RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-8 (RA ja RA-2) SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUE (M), VESIALUE (W) JA VENEVALKAMA-ALUEET (LV)

Transkriptio

1 LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-8 (RA ja RA-2) SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUE (M), VESIALUE (W) JA VENEVALKAMA-ALUEET (LV) RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ranta-asemakaavan muutos koskee kaikkia vanhan ranta-asemakaava-alueen kiinteistöjä: Luhanka 435 Judinsalo 401-2:260 Kallioniemi 2:276 Partala 2:268 Päijätranta 2:295 Onerva 2:275 Kaupinhelmi 2:296 Kanerva 2:242 Katajaranta 2:297 Kaupinruusu 2:274 Kaupinkallio 2:298 Kaupintähti 2:287 Suvi-Helmi 2:299 Kaupinrinne 2:301 Keijuniitty 2:300 Keijuranta 2:256 Lehtoranta (osa, joka kumotaan) KAAVOITUS KOSKEE RANTAKAAVANA VAHVISTETUN KAUPINLAHDEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA KAAVAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA KAAVAMERKINTÖJEN AJANTASAISTAMISEN OSALTA. KAAVAMUUTOS KUMOAA VOIMAANTULLESSAAN VANHAN KAAVAN KOKONAAN.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KUNTA: LUHANKA (435) KYLÄ: JUDINSALO (401) KAAVAN NIMI: KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KIINTEISTÖT: - 2:276 Partala - 2:295 Onerva - 2:296 Kanerva - 2:297 Kaupinruusu - 2:298 Kaupintähti - 2:299 Kaupinrinne - 2:300 Keijuranta - 2:260 Kallioniemi - 2:268 Päijätranta - 2:275 Kaupinhelmi - 2:242 Katajaranta - 2:274 Kaupinkallio - 2:287 Suvi-Helmi - 2:301 Keijuniitty - 2:256 Lehtoranta (kumottava osa) Vesialueet: Järvelän vedet Kiiskilän vedet Jakoperä MUODOSTUVAT KORTTELIT JA MUUT ALUEET: RA korttelit 1 7 RA-2 kortteli 8 M-, W- JA LV-ALUEET POHJAKARTTA: 1:2000, ETRS GK26 - koordinaatisto. Mittausluokka 3. Korkeusjärjestelmä N60. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 2 / 34

3 YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT Kaavaprosessin vaiheet A) Vireilletulovaihe: - Vireilletulo, kunnanhallitus viranomaisneuvottelu Keski-Suomen Ely-keskuksessa Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan - Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla internetissä Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa B) Valmisteluvaihe: - Liito-oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa - Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa - Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta sekä lausuntojen pyytäminen viranomaisilta ja kaava-alueen maanomistajilta - Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 3 / 34

4 C) Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe: - Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä Kunnanhallitus - Kunnanvaltuusto Ranta-asemakaavan sisältö ja tarkoitus - Ranta-asemakaava on laadittu loma-asumisen järjestämiseksi. - Kaavan rakennusoikeuksia lisätään sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä täsmennetään. Ranta-asemakaavan toteutus - Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta kokonaan. Rantaviivan pituus - Todellisen rantaviivan pituus on noin 3300 m. Yli puolet tästä jää vapaaksi rakentamiselta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 4 / 34

5 Sisältö YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET SIJAINTI JA NYKYTILANNE RAKENNUSKANTA LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SEKÄ MAISEMA MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET TOPOGRAFIA LIITO-ORAVASELVITYS METSÄTALOUSSUUNNITELMA: YHDYSKUNTATEKNISET LAITTEET JA VERKOSTOT SEKÄ LIIKENNEYHTEYDET: PALVELUT: RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET OSALLISET VIRANOMAISYHTEISTYÖ TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN OSALLISTEN MIELIPITEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto ALUEVARAUKSET JA PINTA-ALAT Korttelialueet Muut alueet ja liikennejärjestelyt KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITTAMISTAPA TOTEUTETTAVAN RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Emätilaselvitys - Alueen luontoarvot - Voimassa oleva, kumottava ranta-asemakaava - Kaavaluonnosvaiheen lausunnot - Tilastolomake Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 5 / 34

