4.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet
|
|
- Juho Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron mukaisessa järjestyksessä. Nro Tunnus Kallioalue Karttalehti Arvoluokka Kunta 1 KAO Haukankallio ASKOLA 2 KAO Kirnukalliot , 02 2 ASKOLA 3 KAO Kirveskallio , 02 4 ASKOLA 4 KAO Korkeakallio ASKOLA 5 KAO Korppikallio ASKOLA, PORVOO 6 KAO Haukkakallio LAPINJÄRVI 7 KAO Niemenkallio-Lamminkallio LAPINJÄRVI 8 KAO Soidenkallio LAPINJÄRVI 9 KAO Tornikallio-Leununkallio LAPINJÄRVI 10 KAO Falkberget-Ilveskallio LAPINJÄRVI 11 KAO Ruskiakallio-Esimäki LAPINJÄRVI 12 KAO Hiidenkallio-Lehmäkallio LAPINJÄRVI, ARTJÄRVI 13 KAO Mäyrämäki LAPINJÄRVI, ARTJÄRVI 14 KAO Järventaan kalliot LAPINJÄRVI, MYRSKYLÄ 15 KAO Falkberget-Kummelberget LILJENDAL, PERNAJA 16 KAO Patakallio-Kiiskikallio MYRSKYLÄ 17 KAO Luikonmäki , 08 4 MYRSKYLÄ 18 KAO Trullsberget PERNAJA 19 KAO Jomalberget PERNAJA 20 KAO Silverberget PERNAJA 21 KAO Högberget-Korsvikberget PERNAJA 22 KAO Veckarbyn kyläkallio PERNAJA 23 KAO Båtviken-Båtvikören , PORVOO 24 KAO Jerusalemberget PORVOO 25 KAO Kallolankallio-Uljaankallio PORVOO 26 KAO Kirkkallio PORVOO 27 KAO Långdalsberget PORVOO 28 KAO Storudden Högberget PORVOO 29 KAO Fallberget- Strandängsberget PORVOO 30 KAO Linnanpaikka PORVOO 31 KAO Virvikin pallograniitti PORVOO 32 KAO Renum Högberget PORVOO 33 KAO Sannäs Ekbacken PORVOO 34 KAO Skyttarbacken PORVOO 35 KAO Kasaberget RUOTSINPYHTÄÄ 36 KAO Haukkakallio RUOTSINPYHTÄÄ 37 KAO Kirkkokallio-Sipulikallio RUOTSINPYHTÄÄ 38 KAO Korkeakallio-Laukkakallio RUOTSINPYHTÄÄ 39 KAO Böleberget-Oxberget SIPOO 40 KAO Gillerberget-Åkerbacka SIPOO 41 KAO Kalkberget SIPOO 42 KAO Falkbergsklobbarna SIPOO 43 KAO Tornberget-Harubergen SIPOO
2 1 Haukankallio ASKOLA KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 43 ha Korkeus: 90 mpy Suht. korkeus: 35 m Kallioalueen sijainti: Askolan kirkonkylästä 4 km pohjoiseen, Porvoonjoesta 1,5 km itään. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Nalkkilan koillispuolella oleva kallioalue, joka on osa Porvoonjokilaakson itärannalta kohoavaa laajahkoa kallioista metsäaluetta. Kallioalue ei rajaudu eikä erotu selvästi samankaltaisesta kallioisesta metsämaisemasta vaan sulautuu osaksi laajempaa kokonaisuutta. Lakialueilta avautuu laajoja erämaisia metsänäköaloja, ja alueella on mukavia pienmaisemia. Haukankallion eteläreunan lounaisjyrkänne muodostaa alueen mielenkiintoisimman pienmaiseman. Haukankallion maasto on kahden jyrkkärinteisen kallioselänteen muodostama kalliojakso, joka on osa kahden murroslinjan välisissä olevaa suurempaa lohkoa. Lakialueet ovat kohtalaisen hyvin paljastunutta jäkälikköistä kalliomännikköä. Alarinteitä ja painanteita peittää paikoin ohut moreeni. Alueen geomorfologisesti edustavin osa on eteläreunan Haukankallio, jonka lounaisrinteessä on metriä korkea pystyjyrkänne. Seinämässä näkyy voimakas laattamainen pystyrakoilu ja selvä vaakarakoilu, jotka ovat synnyttäneet seinämään noin 3 5 metriä syviä onkaloita ja kalliokielekkeitä sekä laajoja ehjiä pystysuoria pintoja. Jyrkänteen tyviosassa on edustavia osittain jäätikön pyöristämiä sileitä seinämäpintoja ja louhikkoa. Seinämän keskiosassa esiintyy pieniä ylikaltevia seinämäpintoja. Alueen kivilaji on pääasiassa keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia, jossa esiintyy paikoin amfiboliitti- ja kiillegneissisulkeumia. Alueen granodioriittia leikkaavat paikoin graniitti- ja pegmatiittijuonet. Haukankallion jyrkänteiden kalliokasvillisuus on pääosin karua ja tavanomaisten sammalien ja jäkälien kirjomaa. Varjoisia tai puolivarjoisia jyrkänteitä peittävät mm. kallio-omenasammal, kalliopalmikkosammal, kalliokarstasammal, kivi harmosammal, laakasammalet, nuokkuvarstasammal, torasammalet ja maksasammalet. Lounaisjyrkänteen länsiosan pienestä onkalosta löytyy aarnisammalta ja lievää ravinteisuutta on havaittavissa itäosan tyvilippojen alla, jossa on tummauurnasammalpaakkuja, kivikutrisammalta, siloriippusammalta, ja vaakaraossa haurasloikkoa. Kallion laella on harvaa erirakenteista kalliomännikköä, keloja ja lähes yhtenäistä poronjäkälikköä. Painanteissa on kanervalaikkuja. Haukankallion jyrkänteiden tyvillä on lehtomaista varttunutta kuusikkoa, jonka varjossa on harvakseltaan lehmusvesaikkoa ja koillisjyrkänteen tyvellä muutamia järeitä lehmuksia välipuina ja jokunen maapuuna. Sekapuuna kasvaa myös järeähköjä haapoja, kivikoissa raitoja ja pensaista taikinamarjaa. Aluskasvillisuus on kastikkaista ja ketunleipävaltaista. Näiden seassa kasvaa mm. ahomansikkaa, kevätlinnunhernettä, kieloa, kivikkoalvejuurta, metsäimarretta, oravanmarjaa, sinivuokkoa, sormisaraa ja valkovuokkoa. Lehto on osin louhikkoinen ja näiden lohkareiden päällä kasvaa runsaasti metsäsammalten ohella kallioimarretta, haisukurjenpolvea, kallioimarretta, ketunleipää, maitohorsmaa ja vatukkoa. Kallioiden välisissä notkelmissa on ruohoisia tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Haukankallioista länteen ja pohjoiseen on hakkuita ja taimikoita. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 2 Lähiympäristön arvot: 4 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
3 1 Haukankallio, ASKOLA Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 116
4 2 Kirnukalliot ASKOLA KAO Karttalehti: , Alueen pinta-ala: 27 ha Korkeus: 80 mpy Suht. korkeus: 52 m Kallioalueen sijainti: Askolan kirkonkylästä 6 kilometriä pohjoiseen, Korttiassa. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalue kuuluu kokonaan arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Kirnukallioiden selänne kohoaa jokiuoman reunalta jyrkkäpiirteisesti ja erottuu selvästi jokivarren lähimaisemassa. Länsireunastaan kallioselänne rajautuu epäselvästi viereisiin kumpuileviin kalliometsiin ja Pukkila Askola paikallistiehen. Kallioselänteen itä- ja kaakkoisrinteeltä avautuu edustava ja kohtalaisen jylhä näköala Porvoonjoen vastarannalla kohoavalle jyrkänteiselle Kirveskalliolle ja lähes viivasuoralle joelle, jota kapealti reunustavat pellot ja taaempaa lähimetsät. Pohjoisesta näkyvät laajemmat peltomaisemat. Lakialueella ja jyrkänteisellä eteläreunalla avautuu paikoin melko luonnontilaista ja vaihtelevaa kalliopienmaisemaa. Itäosa alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Porvoonjoen kulttuurimaisemaan (Museovirasto). Kirnukallioiden selänteen viistojyrkällä ja hyvin paljastuneessa kalliorinteessä on 20 hiidenkirnua. Hiidenkirnuista suurin, Kuhnepytty sijaitsee rinteen alaosassa ja on 10,3 metriä syvä ja sen halkaisija on 4,2 metriä. Se on Suomen toiseksi suurin hiidenkirnu. Kirnussa on spiraalimaisia rakenteita ja se kapenee lähellä pohjaa pieneksi kirnuksi. Kuhnepytty kuuluu myös maailman suurimpien hiidenkirnujen joukkoon (Kananoja ja Grönholm 1993). Suurin osa kalliorinteeseen kovertuneista muista hiidenkirnuista on halkaisijaltaan 