Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy PÄLKÄNEEN KUNNAN RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KOIVISTON RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy VASTINE Pälkäneen kunta Kunnanhallitus PÄLKÄNEEN KUNNAN RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KOIVISTON RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Rantakaavojen osalta tarkoituksenmukaisena suunnittelullisena kokonaisuutena on pidetty rantaviivaltaan vähintään 500m:n mittaista yhtenäistä rantaviivaa. Nyt esitetty suunnittelualue on rantaviivaltaan 2:ssa osassa yhteensä n. 240 m:n mittainen. Vuoden 1959 aikaisella emäkiinteistöllä on ollut rantaviivaa yhteensä n. 440 m ja siitä muodostetut rakennuspaikat jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle katkaisten sen kahteen osaan. Kumoutuneen rantayleiskaavan mitoituksella 6 kpl/mrvkm saadaan vuoden 1959 aikaisen emäkiinteistön rakennusoikeuden määräksi 2,5 kpl. Tila Rno 1:176 käyttää yhden, mutta tilan Rno 1:340 rakennusoikeuden määrää ei ole käsitelty halkomisen yhteydessä tai sen jälkeen MRL:n mukaisesti missään yhteydessä. Kun tila Rno 1:340 ei ole mukana suunnittelualueessa eikä sen rakennusoikeuden määrää ole lupakäsittelyin aiemmin selvitetty, saattaa nyt laadittavalla kaavalla olla vaikutusta tilan Rno 1:340 vastaiseen rakennusoikeuden määrään. Emäkiinteistön alueella rakentamiseen on käytetty aiemmalla rakentamisella jo lähes 50% rantaviivasta. Rakennuslautakunnan käsityksen mukaan suunnittelualue ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n vaatimusta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostamisesta vain 240 m:n mittaisen rantaviivan jakautuessa vielä kahteen erilliseen osaan pituuksiltaan 60 m ja 180 m. Yhtenäisen vapaan rantaviivan järjestäminen on haasteellista ja suunnitteluun liittyy paitsi emäkiinteistöjen rakennusoikeuden tasapuolisen jakautumisen ongelma, niin myös emäkiinteistön lohkotilojen keskinäisen rakennusoikeuden tasapuolisen jakautumisen varmistamisen ongelma. Vastine : Tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus Todettakoon, että lausunnossa esitetyt rantaviivapituudet eivät pidä täysin paikkaansa. Koiviston tilaan RN:o 1:341 ja ranta-asemakaava-alueeseen kuuluu 280 m todellista rantaviivaa ja Koiviston emätilaan kuuluu todellista rantaviivaa 510 m. Rantaviivat on mitattu hyväksytystä kaavan pohjakartasta ja ajantasaisesta maanmittauslaitoksen aineistosta. Koiviston ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, koska alueelle kunnan toimesta laadittu Luopioisten rantayleiskaava kumoutui KHO:n päätöksellä ja koska rakentaminen ei ole mahdollista poikkeamislupamenettelyyn perustuen (KHO:n päätös ). Pirkanmaan ympäristökeskuksen kielteisessä poikkeamislupapäätöksessä todetaan, että tilan rantarakentaminen tulee tutkia ranta-asemakaavalla tai laajemman kokonaisuuden kattavalla kunnan toimesta laadittavalla yleiskaavalla.