6 1. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET Yhteenveto: MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tulee mitoittaa niin, että suunnittelutehtävän merkitys ja laajuus otetaan huomioon. Metsätaloussuunnitelmassa on huomioitu metsälain kannalta arvokkaat luontokohteet, jotka otetaan kaavaratkaisussa huomioon. Luonnonympäristöä on maastokäyntien lisäksi selvitetty ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista. Liito-oravaselvitys laadittiin kevättalvella Alueelta ei löydetty havaintoja liitooravista. Maisemallisia arvoja on selvitetty kaavaa laadittaessa suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Maaperää ja arvioita pohjavedestä on selvitetty maastokäynneillä ja taustaaineiston perusteella. Emätilaselvitys ja mitoitus: Ranta-asemakaavaa varten laadittiin emätilatarkastelu, josta selviää emätilan muodostumishistoria sekä rantaviivan pituus. Emätilatarkastelu on tämän selostuksen liitteenä. Vanha kumottava ranta-asemakaava noudattaa yleisesti ottaen rantayleiskaavan rantarakentamisen mitoitusnormeja rakennuspaikkojen kokonaislukumäärän osalta. Lisärakennusoikeuden osoittaminen: Rakennusoikeuksien osoittamisessa on ollut lähtökohtana rantayleiskaavaan perustuvat rakennusoikeudet ja kaavamääräykset. Suoritetuilla maastokäynneillä on tutkittu tarkemmin rakentamisen sijoittumista ja määrää tonteilla. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset: Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella sijaitsee vanha verkkovaja, joka suojellaan maanomistajien aloitteesta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 6 / 34

7 1.1 Sijainti ja nykytilanne Alueella on voimassa rantakaavana vahvistettu Kaupinlahden ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutos koskee koko vanhaa kaava-aluetta ja nykyisin seuraavia kiinteistöjä Luhangan (435) kunnan Judinsalon (401) kylässä: - 2:276 Partala - 2:295 Onerva - 2:296 Kanerva - 2:297 Kaupinruusu - 2:298 Kaupintähti - 2:299 Kaupinrinne - 2:300 Keijuranta - 2:260 Kallioniemi - 2:268 Päijätranta - 2:275 Kaupinhelmi - 2:242 Katajaranta - 2:274 Kaupinkallio - 2:287 Suvi-Helmi - 2:301 Keijuniitty - 2:256 Lehtoranta (osa, joka kumotaan) Kaava-alue on yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Päijänteen rannalla käsittäen Retuenlahden, Kaupinlahden ja Pölkynniemen ranta-alueita. Ympäröivät vesialueet ovat: Järvelän vedet, Kiiskilän vedet ja Jakoperä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 61,67 ha. Kaavamuutos laaditaan koko vanhan kaavan alueelle, jotta vanha kaava saadaan kumottua kokonaan. 1.2 Rakennuskanta Kiinteistöille 2:242, 2:274, 2:268, 2:260 sekä 2:287 on rakennettu loma-asuntoja. Lisäksi Kaupinniemessä sijaitsee vanha nuottatalas, joka on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi voimassa olevassa kaavassa. Muut tontit ovat rakentamattomia. Maastossa on tarkasteltu mahdollisen lisärakentamisen sijoittumismahdollisuuksia tonteille. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 7 / 34

8 Tilan Katajaranta RN:o 2:242 rakennukset Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 8 / 34

9 Tilan Kaupinkallio RN:o 2:274 loma-asunto Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 9 / 34

10 Tilojen Kallioniemi RN:o 2:260 ja Päijätranta RN:o 2:268 rakennuksia Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 10 / 34

11 Tilan Suvi-Helmi RN:o 2:287 rakennuksia Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 11 / 34

12 Vanha nuottatalas vastarannalta kuvattuna. Nuottatalas. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 12 / 34

13 1.3 Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä maisema Luonnonympäristöä ja maisemaa on selvitetty alueella suoritetuilla maastokäynneillä ja hyödyntämällä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja. Luonnon- ja kulttuuriympäristönsuojelun paikkatietoaineistot tarkistettiin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä : Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 13 / 34

14 Tietojärjestelmään ei ole tallennettu kaava-alueeseen kohdistuvia merkintöjä. Voimassa olevan ranta-asemakaavan rajaus on tallennettu tietojärjestelmään. Yleistä luonnonympäristöstä: Alue sijaitsee Päijänteen rannalla ja rantaviivaa on noin kolmen kilometrin verran. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 14 / 34

15 Kallioisilla niemillä on maisemallisia arvoja. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 15 / 34

16 Kaava-alueella harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 16 / 34

17 1.4 Maa- ja kallioperä sekä luokitellut pohjavesialueet Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 17 / 34