0,5 1 metriä. Hiidenkirnut vaihtelevat jonkin verran muodoltaan ja ovat pääasiassa hyvin kehittyneitä. Kahdeksan niistä on erityisen suurta. Nykyisin hiidenkirnut ovat maakunnallinen turistinähtävyys. Askolan hiidenkirnut löydettiin vuonna Osa hiidenkirnuista kaivettiin näkyviin Askola Seuran toimesta vuonna Kaikki rinteessä olevat hiidenkirnut on nimetty ja alueella kiertää opastettu reitti, jonne on viitoitus maantien varren parkkipaikalta. Alueen kivilaji on pääasiassa keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia, jossa esiintyy graniittijuonia ja paikoin migmatiittisuutta aiheuttavia kiillegneissisulkeumia. Kallioalueen kasvillisuudelta edustavimmat jyrkänteet ovat Kirnukalliolla. Viistoinen hiidenkirnurinne on karu ja kasvillisuudelta kulunut. Kirnut ovat aika kasvittomia ja monet pohjalta veden täyttämiä. Suurimpien kirnujen rakoihin on tunkeutunut korpi-imarretta. Pystysuorempi kaakkoisjyrkänne on karu, mutta sen ja länsijyrkänteen alaosa on ketomaisen lehtoista. Kivikkoalvejuurikasvustojen ohella kasvaa haisukurjenpolvea, kalliokieloa, keto-orvokkia ketunleipää, kevättähtimöä, lehtokuusamaa, mäkitervakkoa ja sinivuokkoa. Länsijyrkänne on paisteinen lähivuosina tehtyjen hakkuiden takia. Valtaosa jyrkännekasvillisuudesta on karua, mutta eräällä ylikaltevalla seinämällä kasvaa mesotrofista isoriippusammalta ja siloriippusammalta. Erään syvän onkalon pohjalla hohtaa aarnisammal. Kalliolakien puusto on edustavaa kalliomännikköä ja osa puista on kilpikaarnaisia tai kelottumassa. Aluskasvillisuus on puolukkaista, kanervaista ja laikuittain poronjäkäläistä lukuun ottamatta hiidenkirnurinnettä, jonka kasvillisuus on kulunutta. Notkelmat ja alarinteet ovat valtaosin varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa. Pohjoisosaa on tosin paikoin harvennushakattu. Paikoin rinteiden tyvillä on riukumaista haavikkoa. Kirnukallion laen kalliopainanteessa on suopursuinen räme. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 2 Historialliset arvot: 3 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 2 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 2
5 2 Kirnukalliot, ASKOLA Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
6 3 Kirveskallio ASKOLA KAO Karttalehti: , Alueen pinta-ala: 26 ha Korkeus: 80 mpy Suht. korkeus: 52 m Kallioalueen sijainti: Askolan kirkonkylästä 6 kilometriä pohjoiseen, Korttiassa. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalue kuuluu lähes kokonaan arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Porvoonjoen itärannalla sijaitseva jyrkänteinen Kirveskallion tai Neidonkallion selänne sijaitsee vastapäätä hiidenkirnuistaan kuuluisaa Kirnukallioiden selännettä, jonne Kirveskallion jylhä lounaisjyrkänne erottuu silmiinpistävästi lähimaisemassa. Laelta avautuu kaunis näköala Porvoonjokilaaksoon ja jyrkänteen alla virtaavalle joelle, jota kapealti reunustavat pellot ja taaempaa lähimetsät. Pohjoisesta näkyvät laajemmat peltomaisemat. Länsiosa alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Porvoonjoen kulttuurimaisemaan (Museovirasto). Kirveskallio edustaa ruhjelaaksoa reunustavaa korkeaa kalliolohkoa, jonka länsireunalla on 30 metriä korkea jyrkänne. Sen länsi- ja lounaisseinämillä näkyy selvä pysty- ja vaakarakoilu. Laen länsireunalla viistoja silokalliopintoja. Alueen kivilaji on pääasiassa keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia, jossa esiintyy graniittijuonia. Kallioalueen jyrkännekasvillisuus on karua ja tavanomaista lukuun ottamatta Kirveskallion länsijyrkänteen etelähännän seinämän pystyraossa viihtyviä mesotrofisia sammalia. Pystyraossa kasvaa tummauurnasammalta, kalkkikiertosammalta, onkaloissa siloriippusammalta ja parissa kohtaa vähän enemmän haurasloikkoa. Muuten seinämiä laikuttavat runsaina mm. kalliopalmikkosammal-, kiviturkkisammal-, laakasammal-, nuokkuvarstasammal-, kiviharmosammal-, jauhejäkäläkasvustot. Yläosassa viihtyvät paremmin kuhmujäkälä ja kalliokarstasammal. Kapeilla hyllyillä ja jyrkänteen tyvellä kasvaa lisäksi mm. isomaksaruohoa, kalliokieloa, kissankelloa, lehtonurmikkaa, mäkitervakkoa ja pensaikkotatarta. Kallion laella on poronjäkälän ja kalliotierasammalen muodostamaa mosaiikkia. Lakipuusto on harvaa ja lyhytkasvuista kalliomännikköä. Seassa on joitakin keloja. Kirveskallion länsirinteet ovat aivan jyrkänteen edustaa lukuun ottamatta varttunutta kuusikkoa (MT, OMT, OMaT). Edustavimmat osat ovat etelähännän ja eteläisen notkelman kohdalla. Sekapuuna kasvaa runsaasti haapaa. Jyrkänteen keskikohdilta tyvi on hakattu ja vatukkoinen. Pensaista kasvaa niukasti lehtokuusamaa, näsiää ja taikinamarjaa. Länsirinteellä kasvaa runsaasti mm. ketunleipää, metsäkastikkaa, sinivuokkoa, valkovuokkoa, kieloa, sormisaraa, oravanmarjaa ja mustikkaa. Alueella esiintyy myös mm. pensasmaista lehmusta, imikkää, lehto-orvokkia ja mustakonnanmarjaa. Kallioalueen pohjoisosa on hakattu. Muuten alueen puusto on lähinnä varttunutta sekametsäistä kuusikkoa. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 3 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
7 3 Kirveskallio, ASKOLA Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
8 4 Korkeakallio ASKOLA KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 18 ha Korkeus: 82 mpy Suht. korkeus: 52 m Kallioalueen sijainti: Askolan kirkonkylästä 10 kilometriä koilliseen, Journaankylässä. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Juornaankylän laidalta Ilolanjoen viljellystä laaksosta kohoava korkea kalliomäki on tärkeä osa Juornaankylän maisemaa. Sen puuton länsi- ja lounaisjyrkänteen yläosa erottuu rinteen aluskuusikon ylitse kauas länteen ja lounaaseen ja hallitsee Journaankylän itälaidan viljelysmaisemaa. Lännessä Korkeakallio rajautuu asutukseen ja alavaan peltoaukeaan. Pohjois- ja eteläreunalla kalliomäki rajautuu hieman epäselvemmin vaihtelevasti kumpuilevaan kallioisiin ja moreenipohjaisiin metsiin. Laelta, paikalliselta näköalapaikalta, avautuu avara ja laaja viljelysvaltainen maisema Ilolanjokilaakson kulttuurimaisemaan. Kalliomäen lakialue on hyvin paljastunut, avara ja laakea alue, jossa silokalliopinnat ovat kuitenkin kohtalaisen rakoilleita ja laajuudeltaan tavanomaisia. Länsireunan topografia on jyrkkä. Heikosti porrasmaisen länsi- ja lounaisjyrkänteen korkeus on metriä ja yksittäiset pystypinnat ovat jyrkänteessä 2 7 metrin korkuisia. Myös etelärinteessä on yksittäisiä muutaman metrin korkuisia pystyseinämiä. Alueen kivilaji on pääasiassa keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia, jonka koostumus on paikoin kvartsidioriittia tai dioriittia. Kivessä esiintyy yleisesti graniittijuonia ja pilsteisyyden kulku on lounais-koillissuuntainen kaateen ollessa lähes pystyasentoinen. Kallioalueen länsi eteläjyrkänteillä kasvaa tavanomaisia sammalia kuten kalliopalmikkosammalta, laakasammalia