Kaarinan. kaupungin palvelustrategia. Kaarina
|
|
- Raili Lahtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaarinan kaupungin palvelustrategia Kaarina
2 2
3 1. Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategiassa linjataan. kuinka kuntapalvelut järjestetään vuosiksi eteenpäin eri palvelualueilla hyödyntäen sekä omaa tuotantoa että yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien ja yritysten kanssa. Palvelustrategian määrittäminen edellyttää Kaarinan kaupungin toimintaympäristön arviointia- sitä millaisia muutoksia on tapahtunut. millaisia muutoksia on nähtävissä ja miten ne vaikuttavat kaupungin toimintaan jatkossa. Palvelustrategia onkin varautumista tuleviin palvelutarvemuutoksiin. Palvelustrategian laatimisen tavoitteena on turvata kaupungin palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelustrategia antaa tietoa siitä. mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla kuntalaiset saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin. Myös kaupungin henkilöstö osaa varautua palvelutarjonnan muutosten edellyttämiin vaatimuksiin. joita aiheutuu kaupungin tarjoamien palvelujen lisäämisestä tai supistamisesta taikka yhteistoiminnasta muiden toimijoiden kanssa. Samoin ulkopuoliset toimijat. mm. yksityiset yritykset. voivat vai mistautua mm. investointitarpeisiin.joita tarvitaan palvelutoimintojen käynnistämiseen. mikäli kaupunki siirtää palvelutuotantoaan osittain tai kokonaan ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi. Palvelustrategia on myös osa Kaarina-strategian jalkauttamista. Samoin palvelustrategia liittyy kiinteästi kaupungissa käynnissä olevaan toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotusohjelmaan. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Viimeksi palvelustrategiaa on päivitetty vuonna Palvelustrategian valmistelu käynnistyi tammikuussa jolloin kaupunginhallitus hyväksyi palvelustrategian vai mistelun periaatteet. Lautakunnat ovat tehneet ehdotuksensa palvelustrategiaksi huhtikuussa Luottamushenkilöseminaarit aiheesta pidettiin maalis- ja toukokuussa. Kaupunginhallituksessa palvelustrategia käsiteltiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2019.jolloin kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Uudelleen palvelustrategia tuotiin kaupunginhallitukselle syyskuussa Kaupunginvaltuuston kannanotto palvelustrategiaan saataneen syksyn 2019 aikana. Edellisen palvelustrategian mukaisesti palvelut on ryhmitelty elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin. terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin. Konsernijohdon palvelut. hallintopalvelut. tekniset palvelut sekä kaupunkikehityspalvelut on koottu yhteen Yhteisiin palveluihin. 3
4
5 - - Uudentuottamistavan valinnan yhteydessä pyritään turvaamaan kaupungin henkilökunnan asema. Vaihtoehtoina ovat mm. siirtyminen kaupungin organisaation sisällä vapautuviin tehtäviin tai liikkeenluovutuksen periaattein mahdollisen uuden työnantajan palvelukseen. Joustavan uudelleensijoittumisen edesauttamiseksi voidaan tarjota järjestelyiden kohteena oleville henkilöille myös täydennyskoulutusta Ennen uuden tuottamistavanvalintaa koskevaa päätöstä valmistellaan myös selvitys muutoksen vaikutuksista henkilöstön ja yritysten asemaan 3. Palvelustrategian toteuttaminen ja seuranta Kappaleessa 4. on linjattu. millä tavoin Kaarinan kaupunki järjestää palvelut vuoteen 2025 mennessä. On huomioitava. että palveluille määriteltyon tavoitteellinen: mikäli vaihtoehtoisten toimintatapojen arviointi osoittaa. että palvelustrategiaan kirjattu toimintatapa ei tuota riittävästi lisäarvoa kaupungin palveluiden käyttäjille ja kaarinalaisille. ei linjausta toteuteta. Myöskääntuottamistavan yhteydessä mainitut prosenttiluvut eivät ole sitovia. vaan osoittavat suunnan. jota kohti seuraavan kuuden vuoden aikana on tarkoitus edetä. Palvelustrategiaan kirjatusta prosenttiluvusta voidaan poiketa enintään viisi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Mikäli yksittäistapauksessa palvelustrategian mukaisesta prosenttiluvusta poiketaan yli viisi prosenttiyksikköä tai palvelustrategian linjausta ei toteuteta arvioinnin perusteella. asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Palvelustrategiassa tehdyt linjaukset ovat perusta talousarviolle ja -suunnitelmalle. Talousarviossa raportoidaan tiiviisti otsikon "Palvelustrategian toteutuminen" alla. miten palvelustrategian linjaukset vaikuttavat talousarvioon. Palvelustrategia päivitetään uuden valtuustokauden käynnistymisen jälkeen alkuvuonna Palvelustrategian tavoitteelliset linjaukset Kaarinan kaupungissa vuosina
6 YHTEISET PALVELUT (TUKIPALVELUT)
7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Konsernijohto ja hallintopalvelut - Kuntien yhteistyön lisääntyminen/ tiivistyminen - Seudullinen kilpailu kiristyy vuokratalotoiminnassa - Positiivinen rakennemuutos edellyttää yhteistyön lisäämistä muiden kuntien kanssa sekä omien toimenpiteiden lisäämistä yritysten osaavan työvoiman saamiseksi - Sote- ja maakuntauudistus kariutui maaliskuussa Mikäli uudistus olisi toteutunut, uudistuksella olisi ollut vaikutuksia myös tukipalveluiden tarpeeseen. Vaikutus ei kuitenkaan olisi ollut suoraan verrannollinen poistuvan sotehenkilöstön määrään, vaan vaikutus olisi vaihdellut toiminnoittain. Yhteistyövalmistelua jatketaan seudullisesti ja sillä saattaa olla vaikutuksensa tukipalveluiden tarpeeseen. - Itäisten kuntien omistama laskentapalveluyhtiö Tilikunta aloitti toimintansa Eläköitymisiin varautuminen - Tietotekniikassa pilvipalveluiden laajempi käyttö - Digitaalisuuden hyödyntäminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen huomioiden kuitenkin myös ne asiakasryhmät, joita sähköiset palvelut eivät tavoita tai jotka eivät pysty palveluita hyödyntämään - Viestinnän ja markkinoinnin tarpeen kasvu Tekniset palvelut - Teknisten palveluiden rakennuttamisen tehtävänä on poikkeuksellisen runsaslukuisten ja mittaluokaltaan suurten investointihankkeiden toteutus - Yksityistielain muutoksen myötä yksityistielautakunnat (teknisen lautakunnan alainen yksityistiejaos) loppuivat vuoden 2019 alussa - Mahdollinen sote-,maakunta- (sekä kunta)uudistus voi siirtää kiinteistökantaa pois kaupungin ylläpidosta/omistuksesta Kaupunkikehityspalvelut - Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kuntayhteistyön lisääntyminen - Littoistenjärven eri toimijatahojen uudelleen tarkastelu - Tiukkenevat ympäristö- ja päästölainsäädännön muutokset Sivistyspalvelut/ vapaa-ajan palvelut -Henkilöstösiirrot ovat mahdollisia kulttuuri- ja kirjastopalveluissa ja palvelupisteissä toimintamuutosten takia -Henkilöstön kouluttaminen vastaamaan sähköistyviä palveluita on tärkeää
8 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Konsernijohto Elinkeinopalvelut kuntalaiset, yritykset kuntayhteistyö 60 %, oma tuotanto 40 % ostopalvelut Kuntayhteistyö 60 % oma tuotanto 40 % Nykyinen malli on toimiva Vuokratalotoiminta ei määrärahaa kuntalaiset oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö, yksityistäminen Oma tuotanto 100 % Nykyinen malli on toimiva Kanslia- ja viestintäpalvelut Kaupunginvaltuuston ja - hallituksen kokoushallinto sisäiset, kuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset, luottamushenkilöt oma tuotanto 95 % kuntayhteistyö 5 % Oma tuotanto 95 % Kuntayhteistyö 5 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Kuntayhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia on selvitetty Liedon kunnan kanssa. Käytännössä yhteistyötä voidaan tehdä ja on tehtykin kokoushallinnon kehittämisessä. Muutoin synergiaetuja ei löydy. Asiakirjahallinnon ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta. Kaupunginarkiston hoito ja kaupungin arkistotyön ohjaus ja valvonta, sisäiset asiakkaat, kuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset, luottamushenkilöt oma tuotanto 95 % kuntayhteistyö 5 % Oma tuotanto 95 % Kuntayhteistyö 5 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Kuntayhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia on selvitetty Liedon kunnan kanssa. Käytännössä yhteistyötä voidaan tehdä ja on tehtykin asiakirjahallinnon kehittämisessä. Muutoin synergiaetuja ei löydy.
