokoski-Parikkala (yr ) ja valtatie 14 Juva-Parikkala (vt ) eli Punkaharjuntie. Lisäksi satamaan johtaa laivaväylä ja satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Vanhatien varressa on aluevaraukset päävesi- ja runkoviemärijohtojen yhteyslinjoille. Valtatie 14 on merkitty matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). Merkintää liittyy kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Putikon kyläalueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. 8 / 34
9 3.1.3 Asemakaava Alueella ovat voimassa asemanseudun rakennuskaava (vahvistettu ) ja Putikon rakennuskaavan muutos ja laajennus (vahvistettu ). Ote Putikon asemanseudun rakennuskaavasta (vahvistettu ). Ote Putikon rakennuskaavasta (vahvistettu ). Liite 5: voimassa olevat asemakaavat määräyksineen 9 / 34
10 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaavaan liittyvät muut hankkeet ja päätökset Putikon rakennuskaavan muutostyö on käynnistetty alustavasti 1990-luvun puolivälissä Punkaharjun kunnan toimesta. Vuonna 1994 valmistui Putikon kylälle toivottua rakennuskaavan muutosta varten YVA-selvitys eli ympäristövaikutusten arviointiselvitys (arkkitehti Hannu Nieminen ja arkkitehti Frèdèric Bonnet). Kaavamuutosta olivat anoneet Putikon maanomistajat. Putikkoa koskeva YVA oli pilottityö, jolla oli tarkoitus selvittää tarvitaanko pienen kyläyhteisön kaavoituksessa ympäristövaikutusten arviointia, mitkä ovat tärkeimmät ympäristötekijät pienessä mittakaavassa, miten sosiaaliset, kulttuuri ja muut vaikutukset selvitetään ja miten ne voidaan kaavassa tai kaavamuutoksessa ottaa huomioon. YVA-selvitykseen sisältyvän analyysin kyläkeskustasta ja suunnitelmat Putikon kehittämiseksi laati ranskalainen arkkitehti Frèdèric Bonnet, joka oli tutustunut kylään 1980-luvun lopulla Putikossa järjestetyillä kansainvälisten arkkitehtiopiskelijoiden työleireillä. Vuonna 1992 valmistui hänen arkkitehtuurin diplomityönsä nimellä Putikko Pariisi. YVA-selvitykseen sisältyvät luonnokset kyläkeskustan tiivistämiseksi vanhan kylämiljöön ehdoilla antavat edelleen hyviä ideoita asemakaavalliseen tarkasteluun. Putikon kaavamuutostyö keskeytyi v.2002, kunnes Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta päätti käynnistää uudelleen Putikon asemakaavan tarkistuksen v (Punkaharjun tekninen tuotantolautakunta 77). Sahan alueen kehittämisestä on tehty opinnäytetyö 2000-luvulla Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutosalue kuuluu maarekisterialueeseen. Rekisteröinti on suoritettu uudelleen Punkaharjun liityttyä Savonlinnaan Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 10 / 34
11 3.2.5 Rakennuskielto Jos asemakaavassa on määrätty sitovasta tonttijaosta, on rakennuskielto voimassa, kunnes tontti on muodostettu ja rakennuspaikka on tonttina merkitty tonttirekisteriin. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Kaavoitettavasta alueesta Savonlinnan kaupungin omistuksessa ovat virkistysalueet (VL, VV,VU) sekä osa tiealueista ja pientalotonteista. Suurin osa asuinrakennusten korttelialueista on yksityisessä omistuksessa. Savonlinnan kaupungille kuuluvat maa-alueet on merkitty vihreällä. (toukokuu, 2014) Maisema- ja kyläkuva Kaava-alueen keskiosa on varsin tiheään rakennettua asuinaluetta. Tämän asutuksen väliin jäävät rakentamattomat kaistaleet ovat enimmäkseen metsittynyttä entistä viljelysmaata. Alueen koillislaidan Vanhatien varsi on lähes kokonaan asutettua tonttialuetta tai peltoa. Kaava-alueen rannanpuoleinen reuna-alue sahalta Kartunrantaan on sahan, radan ja entisen ratapihan vuoksi kokonaan ihmisen 1900-luvulla muokkaamaa ympäristöä. Putikon kylän solmukohtana on aseman edusta, jossa sijaitsevat vanhat kauppatalot. Kyläkeskusta on säilyttänyt hyvin alkuperäisen kylärakenteensa sekä eri osa-alueiden tunnusmerkit. Kylä jakautuu asemanseutuun ja asemalle vievään liike-elämään keskittäneeseen raittiin, sen ja sivu- 11 / 34