ja torasammalia. Etelärinteen ylemmän jyrkänteen tyvellä kasvaa yksi tummaraunioistupas. Samalla pystypinnalla viihtyy lievää mesotrofiaa ilmentävä tummauurnasammal. Paisteisemmilla yläosilla on jonkin verran jäkäliä kuten napajäkäliä, karvejäkäliä, karttajäkäliä ja kuhmujäkälää. Laella on varttunutta harvaa kalliomännikköä ja karuja poronjäkälikköjä. Länteen aukeava jyrkänteen laki on lähes puuton ja sillä on laikuittain karuilla kallioilla viihtyvää ketomaista kasvillisuutta kuten isomaksaruohoa, kalliokieloa, kalliokohokkia, keto-orvokkia, kissankäpälää, kultapiiskua ja mäkitervakkoa. Laella on yksi suurempi kalliosoistuma, jonka keskellä kasvaa tupasvillaa ja pullosaraa. Muuten rahkoittuneet pienet soistumat ovat juolukkaisia. Länsi- ja eteläjyrkännettä reunustaa varttunut tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusikko, joista järeimmät yksilöt ovat 40 cm:n ja jotkut haavat 30 cm:n paksuisia. Tyvellä on myös muutamia järeitä maapuukuusia ja -mäntyjä. Pohjoisrinteellä on mäntytaimikkoa. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
9 4 Korkeakallio, ASKOLA Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
10 5 Korppikallio ASKOLA, PORVOO KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 85 ha Korkeus: 75 mpy Suht. korkeus: 33 m Kallioalueen sijainti: Askolan ja Porvoon rajalla, Sikilän kylästä 2 km pohjoiseen. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Korppikallion kallioalue ei erotu eikä rajaudu kovin hyvin ympäröivästä metsäisestä kallio-maastosta ja edustavimmat lounaisjyrkänteet jäävät puuston peittoon. Eteläosasta Korppikallion jyrkänteet muodostavat matalan kurun, jonka pohjalla virtaa vehmas, tervaleppäreunainen Vitmossabäcenin puro. Jyrkänteet erottuvat vain kurun pohjalta tai tyveltä katsottaessa. Lounaisjyrkänteiden päältä puiden välistä näkee lähinnä vastakkaisille puuston peittämille lähimäille. Silokalliot ovat melko pienialaisia ja niitä laikuttaa hyvin kehittyneet poronjäkäläkasvustot. Kallioiden päällä kasvaa harvaa varttunutta kalliomännikköä. Muuten kallioalueen puustoa on enemmän tai vähemmän hakattu. Korppikallion eteläisemmällä lounaisjyrkänteellä on meso-eutrofista kalliokasvillisuutta ja pohjoisemmalla lounaisjyrkänteellä karua ketokasvillisuutta. Kalliomaasto on kohtalaisesti paljastunutta kumpuilevaa metsämaastoa, jossa matalia notkelmia ja painanteita peittää ohut moreenikerros ja soistuneet laikut. Kallioalue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiseen murroslinjaan, joka keskiosassa on kapea purolaakso. Geomorfologisesti alueen merkittävin kohta sijaitsee alueen itäosassa, jossa purolaaksoa reunustaa pohjoispuolella olevat kaksi Korppikallion lounaaseen antavaa kallioseinämää. Korppikallion eteläisempi lounaisjyrkänne on noin 200 metriä pitkä ja lähes kokonaan ylikalteva. Näyttävimmillään jyrkänne on eteläosasta, jossa ylikalteva seinämä on 40 metrin matkalla 10 metriä korkea ja 2 3 metriä syvä. Pystypinnat ovat lohkoilleet pykälämäisesti. Jyrkänteen otsan päällä kiikkuu vielä 2 metriä leveä ja 3 metriä pitkä siirtolohkare. Kolmannes sen painosta on lippana jyrkänteen yllä. Pohjoisosassa on pienempiä ylikaltevia seinämiä. Jyrkänteen tyvellä on paikoin suuria kahden kuution kokoisia lohkareita. Puron vastakkaisella puolella on koilliseen avautuva 5 metriä korkea viistojyrkänne. Korppikallion pohjoisempi lounaisjyrkänne on noin 5 metriä korkea, vähän viisto ja paikoin kaksiportainen. Keskikohdan alaosa on rapautunut synnyttäen pieniä metrin syviä ja alle metrin korkeita tyvilippoja tai onkaloita. Alueen kivilaji on pääasiassa vaaleanharmaata, keskirakeista, suuntautunutta granodioriittia, jossa esiintyy paikoin graniittijuonia. Kallioalue sijaitsee geologisesti laajan granodioriittialueen eteläreunalla laajan graniittialueen kontaktissa. Seudun granodioriitti sisältää tavanomaista runsaammin plagioklaasia ja kvartsia, ja biotiitti on ainoa tumma mineraali kivessä (Laitakari ja Simonen 1963). Korppikallion eteläisemmän lounaisjyrkänteen pystypinnat ovat kosteita ja etenkin jauhejäkälien peittämiä. Sammalet kasvavat pienissä laikuissa tai jyrkänteen raoissa. Meso-eutrofista kalkkikiertosammalta kasvaa jonkin verran kaikilla ylikaltevilla pinnoilla. Isoruostesammal viihtyy niukkana eräässä raossa ja lievää ravinteisuutta ilmentävää tummauurnasammalta kasvaa paakkuina etenkin jyrkänteen raoissa. Siloriippusammal viihtyy kaltevien pintojen katoissa ja lehtosiipisammal (RT) kosteimpien seinämien alaosassa. Tavanomaisemmista lajeista runsaita ovat kallioomenasammal, kalliopalmikkosammal ja kimpputierasammal. Saniaista haurasloikkoa, korpi-imarretta, kallioimarretta ja karvakiviyrttiä kasvaa paikoin runsaasti. Kosteilla tyvikivillä viihtyy niittyhavusammal. Vastakkainen koillisjyrkänne on metsäsammaleiden peitossa. Puron vartta ja jyrkänteen tyveä reunustaa koivun ja kuusen sekainen tervaleppäkorpi. Korvessa kasvaa runsaasti mm. hiirenporrasta, korpikaislaa, keltakurjenmiekkaa, mesiangervoa, ranta-alpia, rantamataraa, rantaminttua ja vehkaa. Vähemmän puron varrella on mm. korpiorvokkia, kotkansiipeä, rantalemmikkiä, ratamosarpiota, ojasorsimoa ja punakoisoa. Pensaista jyrkänteen tyvellä tai purolla viihtyvät mm. lehtokuusama, mustaherukka ja tuomi. Korpisuus ulottuu jyrkänteeltä tielle ja ehkä vielä siitä alaspäin pitkin purovartta. Pohjoisemman lounaisjyrkänteen kasvillisuus on karua ja sammalpeitteistä. Raoissa sinnittelee muutama haurasloikko. Jyrkänteen otsalla ja yläterassilla on tavanomaista ketokasvillisuutta kuten haisukurjenpolvea, kalliokieloa, mäkitervakkoa, ahomansikkaa ja kivikkoalvejuurta. Jyrkänteen tyveä reunustaa lehtipuumetsä, jossa kasvaa kymmenisen paksumpaa ja useita ohkaisia lehmuksia. Tyvellä on myös riukumaista haavikkoa (MT). Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
11 5 Korppikallio, ASKOLA, PORVOO Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
