VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

Transkriptio

1 VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

2 Suomen hallitus julkaisi lakiluonnokset valinnanvapaudesta

3 Sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelujen järjestäminen Maakunta varmistaa laissa säädettyjen asukkaan oikeuksien toteutumisen Maakunta rahoittaa sille kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut pääosin valtion rahoituksella Maakunta määrittelee sote-palvelujen tarpeen, määrän ja laadun Maakunta ohjaa ja valvoo palvelujen tuottamista Palvelujen tuottaminen Maakunnan omasta palvelutuotannosta vastaa liikelaitos Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä (Valinnanvapauslaki 33 ) Maakunnan liikelaitos tuottaa palvelut silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla

4 Maakuntien liikelaitokset Sote-keskukset ja suun hoidon yksiköt yhdessä tai erikseen Yksittäiset palveluntuottajat Sote-palvelujen tuottajat

5 Valinnanvapauden työkalut Suora maakunnan liikelaitoksen palvelupisteen valinta koko maan alueelta 6, Asiakkaan listautumismalli ja kapitaatiokorvaus sotekeskuksille ja suun terveydenhuollon yksiköille 14 Maksuseteli sote-keskuksen alihankkijoille 5 Asiakasseteli yksittäisiin erityispalveluihin ja peruspalveluihin Henkilökohtainen budjetti jatkuviin pitkäkestoisiin palveluihin Asiakkaalle oikeus yksittäisen ammattihenkilön valinta tuotantoyksikön sisällä mahdollisuuksien mukaan 8 Huom! Maakunta, ei tuottaja, perii asiakkaalta asiakasmaksut asiakassetelissä ja henkilökohtaisessa budjetissa

6 Asiakas valitsee sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön vuodeksi.

7 SOTE-keskus Erityispalvelua tarvitsevat sotekeskus lähettää maakunnan liikelaitokseen eli sairaalaan tai vaativaan sosiaalipalvelun yksikköön.

8 1 2 Pitkäaikaispalvelua tarvitsevat sote-keskus ohjaa maakunnan liikelaitokseen, jossa tehdään päätös henkilökohtaisen budjetin saannista. Tämän jälkeen asiakas voi valita palveluntuottajan. Liikelaitos 3 3

9 1 2 Jos asiakas tarvitsee vastaanottopalveluita, joita ei tehdä sote-keskuksessa tai maakunnan liikelaitoksessa, hänelle myönnetään asiakasseteli. Liikelaitos Tämän jälkeen asiakas valitsee itse palveluntuottajan. Asiakasseteli 3 3

10 Sote-palvelujen valinnanvapausmalli Liikelaitos voi vastata henkilökohtaisen budjetin palveluista omana tuotantonaan/ostopalveluna, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia. Liikelaitoksen on kuitenkin yhtiöitettävä asiakassetelituotanto

11 VALINNANVAPAUS JA PALVELUJEN VALINNANVAPAUS JA SOTE-PALVELUJEN TUOTANTOMALLIT

12 Sote-keskuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen palveluvalikoima (11, 11a, 13 ) VAIHE 1. vuodet ? terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; yleisten sairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito; terveydenhuoltolain 22 :n mukaisten todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä mainittuihin palveluihin; sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 12 :n mukainen neuvonta ja ohjaus. edellä mainittuihin palveluihin liittyvä vastaanottotoiminta ei kiireellinen ja kiireellinen. Laitoshoito enintään 1 kk:n kestoisesti 11a???????? VAIHE 2. vuodet 2021-?) Sote-palvelut, kuten , lisäksi Terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut (erityispalveluja); Asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin mukaiset palvelut: Sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus ja perheneuvonta Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Muut sosiaalihuoltolain 11 :n välttämättömät sosiaalipalvelut Maakunnan päättämät muut suoran valinnan palvelut

13 Sote-keskuksen suun terveydenhuollon palveluvalikoima 13 VAIHE 1. vuodet ? Hammassairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; Yleisten suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito; Suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot; Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät röntgenkuvaukset ja vastaanottotoiminta. VAIHE 2. vuodet 2021-? Suun terveydenhuollonpalvelut, kuten , lisäksi Suun terveydenhuollon palvelut, ei kuitenkaan sairaalaolosuhteita edellyttävät suun terveydenhuollon palvelut, esim. Erikoissairaanhoidon jatkohoitona toteutettu suusairauksien hoito Hammasproteettiset hoidot Purentavirheiden hoito Kroonistuneiden iensairauksien hoito Yleissairauksia sairastavien suun sairauksien hoito sekä muiden toiminnalista haittaa aiheuttavien suusairauksien hoito

14 Tulkintaa ja pohdintaa sote-keskuksen palveluvalikoimasta Sote-keskuksen piiriin kuuluva palveluvalikoima muistuttaa kuntien tuottamien peruspalvelujen palveluvalikoimaa Sote-keskuksen sosiaalipalveluja on tarkoitus tarjota tilapäisen ja lyhytaikaisen tuen tarpeeseen. Palvelujen myöntämisestä tai epäämisestä on tehtävä oikaisuvaatimuskelpoinen hallintopäätös!!! (sosiaalihuoltolaki 45 ).