2 Ranta-asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen Pälkäneen kunta on päättänyt luopua rantayleiskaavojen laatimisesta, mikä korostaa entisestään ranta-asemakaavoituksen merkitystä kunnan ranta-alueiden ainoana suunnitteluvaihtoehtona. Lausunnossa esitetään, että ranta-asemakaavassa tulee olla vähintään 500 m yhtenäistä rantaviivaa ollakseen tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Käsityksemme mukaan rantasuunnittelun tarkoituksenmukaisuutta pitäisi paremminkin arvioida yhtenäisten suunnittelu- ja mitoitusperusteiden noudattamisen ja kaavan vaikutusten kautta. Tietty rantaviivan pituus ei ole ainakaan käytännössä välttämättä peruste hyvälle ja tarkoituksenmukaiselle suunnittelukokonaisuudelle. Koiviston ranta-asemakaava on laadittu noudattaen Pälkäneen kunnan nykyistä rantasuunnittelukäytäntöä, joka on muotoutunut kunnan ranta-alueille Luopioisten rantayleiskaavan kumoutumisen jälkeen laadituissa rantaasemakaavoissa. Yhtenäinen suunnittelukäytäntö varmistaa yleiskaavan puuttumisesta huolimatta sen, että ranta-asemakaavojen laatimisella ei ole niiden rantaviivan pituudesta riippumatta haitallista vaikutusta kunnan rantasuunnitteluun myöskään tulevaisuudessa. Mitoitus Koiviston ranta-asemakaavassa noudatetun Pälkäneen kunnan nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaisen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Koiviston emätilan rakennusoikeus on 2,7 = 3 rakennusyksikköä. Emätilaan kuuluvat tilat RN:ot 1:176 (lomarakennuspaikka) ja 1:340 (saunan rakennuspaikka) ovat kumpikin käyttäneet emätilan laskennallista rakennusoikeutta yhden rakennusyksikön verran. Suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan emätilan jäljellä oleva rakennusoikeus yksi rakennusyksikkö kuuluu Koiviston tilalle RN:o 1:341. Rakennusoikeuksien tarkastelun näkökulmasta rantasuunnittelun vaikutusalueeseen kuluu aina samaan rantasuunnittelun emätilaan kuluvat muut nykyiset kiinteistöt. Tämän vuoksi kaavan laatimisen yhteydessä laaditaan emätilaselvitys ja huolehditaan siitä, ettei kaavalla käytetä mahdollisesti muiden samaan emätilaan kuuluvien nykyisten tilojen rakennusoikeutta. Myös Koiviston rantaasemakaavassa emätilan rakennusoikeuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Emätilaselvityksen perusteella on voitu nykyisin käytettyjen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista huomioida, että kaavan laatiminen ei vaaranna naapuritilan rakennusmahdollisuuksia. Rakentamisen määrä rantaviivasta Käsityksemme mukaan Koiviston emätilan aiempi rakentaminen ei varaa rantaviivaa lausunnossa esitettyä lähes 50 prosenttia. Tilan RN:o 1:176 lomarakennuspaikka varaa rantaviivaa n. 50 m. Tilan RN:o 1:340 rantasaunan voidaan katsoa laskennallisesti varaavan rantaviivaa myös 50 m. Emätilan rantaviivasta on siten käytetty rakentamiseen n. 100 m, mikä on vain n. 20 % emätilan todellisesta rantaviivasta. Yhteenveto Koiviston ranta-asemakaava on laadittu noudattaen Pälkäneen kunnan nykyistä rantasuunnittelukäytäntöä, joka on muotoutunut kunnan ranta-alueille Luopioisten rantayleiskaavan kumoutumisen jälkeen laadituissa rantaasemakaavoissa.

3 Ranta-asemakaavan laatiminen on käytännössä ainoa tapa mahdollistaa kunnan nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaisesti Koiviston tilalle kuuluvan rantarakennusoikeuden toteuttaminen. Kaavan laatimisen yhteydessä on voitu kaavaalueen rantaviivan pituudesta riippumatta riittävästi selvittää, että kaavasta ei aiheudu merkittäviä mitoituksellisia vaikutuksia eikä kaava vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua emätilan tai laajemmin Rihanselän alueella tarkasteltuna. Kaavalla voidaan turvata riittävien rakentamisesta vapaiden rantojen säilyminen. Kaava-alueen rantaviivasta jää edelleen n. 80 % rakentamisesta vapaaksi ja emätilan rantaviivasta jää n. 70 % rakentamisesta vapaaksi kun huomioidaan myös emätilaan kuuluvien muiden tilojen