18 - Kaava-alue ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. 1.5 Topografia Kuva alueen pinnanmuodoista 1.6 Liito-oravaselvitys Liito-oravan suojelu perustuu Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun erityissäännöksiin. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 :ssä, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Elinympäristö: Liito-orava viihtyy kuusivaltaisissa metsissä, mutta sen lisäksi elinpiirillä tulee olla riittävästi ravintopuita. Liito-orava ei pesi aivan nuorissa metsissä. Liito-oravan pesäpaikaksi kelpaa puun kolo tai oravan rakentama risupesä. Lisäksi liito-oravia on tavattu myös pöntöistä ja rakennuksista. Liito-oravalla on monesti useita pesäpaikkoja. Aikuiset liito-oravat liikkuvat laajalla alueella. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja uroksen jopa 60 ha. Naaraat elävät lähes aina toisistaan erillisillä elinpiireillä, kun urosten elinpiirit voivat sijaita päällekkäin. Uroksen yhden laajan elinpiirin sisällä voi olla useita pienempiä naaraiden elinpiirejä. Liitooravanaaraiden lisääntymispaikat ovat yleensä varttuneissa kuusivaltaisissa metsissä. Liito-orava on yöeläin, joka lepää päivällä puunkolossa tai pesässä. Liito-oravia ei yleensä tavata päiväsaikaan. Useimmiten ainoa merkki liito-oravasta on suurten kuusten tai kolopuiden alla olevat ulosteet, riisinjyvän kokoiset keltaiset tai kellanruskeat papanat. Kesällä ja syksyisin papanoiden löytäminen on vaikeaa, koska ne hajoavat nopeasti ja hukkuvat kasvillisuuden sekaan. Talvella papanat katoavat lumeen. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 18 / 34

19 Paras liito-oravien selvitysaika on keväällä noin huhtikuun alusta kesäkuun loppuun (alueellisia eroja lumien sulamisessa) saakka, jolloin papanakasat ovat melko helposti löydettävissä. Selvitysmenetelmä: Selvityksessä pyritään löytämään liito-oravan asuttamat metsiköt etsimällä liito-oravan ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan jätöksiä eli papanoita. Papanoita voi löytyä myös oksien tyvistä ja puun rungon raoista. Papanoita on usein alueen suurimpien haapojen ja kuusten alla. Myös kolopuut merkitään ja tarkastetaan niiden alustat. Jos liito-oravan papanoita löydetään, etsitään lähiympäristöstä lisää ruokailujätöksiä. Puut, joiden luota löydetään papanoita, merkitään kartalle joko pisteinä tai alueina. Esiintymäalueet rajataan kartalle löydettyjen papanoiden ja metsäkuvioiden perusteella. Papanoiden perusteella ei ole mahdollista päätellä liito-oravien tarkkaa määrää tai sukupuolta. Papanat ovat riittävä osoitus siitä että alueella asustelee liito-orava tai useampia. Papanoiden löytyminen ei ole aina välttämättä merkki siitä että ko. puut tai paikat olisivat liito-oravalle välttämättömiä. Papanoita jää myös läpikulkupaikoille, mutta liito-oravat liikkuvat myö alueilla, joissa papanoita ei ole havaittavissa. Maastoselvityksissä on tärkeää rajata liito-oravalle sopivan metsän alueet, jotta voidaan arvioida rakentamistoimenpiteiden vaikutukset niihin. Lähteet: (useita eri sivuja) Huhtikuussa 2011 laadittu papanakartoitus: Kaava-alueen rakennuspaikkojen osalta selvitettiin liito-oravien esiintymistä papanahavainnointina. Työn ajankohta valittiin huhtikuun loppupuolelle, jolloin maastoolosuhteet olivat mitä parhaimmat selvityksen tekemiseen. Tonttialueita tutkittiin kolmena eri maastopäivänä huhtikuun lopulla Kaavan laatija kävi huolellisesti läpi kaikkien kaavatonttien alueet tutkien huolellisesti puiden tyviä sekä runkojen ja oksien hakoja. Tonttialueiden kaikkien isompien kuusten, tervaleppien, haapojen ja kolopuiden tyvet tarkistettiin. Mikäli alueelta löytyisi liito-oravien jätöksiä, alueelle pyydetään asiantuntija selvittämään liito-oravien mahdollisia kulkureittejä, pesäpuita ja ruokailualueita tarkemmin. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 19 / 34

20 Huhtikuu 2011 Huhtikuu Papanat olisivat olleet melko helposti havaittavissa, mikäli niitä olisi alueilta löytynyt. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 20 / 34

21 Huhtikuu Selvitysalueena olivat rakennuspaikkojen alueet, kuvassa keltaisella. Johtopäätökset: Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravista tai niiden käyttämistä pesä- tai ruokailupuista, sillä papanoita ei löytynyt. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 21 / 34

22 1.7 Metsätaloussuunnitelma: Partalan tilalle on laadittu metsätaloussuunnitelma Keski-Suomen Metsäkeskuksen toimesta. Metsätaloussuunnitelmassa on eroteltu suojeltavat metsäkuviot punaisella värillä. Kuvioista on laadittu kuvioluettelo, jossa on tarkentavasti kuvattu ko. kuvion maaperää, puustoa ja sen erityispiirteitä. Metsätaloussuunnitelman kuviotietoja hyödynnetään kaavan laatimisessa. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 22 / 34