12 teiden varsilta löytyvään vanhaan kyläasutukseen, rannan teollisuusalueeseen, sahan yhtiön rakennustoiminnan leimaamiin kyläalueisiin sekä jälleenrakennuskauden nauhamaisesti teitä reunustaviin asumusryhmiin. Uudet omakotitaloalueet jäävät ydinalueen reunamille metsäympäristöön. Suurin osa rantaviivasta on rakennettua. Alkuperäistä rantaviivaa on todettavissa lähinnä Kartunrannan alueella. Alueen talot on rakennettu peltojen ja niittyjen yläpuolelle kohoaville hiekkamoreeni- ja kalliomaille. Suurin osa vanhasta kyläasutuksesta sijaitsee tasolla m mpy. Tonttien koot vaihtelevat; m 2. Kylän vanhemmissa osissa talot on rakennettu mahdollisimman lähelle teitä: kyläkuva on pienipiirteinen ja tiivis. Kapea ja kauniisti maastoa myötäilevä Kyläsepäntie mutkittelee talojen ja ulkorakennusten keskeltä muodostaen pittoreskin kyläilmeen. Putikossa maisema, arkkitehtuuri ja rakennusten välinen tila muodostavat harmonisen kokonaisuuden. (kuva: JH 2013) Teollisuuden, palvelujen ja työpaikkojen häviäminen sekä asukasmäärän lasku näkyvät kylän toiminnallisella puolella ja samalla kyläkuvassa. Putikon kylän yleisilme on heikentynyt; maisema on osittain kasvanut umpeen, rakennusten käyttötarkoitus on muuttunut ja paikoin rakennuskanta on ränsistynyt. Putikon alueesta on tehty herkkyysanalyysi, johon on kartoitettu muutoksille herkät rakennetut kulttuuriympäristöt ja vihervyöhykkeet. Kylän solmukohta sijaitsee entisen rautatieaseman ympäristössä. Eheitä maisematiloja löytyy itäosan maanviljelyalueelta, Laaksotien-Kyläsepäntien ympäristöstä ja alueen kaakkoisosasta, vanhan Viipurintien varrelta. Suuremmat yhtenäiset vihervyöhykkeet sijaitsevat ranta-alueella ja kaavoitettavan alueen keskellä, lähivirkistysalueella. 12 / 34
13 Osa-alueiden luonnehdinnat: 1. Harjulan maatalousmaisema Maisemassa korostuu maankäyttö, eheä ja avoin maisematila. Painoarvo viljelymaiseman historiallisella jatkuvuudella. Yksittäisinä maisemaelementteinä puukujanne ja tilan päärakennus 2. Sahan tilan ympäristö. Maaseutumainen väljä aluerakenne. Ympäristössä korostuu teollisuuden rakennusperintö ja alueen historiallinen eheys. Painoarvo alueen teollisuushistoriaan liittyvillä elementeillä. Tilan päärakennus, meijeri ja maatalousrakennukset (edustavuus, harvinaisuus) Yhtiön työväenasuntoja eri aikakausilta (edustavuus, yhtenäisyys) Vanha tiestö 3. Tehdasyhdyskunnan vanha kyläkeskusta Ympäristössä korostuu kylän aluerakenteen monimuotoisuus ja pienipiirteisyys sekä mittakaavaltaan suuri teollisuus- ja satamarakenteita sisältävä rantamaisema. Painoarvo saha- ja asemakylän historiallisella kyläkuvalla Putikon muutoksille herkät rakennetut kulttuuriympäristöt ja vihervyöhykkeet (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) 13 / 34
14 4.1.2 Liikenne Tieliikenne Kaava-alueen itäpuolella kulkee Juva-Parikkala valtatie 14 eli Punkaharjuntie. Valtatie 14:ltä johtaa yhdystie, Putikontie, Putikon taajamaan. Pohjois-etelä suunnassa Putikon kylää sivuaa Punkaharjun keskustaan johtava vanha yleinen maantie, Vanhatie. Putikon kylässä ei ole julkista liikennettä. Lähimmät linja-autojen pysäkit sijaitsevat vt. 14:n varrella. Alueen kokoojateinä toimivat Putikontie, Vanhatie ja Kauppatie. Raideliikenne Kylän halki kulkee Huutokoski-Parikkala yhdysrata. Nykyinen täytemaalle rakennettu raide ohittaa Putikon aseman n. 60 metrin päästä. Raidelinjan muutos tehtiin 1960-luvulla, mutta junat koukkasivat asemalle aina vuoteen 1975 saakka vanhaa sivuraidetta myöten. Juna eivät ole