rakentaminen. Rakentamisesta vapaiden rantojen määrää ja laatua tarkasteltaessa tulee lisäksi huomioida, että kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsee jo rakentuneet vanhat rakennuspaikat. Osaltaan naapuritilojen (naapuriemätilojen) rakentamisesta johtuen alueella ei ole nykyisinkään laajoja yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rannanosia. Emäkiinteistön lohkotilojen keskinäisen rakennusoikeuden tasapuolinen jakautuminen voidaan varmistaa ainoastaan kaavoittamalla koko emätilan alue samassa kaavassa. Maanomistusoloista johtuen tämä ei ole kuitenkaan rantaasemakaavalla mahdollista. Ja kunnan päätöksen mukaan myöskään rantayleiskaavoitus ei ole mahdollinen vaihtoehto. Emätilan nykyisten kiinteistöjen rakennusoikeuksien tasapuolinen jakautuminen voidaan kuitenkin nykytilanteessa huomioida edellä esitetyn mukaisesti myös laatimalla ranta-asemakaava osalle emätilan aluetta järjestettiin viranomaisten työneuvottelu, johon osallistuivat maanomistajan edustajan lisäksi Pirkanmaan ELY- keskus, Pälkäneen kunta ja kaavan laatija. Neuvottelussa käsiteltiin kaavaluonnoksesta saatu osallispalaute. Osaltaan Pälkäneen kunnan rakennuslautakunnan lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella esitetään, että kaavaluonnoksessa Koiviston tilan eteläisemmälle palstalle osoitettu uusi lomarakennuspaikka osoitetaan kaavaehdotuksessa tilan pohjoisemmalle palstalle. Näin muutettuna mm. tilan pidempi ranta-alueen osa (eteläisempi palsta) säilyy yhtenäisesti rakentamisesta vapaana rannanosana. Uusi rakennuspaikka sijoittuu vanhojen rakennuspaikkojen väliin rannanosalle, jolla ei ole nykyisen rakentamistilanteen vuoksi merkitystä rakentamisesta vapaana rantana (esim. rantautumispaikkana). Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maankäytön suunnittelija

4 Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy VASTINE Pälkäneen kunta Kunnanhallitus LEENA PARTASEN MIELIPIDE KOIVISTON RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA 1. Vaatimus ranta-asemakaava ehdotuksen hylkäämisestä Koiviston tilan Rno 1:341 ranta-asemakaavaehdotus olisi toteutuessaan rikoslain ja useissa kohdin MRL:n säädösten vastainen. Se estäisi Ympyriäisenmäen tilan rantapalstan tierasitteen käytön. Tierasite on perustettu lainvoiman saaneessa maaoikeuden päätöksessä. Rantaasemakaavaehdotus sisältää siten kirjallisen suunnitelman hallinnan loukkaamiseen, jota loukkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko. Näin ollen ranta-asemakaavaehdotus on hylättävä. Vaatimukseni tarkemmat perustelut seuraavissa kohdissa. 2. Koiviston tilan ranta-asemakaavaehdotus ja rikoslainsäädökset Kaavaehdotuksessa rantasauna (sa 1/25) on sijoitettu Ympyriäisenmäen tilan rantapalstalle vievälle rasitetielle katkaisten tieyhteyden. Tierasite on perustettu lainvoiman saaneessa maaoikeuden tuomiossa perustuen kiinteistönmuodostuslain 156 pykälään (ks liite 1). Siten kaavaehdotus sisältää kirjallisen suunnitelman ja yrityksen rikoslaissa mainittuun hallinnan loukkausrikokseen (RL 11 ), joten ehdotus pitää hylätä jo näillä perusteilla. 2.1 Asian taustaa Koiviston emätilasta on aiemmin erotettu Tulikallion tila Rno 1:176 ja jäljelle jäänyt osuus jaettu pitkässä ja riitaisessa halkomistoimituksessa Koiviston ja Ympyriäisenmäen tiloihin. Heti halkomisen alkuvaiheessa toimitusmiehet ehdottivat ranta-asemakaavan laatimista. Toimitusmiesten mukaan ranta-asemakaava laatimalla päästäisiin oikeudenmukaisimpaan rantarakennusoikeuksien jakoon. Heikki Koivisto ei suostunut tähän ehdotukseen. Kävi ilmi, että hän ja myötäpuolensa olivat jo jakaneet rantarakennukset ja oikeudet perinnönjakosopimuksella keskenään (liite2). Perinnönjakosopimuksella on sovittu mm. Heikki Koivistolle ikuinen nautintaoikeus rantasaunaan ja jaettu myötäpuolelle vieressä oleva lomarakennuspaikka. Lopullisessa lainvoimaisessa maaoikeuden tuomiossa rantasauna jäi kuitenkin Ympyriäisenmäen tilan puolelle.