23 1.8 Yhdyskuntatekniset laitteet ja verkostot sekä liikenneyhteydet: Alueella on rakennettuna sähköverkko ilmajohtoina. Sähköverkko yltää Pölkynniemeen, mutta ei kata koko kaava-alueen tontteja. Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa. Alueella on kattava ja hyväkuntoinen yksityistieverkosto. 1.9 Palvelut: Alue käyttää kirkonkylän palveluita. 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttikohtaisten rakennusoikeuksien lisääminen ja sen huomioiminen kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräykset on tarkoitus ajantasaistaa kokonaisuudessaan. Suunnittelu on käynnistynyt alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat vastaavat ranta-asemakaavan laatimisen kustannuksista ja kaavan toteuttamisesta. Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Alueella ei sijaitse valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luetteloituja erityiskohteita. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 23 / 34

24 Maakuntakaava: Maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu ministeriössä Alueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. Ranta-asemakaavan alue on merkitty karttaan sinisellä ympyrällä Yleiskaava: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava: Suur-Päijänne, Tammijärvi - Hauha ja pienet järvet. Yleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavatonttien mukaisesti rakennuspaikat RAmerkinnöin sekä maa- ja metsätalousalueet ja venevalkamat. ote rantaosayleiskaavasta Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 24 / 34

25 Rantaosayleiskaavan loma-asuntokortteleita koskeva kaavamääräys: Ranta-asemakaava: Alueella on voimassa Kaupinlahden ranta-asemakaava. Kaupinlahden ranta-asemakaava on vahvistettu Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 25 / 34

26 Nykyisessä ranta-asemakaavassa loma-asuntojen korttelit ovat RA ja RA 2. Rakentamisen määrää koskevat nykyiset kaavamääräykset ovat: RA: Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikoille voidaan sijoittaa kuhunkin yksi enintään 80 m² suuruinen loma-asunto. Sen lisäksi rakennusalalle voidaan sijoittaa 20 m² talousrakennuksia tai taloustilaa. Jos erillistä saunarakennusta ei rakenneta voidaan vastaavat saunatilat 20 m² rakentaa edellä mainittujen tilojen lisäksi rakennusalalle. Yhden tontin rakennusoikeus on max 120 m². Rakennusoikeutta on yhteensä 2280 m². RA 2: Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa lomaasuntoja ja muita vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. e=0.07. RA 2 alueelle on laadittava viranomaisten hyväksymä vesihuoltosuunnitelma ennen rakennuslupien myöntämistä Rakennusoikeutta on RA 2 - alueen pinta-alaan m² ja tehokkuuslukuun e=0.07 perustuen yhteensä 1176 m². sa Erillisen saunarakennuksen rakennusala. Alueelle saa sijoittaa enintään 20 m² suuruisen saunarakennuksen. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 26 / 34

27 Nykyisessä ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 3456 m². (19 x 120 m², RA-tontit m², RA 2-tontti = 3456 m²) Rakennusjärjestys: Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Pohjakartta: Alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000. Kartta on vanhentunut ja se uudistetaan kaavoituksen yhteydessä. Pohjakartan koordinaatisto muutetaan ETRS-GK26:ksi, mutta korkeusjärjestelmä säilytetään ennallaan N60-järjestelmässä. Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto: Maakuntakaavan selvitykset ja muu tausta-aineisto Rantaosayleiskaava siihen liittyvine selvityksineen Luhangan muinaisjäännösten inventointi (Keski-Suomen liitto, 2004) Luhangan rakennusinventointi 1996 Ortokuvat alueesta (ilmakuvat) Metsätaloussuunnitelmat 2.2 Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti vaikuttaa, ainakin: Luhangan kunta Keski-Suomen Ely-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen metsäkeskus 2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin em. viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 27 / 34

28 Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Keski-Suomen Elykeskuksessa Jyväskylässä. Kaavaluonnosvaiheessa pyydetään alustavat lausunnot / mielipiteet viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu vain tarvittaessa. Viranomaislausunnot on huomioitu lopullista kaavaratkaisua laadittaessa. 3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulovaihe: Vireilletulo, kunnanhallitus viranomaisneuvottelu Keski-Suomen Ely-keskuksessa Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla internetissä Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa Valmisteluvaihe: Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 28 / 34

29 Liito-oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa Alustavien lausuntojen pyytäminen viranomaisilta ja kaava-alueen maanomistajilta Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta. Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin väliseksi ajaksi Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe: Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx.xx.2011 xx.xx OSALLISTEN MIELIPITEET [täydennetään kaavoituksen aikana] VIREILLETULO- JA KAAVAN VALMISTELUVAIHE: Keski-Suomen Ely-keskus kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa vireilletulovaiheessa. OAS:aan tehtiin vähäisiä tarkistuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty muita mielipiteitä vireilletulovaiheessa. KAAVALUONNOS: Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotettiin alueen maanomistajia kirjeitse ja kuulutus julkaistiin Luhangan kunnan ilmoitustaululla, internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot K-S ELY-Keskukselta, K-S Liitolta, K-S Museolta sekä K-S Metsäkeskukselta. Saadut lausunnot ovat selostuksen liitteenä. Muilta osallisilta ei saapunut mielipiteitä kaavaluonnoksesta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 29 / 34