9 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen media, sisäiset asiakkaat, kuntalaiset, yritykset, luottamushenkilöt oma tuotanto 55 %, ostopalvelu 45 % Oma tuotanto 55 %, ostopalvelu 45 % Ostopalveluilla täydennetään kaupungin viestinnän henkilöstöresursseja erityisesti viestinnän koulutuksessa ja lomaajan sijaistuksissa. Kaupunki hyödyntää ulkopuolista osaamista mm. kaupungin tiedotuslehden taitossa, painatuksessa ja jakelussa. Henkilöstöpalvelut Henkilöstönkehittäminen (sis. rekrytointipalvelu, koulutukset, kesätyöntekijät, kannustuspalkkiot, toimisto- ja asiantuntijapalvelut, uudelleensijoittaminen, ICT) sisäiset asiakkaat oma tuotanto 85 % ostopalvelu 15 % Kuntayhteistyö oma tuotanto 85 % ostopalvelu 15 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. ICT, koulutus, asiantuntijapalvelut, laskentapalvelut ostetaan. HR ja rekrytointi omana keskitettynä tuotantona tarkoituksenmukaista. Työterveyshuolto sisäiset asiakkaat ostopalvelu 100 % Kuntayhteistyö, julkisomisteinen yhtiö Ostopalvelu 100 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Nykyinen toimii ja palvelu on monipuolista ja tarpeita vastaavaa. Henkilöstötyytyväisyys hyvä nykyiseen toimintamalliin. Henkilöstöpalvelut (sis. tykytoiminta, koulutus, muistamiset) sisäiset asiakkaat oma tuotanto 35 % ostopalvelu 65 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 35 %, ostopalvelu 65 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Muistamiset sekä asiantuntija-, virkistys- ja koulutuspalveluita ostetaan.
10 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Työyhteisön kehittäminen (sis. työsuojelu, työhyvinvointi, koulutus) sisäiset asiakkaat oma tuotanto 90 % ostopalvelu 10 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tuottaminen omana keskitettynä toimintana tarkoituksenmukaista. Työpaikalla oltava työturvallisuuslain sekä lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta mukaisesti työsuojeluorganisaatio ja työsuojelutoimintaa. Talous- ja hankintapalvelut Laskentapalvelut Osakaskunnat, kuntien Kuntayhteistyö 100 % osakeyhtiöt, tulevat kuntaja muut asiakkaat Kaarinan, Liedon, Tilikunta Oy Paimion ja Sauvon omistama palvelukeskus Kuntayhteistyö 100 % Tilikunta Oy Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon omistama palvelukeskus; Inhouseyhtiön tavoitteena on saada uusia kunta-asiakkaita, jolloin Kaarinan omistuksen suhteellinen osuus saattaa pienentyä. Mahdollisuus hankkia uudet ohjelmat, jotka hyödyntävät paremmin digitaalisuutta ja sähköistä tiedonsiirtoa. Ohjelmat tehokkaassa käytössä moniyritysversiona. Mahdollistaa synergiaedut, sijaistamiset ja erityisosaamisen. Osakeyhtiömuodossa toimien voidaan ottaa asiakkaaksi myös kuntien osakeyhtiöitä, joka ei vastuukuntamallilla toimien olisi ollut mahdollista. Perintätoiminnot perintäasiakkaat maksavat Kaarinan kaupunki ostopalveluna perintätoimistossa, laskentapalvelut hoitaa perinnän alkuvaiheen (1. huomautus) Kokonaispalveluna perintätoimistolta Ostopalvelu 100 % Prosessi on tehokkaampi ja taloudellisempi, kun perintätoimisto hoitaa sen kokonaan.
11 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Hankintapalvelut sisäiset oma tuotanto 95 %, kuntayhteistyö 5 % (seudullinen hankintayhteistyösopim us, KL-kuntahankinnat) Ostopalvelut Oma tuotanto 70 % Kuntayhteistyö 25 % (ml. KLkuntahankinnat, seutuyhteistyö) Ostopalvelut 5 % Logistiikan ja hankinnan asiantuntijapalvelut yhdistetty. Logistiikkapalveluja käyttää pääosin muut palvelualueet. Kuntayhteistyön lisääminen. Lakiym. asiantuntijapalvelut tarpeen mukaan ostopalveluna. Tietohallinto Työasemien peruspalvelut hallintoympäristössä (laitepalvelut, tukipalvelut ja kehityspalvelut) pääosin sisäiset asiakkaat 90 % omaa tuotantoa, 10 % ostopalvelua Oma tuotanto 90% ostopalvelu 10% Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Oma tuotanto on erittäin laadukasta ja kustannustehokasta. Turun itäisten kuntien tietotekniikkayhteistyöstä tehtiin selvitys syksyllä Selvityksen perusteella itäisten kuntien tietotekniikkahenkilöt jakatuisivat kuntiin jääviin ict-tilaajiin ja mahdolliseen osakeyhtiöön siirtyviin ict-tuottajiin. Edellä esitetyllä jaolla ei saavutettaisi mitään toiminnallista hyötyä. Työasemien peruspalvelut opetusympäristössä (laitepalvelut, tukipalvelut ja kehityspalvelut) pääosin sisäiset asiakkaat 85 % omaa tuotantoa, 15 % ostopalvelua 85 % omaa tuotantoa 15 % ostopalvelua Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Oma tuotanto on erittäin laadukasta ja kustannustehokasta.katso myös edellinen perustelu. Tietoliikenneverkkopalvelut pääosin sisäiset asiakkaat 25% omaa tuotantoa 75% ostopalveluna 25% omaa tuotantoa 75% ostopalveluna Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle.