5 Valtioneuvoston liitettyä Kukkiajärven Natura 2000 verkostoon tapahtui tai olisi pitänyt tapahtua rantarakentamisen vähentymistä, joka koskee niin Koiviston emätilaa kuin muitakin rantatiloja (ks KHO ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamispäätökset Luopioisten rantayleiskaavasta). Yhtenä hylkäämisperusteena oli Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kukkiajärven alueella aikaisemmin toteutettu paikoin hyvin tiheä rakentaminen ei kuitenkaan voi olla peruste osoittaa kaavassa niin runsaasti uusia toteutettavia rakennuspaikkoja, että kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39.n ja 73 :n rantayleiskaavan sisällölle asettamia vaatimuksia. Rantayleiskaavassa oli merkitty Koiviston tilalle uusi rantarakennuspaikka eteläisen palstan eteläosaan. Valmistelut rakennusten sijoittamiselle nykyisen kaavaehdotuksen ja Heikki Koiviston anoman kumoutuneen poikkeuslupa hakemuksen mukaisesti eteläisen rantapalstan pohjoisreunalle aloitettiin rakentamalla alueelle tiestö. Seuraavaksi tuli rantarinteeseen siirrettävä saunamökki, joka oli paikoillaan parisen vuotta ilmeisesti ilman mitään rakennuslupaa. Ainakaan MRL:n mukainen naapurien kuuleminen jätettiin tekemättä. Lisäksi aivan rannassa ja Ympyriäisenmäen tilan saunan ja rajan välittömässä läheisyydessä olevaa aluetta on käytetty roskien kaatopaikkana (ainakin kolme osittain lahonnutta venettä, risoja huonekaluja ym. sekalaista roinaa kts. kuva 1). Siten jo nyt näistä toimista on ollut huomattavaa elinympäristönlaadun heikkenemistä ja maisemallista haittaa Ympyriäisenmäen tilalle, ja häiriöt tulisivat huomattavasti lisääntymään, jos kaavaehdotuksen rakennukset sijoitettaisiin siinä mainituille paikoille. 3. Yksityiskohtaiset perustelut 3. 1 Ehdotuksen luontoselvitys Rantakaavaehdotuksen luontoselvitys on puutteellinen. Luontoselvityksen on laatinut ympäristönsuojelusihteeri Hannu Ale n Kaavaehdotus koostuu eteläisestä, pohjoisesta ja luotopalstasta. Luontoselvitys on tehty kuitenkin vain eteläiselle palstalle. Selvityksen johdannossa mainitaan, että myöhäisen ajankohdan ( ) vuoksi linnuston osalta ei havaintoja juurikaan saatu. Eteläisenkin palstan osalta selvitys on muutoinkin puutteellinen, koska avokallioiden pioneerikasvillisuudesta ei mainita mitään (ks kuva 2). Eteläinen palsta, varsinkin sen pohjoisosa, vastaa varsin tarkoin Natura 2000 alueiden kallioiden pioneerikasvillisuustyyppiä 8230 (Natura 2000 luontotyyppiopas, Suomen Ympäristökeskus) Yllä mainittuine puutteineen luontoselvitys on silmiinpistävän poikkeuksellinen. Tämä ilmenee erityisesti tarkasteltaessa Ale nin äskettäin laatimia luontoselvityksiä mm. Rajalanniemen, Kuikon ja Niittylän ranta-asemakaavaehdotuksissa, joissa alueen linnusto on tutkittu tarvittaessa kahteenkin kertaan ja rakennuspaikkojen sijoittelusta on tehty ehdotuksia sen mukaan missä ne heikentäisivät vähiten luontoarvoja. Koiviston tilan osalta olisi ollut kaksi kevättä ja kesää aikaa täydentää luontoselvitystä linnuston osalta, varsinkin kun Kukkiajärven Natura 2000 kohteeseen kuuluu lintudirektiivin I linnuista kuikka ja kalatiira, ja Kukkiajärvellä pesii valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja mm. selkälokki.