30 Lausunnot otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Ely-keskuksen lausunnossa mainittu karttaliite lisätään kaavaselostukseen ja luo-1 kaavamääräystä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla Keski-Suomen metsäkeskusta pyydettiin kommentoimaan luo-rajauksen ulottumisesta korttelin 7 alueelle. Rajaukseen ei nähty tarpeelliseksi tehdä muutoksia. M-alueita koskien, kaavaselostukseen lisätään maininta, että rakennusoikeudet ovat siirretty rakennuskortteleihin. Kaava-asiakirjoissa ja kaavaluonnoksessa aiemmin mainittu venetalas on terminä väärä, sillä kyseessä on nuottatalas. Rakennuksella ei ole nähty olevan rakennussuojelulain mukaisia suojeluperusteita (mm. peltikatto) ja Keski-Suomen museo ei ole esittänyt lausunnossaan muutoksia s-1 määräykseen. Tarvittaessa kaavamääräystä täsmennetään ennen kaavan hyväksymistä, sillä suojeluperuste voi syntyä kulttuurihistoriallisista syistä; Nuottatalas on tyypillinen nuotansäilytykseen tehty rakennus, joka kertoo jälkipolville entisajan kalastus- ja elintavoista. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen lukumäärään ei tehdä muutoksia. Vanha rantaasemakaava on todettu rakennuspaikkojen osalta rantayleiskaavan mukaiseksi. RA-tonttien rakennuspaikoille saa rakentaa vain yhden loma-asunnon ja enintään 4 muuta rakennusta. Tonttikohtainen kokonaisrakennusoikeus on 205 k-m². RA-2- tontilla sallitaan useamman loma-asunnon rakentaminen alueen tehokkuusluvun sallimissa rajoissa. Alue on säilytetty kaavamääräyksiltään ennallaan kumottavan rantaasemakaavan mukaisena. Tontin rakentamisen tehokkuus on e=0,07. Rantaviivan varaaminen rakentamiseen: Vapaata rantaviivaa jää yli puolet koko kaava-alueen rantaviivan pituudesta: Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluja. Alue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 30 / 34

31 5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alue ei liity vesihuoltoverkostoihin. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan yleisiä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelylle annettuja ohjeita ja määräyksiä. Jätehuolto järjestetään kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muu kiinteistöhuolto tapahtuu yksityisteiden kautta. 5.2 Aluevaraukset ja pinta-alat Korttelialueet Kortteli Tontti Pinta-ala, m² Kerrosala, k-m² käytetty k-m² 1 RA X 2 RA X X X 3 RA X 4 RA RA RA RA RA YHT RA M LV 2818 W KOKO ALUE YHT Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 31 / 34

32 RA-alueet: Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 150 m²:n suuruisen lomaasunnon, enintään 25 m²:n suuruisen saunarakennuksen sekä muita talousrakennuksia enintään 30 m². Rakennusten lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Rakennuspaikalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus on enintään 205 k-m². - Loma-asunnon enimmäiskerrosala määräytyy rakennuksen rantaetäisyyden mukaan seuraavasti: Vähintään 25 m rannasta 80 m² Vähintään 40 m rannasta 150 m² - Talousrakennuksen saa sijoittaa tontille 30 m etäisyydelle rantaviivasta. - Kaiken rakentamisen tulee sopeutua väritykseltään rantamaisemaan. Rakennusten ja rannan välinen puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. - Saunarakennusten kosteudelle alttiit rakennusten osat tulee sijoittua korkeustasoon m (N60) tai tätä ylemmäs. - Suurin sallittu kerrosluku on I½. RA-2 alue: Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa loma-asuntoja ja muita vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Alueen rakennusoikeus on e=0, Muut alueet ja liikennejärjestelyt M-alue: Rakennusoikeudet ovat siirretty M-alueilta kaavan rakennuskortteleihin. M-alueelle saa rakentaa vain vähäisiä maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennelmia ja katoksia yli 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Metsien hakkuissa tulee noudattaa rantametsien käsittelyn normeja sekä laadittua metsätaloussuunnitelmaa. Vanha ranta-asemakaava kumotaan tilan Lehtoranta RN:o 2:256 osalta eikä uutta kaavaa enää tälle alueelle vahvisteta. Venevalkamat ja vesialueet: Alueet ovat tarkoitettu yksityiseen rantautumiseen ja veneiden säilytykseen. Vesialue on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 32 / 34