12 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Hallintoympäristön perusohjelmistopalvelut Opetusympäristön perusohjelmistopalvelut pääosin sisäiset asiakkaat 100% ostopalveluna 100% ostopalvelua Kaarinan kaupunki ei tee itse perusohjelmistoja, vaan ostaa tarvittavat käyttöoikeudet pääosin sisäiset asiakkaat 100% ostopalveluna 100% ostopalveluna Kaarinan kaupunki ei tee itse perusohjelmistoja, vaan ostaa tarvittavat käyttöoikeudet. Sovellusympäristön hallinta- ja käyttöpalvelu pääosin sisäiset asiakkaat 90% omaa tuotantoa 10 % ostopalveluna 90% omaa tuotantoa 10 % ostopalveluna Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Oma tuotanto on erittäin laadukasta ja kustannustehokasta. Turun itäisten kuntien tietotekniikka-yhteistyöstä tehtiin selvitys syksyllä Selvityksen perusteella itäisten kuntien tietotekniikkahenkilöt jakatuisivat kuntiin jääviin ict-tilaajiin ja mahdolliseen osakeyhtiöön siirtyviin ict-tuottajiin. Edellä esitetyllä jaolla ei saavutettaisi mitään toiminnallista hyötyä. Puhelinpalvelut (sisältää kaikki kaupungin puhelinympäristön palvelut puhelukustannuksineen) pääosin sisäiset asiakkaat 20% oma tuotanto 80 % ostopalveluna 20% oma tuotanto 80 % ostopalveluna Ei muutostarvetta nykyiselle toimintatavalle. Teknisten palveluiden yleishallinto Yleishallinto sisäiset, kuntalaiset, luottamushenkilöorganisa atiot, yritykset, viranomaiset oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Tuotetaan pääsääntöisesti omaan tuotantona.
13 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Tila- ja ravintopalvelut Ruokapalvelujen strateginen johtaminen Sisältyy koulu-, sisäiset asiakkaat, päivähoito- sekä vanhus- luottamushenkilöt ja vammaishuollon ateriakustannuksiin oma tuotanto oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Laadun ja palvelun varmistaminen kaikissa olosuhteissa tärkeää. Ostoosaaminen ja kokonaisuuden hallinta säilytettävä. Koulu- ja päivähoitoateriat sisäiset ja kaupugin yhteistyökumppanit oma tuotanto osittainen ostopalvelu Valmistus: Oma tuotanto 100 % Kevyt organisaatio, olemassa olevat resurssit tehokkaasti käytössä ja hyvä toimitusvarmuus ja joustavuus erittäin tärkeää. Ostopalveluna henkilöstöpalvelua esim. yhdistelmätyöntekijöitä (puhtaus- ja ruokahuolto) päiväkoteihin tai kouluun. Tällä hetkellä käytäntö käytössä jo mm. Niemenkulman koululla ja Koriston päiväkodissa. Palvelun tuotannon (=työntekijäresurssi) ulkoistus 5 %.
14 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Vanhus- ja vammaishuollon ateriat sisäiset, kuntalaiset (ateriapalvelu) oma tuotanto ostopalvelu 3% osittainen ostopalvelu Omatuotanto 90%, ostopalvelu 10% Sote-uudistuksen "kaaduttua" maan hallituksen eroon , ei ole enää nähtävissä olevassa tulevaisuudessa perusteltua varautua sote-kiineistöjen ulkoistukseen näiden kiinteistöjen palveluita kategorisesti ulkoistaen. Osittaista ostopalvelua toteutetaan jo nyt palvelua ostamalla (ruuanvalmistus omana toimintana). Ostopalvelua voidaan lisätä valmiiden tuotteiden ostolla/ yhteistyöllä yritysten kanssa mm. ateriapalvelun osalta. Henkilöstöruokailu, kokouskahvitukset, tarjoilut yms pääosin kaupungin henkilökunta Oma tuotanto 100 % (terveyskeskus, kaarinakoti) osittainen ostopalvelu Omatuotanto 80% ostopalvelu 20% Kokouskahvitarjoilut, juhlaruokailut yms. Ostetaan yrityksiltä, henkilöstöruokailu toteutetaan Kaarinakodin ruokasalissa samalla listalla kuin asukasruokailu. Siivous oma tuotanto, ostopalveluina tuotetaan 15 % osittainen ostopalvelu perinteinen kilpailutus ja puitesopimuskumppanit Omatuotanto 70% ostopalvelu 30% Valtuuston asettama ostopalveluiden tavoite saavutettu keväällä Jatkossa ostopalvelun osuus nostetaan n. 30%:n toiminnasta, perusteena eläköitymiset ja työvoiman saatavuusongelmat. -Siivous; koulut sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 19 % -Siivous; päiväkodit sisäiset oma tuotanto -Siivous; vanhus- ja vammaistyö sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 5% -Siivous; muut sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 20%
15 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Kiinteistönhoito sisäiset oma tuotanto, ostopalvelut n. 20 % ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana. Ostopalveluja n. 30 %. Kiinteistönhoidon ydintoimintojen tuottaminen on kiinteistönomiostajalle kuuluvaa työtä. Ulkoistetaan erikoispalveluja, pihojen talvikunnossapitoja jne. Kunnossapito sisäiset oma tuotanto 25% ostopalvelut 75 % työnjohto, oma 100 % ostopalvelu Tavoitteena oma toiminta 25%, ostopalvelut 75% työnjohto, oma 100% Oman työnjohdon säilyttäminen takaa osaamisen säilymisen omassa organisaatiossa ja mahdollistaa joustavia toimintamuotoja sekä toimintavarmuuden vaihtelevissa suhdannetilanteissa. Ostopalveluita käytetään kunnossapidon rakentamispalveluiden tuottamiseen.
16 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Isännöinti sisäiset oma tuotanto ostopalvelu Tuotetaan omana toimintana. Omistajalle ja käyttäjälle kuuluva työ. Rakennuttaminen ja hankesuunnittelu sisäiset oma tuotanto 90% ostopalvelu 10% Infrapalvelut ostopalvelu Oma tuotanto 90% ostopalvelu 10% Omistajalle ja käyttäjälle kuuluva työ. Erillisselvitykset voidaan kilpailuttaa. Liikenneväylät oma tuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Pääosa tuotetaan jo tällä hetkellä ostopalveluna ja liikenneväylät muodostavat selkeän kilpailutettavan kokonaisuuden. Lisäksi omaa kalustoa ei kannata ylläpitää tätä tarkoitusta varten. -Kesäkunnossapito kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % osto 90 %, oma 10 % -Päällysteiden korjaus kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % osto 90 %, oma 10 % -Auraus kuntalaiset osto 100 % osto 100 % -Hiekoitus ja hiekanpoisto kuntalaiset osto 100 % osto 100 % -Muut kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % osto 90 %, oma 10 % -Valaistus kuntalaiset ostopalvelu 100 % ostopalvelu 100 % Joukkoliikenne Seudun joukkoliikenneltk ostopalveluna Hallinto: kuntayhteistyönä Liikennöinti: ostopalveluna Hallinto viranomaistoimintaa. Suunnittelu kuntalaiset oma tuotanto 70, ostopalvelu 30 ostopalvelu Oma tuotanto 70 % ja ostopalveluna 30 % Keskeinen omistajan osaaminen kannattaa säilyttää kaupungilla. Rakennuttaminen sisäiset, kuntalaiset oma tuotanto 100 % ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana Keskeinen omistajan osaaminen toimintana, mutta osia toiminnasta tulee säilyttää kaupungilla. on mahdollista kilpailuttaa. Lämpölaitos kuntalaiset toiminta ulkoistettu Turku Energialle 100 % Seudullinen yhtiö Seudullinen yhtiö Sopimus Turku Energian kanssa voimassa vuoteen Maankaatopaikka Ostopalvelu 100 % Ei omaa maankaatopaikkaa olemassa.