6 Koska luontoselvitys ei kattanut kuin eteläisen palstan ehdotetusta rantaasemakaava alueesta, niin rantarakentamisen suhdetta luontoarvoihin kokonaisuutena ei voida myöskään arvioida. Jos pohjoinen palsta olisi otettu arvioinnissa huomioon, niin todennäköisesti rantarakentamisen sinne todettaisiin heikentävän kaavaehdotusalueen luontoarvoja vähiten. Alueella on aikaisemmin ollut lähes parikymmentä vuotta lomarakennus. Näyttä siltä, että tämä luontoselvitys on laadittu lähtien päinvastaisesta asetelmasta; ensin on päätetty rakennusten paikat ja tämän jälkeen ympärille on laadittu suosiollinen luontoselvitys. Luontoarviossa ei ole mainittu myöskään kaavaehdotuksessa merkittäväksi maisemakohteeksi merkityllä rantaosuudella olevalla avokallion vieressä olevaa ympäristöä monella tavoin häiritsevää roskien kaatopaikkaa. Yhteenvetona yllä mainituista seikoista on, että luontoselvitys on niin puutteellinen, että ranta-asemakaavaehdotusta ei pidä hyväksyä puutteellisen suunnittelun vuoksi MRL 5 :n vastaisena. Muista kaavaehdotuksen vaikutuksista ja puutteista 3.2 Ranta-asemakaavaehdotus ja MRL 73 :n erityisistä sisältövaatimuksista Loma-asunnon (RA-1) rakennuspaikka on aivan Ympyriäisenmäen tilan rajalla pilaten yleisesti maisemakuvaa, sillä rakennuspaikka on avokalliolla. Koiviston tilalla on äskettäin tehty laajoja avohakkuita aivan teihin kiinni. Niemikunnantien rannanpuolellakin ko rakennuspaikallakin on tehty rankkoja harvennuksia, joten rakennukset näkyisivät sekä tielle että Ympyriäisenmäen ja Haaviston tiloille. Pirkanmaan ympäristökeskuksen Pirkanmaan Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa mainitaan Niemikunta maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä (Niemikunnan kulttuurimaisema). Tielle näkyvät uudisrakennukset pilaisivat tätä vaikutelmaa myös Haaviston tilan (Rno 1/5) vanhan mäkitupamiljöön (kuva 3 liitteenä) suhteen. Kaavaehdotuksen eteläisen palstan pohjoisosan rantavyöhyke on rannassa avokalliota ja rantavyöhyke yleisesti rantaan viettävää harvapuustoista rinnettä. Alue ei näin ollen ylipäätään sovi rantarakennusten paikaksi, sillä rakennukset näkyisivät järvelle ja naapuritontille aiheuttaen maisemallista haittaa. Lisäksi kallioinen maaperä aiheuttaa sen, että käytettyjä talousvesiä ei pystytä imeyttämään maaperään. Talousvedet käsittelynkin jälkeen valuisivat, osittain Ympyriäisenmäen tilan maa-alueen kautta, järveen aiheuttaen hajakuormitusta ja heikentäen veden laatua. Siten rakennusten sijoittelu on MRL 73 :n ja haja-asutusalueiden rakennuksien talousvesien käsittelyä koskevan asetuksen (VN asetus 542/2003) vastainen. Kaavaehdotuksessa annetaan ymmärtää, että siirtämällä rakennukset eteläisellä palstalla vähän pohjoisemmaksi verrattuna aiempaan hylätyksi tulleeseen poikkeuslupahakemuksen tilanteeseen, olisi saavutettu ihanteellinen lopputulos. Tosiasiassa tilanne on edelleen MRL 73 :n säännösten vastainen. Pisin yhtenäinen rakentamaton ranta-alue saadaan sijoittamal-

7 la rakennukset pohjoiselle palstalle, jossa on aiemminkin ollut lomarakennus eli paikka on lomarakentamiseen sopiva. Palstalle johtaa vanha maataloudessa ja metsähoidossa käytetty tie. Jos rakennukset välttämättä pitää sijoittaa eteläiselle palstalle, niin vähiten huono vaihtoehto on palstan eteläisin osa, jolloin luontotyypiltänsä ja maisemallisesti arvokkain kallioaluekokonaisuus säilyy luonnontilaisena. Tämä eteläisin alue oli kumoutuneessa rantayleiskaavassa merkitty Koiviston tilan uudeksi rantarakennuspaikaksi, joten alueen on katsottu kunnan selvitysten perusteella olevan tähän tarkoitukseen sovelias. Näilläkin perusteilla tämä rantakaavaehdotus pitäisi hylätä. 