12 6 Haukkakallio LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 19 ha Korkeus: 80 mpy Suht. korkeus: 38 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 15 km luoteeseeen, Lippon kylän eteläpuolella. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Asemankulman luoteispuolen peltoja reunustava Haukkakallio on hieman suorakaiteen muotoinen, jyrkänteinen kallioselänne, joka rajautuu selvästi alavampaan moreeni- ja kalliopohjaiseen metsämaastoon ja peltojen reunusmetsiin. Se erottuu parhaiten lännestä katsottaessa, mihin sen metsäinen korkeampi profiili näkyy kohtalaisesti. Myös Haukkakallion lounaisseinämän yläosan avokallioiset pinnat erottuvat paikoin tyvipuuston lomitse länsipuolella olevalle paikallistielle. Eteläisin jyrkänne näkyy kasiportaisena eteläpuolen lähipelloille. Muilla suunnilla kalliomäki sulautuu metsäiseen ympäristöön. Edustavimmat maisemat avautuvat Haukkakallion nokkamaisen eteläjyrkänteen päältä, mistä on avara näköala lännestä etelän kautta itään. Idästä näköaloja rajoittaa hieman jyrkänteen tyven siemenpuuasentoon hakatut koivut. Lähimaisemaa hallitsee peltoaukeat ja tyven taimikko. Kauempana aukeaa peltoja reunustava lievästi aaltoileva metsämaisema. Lounaisjyrkänteen kuutiorakoilleet ja voimakkaasti moroutuneet kalliomuodot ovat lähimaisemassa erikoinen ja jylhä nähtävyys. Haukkakallion lakiosa on pienmaisemiltaan avara. Haukkakallio edustaa luode-kaakkosuuntaisten murrosten väliin jäänyttä ehjempää kalliolohkoa, jonka jyrkänteiset kallioseinämät ovat kehittyneet suurelta osin rapakivigraniitin vallitsevan luode-kaakkosuuntaisen ja sitä vastaan kohtisuorassa olevan pystyrakoilun mukaisesti. Lounaissivulla pystyseinämien korkeus on metriä ja monin kohdin on jyrkänteen koillis-lounaissuuntaiset pystyraot avautuneet kapeneviksi pystyhalkeamiksi ja avoraoiksi. Voimakas vaakarakoilu on paikoin synnyttänyt isojen kuutiorakoilleiden lohkojen alle luolamaisia onkaloita ja paikoin seinämästä on irronnut 5 6 metrin läpimittaisia kalliolohkoja jyrkänteen juurelle. Rakopinnoilla on viborgiitin moroutuminen kauttaaltaan voimakasta ja paikoin esiintyy seinämien alla vyörysoramaista, moroutunutta rinnettä. Haukkavuoren kaakkoissivulla seinämäpinnat ovat hieman viistompia ja heikosti porrasmaisia. Korkeimmillaan ne ovat länsipäässä, jossa seinämäpinnat ovat 10 metrin luokkaa. Yksittäiset silokalliot ovat länsiosan laella hieman tavanomaista laaja-alaisempina pintoina. Alueen kivilaji on Kaakkois-Suomen rapakivimassiiviin kuuluvaa ruskeanpunertavaa, karkearakeista viborgiittia, jota luonnehtivat vaihtelevan kokoiset 1,5 5 cm:n läpimittaiset plagioklaasimanttelin ympäröimät kalimaasälpäovoidit. Kivessä esiintyy paikoin kapeita viborgiittia leikkaavia hienokeskirakeisia rapakivigraniittijuonia. Alueen viborgiitti on säännöllisesti kuutiorakoillutta ja hyvin harvarakoista kiveä. Pystyrakoja esiintyy länsiseinämän alueella keskimäärin 5 8 metrin välein. Kallioalueen jyrkännekasvillisuus on pääosin karua, mutta lounaisjyrkänteen tyvellä kasvaa paikoin mesotrofiaa ilmentäviä sammalia. Varjoisat pinnat ovat pääosin tavanomaisten sammalten kuten kalliopalmikkosammalen, kiviturkkisammalen ja kyhmytorasammalen laikuttamia. Jyrkänteiden paisteiset yläosat ovat jäkäläisempiä jauhejäkälien, karvejäkälien ja karttajäkälien kirjomia pintoja. Jyrkänteen otsilla kasvaa paikoin vähän kuhmujäkälää. Lounaisjyrkänteen mesotrofiaa ilmentävät kivikutrisammal, rantasiipisammal, haapasuomusammal ja siloriippusammal. Sanikkaisista jyrkänteellä viihtyvät haurasloikko, karvakiviyrtti ja kallioimarre. Lakikasvillisuus on varttunutta avaraa männikköä, jossa on hyvin yhtenäinen edustava poronjäkäläkasvusto. Lakipainanteet ovat kanervan valtaamia. Avoimilla silokallioilla kasvaa jokunen kalliohatikka ja yksittäisiä isomaksaruohoja. Lounaisjyrkänteen tyvellä on lähinnä varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa (MT). Tyvilohkareikolla viihtyvät mm. haisukurjenpolvi ja pensaikkotatar. Paikoin kuusikon aluskasvillisuus on lehtomaisempaa (OMT). Pensaskerroksessa kasvaa lehtokuusamaa, näsiää ja taikinamarjaa. Lehtomaisilla kohdilla kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja jokunen ketunleipä. Muuten rinne on metsäkastikkavaltainen. Siellä täällä on myös kivikkoalvejuurilaikkuja. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 2 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
13 6 Haukkakallio, LAPINJÄRVI Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
14 7 Niemenkallio-Lamminkallio LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 108 ha Korkeus: 80 mpy Suht. korkeus: 50 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 9 km luoteeseen, Porlammin kylän eteläpuolella. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Niemenkallio-Lamminkallio kohoaa luode-kaakkosuuntaisena, hieman katkeilevana erillisten kallioselänteiden muodostamana jaksona, jonka koillisrinteillä on pitkiä jyrkänteisiä seinämiä. Kallioselännejakso rajautuu suurelta osin ympäröivään melko tasaiseen viljelysmaisemaan ja hahmottuu korkeana kallioisena ja metsäisenä kohoumana avoimessa maisemassa. Sen pohjois- ja keskiosassa olevat Niemenkallion ja Riihensuonkallioiden massiivisten koillisjyrkänteiden kalliopinnat erottuvat kaukaa itäpuolelle halliten läheisen peltotasangon maisemakuvaa. Eteläosassa erottuu myös erillisen Lamminkallion selänteen metsäinen, korkea profiili viereisiltä pelloilta katsottaessa. Itäreunan jyrkännepinnat erottuvat maisemassa osittain niiden tyvipuuston hakkuiden takia, mutta todennäköisesti korkeimpien jyrkänteiden yläosat pilkottaisivat puuston latvusten yli myös luontaisesti. Alueen lakiosista avautuu etenkin itään ja pohjoiseen hyvin edustavia ja vaihtelevia viljelysmaisemia. Pohjoisessa Koskenkylänjokiuoma halkoo maatilojen reunustamaa peltomaisemaa ja kallion pohjoiskärjen kohdalla joki levenee umpeenkasvavaksi Valkeapäänlammeksi. Alueen pohjoisosan ja keskiosan kallioselänteiden rajautuminen moreenipohjaiseen viereiseen metsämaastoon on hieman epämääräistä. Selänteiden lakikallioilla avautuu paikoin loivasti kumpuilevia ja avaria kauniita silokalliopienmaisemia. Myös itäreunan massiiviset seinämäpinnat ovat lähimaisemassa jylhiä. Kallioalue edustaa kallioperän murrosten reunustamaa korkeaa lohkoa, jossa itäreunalla kohoavat koillisjyrkänteet ovat kehittyneet samansuuntaisiksi rapakivigraniitin vallitsevan rakoilusuunnan kanssa. Pohjoisimman osa-alueen Niemenkallion pohjoiskärjen koillissivulla on 20 metriä korkea, kuutiorakoilun lohkoma pystyjyrkänne. Paikoin tasaiset seinämäpinnat ovat selvästi ylikaltevia ja parhaimmillaan lähes 15 metriä korkeita. Etelämpänä Riihensuonkallioiden metriä korkeat koillisjyrkänteet kohoavat lähes pystysuorina, hieman viistoina jäätikön hiomina silokallioseinäminä kohti ylärinteen metsäistä tasannetta. Molempien kallioiden länsirinteellä ja laella on avaria viistoja, selvästi tavanomaista ehjempiä ja laajempia silokalliota. Selänteiden lakiosissa esiintyy tavanomaista runsaammin hajanaista lohkareikkoa, jossa yksittäiset lohkareet ovat paikoin hyvinkin kookkaita. Lamminkallio muodostaa peltoihin rajautuvan erillisen mannerjäätikön pinnoiltaan pyöristämän jyrkänteisen kallioselänteen, jonka kaakkoiskulmassa on metriä korkea, heikosti porrasmainen ja rikkonainen pystyjyrkänne. Länsisivun viistojyrkänteiset silokalliorinteet ovat harvarakoisia, kun taas itäsivulla on matalia pystypintoja porrasmaisesti. Antinkallion itäjyrkänne on samoin hieman porrasmainen ja melko runsaan kuutiorakoilun lohkoma. Alueen kivilaji on Kaakkois-Suomen rapakivimassiiviin kuuluvaa punaista, karkearakeista viborgiittia, joka on rapakivigraniittityypeistä yleisin. Sitä luonnehtivat vaihtelevan kokoiset, keskimäärin