17 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Satamat ostopalvelu 100 % oma tuotanto Ostopalvelu 100 %
18 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Liikunta- ja viherpalvelut, viherpalvelut Yleiset alueet kuntalaiset oma tuotanto 60 %, ostopalvelu 40 % ostopalvelun lisääminen Oma tuotanto 50 % ja ostopalvelut 50 % Voimakkaampi ostopalveluihin laajentaminen ei ole mahdollista, koska tarjontaa sopivasta osaamisesta ei ole riittävästi tarjolla. Lisäksi erityistuotantoa kannattaa säilyttää omana toimintana osaamisen ja toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Piikkiön hoitoalueen nurmialueiden hoidon kilpailutus syksyllä I-hoitoluokka kuntalaiset oma tuotanto 68 %, ostopalvelu 32 % ostopalvelun lisääminen oma tuotanto 60 %, ostopalvelu 40 % Ylläpitosiivouksen ulkoistaminen on mahdollista -II -hoitoluokka kuntalaiset oma tuotanto 50 %, ostopalvelu 50 % -III -hoitoluokka kuntalaiset oma tuotanto 35 %, ostopalvelu 65 % -Erityisalueet kuntalaiset oma tuotanto 30 %, ostopalvelu 70 % oma tuotanto 50 %, ostopalvelu 50 % ostopalvelun lisääminen oma tuotanto 30 %, ostopalvelu 70 % oma tuotanto 30 %, ostopalvelu 70 % Tavoitetilassa. Leikkikenttien turvamääräykset nostavat merkittävästi oman tuotannon osuutta. Piikkiön hoitoalueen nurmikonleikkuut ulkoistetaan. Tavoitetilassa. Matonpesupaikkojen, viljelypalstojen, uimarantojen, koirapuistojen palvelut ovat jo pitkälti ulkoistettu. Liikunta- ja viherpalvelut, Liikuntapalvelut Hallinto, avustus- ja ohjaustoiminta kuntalaiset, seurat, yhdistykset oma tuotanto 95 %, ostopalvelu 5 % Ostopalvelun lisääminen liikunnan ohjauksessa oma tuotanto 95 %, ostopalvelu 5 % Liikuntapalveluiden kustannukset ovat alle maan keskiarvon, joten ulkoistamispaine on pieni.
19 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Ulkoliikuntapaikat kuntalaiset, seurat, yhdistykset, lajiliitot oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % ostopalvelun ja sisäisen yhteistyön lisääminen, seura- ja kuntayhteistyö oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 % Lähiliikuntapaikkojen ja matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kehittäminen vaatii osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, siksi oman tuotannon osuus tulee säilyttää edelleen suurena. Sisäliikuntapaikat kuntalaiset, seurat, yhdistykset, lajiliitot, yritykset oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % ostopalvelun ja sisäisen yhteistyön lisääminen, seura- ja kuntayhteistyö oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % Laadukkaan palvelun ja kiinteistön valvonnan varmistaminen. Etävalvonnan ja muiden sähköisten järjestelmien kehittäminen jatkossakin. Uimahalli ja kuntokoulu kuntalaiset, seurat oma tuotanto 100 %, ostopalvelu 0 % Jäähalli kuntalaiset, seurat, yritykset, muut käyttäjät oma tuotanto 0 %, ostopalvelu 100 % Ostopalvelun ja seurayhteistyön lisääminen oma tuotanto 100 %, ostopalvelu 0 % Kaupungin oma tuotanto oma tuotanto 0 %, ostopalvelu 100 % Kuntalaisten laadukkaiden, edullisten ja monipuolisten palveluiden turvaaminen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Uimahallin kuntokoulun käyttötarkoitus suunnitellaan uudelleen soveltuvaksi paremmin myös ikäihmisille ja erityisryhmille. Vastuualueen henkilöresurssit ja osaaminen eivät ole riittävät jäähallin ylläpitoon. Vesihuoltolaitos Vesilaitos kuntalaiset oma tuotanto 55 % ostopalvelu 45 % Yhtiöittämisvaihtoehto on teklan päätöksellä hylätty (n. 2 v. sitten). Jatketaan nykykäytännön mukaan omana tuotantona (henkilötyö) ja ostopalveluna (koneet - ja kuljetuskalusto kuljettajineen). Yhtiöittämisvaihtoehto on teklan päätöksellä hylätty (n. 2 v. sitten). Viemärilaitos kuntalaiset oma tuotanto 30 % ostopalvelu 70 % Yhtiöittämisvaihtoehto on teklan päätöksellä hylätty (n. 2 v. sitten). Jatketaan nykykäytännön mukaan Yhtiöittämisvaihtoehto on teklan omana tuotantona päätöksellä hylätty (n. 2 v. sitten). (perushenkilötyö) ja ostopalveluna (koneet - ja kuljetuskalusto kuljettajineen sekä merkittävimmät pumppaamohuollot ja automaatioon liittyvät työt).
20 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Maankäyttö ja elinvoima Yleis- ja asemakaavoitus sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 % kuntayhteistyö tai osittainen ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana. Selvitykset sekä erikoissuunnittelu hankitaan ostopalveluna. Yleiskaavoitus on keskeinen kaupungin strategisen johtamisen väline. Asemakaavasuunnittelu tehdään pääosin omana työnä palvelun laadun ja toimintavarmuuden sekä osto-osaamisen turvaamiseksi. Maanhankinta, -myynti ja sopimukset sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 60 %, ostopalvelu 40 % - Pääosa tuotetaan omana toimintana. Markkinointiaineistoa sekä selvityksiä hankitaan ostopalveluna. Keskeinen kaupungin strategisen johtamisen väline. Kiinteistönmuodostus sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % kuntayhteistyö tai osittainen ostopalvelu Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Paikkatieto sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % kuntayhteistyö tai osittainen ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana. Seudun paikkatietojärjestelmä tuotetaan kuntien välisenä yhteistyönä. Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelu projektit ja selvitykset sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % (kuntayhteistyö) vesialueen hoitokunta tai neuvottelukunta Oma tuotanto 5 %, ostopalvelut 95 %, Littoistenjärvi, luontoselvitykset yms. Littoistenjärven eri toimijatahojen uudelleen tarkastelu. Rakennusvalvonta sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 95 %, ostopalvelu 5 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 95 % ostopalvelu 5 %, lakipalvelut Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa.