pysähtyneet Putikossa vuoden 1991 jälkeen. Putikon asukkaat pitävät tärkeänä junayhteyden palauttamista ja ovat aktiivisesti esittäneet VR:lle Putikkoa yhdeksi kiskobussin pysähdyspaikaksi. Junayhteyden palauttaminen palvelisi osaltaan Savonlinnan kaupungin sisäistä liikennettä. Sekä kuljettuun matkaan että liikenteessä kuluvaan aikaan nähden joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne, on muita liikennemuotoja turvallisempaa. Jos käyttäjiä on tarpeeksi, raideliikenne on myös käyttökustannuksiltaan, energiankulutukseltaan ja päästöiltään edullisin liikennemuoto. Putikon kylän kohdalla rata kulkee rannan läheisyydessä. Rata-alueen reunaa pitkin rannan puolella kulkee tie Kartunrantaan. Oikealla Putikon rautatieasema. (kuva: JH 2013) Vesiliikenne Satamaan johtaa laivaväylä. Maakuntakaavassa satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Teiden parantuessa, autokannan kasvaessa ja metsäautoteiden tihentyessä1950-luvulla tukkien kuljetus sahalle siirrettiin maakuljetukseksi. 14 / 34
15 Kevytliikenne Kaavoitettavalla alueella ei ole rakennettuja kevyenliikenteen raitteja. Jalankulku ja pyöräily tapahtuvat kyläteitä pitkin. Putikon liikenneverkko 2012 (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) Yhdyskuntatekninen huolto Alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin. Liite 4: yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja suojelukohteet Putikon kylän historiaa Putikon nykyinen asutus syntyi Putikonlahteen laskevan Myllyjoen varrelle, nykyisen Ylätalon eli Putikon kartanon kohdalle luvulla rakennetun vesisahan ja sen myöhemmin korvanneen höyrysahan ympärille. Höyrysahan ja Savonlinna-Elisenvaara radan asemapaikan perustaminen harvaan asuttuun maalaiskylään synnytti lyhyellä ajalla myös tiiviin kyläasutuksen palveluineen. 15 / 34
16 Putikon hovin päärakennus eli Ylätalo (1880). Rakennus toimi tilan työntekijöiden asuntona ja myös liike- ja konttorirakennuksena. Ylätalossa asuivat tilanhoitajat, metsätyönjohtajien esimies sekä tilan karja- ja maatyöntekijöitä. Nykyisin rakennus on matkailukäytössä. (kuva: JH 2013) Putikko teollisuuspaikkakuntana Putikon kylään alkoi kehittyä muuta teollisuutta sahateollisuuden ympärille v. 1887, kun sahan ja tilan omistajaksi tuli Anders Auvinen. And. Auvinen Oy:n sahaustoiminta Putikossa jatkui vuoteen 1984, jolloin tehtiin päätös kauppahuoneen realisoinnista. And. Auvinen rakennutti sahan viereen myllyn, joka oli toiminnassa 1950-luvun puoliväliin asti. And. Auvinen laajensi liiketoimintaansa myös elintarvikepuolelle ja perusti Putikkoon meijerin ja rinkelileipomon. Anders Auvinen ryhtyi vuonna 1894 itsenäiseksi laivanvarustajaksi ja tätä tarkoitusta varten Putikon rautatieaseman läheltä vuokrattiin telakaksi sopiva maa-alue. Seuraavana vuonna valmistui Putikossa ensimmäinen rakennettu rahtialus Ahkera, joka vei Pietariin halkoja ja toi paluumatkallaan kauppatavaroita Savonlinnaan, Putikkoon, Kerimäelle ja Kesälahdelle luvun alkupuolella Putikon telakalla rakennettiin puiset rahtilaivat Jalo, Putikko ja Nalle. Anders Auvisen toimesta Putikossa tuotettiin tervaa telakalla rakennettuja puulaivoja varten. Vilkas rahtilaivaliikenne päättyi Saimaan vesistöllä olosuhteiden ja kuljetusmuotojen muuttuessa 1960-luvulla. Rautaiset alukset myytiin Suomenlahdelle siirrettäviksi ja puiset purettiin. Putikonjoen suulla toimi saha yhtäjaksoisesti vuodesta 1897 vuoteen 1987 ja sen jälkeen vaihtelevasti eri yrittäjien toimesta vuoteen Saha-alue ja rakennukset ovat olleet 1990-luvun alusta Nordautomation Oy (Hansa Timber Oy) omistuksessa. Rakennuksissa on ollut vuokralla eri alojen yrityksiä. 16 / 34