3.3 Ranta-asemakaavaehdotuksen suhde muuhun kaavoitukseen Koiviston tilalle on äskettäin haettu rantarakentamista poikkeuslupamenettelyllä. Lupahakemus hylättiin ympäristökeskuksen, hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden taholta (ks yksityiskohtaiset perustelut kyseisistä päätöksistä). Tämä nyt ehdotettu ranta-asemakaava ei poikkea mitenkään oleellisesti aiemmasta hylätystä poikkeuslupahakemuksesta varsinaisen sisältönsä osalta, kuten edellä on selvitetty. Ilmeisesti ainoana lisänä puutteellisen luontoselvityksen lisäksi verrattuna poikkeuslupahakemukseen, on kaavaehdotuksessa mainittu maisemallisesti arvokas (ma-) rannassa oleva avokallioalue, joka valitettavasti on osittain pilattu roskien kaatopaikalla, ja pilaantuisi lopullisesti, jos vielä sen läheisyyteen tulisi rakennus. Koska nyt käsiteltävä ranta-asemakaavaehdotus ei kaavoituksellisestikaan poikkea mitenkään oleellisesti asiasisällöltään ja rantarakennuspaikkojen puolesta jo aiemmin kaikissa mahdollisissa oikeusasteissa hylätystä poikkeuslupahakemuksesta, ei sitä pidä tämänkään takia hyväksyä. Hallintooikeuden ja KHO:n päätöksissä on otettu myös kantaa siihen, että minkä asteisella kaavoituksella rantarakentamista pitäisi kokonaisuutena ohjata Kukkiajärven Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella erityisesti ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 3.4 Ranta-asemakaavaehdotus ja vaikutukset elinympäristöön Kaavaehdotuksessa (kohta 5.4.1) vähätellään suuresti aiottujen rakennuspaikkojen vaikutusta Ympyriäisenmäen tilan elinympäristöön. Tosiasiassa rajanaapureina olevien Koiviston ja Ympyriäisenmäen tilojen omistajien välillä ei ole ollut vuosikymmeniin keskustelu tai muitakaan suoria yhteyksiä (sama koskee liitteessä 2 mainittua toista jakosopimuksen osakasta) vaan asiat (=riidat) on hoidettu käräjäoikeuden, pesäselvittäjän, maanmittauslaitoksen, maaoikeuden, asianajajien ja asiamiesten välityksellä. Täten mitään normaaleja naapuruussuhteita ei ole. Ei ole helposti ymmärrettävissä, miksi Heikki Koivisto tai myötäpuolensa haluavat rakentaa rakennukset aivan Ympyriäisenmäen tilan rajalle, kun ranta-alueella olisi muita monessa suhteessa parempia rakennuspaikkoja. Ainoana pelottavana selityksenä on ilmeisesti korostunut halu ja tarve jatkuvaan kiusantekoon, jolloin muut järkisyyt jäävät sivuun. Esimerkkinä

8 vuosikausia jatkuneesta kiusanteosta, on jo aiemminkin mainittu, Ympyriäisenmäen tilan rantasaunasta muutaman metrin päähän, aivan rajalle perustettu kaatopaikka, jossa samat roinat ovat olleet maisemaa pilaamassa ja elinympäristöä häiritsemässä jo ainakin vuosikymmenen Siten MRL 54 :ssä mainittu elinympäristön laatu merkittävästi heikkenee, jos rakennukset sijoitetaan aivan lähelle Ympyriäisenmäen tilan rajaa. Toivottavasti kunnanhallitus ottaa huomioon edellä esitetyt seikat koskien elinympäristön laadun oleellista heikkenemistä, jos kaavaehdotuksen rakennukset sijoitetaan aivan Ympyriäisenmäen tilan läheisyyteen, eikä hyväksyisi kaavaa tämänkään syyn perusteella. 3.5 Tiedonsaanti Pyydän, että minulle lähetetään asiaa koskevat päätökset kirjallisesti, postitettuna seuraavaan osoitteeseen: Leena Partanen Mäntymäentie Kauniainen Vastine : 1. / 2. Koiviston ranta-asemakaavaluonnoksessa esitettyä maankäyttöratkaisua ei tule hylätä siitä syystä, ettei siinä ole huomioitu mielipiteessä esille tuotua tierasitetta. Tierasitteen puuttuminen johtuu kaavan laatijan virheestä, joka voidaan korjata kaavaehdotusvaiheessa. Esitetään, että kaavakartalle lisätään ko. tierasite perustetun tieoikeuden mukaisesti 5 m leveänä ajoyhteysmerkintänä (ajo-1). 2.1 Luopioisten rantayleiskaavan kumoamispäätös on huomioitu Pälkäneen kunnan nykyisessä rantasuunnittelukäytännössä siten, että rantaviivan muunto tulee tehdä käyttäen kumoutuneen rantayleiskaavan rantaviivan muuntotapaan verrattuna tiukempaa Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntomallia. Rikkonaisilla rannanosilla Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntotapa vähentää rakennuspaikkojen lukumäärää, mutta Koiviston emätilan kaltaisilla yhtenäisillä rannanosilla muunto ei juurikaan vaikuta rakennuspaikkojen määrään. Etelä-Savon liiton muuntomallin tarkoituskin on toimia siten, että se leikkaa rakentamisen määrää erityisesti rannoilla, missä vastaranta on lähellä. Yhtenäisillä rannanosilla, missä rakentamisesta ei aiheudu häiriötä vastarannalle voidaan puolestaan sallia enemmän rakentamista. Koiviston ranta-asemakaava on laadittu noudattaen Pälkäneen kunnan nykyistä rantasuunnittelu- ja mitoituskäytäntöä. Ranta-asemakaavan laatiminen Koiviston tilalle on jo maanomistajien tasapuolisen kohtelun lähtökohdista perusteltua.