21 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Investoinnit Maan hankinta oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Omistajalle kuuluva tehtävä. Katujen uudisinvestoinnit ostopalvelu 100 % kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Ostopalvelut 100 % (Koko infra) Uudisrakentamiskohteet ovat helposti kilpailutettavia. Katujen peruskorjausinv ostopalvelu 100 % Ostopalvelu 100 % Tuotetaan jo tällä hetkellä ostopalveluna. Lisäksi omaa kalustoa ei kannata ylläpitää tätä tarkoitusta varten. Viheralueiden ja liikuntapaikkojen uudisinvestoinnit oma tuotanto 50 % ostopalvelu 50 % oma tuotanto 50 % ostopalvelu 50 % Kone- ja henkilöresurssit ja erikoispalvelut ulkoistetaan. Työmaat on hoidettava edelleen projektijohtoisena, koska viherrakentamisen osaaminen kaupungissa tulee säilyä. Viheralueiden ja liikuntapaikkojen peruskorjausinvestoinnit oma tuotanto 17 % ostopalvelu 83 % oma tuotanto 50 % ostopalvelu 50 % Pienet erityisosaamista vaativat kohteet kannattaa toteuttaa omana tuotantona. Vesihuollon uudisinv ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana. Vesihuollon peruskorjausinv oma tuotanto 70 % ostopalvelu 30 % Omatuotanto 50, ostopalvelu 50 % Pienet erityisosaamista vaativat kohteet kannattaa toteuttaa omana tuotantona. Kaukolämmön uudisinv. toiminta ulkoistettu 100 Turku Energia 100 % Toiminta vuokrattu. % Kaukolämmön peruskorjausinv. toiminta ulkoistettu 100 Turku Energia 100 % Toiminta vuokrattu. % Satamien investoinnit ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Edellyttää erityisosaamista ja kalustoa. Talonrakennuksen uudis ja peruskorjausinvestoinnit ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana.
22 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Talonrakennuksen pienkorjaushankkeet, lähinnä peruskorjauksia omatuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % Ostopalvelu n. 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana. Vapaa-ajan palvelut Asiointipalvelut Kuntalaiset, kaupungin toiminnan sisäiset asiakkaat, jonkin verran Turun seudun muut asukkaat Oma tuotanto 100% Omalle tuotannolle on vaikeata löytää vaihtoehtoja Oma tuotanto 100 % Edullisempaa tapaa tuottaa palvelua ei todennäköisesti ole Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Kaupungin johtaminen ja strateginen suunnittelu Hallintopalveluiden ja sen vastuualueiden strateginen suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Kuntatyönantajien jäsenmaksu Luottamushenkilötoiminta (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, henkilöstölautakunta) Vaalien järjestäminen Työ- ja virkaehtospimuksen perusteella valitut luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä niihin liittyvät toiminnot Jäsenmaksut, avustukset (kosernijohto) Yksityistiet (avustukset ja tietoimitukset) Aluepelastuslaitos Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen eroaa edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta.
23 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Ei merkittäviä henkilöstövaikutuksia. PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Ei merkittäviä yritysvaikutuksia.
24 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT
25 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Sosiaali- ja terveyspalvelut - Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin vaatii edelleen toimintatapojen muutosta. Palveluiden määräaikaisuuden ja prosessiluontoisuuden kautta voidaan tehostaa toimintaa. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaavien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palveluiden ja palvelunjärjästämistapojen lisääminen - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. - Seutukunnaliset kilpailutukset ja hankinnat lisääntyvät - Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan lisääntyvän edelleen aiemmasta, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa - Toiminnan kannalta muutoksia toimintaympäristössä ja palveluissa tuottavat muutokset keskeisissä toimintaa ohjaavissa laeissa Sivistyspalvelut - Perhepäivähoitajien määrä vähenee. - Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä lisääntyy. - Ruotsinkielisten lasten määrä kasvaa. - Kauppojen aukiolojen vapautuminen kasvattaa vuoro- ja iltahoidon tarvetta. - Kuntakoon kasvaessa lisääntyy mahdollisuus tuottaa erityisempiä, vain pienen joukon tarvitsemia palveluita itse. - Asumisen ja rakentamisen painopiste alkaa vähitellen siirtyä keskustan itäpuolelta Piispanristin ja Ala-Lemun suuntaan. Myös Littoisissa rakennetaan paljon asuntoja.
26 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Lasten ja nuorten palveluiden hallinto Toimistopalvelut kuntalaiset, sisäiset asiakkaat, luottamushenkilöt ja viranomaiset oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö oma tuotanto 100 % Organisaatio on kapea ja sitä on tehostettu viime vuosina merkittävästi. Synergian hakeminen muiden toimialojen kanssa on järkevää. Toimistopalvelut tekevät viranhaltijapäätöksiä. Koulutus Perusopetus -Yleisopetusta saavan opetus Oppivelvollisuusikäiset ja heidän huoltajansa (kuntalaiset ja ulkokuntalaiset) Oma tuotanto 93 % kuntayhteistyö 7 % Oma tuotanto 93 % kuntayhteistyö 7 % Osa yläkouluikäisistä hakeutuu edelleen Turkuun erikoisluokille. Ruotsinkielisen yläkoulun osalta jatketaan edelleen yhteistyötä Turun kanssa. -Erityistä tukea tarvitsevan opetus Oppivelvollisuusikäiset ja heidän huoltajansa (kuntalaiset ja ulkokuntalaiset) Oma tuotanto 77 % kuntayhteistyö 23 % Oma tuotanto 85 % kuntayhteistyö 15 % Oman erityisopetuksen lisääminen ja kehittäminen on edelleen pitkän tähtäimen tavoitteena. -Iltapäiväkerhot Lapset, vanhemmat ja perheet (kuntalaiset) Oma tuotanto 100 % ostopalvelu (yksityinen tai kolmas sektori) Oma tuotanto 100 % Sama henkilö toimii ohjaajana sekä koulun oppitunneilla että iltapäivätoiminnassa. Toimiva tapa. Lukiokoulutus -Nuorten koulutus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet kuntalaiset ja ulkokuntalaiset Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö (seutulukio) Oma tuotanto 100 % Oman lukion vetovoimaisuutta pyritään parantamaan markkinoinnilla ja toimintaa kehittämällä mm. erikoislinjoja. -Aikuislinja Kuntalaiset ja ulkokuntalaiset Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö (seutulukio) Oma tuotanto 100 % Koulukuljetus esi- ja perusopetuksen oppilaat Ostopalvelu 100% Oma tuotanto ei ole kovin realistinen. Ostopalvelu 100% Yksityiset toimijat ovat toimineet moiteettomasti. Kaupungilla ei ole omia autoja tai kuljettajia.
27 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelut -Päiväkotihoito Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 60 %, muu tuotanto 40 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) -Esiopetus Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 80 %, muu tuotanto 20 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) palveluseteli Oma tuotanto 58 %, muu tuotanto 42 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Oma tuotanto 83 %, muu tuotanto 17 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Nykyinen malli toimiva. Palvelusetelijärjestelmä nykyisellään ostopalveluihin verrattuna kallis. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kasvattamalla voidaan lisätä tuen käyttöä ja vapauttaa kunnallisia päiväkotipaikkoja. Palvelutarpeen kysyntä on suurempi kuin kyky tuottaa omia kunnallisia palveluita. Oman tuotannon ja ostopalvelun määrät kasvavat, mutta oman tuotannon suhteellinen osuus pienenee palvelutarpeen kasvaessa. Nykyinen malli toimiva. Tehdyt investointipäätökset lisäävät esiopetuspaikkoja seuraavien koulujen yhteydessä: Hovirinta, SKS, Valkeavuori ja Piispanlähde. * Perhepäivähoito Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto 100 % Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kasvattamalla voidaan lisätä tuen käyttöä ja vapauttaa kunnallisia perhepäivähoidon paikkoja. -Varhaiserityiskasvatus Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 90 %, muu tuotanto 10 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Oma tuotanto 90 %, muu tuotanto 10 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Nykyinen malli toimiva.