17 Ilmakuva Putikon Saha-alueelta 1970-luvulta, kun sahatoiminta alueella oli vielä voimissaan. (kuva: Olli Auvisen valokuvakokoelma) Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö on syntynyt sahan toiminnan tuloksena. And. Auvinen Oy rakennutti sahan tilan maille yhtiön palveluksessa työskenteleville asunnot sekä konttori- ja kaupparakennuksen. Putikon kylässä rakennukset ovat eri aikakausilta mutta yhtenäinen mittakaava, yhteneväiset rakennusmateriaalit sekä rakennusmassojen sijoittelu luovat harmonisen kylämiljöön. Vanhin rakennuskanta (ennen 1940-lukua rakennettu) sijoittuu aseman ja sahan ympäristöön. 17 / 34
18 Rakennuskannan ikäjakauma (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012) Ennen vuotta 1920 syntynyt rakennuskanta -Putikon saha ja sahan tilan pihapiiri meijerirakennuksineen. -Sahan tilan mailla sijaitsevat yhtiön rakennuttamat työväen asunnot sekä konttori- ja kaupparakennus. Kauppaneuvos Anders Auvisen vuonna 1906 rakennuttama talo toimi aikanaan kauppana ja Putikon sahan liikerakennuksena (rakennusmestari L.H. Korhonen). (kuva: JH 2013) syntynyt rakennuskanta -Putikon tehdasyhdyskunnan vanha keskusta kauppa- ja asuinrakennuksineen. -Suoja, entinen suojeluskuntatalo. -Putikon vanha asema-alue ja rautatieläisten asuinrakennukset 18 / 34
19 Putikon asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Granholmin arkkitehtuurissa näkyvät aikakauden kansallisromanttiset ihanteet mm. epäsymmetrisyytenä ja runsaina puuleikkauksina. Asemarakennus otettiin käyttöön v Granholm on suunnitellut lukuisia asemarakennuksia eri paikkakunnille mm. Savonlinnan entisen päärautatieaseman. Asemarakennuksessa toimii saviseppä Hannu Sairasen työpaja. (kuva: JH 2013) , jälleenrakennusaika -Rintamamiestalot Vanhatien varressa. -2-kerroksiset Terveystien asuinrakennukset Putikon uudempaa rakennuskantaa (1980-luvun jälkeen rakennetut) edustaa Kauppatien varrella sijaitseva Hoitokoti Anna ja Aatu. (kuva: JH, 2013) Muinaisjäännökset Kaavamuutosalueella on tehty syksyllä 2012 muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy). Tutkimukset suoritettiin Antti Bilundin toimesta maastotutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa, yhden pitkän päivän aikana Inventoinnissa ei havaittu kohteita, joita tulisi ehdottomasti pitää lain tarkoittamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. Inventoinnissa löytyi kuitenkin Salpalinjaan liittyviä varustuksia, joiden osalta suojelussa on museoviraston ohjeiden mukaan käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Salpalinjaan liittyviä juoksuhautoja, poteroita ja pesäkkeitä havaittiin tutkimusalueen pohjoisosassa kolmessa eri paikassa, osa kohteista oli jo ennestään Savonlinnan maakuntamuseon tiedossa. Liite 6: Suojelukohteet muinaisjäännösinventointi Putikon sahayhdyskunta on merkitty kohteena Museoviraston luettelossa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä 2009: Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Putikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säi- 19 / 34
20 lynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Alueen halki kulkee vanha 1600-luvulla rakennettu Viipuri-Savonlinna - maantie, Taipaleen tie. Putikon 1906 valmistunut rautatieasema on sahan naapurina Utrasselän rannalla. Asemalta sahalle on noin 300 metriä pitkä sivuraide. Asemalla on asemarakennuksen lisäksi hyvin säilynyt tavaramakasiini, talousrakennuksia ja harvinainen kunnostettu puinen yleisökäymälä. Asuinalue jatkuu idempänä kyläkaupan lähellä. Aseman puinen sadekatos on valmistunut 1987 arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälisenä yhteistyönä. Putikon sahayhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluerajaus käsittää koko Putikon taajaman. (kartta: Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos) Sopimuksin suojellut kohteet (Rautatiesopimus 1998) ovat Putikon rautatieasema, talousrakennus, tavaramakasiini ja yleisökäymälä. Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkkolain (1054/1993) nojalla suojeltavia kirkollisia rakennuksia. Maakuntakaavassa osoitetut suojelukohteet ovat rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikon tila eli vanha koulu, Harjola ja Putikontie 35. Rakennuskaavassa (vahvistettu v ) suojeltaviksi kohteiksi (sr) ja suojeltaviksi alueiksi (s) on osoitettu: Brunola, asemarakennus sr Brunola, tavaramakasiini sr Brunola, aseman piha-alue s Kauppapiha, päärakennus sr Kauppapiha, asuinrakennus sr / 34
21 Kauppapiha,ulkorakennus sr Suoja sr Nasaret, asuinrakennus sr Kiviharju, asuinrakennus sr Ylätalo, päärakennus sr Ylätalo, meijeri sr Ylätalo, navetta sr Ylätalo, ulkorakennus sr Ylätalo, kivipato s Vanhakartano, päärakennus sr Petäjikkö, asuinrakennus sr Metsäpelto, asuinrakennus sr Mäntykangas, asuinrakennus sr Käpälämäki, asuinrakennus sr Rajala, asuinrakennus sr Terveystalo sr Harjola, päärakennus sr Harjola, pihapiiri s Rakennuskaavassa (vahvistettu v ) osoitetut suojelukohteet on osoitettu merkinnällä (sr): historiallisesti ja ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen rakennusala Rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on pyrittävä korjaamaan mahdollisesti aikaisemmin suoritetut suojelutavoitteiden vastaiset toimenpiteet. Rakennuksen ullakolle saa sijoittaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä tiloja. 21 / 34
22 Suojelun lähtökohdat kartalla (kartta: Putikon kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola, 2012). 4.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luontoa hallitsee alueiden keskiosien hieman korkeammat mäntyvaltaiset kumpareet, sekä matalampi rantakaista. Pohjoisessa ranta on hyvin tuulista ja karua kalliopaljastumaa ja kuivaa männikköä. Suojaisa Saunalahti ja sen mukanaan tuoma kosteus leimaavat eteläosaa, jossa on paljon ojituksia ja soistumaa, kuten Mäntymäen lehtipuulle metsitetyt pellot, Niskalampeen liittyvät joet ja Ratasuo. Niskalampi on muodostunut myllysahaa varten rakennetun padon aiheuttaman vedenpinnan nousun seurauksena. Lammen vesi virtaa myllyn läpi ja jatkuu rehevän uoman pohjalla purona. Alueen puustoa luonnehtii keski-ikäinen, hyvin hoidettu metsä vaihtelevine metsäkuvioineen. Purojen ja ojien varsilla on kosteaa lehtimetsää. Pohjoisosista löytyy varttuneita kuusilaikkuja. Ihmistoiminnan vaikutus alueella on ollut pitkäaikaista. Alueella sijaitsee ti- 22 / 34
23 heä tieverkosto ja runsaasti asutusta sekä joitakin peltoja. Näin ollen suunnittelualueelta ei havaittu alkuperäisbiotooppeja. Alueelle on tehty luontoselvitys sekä (JS- Enviro Oy, Niina Onttonen). Maastoltaan tasaisemmat alueet ovat viljelykäytössä ja sijaitsevat kaavoitettavan alueen itä ja pohjoisosissa. Peltoalue rajautuu takana Vt 14:ään. (kuva JH 2013) Merkittävät lajiesiintymät Luontoselvityksen yhteydessä alueella ei havaittu merkkejä liitooravista tai sille sopivista elinympäristöistä. Erityishuomiota kiinnitettiin myös lahopuustoon alueella aiemmin havaittua valkoselkätikkaa ajatellen. Itse tikkaa ei kuitenkaan tämän tarkastelun yhteydessä havaittu. Radan ja Putikontien välisellä alueella on kangasvuokon (Pulsatilla vernalis) kasvupaikka. Kangasvuokko on luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi ja koko maassa rauhoitetuksi säädetty kasvilaji. Alueelle ei tulisi osoittaa rakentamista tai muuta nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Liite 7: luontoselvitys Muita havaittuja luontoarvoja Punkaharjun Putikossa tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi kesäkuussa Inventoinnin kohteena olivat lepakot. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kaikki lepakkomme kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajilistaan. Alueen lepakkoselvityksen on tehnyt biologi FM Jouko Sipari. Punkaharjun Putikon asemakaavan suunnittelualueella todettiin Suomessa yleisesti tavattavat lepakkolajit. Keski- ja loppukesän inventoinneissa tuli esille paitsi yksittäisiä saalistusreviirejä, jotka sijoittuivat pääasiassa pihapiireihin ja tielinjoille, myös kaksi hieman merkittävämpää saalistusaluetta. Toinen merkittävistä saalistusalu- 23 / 34
24 eista todettiin venerannan ympäristössä ja toinen Saunalahden - Niskalammen ympäristössä. Venerannan lepakkomäärät nousivat korkeiksi sinä aikana, kun tukkilautat olivat rannan läheisyyden puomilla. Kun tukkilautat oli viety pois, yksilömäärät laskivat ja saalistus keskittyi venerannan itäpuolen lahdelmalle. Molemmat alueet on merkitty liitteiden karttoihin. Lepakoita ei todettu yhtenäisillä metsäalueilla, hakkuaukeilla, pelloilla eikä sahan alueella kuin satunnaisesti. Putikon alueen rakennuksia ei tarkastettu, mutta lepakoiden liikkuminen viittasi siihen, että vanhempi rakennuskanta (erityisesti omakotitalot) toimivat lepakoiden päiväpiiloina sekä mahdollisesti myös talvisina horrostamispaikkoina. Liite 8: lepakkoselvitys Putikko ei sijaitse tai rajaudu Natura 2000-alueeseen. Lähin Natura 2000 alue (tummennettu alue) sijaitsee Punkaharjun taajaman Punkasalmen harjualueesta pohjoiseen. (Lähde: paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos) Maa- ja kallioperä Maaperä alueella on osittain hiekkamoreenia, osittain harjumuodostumiin liittyvää tai rantavoimien muokkaamaa lajittunutta hiekkaa. Korkeimmat mäet ovat yläosiltaan kallioisia Pinta- ja pohjavesi Kaava-aluetta rajaa lännessä Putikonlahti. Lahti on ruskeavetinen ja vesikasvillisuus indikoi vesialueen rehevöitymistä. Kaavamuutosalue ei sijoitu vedenoton kannalta merkittävälle pohjavesialueelle. 24 / 34
Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014
Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014 Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma
LisätiedotPutikon rakennuskaavan muutos asemakaavaksi, Punkaharju
Putikon rakennuskaavan muutos asemakaavaksi, Punkaharju 23.5.2014 Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot
SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA
SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA 740-544-11-59 Sijaintikartta Punkaharjun Pihlajavedeltä. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )
A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotSIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotRADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotINARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE
INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 16.4.2018 Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Inarin kunta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotRAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
Lisätiedot9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava
Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla
LisätiedotNIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018
LisätiedotRovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki Ylikylä KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2017 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 Asemakaavan muutos Rovaniemen
LisätiedotUuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotKETUNKALLIO 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 40 ASEMAKAAVA