9 Asian taustoja kohdassa esitettyihin muihin näkemyksiin emme kaavan laatijana ota kantaa. 3.1 Alueen avokalliokohteet on todettu kaavan luontoselvityksessä alueen merkittävimmiksi luontoelementeiksi. Rannan avokallio on todettu merkittäväksi maisemakohteeksi. Kaavalla ei ole ollut tarkoitus osoittaa rakentamista rannan avokallioalueelle. Todettakoon, että tilan RN:o 1:340 rantasauna sijaitsee aivan rannan avokallioalueen vieressä. Kyseistä avokalliota ei voida siten nykyisinkään pitää täysin luonnontilaisena maisemakokonaisuutena. Kaavan luontoselvitys on perusteltua päivittää ja tarkistaa samalla myös Koiviston tilan pohjoisempi palsta esitetyn mielipiteen perusteella. Esitetään, että kaavan luontoselvitys päivitetään ja laajennetaan koskemaan koko kaava-aluetta. Hannu Alén on päivittänyt luontoselvityksen kesällä Luontoselvityksen päivityksen perusteella myös Koiviston tilan pohjoisempi rantapalsta sopii rakentamisalueeksi. Alueella ei ole kaavoituksessa huomioitavia luonto- tai maisema-arvoja. 3.2 Kaavaluonnoksessa osoitettu rakennuspaikka sijaitsee vain osittain mainitulla avokallioalueella. Tavoitteena oleva rakentaminen voidaan toteuttaa kokonaan avokallioalueen ulkopuolelle. Kaava-alueelta ei ole näköyhteyttä Haaviston tilalle RN:o 1:5 eikä kaavaluonnoksessa osoitettu rakentaminen vaikuta Haaviston tilan rakentamismiljööseen. Ranta-asemakaavan alue ei rajaudu välittömästi myöskään Niemikunnan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön eikä kaavaluonnoksessa osoitetulla rakennuspaikalla voida katsoa siten olevan vaikutusta Niemikunnan kulttuuriympäristöön. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu rakentamista rannan avokallioalueelle. Osoitetusta rakentamisesta ei myöskään aiheudu merkittävää maisemavaikutusta järvelle, koska rantaan on osoitettu ainoastaan saunan rakennusala ja sekin on sijoitettu tavanomaista saunan rakentamisetäisyyttä kauemmaksi rannasta. Varsinainen rakennuspaikka sijaitsee n. 100 m päässä rannasta eikä loma-asunnon rakentaminen tällä etäisyydellä rannasta aiheuta merkittävää maisemavaikutusta vesistölle. Kaavaluonnoksen mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu myöskään tavanomaista loma-asutusta suurempaa häiriötä Ympyriäismäen tilalle. Talousjätevesiasetus määrää jätevesien käsittelylle vähimmäispuhdistusvaatimukset, joka tulee saavuttaa rakennuspaikan olosuhteista riippumatta. Jätevesien käsittelyyn on nykyisin löydettävissä toimiva ja asetuksen vaatimustason mukainen ratkaisu erilaisiin olosuhteisiin.