28 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen -Vuorohoito Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö, ostopalvelu, palveluseteli Oma tuotanto 77 %, muu tuotanto 23 % (ostopalvelu iltahoidon osalta, kuntayhteistyö) Vuorohoidon kysyntä on kasvanut enemmän kuin oman vuoropäiväkodin kapasiteetti. Tarvittavat lisäpaikat hankitaan ostopalveluna iltahoidon osalta. Myös kuntayhteistyötä hyödynnetään, jos se on mahdollista. -Leikkipuistot ja muu avoin toiminta Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % ostopalvelu (yksityinen tai kolmas sektori), palveluseteli Oma tuotanto 100 % Nykyinen malli toimiva. Perhe- ja sosiaalipalvelut SEUDULLINEN SIJAISHUOLTOYKSIKKÖ kunnan yhteinen yksikkö, jossa asiakkaina sopimuskunnat, perhehoitajat, lastensuojelulaitokset Kuntayhteistyö 100 % 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat Nykyisen toiminnan jatkaminen, mahdollisuus laajentaa kuntapohjaa sekä muu kuntayhteistyö Kuntayhteistyö 100 % 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat Maakunnallinen perustelluin ja kuntayhteistyön lisääminen PERHEKESKUS Avoin perhekeskustoiminta kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto, yhdistysyhteistyö Oma tuotanto. Yhdistys- ja järjestöyhteistyö 50 % oma tuotanto 50 % yhdistys/ järjestöt Lisätään alueellisia matalan kynnyksen palveluita järjetöyhteistyön kautta. Lapsiperheiden kotipalvelu kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto 40% ostopalvelu 40% palveluseteli 20% oma tuotanto, palveluseteli, ostopalvelu Tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelin piiriin 80 %. Oma tuotanto 20 %. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanvapautta. Tukihenkilö ja tukiperhetoiminta Lapsiperheet, joissa tarve sosiaalihuollon tukipalveluista toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet 20 %, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu 80 % toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu. Järjestöyhteistyön lisääminen. Järjestöyhteistyö 10%, Järjestöyhteistyö toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt vapaaehtoistoiminnan kautta 15%, ammatilliset tukihenkilöt ja tuottamaan laajemmin tukiperheet ostopalveluna 75% tukihenkilöpalveluita. Ammatillisessa tukihenkilö ja tukiperhepalveluissa hankintasopimus voimassa ja tämän jälkeen optiovuosi käytettävissä.
29 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojan palvelut Kaarinan, Sauvon ja Paimion lapsiperheet, jotka kaipaavat tukea kasvatuksessa tai parisuhteessa tai erotilanteessa. Avoparit (isyyden tunnustaminen), Eroperheet (lasten elatus ja asumissopimukset) oma tuotanto perheneuvonta ja lastenvalvojapalvelut. Ostopalveluna valvotutvaihdot ja valvotut ja tuetut tapaamiset 95 % oma tuotanto, ostopalvelu. Seudullista tuottamista arvioidaan lastenvalvojapalveluiden osalta ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä yli kuntarajojen. Suunnitteilla alkaen seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Oma tuotanto perheneuvonnassa 100 %, ostopalveluna valvotut vaihdot, tuetut ja valvotut tapaamiset 95 % ja 5 % oman työnä. Seudullinen tuottaminen erityisesti lastenvalvojapalveluissa 100 %. Nykyinen yhden lastenvalvojan malli kunnassa on haavoittuvainen. Kasvatus- ja perheneuvonnan terapia- ja hoidollisten palveluiden sekä lastenvalvojan palveluiden seudullinen toteuttaminen järkevää henkilöstörekrytoinnin ja osaamisen varmistamiseksi. Asumisen palvelut kaarinalaiset tuetun asumisen tarpeessa olevat nuoret aikuiset 60 % oma tuotanto ostopalvelu 40 % Omien tukiasuntojen rinnalla asumisen tuen laajentaminen yleiseksi sosiaalipalveluksi yli yksikkörajojen. Järjestöyhteistyö Oma tuotanto 60 %, ostopalvelut 40 % Ostopalvelua hyöydynnetään erityisen tuen tarpeisten nuorten osalta. Perhetyö ja ohjaus, mielenterveystyö kaarinalaiset lapsiperheet 85 % oma tuotanto 15 % ostopalvelu Oma tuotanto ja ostopalvelu. Palveluseteli lisäisi asiakkaan valinnanvapautta. Oma tuotanto 80 %. Ostopalvelut lisäresurssina 20%. Palvelusetelin käyttöönoton kartoittaminen lisäämään asiakkaan valinnanvapautta. Palvelujen oikea-aikaisuus ja riittävä tuki lyhentää asiakkaan palveluntarvetta. Seudullinen hankintasopimus voimassa ja tämän jälkeen optio vuosi. LASTENSUOJELU Lastensuojelun sosiaalityö kaarinalaiset lapset, jotka ovat lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarpeessa Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto 98 %, ostopalvelu 2 % (esimerkiksi laitoksessa olevan koulun sosiaalityö) Lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän palvelut tuotetaan 100 % omana tuotantona. Muu sosiaalityö (esim. erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen sosiaalityö) pääsääntöisesti omana työnä, mahdollisuus ostaa myös ostopalveluna. Kunnalla on järjestämisvastuu lastensuojelulain mukaisista tukitoimista. Viranhaltija tekee sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset päätökset.
30 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Avohuollon tukipalvelut Lastensuojelulain mukaiset tukitoimet lastensuojelun avohuollon perheille Oma työ 30 % ostopalvelut 65 %, kuntayhtymästä 5 % Oma tuotanto, ostopalvelut, seudullinen kuntayhteistyö Oman työn osuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla 30 %. Seudullisesti kilpailutetut ostopalvelut ja kuntayhtymä 70 % Kunnan peruspalveluita riittävästi vahvistamalla voidaan vähentää raskaampien lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta. Seudullinen hankintasopimus voimassa ja optiovuosi. Lastensuojelun perhehoito Perheisiin sijoitetut lapset Toimeksiantosopimus 100 % Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimukset 100%. Seudullisen kuntayhteistyön vahvistaminen. Perhehoitolain mukaisesti toimeksiantosopimusten kautta. Lastensuojelun laitoshoito Laitoksiin sijoitetut lapset Ostopalvelut 90 %. V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Ostopalvelut 90 % ja V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Maakunnallisesti kilpailutettu ostopalvelu 90 %, kuntayhtymä 10 % Maakunnallinen hankintasopimus asti voimassa ja optio vuodet. Toimeentulotuki Viimesijaisen toimeentulon tarpeessa olevat lapsiperheet Oma työ 100 % Ei vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Oma tuotanto 100 % Päätökset tehtävä viranhaltija työnä. Terveyspalvelut NEUVOLAPALVELUT, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLT O Ehkäisy- ja äitiysneuvola fertiili-ikäiset kuntalaiset, raskaana olevat naiset ja sikiö + perhe. oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa ostopalvelut 5 %. Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistäminen, ryhmämuotoinen toiminta rinnalla Perheiden tukeminen yksilöllisesti pidempien hoitokontaktien kautta.