Uudenkaupungin kaupunki Ak 1506 Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu KETUNKALLIO 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 40 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee X.5.2017 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotPARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS
PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotBrahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako
Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotLINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502
ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotHIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ
Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU Ak01907 HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan
LisätiedotO S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A
23.10.2017 KÄENKATU 2, VÄINÄMÖISENTIE 16 JA TERHIKINTIE 3 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A A s e m a k a a v a n m u u t o s ( 2 3 2 9 ) Asemakaavan muutos koskee 1.
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 732
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732 Kaavaselostus 18.10.2011 UUSI KAAVA POISTUVA KAAVA Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi
LisätiedotLiite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotAsemakaavan muutos, kortteli 615
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma
HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / /
KAAVASELOSTUS 7.2.2011 / 31.3.2011 / 19.9.2011 / Siltakatu Kelhänkatu Suunnittelualueen sijainti 195. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
MERIKARVIAN KUNTA 09.09.2017 KAAVA Merikarvian Kuuskeri rantayleiskaavan muutos koskien Peipun kylän tiloja Merimaa 484-401-14-34 ja 484-401-13-56 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehtivastaava
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 250 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIPUSENKUJA, 10. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot
SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIPUSENKUJA, 10. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 8.2.2018 luonnos VIREILLETULO
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUOVITIEN RANTA-ALUE, 15. KAUPUNGINOSA, KOHDE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.
SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUOVITIEN RANTA-ALUE, 15. KAUPUNGINOSA, KOHDE 118 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotVaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL
1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.
LisätiedotTUUSULANTIE 68 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )
4.9.2017 TUUSULANTIE 68 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A A s e m a k a a v a n m u u t o s ( 2 3 3 9 ) Asemakaavan muutos koskee 2. Killan kaupunginosan korttelin 83
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita
LisätiedotHIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205
132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS RUUTANAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HONKATIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.1.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 768 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA KORTTELIT OSA KORTTELIA 7024
LisätiedotHANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.
Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotRykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 6116/10.02.03/2011 Aluenumero 117201 Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50253 ja katualueet (Muodostuu osa korttelia 50253.) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
Lisätiedot