15 Liikelaitoksen palveluvalikoima Akuuttihoito ja sosiaali- ja terveydenhuollon laaja päivystys Vaativat erityispalvelut Ensihoito täydennettynä ostopalveluilla Muut erityispalvelut, joita ei rahoiteta asiakasseteleillä. (liikelaitoksen on yhtiöitettävä se osa palveluista, joissa on käytössä asiakasseteli) Henkilökohtaisen budjetin palvelut, mikäli asiakas ei halua valita yhtiöitetyn tai yksityissektorin tuottajaa henkilökohtaisella budjetilla Sote-keskusten palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut niillä maantieteellisillä alueilla, joissa tuotantoa ei ole markkinaperusteisesti saatavilla Palvelutarpeen arviointi sekä neuvonta ja ohjaus, jota ei tuoteta sotekeskuksissa 13

16 Muiden palveluntuottajien palveluvalikoima Sote-keskusten alihankkijat sote-keskuksen palveluvalikoiman piiriin kuuluvissa palveluissa Palvelut, jotka tuotetaan asiakassetelillä (min. 15 % muista kuin suoran valinnan palveluista maakunnan päätöksen mukaisesti) Lain perustelut 18 Henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvat yhtiöiden tuottamat palvelut

17 Tulkintoja yhtiöitettävästä palvelutuotannosta (valinnanvapauslaki) 33 : Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa suoran valinnan palveluita, mutta voi perustaa yhtiön tai yhteisön suoran valinnan palvelujen tuottamiseksi (sotekeskus/maksuseteli) 20 : Asiakassetelillä ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Sen sijaan, maakunnan yhtiö voisi tuottaa asiakasseteleillä palveluita (20 lain perustelut) 23 : Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Strateginen kysymys: Kumpi on tarkoituksenmukaisempi tuottamistapa henkilökohtaisen budjetin palveluissa: liikelaitos vai yhtiö?

18 Ei sairaanhoidolliset tukipalvelut sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksissa

19 Valtakunnalliset palvelukeskukset (ML 124 ) Maakunnilla on seuraavat valtakunnalliset palvelukeskukset: Palvelukeskusten asiakkaita ovat maakunnat, maakuntien palvelukeskukset ja muut maakuntien hankintayksiköt sekä 4 :ssä tarkoitetut maakuntakonsernin tytäryhteisöt (Huom! Ei maakunnan sote-tuotantoyhtiöt) ICT-palvelukeskuksen on kuitenkin ylläpidettävä ja tarjottava kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville laitoksille ja yhtiöille niiden välttämättä tarvitsemia ja valtakunnallisesti käytössä olevia sähköisiä potilastietojärjestelmiä. (yhtiöillä ei käyttövelvoitetta, ML 125 ) Maakuntien yhtiöt ja kunnat voivat myös ostaa tarkoitetulta palvelukeskukselta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja silloin, kun ne sijaitsevat samoissa tiloissa kun maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat laitokset tai yhtiöt. Palvelujen myynti maakuntien yhtiöille ja kunnille ei saa olla enempää kuin 20 % palvelukeskusten kyseisiä palveluja koskevasta liikevaihdosta.

20 Palvelukeskusten käyttövelvoite (ML 125, 126 ) Maakunnan ja maakuntakonsernin tytäryhteisön on käytettävä pääsääntöisesti seuraavien palvelukeskusten palveluita Yhteishankintojen palvelukeskuksen palvelujen käyttöön ei ole hankintavelvoitetta. Yhteishankintojen palvelukeskust tuottaa

21 Hallinnollisten tukipalvelujen päälinjaukset Tukipalvelut Maakunnan järjestäjäorganisaatio Valtakunnallinen palvelukeskus (käyttövelvoite) Valtakunnallinen palvelukeskus (ei käyttövelvoitetta) Liikelaitos ICT * Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kiinteistöpalvelut Hankinnat ** Liikelaitoksen yhtiöt *Mahdollisuus tukeutua palvelukeskuksen palveluihin vain potilastietojärjestelmissä **Maakunnan yhtiö voi hankkia kiinteistöpalveluja, jos yhtiön tuotanto on samoissa tiloissa liikelaitoksen tuotannon kanssa ja mikäli palvelulaitoksen myynti ei tässä ylitä 20 % liikelaitoksen liikevaihdosta. Organisaation omat tukipalvelut

22 Johtopäätöksiä tukipalveluista Nykyisistä kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluille ei sairaanhoidollisia tukipalveluja tuottavasta henkilöstöstä suurin osa siirtyy maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen Tuleva maakunnallinen sote-palvelujen tuotantoyhtiö joutuu järjestämään itselleen omat tukipalvelut vaihtoehtoisin tavoin: o o o Yhtiön strateginen valinta tukipalvelujen järjestämismallista määrittelee, mikä osa tukihenkilöstöstä siirtyy yhtiön palvelukseen. Mikäli yhtiö ostaa tukipalvelut pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta, merkittävä osa tukihenkilöstä siirtyy valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen. Kunnat joutuvat järjestämään tukipalvelunsa itsenäisesti ja kunnat eivät voi pääsääntöisesti tukeutua palvelukeskusten tuottamiin tukipalveluihin.