KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa

2 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kemiönsaaren Taalintehtaan alueelle. Taalintehdas on noin asukkaan taajama, joka on aikaisemmin ollut myös Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Taalintehtaan taajama on rakentunut vuonna 1686 perustetun Taalin masuunin ympärille. Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin järveen ja pohjoisessa Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket. Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet. Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta tuleva seututie 183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle. Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%) ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria. Suunnittelualueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus 2

3 MRL mom. Yleiskaavan tarkoitus "Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi." 2 Kaavan tavoitteet 2.1 Kunnan tavoitteet Kunnan suunnittelutavoitteena on luoda suunnittelualueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen asuinympäristö, jossa pk-teollisuuden toimintaedellytykset ovat turvattu. Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset: alueen toimivuus alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä arvokkaan maiseman ja luonnonympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä matkailun kehittäminen turvallinen liikenneympäristö maankäytön yhtenäisyys 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niiden soveltamisala on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon kotisivuilta Tavoitteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 3

4 Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 4

5 Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta Suurin osa Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 5

6 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat Maakuntakaava Kuva: Ote Varsinais-Suomen Maakuntakaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston hyväksymä, ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa on seuraavia osayleiskaava-aluetta koskevia merkintöjä: A t/kem sra-123 TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikkaalueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAA- LEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt.tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). 6

7 SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Seutukaava YHTEYSALUSSATAMA Kuva: Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä. Vahvistetussa seutukaavassa on alueelle esitetty mm. teollisuus-, taajama-, maa- ja metsätalous- ja suojelualueita sekä alueen pääasiallinen tieverkko. Yleiskaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1999 hyväksytty Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava. 7

8 Kuva: Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava Ranta-asemakaava Kuva: Ote ranta-asemakaavasta vuodelta 1994 Suunnittelualueesta Högholmenin saari kuuluu hyväksyttyyn rantakaavaan, jossa Högholmen on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). 8

9 Asemakaava Suunnittelualueelle on tehty useita asemakaavoja, joiden kattama pinta-ala on n. 250 hehtaaria suunnittelupinta-alasta. Rakennuskaava Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet. 9

10 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys astui voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Kaavoja laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaava-selostuksessa arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia alla listatuista näkökulmista työn eri vaiheissa. Arvioinnin suorittaa kaavanlaatija sekä tarpeen mukaan muut asiantuntijat yhteistyössä osallisten ja viranomaisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä oleva perusselvitysaineisto, jota täydennetään tarpeen mukaan. 1. Sosiaaliset vaikutukset asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, palvelut vaikutukset virkistykseen vaikutukset matkailuun 2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen 3. Vaikutukset luontoon ja maisemaan melu, pinta- ja pohjavedet, maisema- ja taajamakuva, maaperä, luonto ja eläimistö 4. Liikenteelliset vaikutukset liikennemäärät liikenneverkon eri osissa, liikenneturvallisuus, kevyen liikenteen yhteydet, liittymäjärjestelyt joukkoliikenteen kehittäminen 5. Taloudelliset vaikutukset 10

11 seudun elinkeinoelämä, palvelujen järjestäminen yhdyskuntatekniset kustannukset (vesihuolto-, tie- ja katuverkko, sähkö- sekä puhelinverkko) 6. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön rakennettu ympäristö suojeltu rakennusperintö kulttuuriympäristö 5 Maanomistus Kaava-alueen laajuudesta johtuen jakautuu maanomistus lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille. 6 Perusselvitykset Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011 Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011 Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Luontoselvitys, Faunatica Oy. Selvitys laaditaan kesän 2011 aikana. Taalintehdas Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, Köli-projekti, 2011 Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. 7 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat Kunnan hallintokunnat Viranomaiset 11

12 - Varsinais -Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Museovirasto - Liikennevirasto Yhdyskuntatekniikka - vesilaitos - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt - liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) Yhteisöt ja yhdistykset - FN-Steel Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. MRL 64 mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 8 Tavoitteellinen aikataulu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu syyskuussa 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä tammikuussa 2011 Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 Kaavaehdotus nähtäville touko-kesäkuussa 2012 Osayleiskaavan hyväksyminen Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa syksyllä Aloitus Kunnanhallituksen päätös osayleiskaavan vireille tulosta ( 107). Kuulutus kaavan vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu marraskuussa Kunnanhallitus hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Lisäksi OAS on nähtävillä määräajan kannanottoja varten. Järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL ). Luonnosvaihe Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen; kevät talvi Luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu; syksy-talvi Yhteistyö kunnan, viranomaisten ja osallisten kanssa koko luonnosvaiheen ajan. Kaavaluonnos valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa. Kaavaluonnos on nähtävillä , jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide luonnoksesta (MRL 62 ; MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavaluonnosta. Laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin kunnan käsittelyä varten. Ehdotusvaihe Kaavaa tarkistetaan luonnosvaiheen kannanottojen ja lausuntojen perusteella. 12

13 Kaavaehdotus valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 ; MRA 19 ). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL ) Yleisötilaisuus tarvittaessa. Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin kunnan käsittelyä varten. Tehdään mahdolliset tarkistukset kaavaan. Hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaavan voimaantulo 9 Yhteystiedot Osayleiskaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä. Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kunnan kaavoitusyksikössä sekä kunnan verkkosivuilla Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Konsultti Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin (02) s-posti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie Kemiö AIRIX Ympäristö Oy DI Tapio Toropainen puhelin s-posti etunimi.sukunimi@airix.fi faksi osoite PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A) Helsinki kaavoitusarkkitehti Maritta Heinilä puhelin s-posti etunimi.sukunimi@airix.fi faksi osoite PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A) Helsinki 13

14 Helsingissä AIRIX Ympäristö Oy Maritta Heinilä Tapio Toropainen Arkkitehti SAFA kehitysjohtaja, DI, YKS