31 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Lastenneuvola alle kouluikäiset lapset + perhe oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa ostopalvelut 5 %. Yksilötyön rinnalla ryhmämuotoinen toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto peruskouluikäiset lapset + perhe, nuoret opiskelijat oma tuotanto 100 % oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % Puhe-, toimintaterapia -ja psykologipalvelut terapiaan ohjautuvat kuntalaiset oma tuotanto 95 % ostopalvelut ja yliopistoyhteistyö 95 % Oma tuotanto, ostopalvelu, seudullisesti tuotettuna "puheterapiayksikkö" oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % Arvioinnin ensisijaisuus omana tuotantona, ostopalveluiden kohdentuminen tarvittaessa terapiajaksoihin, yksilötyön sijaan tulevaisuudessa vahvemmin ryhmämuotoisena tuotettuna. Vapaa-ajan palvelut Nuorisopalvelut vuotiaat oma tuotanto 95%, alueellinen yhteistyö 5 % Ostopalvelu, kuntayhteistyö oma tuotanto 90%, ostopalvelu 5 % (leirialueiden hoidon järjestäminen), kuntayhteistyö 5% (alueellisesti tuotettuja toimintoja) Muutoksesta ei kustannussäästöä, mutta muutoksella saataneen toiminnallista hyötyä Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki Ammatillinen koulutus (osa kuntayhtymää) Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen eroaa edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta.
32 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET Sosiaali- ja terveyspalvelut - Seudullisella yhteistyöllä voidaan vähentää tiettyjen erityispalveluiden haavoittuvuutta - Ostopalveluiden kautta erityisosaamista vaativia palveluita tai selkeästi määriteltyjä palvelukokonaisuuksia, joita ei järkev ää tuottaa itse sekä täydentämään resursseja. Sivistyspalvelut - Nuorisopalveluiden osalta ostopalveluiden osuus voi olla 0-5% lähinnä leirialueiden hoidon järjestämistavan takia. - Henkilöstön kouluttaminen vastaamaan sähköistyviä palveluita on tärkeää - Koulutus: Ostopalveluiden kautta erityisosaamista vaativia palveluita (vaativa erityisopetus) tai selkeästi määriteltyjä palvelukokonaisuuksia, joita ei järkevää tuottaa itse sekä täydentämään resursseja. - Varhaiskasvatus: palvelukysynnän kasvaessa henkilöstön tarve kasvaa huomimatta ostopalvelun lisääntymisestä PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET Sosiaali- ja terveyspalvelut - Sosiaali- ja terveyspalveluissa oman tuotannon ja ostopalveluiden suhde ei tule merkittävästi muuttumaan uuden palvelustrategian myötä. - Yritysvaikutuksia tulee mahdollisen asiakasmäärän kasvun kautta, jolloin ostopalveluiden käytöllä vastataan lisääntyneeseen palvelukysyntään. - Oman tuotannon rinnalla yritykset tuottavat palveluita kumppaneina, jolloin yhteistyö ja aito kumppanuus lisääntyy palveluntuottajien kanssa. - Palvelusetelivalikoiman mahdollinen laajentaminen uusiin palveluihin lisää yksityisten palveluiden kysyntää ja edellyttää palveluntuottajilta asiakaslähtöisen palvelun kehittämistä. - Yritysyhteistyötä lisätään mm. seudullisesti kilpailutettavissa palvelukokonaisuuksissa. Sivistyspalvelut - Nuorisopalveluiden osalta on mahdollistan siirtyä leirialueiden huollon järjestämiseen kokonaan ostopalveluna. - Varhaiskasvatus: palvelutarpeen kasvun myötä ostopalvelun tarve kasvaa. Kaarina on jo kilpailuttanut varhaiskasvatuksen
33 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET - Nuorisopalveluiden osalta on mahdollistan siirtyä leirialueiden huollon järjestämiseen kokonaan ostopalveluna. - Varhaiskasvatus: palvelutarpeen kasvun myötä ostopalvelun tarve kasvaa. Kaarina on jo kilpailuttanut varhaiskasvatuksen ostopalvelupaikat.
34 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUT
35 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Sosiaali- ja terveyspalvelut - Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin vaatii edelleen toimintatapojen muutosta. Palveluiden määräaikaisuuden ja prosessiluontoisuuden kautta voidaan tehostaa toimintaa. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - Järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaavien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palveluiden ja palvelunjärjästämistapojen lisääminen - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. -Seutukunnnaliset kilpailutukset ja hankinnat lisääntyvät - Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan lisääntyvän edelleen aiemmasta, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa - Toiminnan kannalta muutoksia toimintaympäristössä ja palveluissa tuottavat muutokset keskeisissä toimintaa ohjaavissa laeissa. - Kaupungin keskeinen arvo on asiakaslähtöisyys, mikä sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkoittaa prosessien kriittistä tarkastelua ja yksinkertaistamista ja kuntalaisten ottamista enemmän mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon. - Kuntalaisten aktivointi oman terveyden ylläpitoon korostuu. Yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen toimintojen kanssa on keskeistä. - Painopistettä pitäisi pystyä siirtämään erikoissairaanhoidosta varhaisemman puuttumisen suuntaan. - Riskiryhmät pitää tunnistaa aiempaa paremmin ja resursseja pitää kohdistaa erityisesti riskiryhmiin (moniasiakkuudet, muistisairaat, ym.)
36 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Hallintopalvelut/ hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla riippumatta sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä tai siirtymisestä. Kuntalain mukaisesti kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunta pystyy vaikuttamaan hyvinvointiin ja terveyteen muun muassa varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, liikunta-, ruoka-, kulttuuri- ja kirjastopalveluissa, kaavoituksessa, erilaisissa liikennejärjestelyissä ja yleisesti turvallisen ja viihtyisän elinympäristön tarjoana. Jatkossa on kyettävä nykyistä paremmin ja säännönmukaisemmin analysoimaan kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja osoittamaan mahdollisia hyvinvointivajeita, jotta erilaiset toimenpiteet pystytään kohdentamaan kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Sivistyspalvelut/ vapaa-ajan palvelut - Asukasluku kasvaa - Väestö ikääntyy - Vapaa-ajan palveluiden tarve kasvaa - Asumisen ja rakentamisen painopiste alkaa vähitellen siirtyä keskustan itäpuolelta Piispanristin ja Ala-Lemun suuntaan. Myös Littoisissa rakennetaan paljon asuntoja. Palveluntarjonnassa tämä tulee ottaa huomioon.