noin 3 cm:n läpimittaiset plagioklaasimanttelin ympäröimät kalimaasälpäovoidit. Alueen kalliot ovat monin paikoin selvästi moroutuneet. Niemenkallion pohjoisosassa ja Lamminkalliolla on edustavaa jyrkänne kasvillisuutta ja kallioketoja. Niemenkallion koillisjyrkänteen kasvillisuus on pääosin karua ja kaliopintoja laikuttavat lähinnä jauhejäkälät; alaosassa on enemmän sammalkasvustoja. Joissakin raoissa on lievää ravinteisuutta ilmentävää tummauurnasammalta, paakku-uurnasammalta ja haurasloikkoa. Eräällä lievästi ylikaltevalla seinämällä on niukasti meso-eutrofista kalkkikiertosammalta, eutrofista kielikellosammalta ja lukinsammalta (RT). Samalla seinämällä kasvaa lisäksi seinäraunioista, pahtaomenasammalta ja vuoririippusammalta. Alimmille hyllyille tai pystypintojen rakoihin nousevat mm. kallioimarre, kissankello ja lehtonurmikka. Koillisjyrkänteen edustan puusto on hakattu muutamia kuusia lukuun ottamatta paljaaksi. Edustan tyveä laikuttavat horsmikot, vatukot ja kastikkakasvustot (MT, OMT). Näiden seassa kasvaa mm. vaahteran taimia, koiranheittä, ketunleipää, kivikkoalvejuurta ja nokkosta. Lamminkallion jyrkänteet ovat etenkin yläosasta rupijäkälien ja jauhejäkälien laikuttamia. Alemmilla seinämillä on enemmän sammalia. Tavanomaisten lajien lisäksi kasvaa sekä koillis- että lounaispuolen jyrkänteillä mesotrofiaa ilmentäviä lajeja kuten haurasloikkoa, tummaraunioista, kalliokutrisammalta, paakku-uurnasammalta, siloriippusammalta ja niukasti kalkkikiertosammalta. Hyllyillä tai kallion raoissa viihtyvät mm. haisukurjenpolvi, kallioimarre, karvakiviyrtti, kissankello, ruotsinpitkäpalko ja ylähyllyillä sekä laella kasvaa mattomaisesti sianpuolakasvustoja. Jyrkänteiden tyvellä on morosta muodostunut alarinne, jolla on mm. isomaksaruohoa, ahomansikkaa, pelto-orvokkia, rohtotädykettä ja sormisaraa. Puusto on riukumaista haavikkoa ja koivikko, joka on alempaa kastikoiden, horsmikoiden ja vatukoiden laikuttamaa. Niemenkallion ja Lamminkallion lakipuusto, -kasvillisuus ja tavanomainen jyrkännekasvillisuus on miltei samanlaista. Puusto on harvaa kalliomännikköä, ja paikoin on runsaasti katajia tai täysin puuttomia alueita. Laen avokallioita peittävät poronjäkälä- ja pienet isohirvenjäkäläkasvustot. Näiden väleissä on jonkin verran ketomaista kasvillisuutta kuten ahosuolaheinää, huopakeltanoa, isomaksaruohoa, kannusruohoa, kissankäpälää, lampaannataa, mäkikuismaa, mäkitervakkoa ja pelto-orvokkia. Paikoin on sianpuolalaikkuja, painanteissa kanervaa ja metsälauhaa. Jyrkänteillä tavanomaisista sammalista kasvaa mm. hohtovarstasammalta, kalliokarstasammalta, kallioomenasammalta, kalliopalmikkosammalta, kiviharmosammalta, kiviturkkisammalta, kivikynsisammalta, kyhmytorasammalta, kivisammalpaakkuja ja laakasammalia. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 2 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3
15 7 Niemenkallio-Lamminkallio, LAPINJÄRVI Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:20 000
16 8 Soidenkallio LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 14 ha Korkeus: 74 mpy Suht. korkeus: 39 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 10 km luoteeseen, Porlammin kylästä 2 km etelään. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Käkikosken viljelysmaisemassa sijaitseva Soidenkallio on pieni, jyrkänteinen, luode-kaakkosuuntainen ja pyöreähkö kallioselänne, joka on lakiosistaan ja rinteiltään hyvin paljastunutta kalliomaastoa. Se rajautuu joka puolelta terävästi tasaiseen peltovaltaiseen maastoon. Länsi- ja eteläreunalla jyrkänteiset rinteet rajautuvat paikallistiehen ja pohjoisreunalla peltojen välissä on pienialainen kosteikko. Soidenkallio erottuu avoimessa peltomaisemassa selvästi ympäristöään korkeampana avokallioisena ja harvapuustoisena selänteenä. Silmiinpistävimmin se erottuu länsi- itä- ja eteläpuolelta katsottaessa, jonne avoimet jyrkännepinnat erottuvat parhaiten. Pohjoisesta katsottaessa näkyy selänne lähinnä teräväpiirteisenä metsäisenä mäkialueena, jossa kalliopinnat jäävät suurimmaksi osaksi puuston peittoon. Paikoin pohjoisrinteen kalliopinnat pilkottavat kuitenkin puuston lomitse harvennushakkuiden takia. Länsireunan pienpiirteiset kallioseinämät luovat myös tienvarsimaisemaan edustavan yksityiskohdan. Eri puolilta lakialuetta avautuu avaria viljelymaisemia ja niitä reunustavia korkeita metsämäkiä kaikista ilmansuunnista. Koillispuolella on valtakunnallisesti arvokas Niemenkallion-Lamminkallion kalliojakso. Soidenkallion länsireunalla on 10 metriä korkeita jäätikön reunoistaan pyöristämiä silokallioseinämiä. Pystyt seinämäpinnat aaltoilevat lievästi ja niiden pinnalla erottuu paikoin selvästi uurteita. Kuutiorakoilu on hyvin harvaa ja säännöllistä. Seinämän alaosassa on yksi kookkaampi vaakarakoilun synnyttämä luolamainen onkalo. Luoteisreunalla vaihettuvat pystyseinämät kuutiorakoilleeksi louhikkoiseksi heikosti porrasmaiseksi noin 15 metriä korkeaksi jyrkänteeksi. Itäreunalla on Soidenkallion massiivisin jyrkänne, joka on metriä korkea, koilliseen suuntautunut ja hieman viisto pystyseinämä. Jäätikön hioma jyrkänne on hyvin harvarakoinen, kalliopinnaltaan ehjä ja kasvillisuudeltaan karu seinämä. Soidenkallion kaakkoisrinne on taas rikkonaisempi ja selvemmin porrasmainen, jossa matalia pystypintoja erottavat pienet tasanteet. Alueen kivilaji on punaista, karkearakeista rapakivigraniittia, jota esiintyy laajan viborgiittialueen keskellä pienenä esiintymänä Porlammin lounaispuolella. Karkearakeisen rapakivigraniitin pääaineksina ovat kalimaasälpä ja kvartsi ja vähemmässä määrin plagioklaasi ja biotiitti (Laitakari ja Simonen 1963). Kallioalueen jyrkänteillä kasvaa lähinnä tavanomaisia sammalia ja jäkäliä lukuun ottamatta etelänokan matalaa jyrkännettä, jolla kasvaa paikoin mesotrofista lajistoa kuten tummauurnasammalta paakkuina, siloriippusammalta, haurasloikkoa ja hyllyillä ketopartasammalta. Länsi- länsilounasjyrkänne on paisteinen ja paikoin puolivarjoinen. Pystypinnoilla on runsaasti jauhejäkäliä, kuhmujäkälälaikkuja, kalliokarstasammalta ja kiviharmosammalta. Sammalia on lähinnä jyrkänteen tyvellä kuten torasammalia, kimpputierasammalta, tyvionkalossa hohtovarstasammal- ja kallioomenasammalkasvustoja. Länsijyrkänteen pohjoisinta osaa varjostaa varttunut kuusikko (MT); muuten sen edusta on puuton tai hyvin harvapuustoinen. Viistoisella koillisjyrkänteellä kasvaa lähinnä tavanomaisia jyrkännesammalia ja metsäsammalia. Tyvellä on kapealti varttunutta kuusikkoa, kasvatusmetsää ja taimikkoa. Laen silokallioita laikuttavat poronjäkälä- ja kalliotierasammalkasvustot, vähemmässä määrin tinajäkälät ja karhunsammalet. Painanteet ovat tyypillisesti kanervaisia ja lauhasia. Paikoin laella on pienialaisia kangassoistumia. Puusto on tavanomaisen näköistä varttunutta, harvaa kalliomännikköä ja paikoin on puuttomia silokallioita. Moreenirinteiden puusto on enimmäkseen varttunutta kuusikkoa (MT). Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 4 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 2 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
17 8 Soidenkallio, LAPINJÄRVI Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:15 000
18 9 Tornikallio-Leununkallio LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 183 ha Korkeus: 100 mpy Suht. korkeus: 60 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 14 km luoteeseen, Pyhäjärven etelärannalla. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Porlammin kylässä oleva Tornikallio-Leununkallion muodostama kalliomaasto on lähes kolme kilometriä pitkä ylänköinen alue, joka rajautuu pohjoisreunastaan terävästi Pyhäjärveen. Muilla suunnilla kalliomaasto rajautuu moreenipohjaisiin metsäisiin rinteisiin ja reunametsiin, joiden takana avautuvat laajahkot pellot. Kallioalue erottuu korkeana ja jylhänä metsäisenä selännejaksona kauas Pyhäjärven selälle. Sen etelärantaan rajautuvat Tornikallion ja Korinkallion huiput kohoavat jyrkänteisenä lähes 60 metriä järven pintaa korkeammalle. Itäosassa Tornikallion pohjoiskoillisjyrkänteiden seinämäpinnat erottuvat tyvipuuston lomitse ja ylitse järvelle halliten läheisen vesialueen rantamaisemaa. Sen itäosan jyrkänteet rajoittuvat Koskenkylänjoen jokisuuhun ja jokilaaksoon. Tornikallio on paikallinen näköalapaikka maisemiltaan kauniin Pyhäjärven rannalla, ja laen koilliskulmalta avautuu erittäin kaunis näköala laajalle Pyhäjärvelle. Koillispuolella on Hiidenkallio-Lehmäkallion valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Ylänköisen kalliomaaston länsiosassa Korinkallion ja Leununkallion lakialueilla ja etenkin niiden länsisivuilla on hyvin paljastunutta mannerjäätikön hiomaa silokalliota, jossa yksittäiset paljastumat ovat paikoin tavanomaista selvästi laajempina ja harvarakoisempina pintoina. Monin kohdin ne muodostavat melko avaria laakeiden silokallioiden luonnehtimia pienmaisemia. Alueen keskiosan loivapiirteinen metsänotkelma ja idässä Tornikallion lakiosat ovat selvästi muuta aluetta peitteisempiä. Tornikallion huipun itä- ja pohjoissivu ovat kuitenkin hyvin paljastunutta kalliota. Kallioisilla rinteillä on monin kohdin korkeita jyrkänteitä, joissa vaakarakoilun mukainen porrastus on selvä. Kalliopinnoilla esiintyy paikoin selvää moroutumista. Jyrkänteistä näyttävin sijaitsee Tornikallion pohjois koillissivulla, jossa kuutiorakoilun lohkoma pystyseinämä kohoaa 25 metriä korkeana. Jyrkänteisen seinämän kaartuessa itäsivulle se muuttuu hieman porrasmaiseksi. Korinkallion pohjoisseinämät ovat parhaimmillaan 20 metriä korkeita, hieman porrasmaisia ja yläosastaan viistojyrkänteisiä. Niiden tyvellä rinne muuttuu moreenipeitteiseksi viettäen melko jyrkästi Pyhäjärveen. Korinkallion ja Leununkallion länteen ja lounaaseen antavat seinämät kohoavat noin metriä korkeina, heikosti porrasmaisina ja yläosastaan viistojyrkänteisinä. Selännejakson jyrkästi viettävän pohjoisrinteen keskivaiheilla on hajanaisesti esiintyvää kookasta rantalohkareikkoa. Alueen kivilaji on Kaakkois- Suomen rapakivimassiiviin kuuluvaa, karkearakeista tummaa viborgiittia, joka on normaalin viborgiitin tummempi muunnos (Laitakari ja Simonen 1963). Tumman viborgiitin ja tasarakeisen rapakivigraniitin kontakti sijaitsee Tornikallion ja Korinkallion kohdalla Pyhäjärven etelärannalla. Itäkoilliseen mentäessä rapakivimuunnosten kontakti noudattelee suurin piirtein Pyhäjärven etelärannan yleissuuntaa ja samalla järven kautta kulkevan länsilounaisitäkoillissuuntaiseen murrosvyöhykkeen suuntaa. Tornikallion itäreunalla kallioperää rikkoo myös luoteesta kaakkoon suuntautunut murroslinja, joka näkyy maisemassa Pyhäjärvestä laskevan Koskenkylänjoen jokilaaksona. Nämä alueellisesti näkyvimmät murrosvyöhykkeet noudattelevat suurin piirtein samoja suuntia kuin on seudun kallioperän rapakivigraniiteille mitattu pystyrakoilun yleissuuta (Laitakari ja Simonen 1963). Kallioalueen edustavimmat jyrkänteet ovat Tornikallion varjoisella jyrkänteellä, joka on alaosastaan sammallaikkuinen ja yläosastaan lähinnä jäkäläinen. Lajisto on enimmäkseen tavanomaista, mutta paikoin kallionraoissa, pienillä ylikaltevilla seinämillä tai itäseinämän pohjoiskulman lohkolipan alla on pienialaisesti vähän vaateliaampaa mesotrofista lajistoa kuten tummauurnasammalta, kalkkikiertosammalta, kivikutrisammalta, siloriippusammalta, vuoririippusammalta ja edellisiä harvinaisempaa isoriippusammalta. Putkilokasveista jyrkänteellä viihtyvät mm. kissankello, haurasloikko, kallioimarre, metsäimarre ja korpi-imarre. Tummaraunioista kasvaa muutama tupas jyrkänteen itään päin avautuvalla hännällä. Tyvellä on lehtomaista, varttunutta kuusilehtisekametsää (MT, OMT, OMaT). Sekapuuna kasvaa koivujen, haapojen, raitojen ja pihlajien ohella myös useita puumaisia lehmuksia sekä useita lehmuspensaita, näsiää ja lehtokuusamaa. Lohkareet ovat miltei kokonaan sammalten peittämiä ja paikoin niiden päällä on runsaasti kallioimarretta ja haisukurjenpolvea. Lohkareisessa lehdossa kasvaa mm. kivikkoalvejuurta, mustakonnanmarjaa ja sinivuokkoa. Korinkallion jyrkänteillä kasvaa tavanomaisen lajiston lisäksi eräällä paikalla niukasti tummauurnasammalta ja haurasloikkoa. Tyvellä on varttunutta kuusisekametsää (MT, OMT), jossa yksittäin kasvaa lehmuksia, raitaa, haapaa ja leppiä. Kallioalueen laen silokalliot ovat poronjäkälien laikuttamia. Painanteet ovat lähinnä kanervaisia ja paikoin lauhalaikkuisia. Kalliohatikkaa kasvaa ainakin Tornikallion laella. Laella ja otsilla on harvaa kalliomännikköä ja katajia. Laelta sisämaahan päin metsiköt vaihtelevat varttuneista männiköistä kasvatusmetsiin ja taimikoihin. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 3 MAISEMA-ARVO: 2 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 2 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
19 9 Tornikallio-Leununkallio, LAPINJÄRVI Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:20 000