33 Tiestö: Tieverkoston muodostavat yksityistiet. Tontit saavat oikeuden tiehen kiinteistöjen muodostamisen yhteydessä. 6. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Arviointi perustuu suoritettuihin selvityksiin ja lähtötietoihin sekä kaavan laadinnan aikana suoritettuihin maastokäynteihin ja kaavan nähtävilläoloaikana saatuihin palautteisiin. 6.2 Toteutettavan ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon laadittavan ranta-asemakaavan laajuus ja rakentamisen määrä ja arvioinnin suorittamistapa on suhteutettu tähän. Toteutuvaa rakentamisen määrää voidaan verrata muihin kunnan rantayleiskaava-alueisiin. Vaikutukset kirkonkylän taajamarakenteeseen ja taajamakehitykseen: Alueen osoittaminen loma-asumiseen ei vaikutta kirkonkylän taajamarakenteeseen tai kehitykseen. Sosiaaliset vaikutukset: Kaavamuutos ei vaikuttane paljoa alueen sosiaalisiin oloihin. Suurempien ja mahdollisesti paremmin varusteltujen loma-asuntojen rakentuminen voi vaikuttaa siihen, että rakennuksia käytetään pitempiä aikoja vuodessa ja myös talvisaikaan. Vaikutukset maisemaan: Paikalliset vaikutukset järvimaisemaan ovat loma-asuntorakentamista ja pihoja, mutta metsän osuus säilyy yhä huomattavan suurena. Vaikutukset luontoon, maa- ja kallioperään: Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laajemmin alueen luonnonympäristöön tai maa- ja kallioperään. Rakentamista ei ole osoitettu luonnon- ja maiseman kannalta herkimmille alueille. Vaikutukset pohjaveteen: Kaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyisyyteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen, terveellisyyteen tai viihtyisyyteen. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 33 / 34

34 Kuntatalouteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. 7. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteuttamisesta, toteuttamisaikataulusta sekä tonttien rakentamisen kustannuksista vastaavat yksinomaan alueen maanomistajat. Luhangassa Jari Lämsä ins. AMK Goonia (tmi) Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 34 / 34

35 LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVOITUS KOSKEE RANTAKAAVANA VAHVISTETUN KAUPINLAHDEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA KAAVAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA KAAVAMERKINTÖJEN AJANTASAISTAMISEN OSALTA. - KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEENA ON TONTTIKOHTAISEN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄYS RANTAYLEISKAAVAN MUKAISEKSI - KAAVAMUUTOS KUMOAA VOIMAANTULLESSAAN VANHAN KAAVAN KOKONAAN OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa laadittaessa tulee tehdä kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarkoituksenmukainen suunnitelma kaavan osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaupinlahden ranta asemakaava, Luhanka Judinsalo Ranta asemakaavan muutos koskee kaikkia kaava alueen kiinteistöjä: Luhanka 435 Judinsalo 401-2:276 Partala - 2:295 Onerva - 2:296 Kanerva - 2:297 Kaupinruusu - 2:298 Kaupintähti - 2:299 Kaupinrinne - 2:300 Keijuranta - 2:260 Kallioniemi - 2:268 Päijätranta - 2:275 Kaupinhelmi - 2:242 Katajaranta - 2:274 Kaupinkallio - 2:287 Suvi Helmi - 2:301 Keijuniitty - 2:256 Lehtoranta (osa) 1(7)

36 1. Sijainti ja nykytilanne Ranta asemakaavan sijainti Ranta asemakaava on toteutunut osittain. Kiinteistöt Nykyisen ranta asemakaavan pinta ala on n. 61 ha ja se sisältää Päijänteen rantaviivaa n. 3,3 km (muuntamaton rantaviiva). Kaavassa on osoitettu 20 omarantaista loma asuntojen rakennuspaikkaa (RA), maa ja metsätalousaluetta (M) sekä kaksi venevalkama aluetta. Suurin osa tonteista on rakentamattomia. Tieyhteydet on rakennettu sekä sähkölinja Pölkynvuoren länsipuolen tonteille. 2(7)

37 2. Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttikohtaisten rakennusoikeuksien lisääminen ja sen huomioiminen kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräykset ajantasaistetaan kokonaisuudessaan. ALUETTA KOSKEVAT AIEMMAT SUUNNITELMAT: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava: Suur Päijänne, Tammijärvi Hauha ja pienet järvet. Yleiskaavaan on merkitty ranta asemakaavatonttien mukaisesti rakennuspaikat RAmerkinnöin sekä maa ja metsätalousalueet ja venevalkamat. ote rantaosayleiskaavasta 3(7)

38 Rantaosayleiskaavan loma asuntokortteleita koskeva kaavamääräys: Lisäksi yleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä, jotka koskevat kaikkia yleiskaavan alueita. Ranta asemakaava Kaupinlahden ranta asemakaava on vahvistettu Nykyisessä ranta asemakaavassa loma asunnon suurin sallittu koko on 80 m² ja tämän lisäksi tontille saa sijoittaa 20 m² talousrakennuksia ja 20m²:n kokoisen saunan. Ranta asemakaavassa on osoitettu rakennusalat rantasaunoille erikseen. 4(7)