10 Kaavaluonnoksessa Ympyriäismäen tilan eteläpuolelle osoitettu rakennuspaikka muodostaa yhtenäisen rakentamiskokonaisuuden Ympyriäismäen tilalle rakentuneen rantasaunan kanssa. Koiviston tilan eteläosan alava rannanosa soveltuu huonosti rakentamiseen. Alavan rannanosan jälkeen eteläosan maasto nousee lisäksi lyhyellä matkaa jyrkästi. Tilan eteläisemmän palstan eteläosan ranta soveltuu rakentamiseen merkittävästi huonommin, kuin palstan pohjoisreuna. Osoittamalla uusi rakennuspaikka Koiviston tilan pohjoisemmalle palstalle säilyisi tilan pidempi rannanosa kokonaisuutena rakentamisesta vapaana. Toisaalta myös kaavaluonnoksen mukainen rakennuspaikan sijoittaminen yhtenäisesti naapuritilan rantasaunan viereen turvaa MRL:n sisältövaatimusten mukaisesti riittävän yhtenäisen rakentamisesta vapaan rannan säilymisen. 3.3 Koiviston tilan rantarakentamista koskevassa ympäristökeskuksen kielteisessä poikkeamislupapäätöksessä todetaan, että tilan rantarakentaminen tulee tutkia ranta-asemakaavalla tai laajemman kokonaisuuden kattavalla kunnan toimesta laadittavalla yleiskaavalla. Sittemmin Pälkäneen kunta on päättänyt luopua rantayleiskaavojen laatimisesta, minkä vuoksi nykyisin ranta-asemakaavan laatiminen on ainoa mahdollinen tapa selvittää Koiviston tilan ranta-alueen rantarakennusoikeus. 3.4 Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei vähätellä kaavan vaikutuksia naapuritilan olosuhteisiin. Kaavaluonnoksessa on kuitenkin osoitettu ainoastaan yksi uusi tavanomainen lomarakennuspaikka toisen tavanomaisen rantarakennuspaikan (saunan) viereen yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Tästä ei voida katsoa aiheutuvan lähtökohtaisesti tavanomaista rantarakentamista merkittävämpää häiriötä kummallekaan osapuolelle. Kaavallisesti tarkasteltuna vaikutus on samansuuruinen kuin minkä tahansa kahden tavanomaisen lomarakennuspaikan vaikutus toisiinsa. Kaavan laatijana emme pysty tekemään vaikutusarviota mahdollisten kiinteistöjen omistajien keskinäisten erimielisyyksien pohjalta. Kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut sijoittaa uusi rakennuspaikka mahdollisimman lähelle Ympyriäismäen tilaa, jolloin rakentamisesta vapaata rantaa säilyy mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista ei ole kuitenkaan ollut tarkoitus sijoittaa häiritsevän lähelle naapuritilan rajaa. Edellä kohdassa 1. / 2. esitetty rasitetien huomioiminen edellyttää saunan rakennusalan siirtämistä kauemmaksi Ympyriäismäen tilan rajasta, mikä on helposti tehtävissä. Lisäksi mahdollista rakennuspaikkojen toisilleen aiheuttamaa häiriövaikusta voidaan tarvittaessa huomioida esim. osoittamalla rakennuspaikkojen väliin luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkintä, jolla puusto tulee säilyttää. Rakennuspaikkojen toisilleen aiheuttaman häiriövaikutuksen puolesta Koiviston tilan uusi rakennuspaikka voidaan osoittaa kaavaluonnoksen mukaisesti tilan eteläisemmälle palstalle Ympyriäismäen tilan viereen.

11 3.5 Esitetään, että Pälkäneen kunta toimittaa asiaa koskevat kaavan ehdotus- ja hyväksymisvaiheen päätökset Leena Partaselle ilmoitettu osoitetieto : Leena Partanen Mäntymäentie Kauniainen YHTEENVETO Esitetään, että - kaavaehdotuksessa osoitetaan Koiviston tilan eteläisemmälle palstalle kaavaluonnoksesta puuttunut tierasite perustetun tieoikeuden mukaisesti 5 m leveänä ajoyhteysmerkintänä (ajo-1). - kaavan luontoselvitys päivitetään ja laajennetaan koskemaan koko kaava-aluetta. - uusi rakennuspaikka osoitetaan kaavaehdotuksessa Koiviston tilan pohjoisemmalle palstalle - Pälkäneen kunta toimittaa asiaa koskevat kaavan ehdotus- ja hyväksymisvaiheen päätökset Leena Partaselle. Selvityksiin ja kaavaluonnokseen tehtäväksi esitetyt täydennykset ja muutokset huomioivat naapuritilan omistajan kaavaluonnoksen sisältöön esittämät täydennys- ja muutosvaatimukset. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maankäytön suunnittelija

12 Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy VASTINE Pälkäneen kunta Kunnanhallitus PIRKANMAAN LIITON ILMOITUS KOIVISTON RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Maakunta-arkkitehti Leena Roppola Pirkanmaan liitosta ilmoitti, ettei Pirkanmaan liitto anna lausuntoa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Vastine : Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa ilmoituksen perusteella. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maankäytön suunnittelija