20 10 Falkberget-Ilveskallio LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 112 ha Korkeus: 80 mpy Suht. korkeus: 36 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 4 km luoteeseen, Möyrynpään kylän koillispuolella. Maankäytön suunnittelutilanne: Ilveskalliolla on vanhojenmetsiesuojeluohjelmaan kuuluva yksityinen luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös Natura verkostoon. Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Falkberget-Ilveskallion kallioalue koostuu peräkkäisistä ja vierekkäisistä, hieman erillään olevista kallioselänteistä, jotka sijaitsevat laajan metsäalueen keskellä. Rauhallisesti kumpuilevassa metsämaastossa sijaitsevat yksittäiset kallioselänteet sulautuvat melko hyvin vartevan puuston sekaan eivätkä erotu lähiympäristöään kauemmaksi. Selvän poikkeuksen muodostaa kuitenkin kaakkoisosassa oleva Falkberget, jonka jyhkeä profiili ja massiiviset lounaisseinämät erottuvat silmiinpistävästi Falkbergsmossenin suonotkeman yli vastapuoleiselle mäelle. Korkean avokallioisen harjanteen erottumista korostavat vielä metsäautotien varressa tehdyt hakkuut. Alueella olevien selänteiden lakiosista avautuu vaihtelevia ja suurimmaksi osaksi melko luonnontilaisia metsämaisemia ympäristöön. Etenkin Falkbergetin laelta avautuu hyvin avara metsämaisema kauas lännen ja etelän suuntiin. Sen länsipuolen edustalta erottuu osittain hakkuiden takia suonotkelman takana kulkeva metsäautotie ja sen takana kohoava kallioinen mäki. Myös Ilveskallion ylärinteiltä avautuu avara kaukometsämaisema lännen ja lounaan suuntiin. Kallioselänteiden päällä ja ylärinteillä avautuu monin kohdin hyvin avaria silokalliomaisemia, jotka edustavimmillaan ovat Falkbergetin avaralla laella. Kallioselänteiden lakiosissa ja etelärinteillä esiintyy usein vaakarakoilun synnyttämää porrasmaisuutta. Pienmaisemallisesti näyttäviä paikkoja ovat myös rinteiden massiiviset ja säännöllisesti rakoilleet pystyseinämät rapautumineen, pienine kielekkeineen ja louhikkoineen sekä Falkbergetin pohjoiskärjen jyrkänteen kirnumaiset koverteet. Alueen kallioselänteet ovat useiden pienten luoteis-kaakkoissuuntaisten murrosten rajaamia. Murroslinjat noudattavat melko tarkkaan alueen viborgiitin pystyrakoilun luoteis-kaakkoissuuntaista kulkua. Selänteiden kalliopinnat ovat hyvin paljastuneita ja rajautuvat pääasiassa loivasti kumpuilevaan moreenipohjaiseen ja pieneltä osin lajittuneisiin hiekkapohjaisiin kankaisiin. Geomorfologisesti edustavin ja monipuolisin selänne on kaakkoisosassa sijaitseva Falkberget, jonka lounaissivulla kohoaa massiivinen metriä korkea kalliojyrkänne. Yksittäisten pystyseinämien korkeus on monin kohdin yli 15 metriä. Lounaisseinämien alla on paikoin hyvin edustavaa ja voimakkaasti moroutunutta useiden metrin korkuista jyrkkää vyörysorarinnettä. Hieman kielekemäiset seinämäpinnat ovat säännöllisesti kuutiorakoilleita ja paikoin rakopinnat ovat moroutuneet hyvin voimakkaasti. Pystyseinämän yläpuolelta seinämä muuttuu viistojyrkänteiseksi ja kuperaksi jäätikön hiomaksi pinnaksi. Laella jyrkänteen reunaosissa kalliopinta on monin kohdin hyvin voimakkaasti moroutunutta. Jyrkänteen alla vyörysorarinne muuttuu paikoin hyvin kookkaaksi louhikoksi, jossa yksittäiset laattamaiset lohkareet ovat läpimitaltaan 3 7 metriä. Falkbergetin pohjoispäässä koilliseen suuntautuneessa kalliojyrkänteessä on mannerjäätikön sulamisvesien synnyttämä hyvin edustava 1/2 1/4 hiidenkirnu. Suppilomaisen kirnun halkaisija on osittain veden peittämässä alaosassa1,5 3 metriä. Ylempänä kirnun koverat muodot kaartuvat vaaka-asentoiseksi kouruksi ja sen halkaisija laajenee itäänpäin mentäessä 3 metristä noin 5 metriin. Hiidenkirnun alaosan moreenimaat on kaivettu hiljattain pois ja seinämän alla on nykyisin syvä veden täyttämä kuoppa. Alueen länsiosassa sijaitseva Ilveskallio on myös lounaissivultaan jyrkänteinen. Jyrkänteen alaosassa on metriä korkeita säännöllisen kuutiorakoilun lohkomaa ja moroutunutta pystyseinämää. Jyrkänteen yläpuolella oleva viistojyrkkä kohti korkeinta lakea kohoava kalliorinne on alaosastaan hyvin voimakkaasti moroutunutta. Ilveskallion Pohjoisosan Baklobergetin ja Palokallion selänteiden lounaissivut ovat myös alaosastaan pystyseinämäisiä ja yläosastaan viistojyrkkiä kalliorinteitä. Alueen kivilaji on Kaakkois-Suomen rapakivimassiiviin kuuluvaa punaista, karkearakeista viborgiittia, joka on Itä-Uudenmaan rapakivigraniittityypeistä yleisin. Sitä luonnehtivat vaihtelevan kokoiset, mutta keskimäärin 1,5 3 cm:n läpimittaiset plagioklaasimanttelin ympäröimät kalimaasälpäovoidit. Kallioselänteillä oleva viborgiitti on selvästi kuutiorakoillut ja suurelta osin myös hyvin harvarakoista kiveä. Paikoin esiintyy kalliopinnoilla kuitenkin hyvinkin voimakasta moroutumista. Alueen keskiosassa Elimyssuonkallion alueella viborgiittia leikkaa tasarakeinen rapakivigraniitti, joka on kallioperässä pienenä, kapean juonimaisena esiintymänä. Falkbergetin ylärinteillä ja pohjoisemmalla lounaisjyrkänteellä on alueen edustavinta kalliokasvillisuutta. Monin kohdin pystypintoja kasvaa tummaraunioista, haurasloikkoa, isomaksaruohoa, kissankelloa, lehtonurmikkaa ja tummauurnasammalpaakkuja. Kasvillisuudeltaan edustavin kohta sijaitsee jyrkänteen pohjoisosan tyvilipan kohdalla, jossa kasvaa lisäksi ravinteisuutta ilmentävää suikalesammalta, kalkkikiertosammalta, siloriippusammalta, isoriippusammalta, ketopartasammalta, kivikutrisammalta ja niukasti isoruostesammalta. Palokallion, Baklobergetin ja Ilveskallion lounaisjyrkänteillä on myös niukasti lievää ravinteisuutta ilmentävää tummauurnasammalta ja jälkimmäisellä lisäksi tummaraunioista ja haurasloikkoa, mutta muuten niiden jyrkänteet ovat karuja. Selänteiden lakiosat ovat pääasiassa harvaa, karua ja poronjäkäläistä kalliomännikköä, mutta ainakin Falkbergetillä ja Ilveskalliolla on ketokasvillisuutta kuten ahosuolaheinää, isomaksaruohoa, kalliohatikkaa, kalliokieloa, kiertotatarta, kissankelloa, kissankäpälää, mäkitervakkoa, pikkutervakkoa ja rohtotädykettä. Paikoin on puhtaita sianpuolakasvustoja ja kanervaa. Jyrkänteiden juurella kasvillisuus on paikoin rehevämpää. Jyrkänteitä varjostaa lähinnä varttunut kuusikko, ja Baklobergetillä ja Ilveskalliolla on runsaasti järeitä maapuita. Pensaista tavataan mm. lehtokuusamaa, näsiää, taikinamarjaa ja jokunen puumainen lehmus. Aluskasvilisuus on osin lehtomaista (MT, OMT). Varpujen ja metsäkastikan ohella kasvaa mm. ahomansikka, imikkää, ketunleipää, kivikkoalvejuurta, kevätlinnunhernettä, lillukka, oravanmarjaa, sinivuokkoa, sormisaraa ja tesmaa.. Ilveskallion vanhasta metsästä on useita vanhoja 1930-luvun lopun kovakuoriaishavaintoja kuten haavanjalosoukko (CR), punahärö (CR), lattatylppö (CR) ja mäihäkaarnakuoriainen (EN) (Taxon). Linnuista alueella on havaittu mm. idänuunilintu, metso (NT/RT), pikkusieppo (NT/+) ja pohjantikka (NT/+) (Natura 2000). Paikoin kallioalueilla on tehty pienialaisia hakkuita ja notkelmien suolaikkuja on ojitettu. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 2 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 3 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 2 Lähiympäristön arvot: 1 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 2
21 10 Falkberget-Ilveskallio, LAPINJÄRVI Kallioalue Suojelu- tai suojeluohjelman alue Natura verkosto 1:20 000
22 11 Ruskiakallio-Esimäki LAPINJÄRVI KAO Karttalehti: Alueen pinta-ala: 18 ha Korkeus: 70 mpy Suht. korkeus: 40 m Kallioalueen sijainti: Lapinjärven kirkonkylästä 10 km pohjoiskoilliseen, Kimon kylästä 2 km luoteeseen. Maankäytön suunnittelutilanne: Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Kimonkylän länsipuolisilta laajoilta peltoaukeilta kohoava kalliojakso muodostuu kahdesta peräkkäisestä matalan notkelman erottamasta selänteestä. Kallioselännejakso erottuu etelä- ja itäpuolen tasaisesta peltomaisemasta kohoavana korkeampana metsäisenä mäkenä. Lähimaisemassa erottuvat itäreunan osittain avokallioiset jyrkännepinnat silmiinpistävästi viereiselle maantielle, mutta muuten kallioalue sulautuu osaksi viereistä vaihtelevasti kumpuilevaa metsämaastoa. Itäreunan lakiosasta avautuu koillisen ja idän suuntiin avaria viljelysvaltaisia maisemia. Näkyvyys ulottuu tasaisessa maisemassa noin kolmeen kilometriin. Muissa kohdin lakialuetta rajoittaa rinteiden ja notkelmien aluspuusto selvästi näköaloja ympäristöön. Lakiosan maisemat ovat sen sijaan monin kohdin melko avaria. Itäreunan suuri kalliolohko halkeamineen on pienmaisemallisesti erikoinen paikallinen nähtävyys. Selännejaksoa reunustavat luoteis-kaakkoissuuntaiset murrosvyöhykkeet, jossa rapakiven pystyrakoilusuunnat noudattelevat murroslinjojen suuntaa. Ruskiakallion itäreunalla on nähtävissä erityisen hyvin mannerjäätikön kulutustyön voima. Maantien varressa kohoaa noin 300 metrin matkalla koilliseen ja itäkoilliseen suuntautuneita metriä korkeita harvan rakoilun lohkomia pystyseinämiä. Jyrkänteisen jakson pohjoispään seinämästä on irronnut suuri kalliolohko, jonka mitat ovat 10 x 10 x 10 metriä. Sen ja kiinteän kallioseinämän väliin on muodostunut 8 15 metriä syvät ja 1 1,5 metriä leveät pystyasentoiset halkeamat. Halkeamassa kalliolohkon ja kiintokallion seinämillä on paikoin pieniä onkaloita ja kielekkeitä. Kallioselänteiden lakiosat ovat hieman kumpuilevia ja kalliopinnoiltaan melko hyvin paljastuneita. Silokalliot ovat laella hieman tavanomaista laaja-alaisempia, mutta rapakivelle yleisiä. Alueen kivilaji on punertavanruskeaa, karkearakeista viborgiittia, joka on Kaakkois-Suomen rapakivigraniittityypeistä yleisin. Melko homogeenista viborgiittia luonnehtivat vaihtelevan kokoiset, mutta keskimäärin 1 3 cm:n läpimittaiset plagioklaasimanttelin ympäröimät kalimaasälpäovoidit. Kivi on selvästi kuutiorakoillutta ja monin kohdin hyvin harvaan rakoillutta. Ruskiakallion koillisjyrkänne on etupäässä karu ja paisteinen edustan hakkuiden takia. Jyrkännepintoja vallitsee tyveltä ylös asti harmaat jauhejäkälälaikut. Sammalia on pienialaisesti raoissa ja jyrkänteen alaosassa ja joidenkin erillisten lohkojen varjopinnoilla. sekä molemmin puolin pitkän jyrkänteen häntiä, jotka ovat paremmin puuston varjostamia. Tavanomaisia sammalia edustavat mm. laakasammalet, kalliopalmikkosammal, kyhmytorasammal, nuokkuvarstasammal, kiviturkkisammal ja kimpputierasammal. Paikoin on kiviharmosammal-, kalliokarstasammallaikkuja ja tyvellä kallio-omenasammalen ja hohtovarstasammalen muodostamia kasvustoja. Jyrkänteen etelä- ja pohjoispäästä ja eräältä kohtaa keskikohdasta löytyy paikoittain lievää ravinteisuutta ilmentävää tummauurnasammalta paakkuina tai pieninä kasvustoina. Samoilla kohdilla kasvaa pohjoispäätä lukuun ottamatta myös siloriippusammalta. Esimäen jyrkännekasvillisuus on karua ja sammaleista. Tavanomaista lajistoa edustavat samat lajit kuin edellä. Länsipuolen portaita kirjoo kalliokarstasammalen ohella jäkälät kuten kallioisokarve, kaarrekarve ja jauhejäkälät. Kallioiden laeilla on lähes yhtenäistä poronjäkälikköä, jota laikuttaa paikoin kalliotierasammalkasvustot. Koillisjyrkänteen otsalla kasvaa myös kalliohatikkaa ja pikkutervakkoa. Painanteet ovat kanervaisia ja paikoin on lauhajuotteja. Lakipuusto on varttunutta, aika harvaa ja osin kilpikaarnaista kalliomännikköä lukuun ottamatta Ruskiakallion pohjoisosan notkelman mäntytaimikkoa. Kallioalueen metsät ovat varttuneita lukuun ottamatta koillisjyrkänteen tyveä, pohjoispään laen notkelmaa ja länsireunaa. Notkelmien kuusikot ovat parhaimmillaan itäjyrkänteen eteläpäässä ja sen eteläpuolen notkelmassa (MT, OMT). Kuusikon seassa kasvaa haavikko. Koillisjyrkänteen edustalle on istutettu harvaa riukumaista koivikkoa (OMT). Aluskasvillisuus muodostuu tiheästä metsäkastikan, vadelman, maitohorsman, sananjalan ja vähemmässä määrin hiirenportaan, kivikkoalvejuuren muodostamasta vitikosta. Eteläpäätä varjostaa varttunut kuusikko ja lohkareikon kohdalla on myös kuusimaapuita. Tärkeimpien tekijöiden arviointi: Muut arvot: GEOLOGINEN ARVO: 3 Historialliset arvot: 4 BIOLOGINEN ARVO: 3 Monikäyttöarvot: 3 MAISEMA-ARVO: 3 Muuttuneisuus: 3 Lähiympäristön arvot: 3 KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3
76 Lullinvuori MUURAME KAO090154 Karttalehti: 3211 06 Alueen pinta-ala: 196 ha Korkeus: 195 mpy Suhteellinen korkeus: 117 m Kallioalueen sijainti: Päijänteen Ristinselän pohjoispuolella, Muuratsalon eteläosassa.
LisätiedotVoipiovuori-Petäjikkömäki KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4
49 Voipiovuori-Petäjikkömäki KONNEVESI KAO090141 Karttalehti: 3221 11 Alueen pinta-ala: 89 ha Korkeus: 172 mpy Suhteellinen korkeus: 84 Kallioalueen sijainti: Pilkanselän Voipiolahden rannalla. Maankäytön
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2013. 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014 KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET...1
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011
MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotPäivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS A Versio Päivämäärä 11.10.2011 Laatinut Emilia Saarivuo Hyväksynyt
LisätiedotYMPÄRISTÖKESKUS. Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
Lisätiedot4.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet
4.1 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron mukaisessa järjestyksessä. Nro Tunnus Kallioalue Karttalehti
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotKLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotArvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.
104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014. LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014 LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys Lohjan kaupunki Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI...1 3 MENETELMÄT...1 3.1 Lähtötiedot...1
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotLiitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys
Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys Esa Lammi ja Markku Heinonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tietolähteet... 2 3 Menetelmät...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKarkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014
1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINE- ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...
LisätiedotLiite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset
Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
Lisätiedot