39 Rakennusjärjestys Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Pohjakartta Pohjakartta laaditaan mittakaavaan 1:2000 vanhaa karttaa täydentäen kiinteistöjaotuksen, rakennetun tiestön ja rakennusten osalta. Pohjakartan koordinaatisto on ETRS Gk26. Korkeusjärjestelmä on N Osalliset Kaava alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Luhangan kunta, Keski Suomen Ely keskus, Keski Suomen museo Keski Suomen liitto ja Keski Suomen metsäkeskus 4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetetään yllä luetelluille viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestetään 1. viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu vain tarvittaessa. 5. Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset MRL:n ranta asemakaavan sisältövaatimusten lisäksi selvitetään ja arvioidaan: - Metsälain mukaisten kohteiden huomioiminen laaditun metsäsuunnitelman pohjalta - Selvitetään alueen luonnonympäristö (paikkatiedoissa olevat luonnonsuojelulliset aineistot) sekä kulttuuriperintö ja kaavan vaikutukset näihin. - Selvitetään mahdolliset liito oravien elinympäristöt kaikkien rakennuspaikkojen osalta - Tonttikohtaisen rakennusoikeuden lisääminen ja sen vaikutusten arviointi tonttikohtaisesti - Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen ja sen arviointi - Alimman sallitun rakentamistason selvittäminen (tulvakorkeus) - Kaavamääräysten tarkistaminen muiltakin osin sekä työn aikana mahdollisesti voimaantulevan Ympäristönsuojelulain muutoksen huomioiminen kaavassa 5(7)

40 6. Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen vaiheittain sekä aikatauluarvio Kaavan vireilletulovaihe (tammikuu 2011): Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaava alueen maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavan vireilletulovaiheessa. OAS pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Kaavan valmistelu / kaavaluonnosvaihe (huhti toukokuu 2011): Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan Seutu lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Mahdolliset kommentit ja mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee jättää kirjallisina ja osoittaa Luhangan kunnan kaavatoimikunnalle kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Osallisten antama palaute kaavaluonnoksesta käsitellään kunnassa kaavatyön aikana ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavaehdotus (kesä 2011): Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaava alueen maanomistajille sekä kaavan rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski Suomen Ely keskukselta ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta. Ranta asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä 30 päivää Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta tulee jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kirjallisena Luhangan kunnanhallitukselle. Ranta asemakaavan muutoksen asiakirjat ja kartat pidetään kaikkina kuulutusaikoina nähtävillä Luhangan kunnantoimistossa os. Hakulintie 2, Luhanka Suunnitteluvaiheista tiedotetaan myös Luhangan kunnan kotisivuilla internetissä os. kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu tarvittaessa (MRA 26 ) kaavan hyväksymisestä päätetään arviolta kesällä tai syksyllä (7)

41 7. Yhteystiedot Lisätietoja kaavamuutoksesta saa Luhangan kunnasta: Kunnanjohtaja Reijo Urtti p , gsm Tekninen johtaja Matti Pälvimäki p , gsm Palaute osallistumis ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis ja arviointisuunnitelma on saatavilla Luhangan kunnan teknisestä toimistosta ja siitä voi halutessaan antaa palautetta kaavan laatijalle. Palautteen voi jättää kunnan tekniseen toimistoon. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kaavan laatija: Goonia (tmi) Jari Lämsä maanmitt. ins. amk p OAS (7)

42 EMÄTILATARKASTELU KIINTEISTÖN MUODOSTUMINEN (V EMÄTILASTA 2:71 ETEENPÄIN) REK.PVM RN:O TOIMENPIDE :71 LOHOTTU OSIIN RN:O 2: :168 LOHOTTU OSIIN RN:O 2: :243 LOHOTTU OSIIN RN:O 2: :257 LOHOTTU OSIIN RN:O 2: :261 LOHOTTU OSIIN RN:O 2: :265 LOHOTTU OSIIN RN:O 2:268, RN:O 2: :269 LOHOTTU OSIIN RN:O 2:274, RN:O 2:275, RN:O 2: :276 LOHKOMINEN, EMÄKIINT. JÄI KANTAKIINT. RN:O 2:287, UUSI MAAPINTA-ALA 105,2990 HA LOHKOMINEN, EMÄKIINT. JÄI KANTAKIINT. RN:O 2:295, RN:O 2:296, RN:O 2:297, RN:O 2:298, RN:O 2:299, RN:O 2:300, RN:O 2:301, UUSI MAAPINTA-ALA 103,6190 HA - EMÄTILAN 2:71 TODELLINEN RANTAVIIVAN PITUUS ON OLLUT N. 3,95 KM, - MUUNNETTU (MITOITUS) RANTAVIIVAN PITUUS ON N. 3,4 KM. - LASKENNALLINEN EMÄTILAN RANTARAKENNUSOIKEUS OLISI N RAKENNUSPAIKKAA (6-7 RP/KM) EMÄTILAN 2:71 RANTAVIIVA

43 Liite alueen luonto- ja maisema-arvoista Voimassa olevassa vanhassa ranta-asemakaavassa on otettu hyvin huomioon ranta-alueiden ominaisuudet, sekä alueen maisemalliset arvot. Kallioiset niemet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja vapaata rantaviivaa on osoitettu mahdollisimman yhtenäisiin osiin. Maisemallisesti arvokkaita ovat kallioisten niemenkärkien lisäksi kalliojyrkänteet. Otteita alueen maisemista: Kuva 1. Kuva3. Kuva 2. 1

44 Karua kallioista niemenkärkeä Kuva 1. Kallioista jyrkännettä. Kuva 2. 2

45 Kallioista jyrkännettä. Kuva 3. Ote metsätaloussuunnitelmasta: Ne suojelukuviot, jotka sijaitsevat ranta-asemakaavan alueella, ovat merkitty kaavakarttaan luo-1 merkinnällä. 3

46 Metsätaloussuunnitelmassa suojellut kuviot ovat merkitty karttaan puneella. Kuviotiedot: 1. Kallio tai kivikko. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö 5. Kallio, metsälain tärkeä elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti arvokas 8. Kallioalueita, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti arvokas 11. Kalliojyrkänne, metsälain tärkeä elinympäristö 34. Lehto. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Tuore lehto, Metsälain tärkeä elinympäristö. Vesijättöalue, muu arvokas elinympäristö 36. Kuiva lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Lisätiedot: Upea lehto. 4

47 38. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. 39. Kalliojyrkänne, metsälain tärkeä elinympäristö. Vanha havu- tai sekametsä, metsälain tärkeä elinympäristö 52. Kostea lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Tihkupinta, metsälain tärkeä elinympäristö. Tervaleppäkorpi, metsälain tärkeä elinympäristö 55. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö 59. Kallioalueita, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti arvokas 60. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. 62. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Lisätiedot: lehtolaikkuja, monimuotoinen kuvio 67. Lehto ja lähde, metsälain tärkeä elinympäristö. Kostea lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. 68. Kostea lehto, muu arvokas elinympäristö. 5

48

49

50

51

52

53 Lausunto Luhangan Kaupinlahden RAK:n muutoksesta 1 / :10 Aihe: Lausunto Luhangan Kaupinlahden RAK:n muutoksesta Lähe äjä: Välivaara Reima <reima.valivaara@keskisuomi.fi> Päiväys: Wed, 1 Jun :03: Vastaano aja: "jari.lamsa@goonia.fi" <jari.lamsa@goonia.fi> Hei! Kaupinlahden ranta-asemakaava-alueelle ei sijoitu lainvoiman saaneen Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavan tai Ympäristöministeriön vahvistaman 2. vaihemaakuntakaavan kohteita. Koska Keski-Suomen liitolla ei ole kaavaluonnokseen maakuntakaavoituksesta johtuvaa huomautettavaa, liitto ei katso tässä vaiheessa tarpeelliseksi antaa asiasta erillistä lausuntoa. Ystävällisin terveisin Reima Välivaara Ympäristöpäällikkö Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä reima.valivaara@keskisuomi.fi<mailto:reima.valivaara@keskisuomi.fi> p

54 Jari Lämsä Lausuntopyyntö LAUSUNTO LUHANGAN JUDINSALON KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSESTA Judinsalon Kaupinlahden ranta-asemakaavaa muutetaan rakennusoikeuksia lisäämällä sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä täsmentämällä. Kaava-alueella oleva hirsinen talas, joka on merkitty nykyisessä ranta-asemakaavassa säilytettäväksi, on edelleen merkitty muutosluonnoksessa säilyttämismerkinnällä (s-1). Alueella olevilla loma-asunnoilla ei ole erityisiä suojeluarvoja, mutta rakentamisen ohjauksessa on tärkeää turvata Päijänteen rakennetun ympäristön maisemallinen luonne ja rantarakentamisen maisemalliset ominaispiirteet. Keski-Suomen museolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutoksen luonnokseen. KESKI-SUOMEN MUSEO Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja Miikka Kumpulainen amanuenssi / arkeologia Päivi Andersson amanuenssi / rakennustutkimus TIEDOKSI Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu

55 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 435 Luhanka Täyttämispvm Kaavan nimi Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 61,5472 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 61,5472 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 3,30 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 61, , ,01-0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 7, , ,07 0, L yhteensä 0,2818 0,5 0 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä 40, ,8 0-0, W yhteensä 13, ,9 0 0, Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

56 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 61, , ,01-0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 7, , ,07 0, RA 5, , ,07 0, RA-2 1, , ,07 0, L yhteensä 0,2818 0,5 0 0, LV 0, ,0 0 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä 40, ,8 0-0, M 40, ,0 0-0, W yhteensä 13, ,9 0 0, W 13, ,0 0 0,0000 0