37 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen Tavoitteellinen Perhe- ja sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö ja -ohjaus Kaiken ikäiset kuntalaiset oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % Oma tuotanto, SHL:n mukaisten kotiin annettavien palveluiden lisääminen ostopalveluna Oma tuotanto 90%, ostopalvelu erityistarpeisiin 10% Palvelutarpeisiin pystytään pääsääntöisesti vastaamaan omana tuotantona. Ostopalvelua hyödynnetään erityisen tuen tarpeissa. SHL:n mukaiset tukipalvelut (mm. kuljetuspalvelu, ammatilliset tukihenkilöt, sosiaalinen kuntoutus) Kaiken ikäiset kuntalaiset oma tuotanto 20 % ja ostopalveluna 80 % (vapaaehtoistyönä tukihenkilötoimintaa) järjestö ja yhdistystoiminnan laajentaminen oma tuotanto 20% ja ostopalvelut 80% sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Liikkumistatukevat palvelut sekä ammattillinen tukihenkilöja tukiperhetoiminta toteutetaan ostopalveluna. Lisäksi vapaaehtoistyöhön perustuvaa tukihenkilötoimintaa. Shl-asumispalvelut Shlasumispalvelukriteeri t täyttävät kuntalaiset ostopalvelu 100 % Kilpailutettuna ostopalveluna, palveluseteli ostopalvelu 100 % Seutukunnallinen kilpailutus päihe- ja mielenterveyskuntoutujille. Seutukunallinen yhteistyö/kilpailutus muihin palveluihin. Työllistämistoiminta Työttömät, pitkäaikaistyöttömät oma tuotanto 100 % osittain yhteistyössä yhdistysten ja yritysten kanssa Oma tuotanto, yritys- ja yhdistysyhteistyö Oma tuotanto 100 % (yritys- ja yhdistysyhteistyötä kehittäen) Yritys- ja kuntayhteistyön vahvistaminen, Kaarina-lisä ja edelleen sijoittaminen Kuntouttava työtoiminta Työttömät, joilla oikeus kuntouttavan työtoiminnan palveluihin ostopalvelu 50 %, oma tuotanto 50 % Oma tuotanto, seudullisesti kilpailutettuna ostopalveluna, hanke- ja yhdistysyhteistyö Oma tuotanto 50 % ja ostopalvelu 50% Seutukunnallisesti kilpailtukseen perustuva hankintasopimus voimassa 2019 loppuun ja mahdollisuus optiovuoteen. Tulevat hankinnat toteutetaan seutukunnallisina hankintoina.
KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA
KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto 17.10.2016 1. Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään vuosiksi eteenpäin eri toimialoilla hyödyntäen
SISÄLLYSLUETTELO. KHA, :00, Esityslista 1
i SISÄLLYSLUETTELO KHA, 26.9.2016 18:00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 282 Kaarinan kaupungin kuukausiraportti 1.1. - 31.8.2016... 2 Pykälän liite: Elokuun kuukausraportti.
Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA
KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto 15.11.2010 1. Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään vuosiksi eteenpäin eri toimialoilla hyödyntäen
Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki
Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija
LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari
Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite
SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1
EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa
Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta
Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä
Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen
Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)
Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:
Kaarinan kaupungin palvelustrategia Luottamushenkilötyöpaja
Kaarinan kaupungin palvelustrategia 2019-2025 Luottamushenkilötyöpaja 18.3.2019 Mikä on palvelustrategia Kaarinassa Mitä palveluja tuotamme itse? Mitä palveluja ostamme ulkoa? Missä palveluissa käytämme
Mikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki
VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki Suomen hallitus julkaisi lakiluonnokset valinnanvapaudesta 21.12.2016 http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016
Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos
Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta
1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 24 447 941 MENOT 25 617 800 25 934 500 25 898 100 26 106 631 4,8 % 1,2 % -0,1 % 100,8 % 2 269 241 TULOT 1 962 000 2 125 790 2 125 800 2 347 460-13,5 % 8,3 % 0,0 % 110,4 % 22 178 700
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
Hyvinvointijohtaminen Lahdessa
Hyvinvointijohtaminen Lahdessa 2018 Kaupunginhallitus Osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto Hyvinvoinnin johtamisen rakenne Lahden kaupungissa Konsernihallinto - Elinvoima- ja kilpailukykypalvelu t - Osallisuus
Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet
Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät
Siun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -
Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla
Siun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
Oma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1
Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala 6.2.2015 Timo Jalonen 1 Varhaiskasvatus Palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 16 kpl 1.475,7 htv Esitetyt toimenpiteet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455
ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala
PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen
POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen
Kasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2
SIVISTYSTOIMEN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT vv. 2016- Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Hallitusneuvos Pekka Järvinen Syyskuu 2016 5.9.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja
KEHAS Seinäjoella Seinäjoki, 22.04.2015 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 22.4.2015 Eija-Riitta Uusihauta Toimipisteet Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen
URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
HYVINVOINTIPALVELUT. Kuntaliitosseminaari 8.4.2008. Hallintojohtaja Päivi Mikkola
HYVINVOINTIPALVELUT Kuntaliitosseminaari 8.4.2008 Toimeksianto toimialojen suunnitteluryhmille Organisaatiosuunnitelman laadinta 30.4.2008 mennessä: Toimialan organisaatio vastuualue- ja yksikkötaso Esimiehet
TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021
TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot 6 157 227 8 139 700 7 191 900 6 927 900 6 927 900 Maksutuotot 2 712 527 1 603 400 2 401 000 2 401 000 2 401
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Henkilöstön määrä tehtävittäin Lyhenteet: Tilastointiaika
Henkilöstön määrä tehtävittäin Lyhenteet: Tilastointiaika 1.8.2007 Ka=Kaarina, Pa=Paimio, Pi=Piikkiö, Sa=Sauvo Luvut henkilötyövuosina Henkilöstömäärä 1.8.2007 Yksikkö ja tehtäväalue Ka Pi Yht1: Huomiot:
Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
Helsingin kaupunki Esityslista 45/ (8) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 45/2016 1 (8) 6 Toimialojen palvelukokonaisuuksien ason virkojen perustaminen HEL 2016-013391 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää perustaa lukien toimialojen palvelukokonaisuuksia
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
Hyvinvointipalveluiden talousarvio 2017
Hyvinvointipalveluiden talousarvio 2017 Perusturvalautakunnan talousarvio 2017 1 000 euroa TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16 TULOT 12 154 12 123 10 180 10 180-16,0 % MENOT 64 985 65 089 65 860
HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyvinvointivaliokunta 13.9.2017 1 Sisällysluettelo 1 Hyvinvointivaliokunnan toimintasäännön soveltaminen... 3 2 Hyvinvointipalveluiden tehtävät... 3 3 Tulosalueen
Konsernijohto kululajeittain TA Verotulojen kertymä (t ) Yhteistoimintaosuudet (t ) Konsernijohdon talousarvioraportti Maaliskuu % 1 %
Konsernijohdon talousarvioraportti Maaliskuu 218 teur MTA 218 Ennuste Ero ( ) Ero (%) Toimintatuotot, % -4 159-4 159, % Toimintakate -4 159-4 159, % Toimintatuotot (t ) 1-3/217 TP 217 Tot % 1-3/218 TA
Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli
Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli Kuntamarkkinat 13.9.2017 Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Mistä on kyse? Kuntatoimijoiden omistama järjestelmä Sisältää
Sosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio
1 2.3.2017 - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti
SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI
SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä