Jyväskylän kaupunki RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y1:035

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y1:035 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Suunnittelualue, työn tausta ja lähtökohdat Valtateistä 4 ja 9 muodostuva nelikaistainen Rantaväylä sekä laajimmillaan 13 raideparin levyinen järjestelyratapiha halkovat Jyväskylän kaupungin keskusta-aluetta. Ne muodostavat yhdessä läheisten kaupunkialueiden (Keljo, Kangas) ja Kehä Vihreän kanssa liikenteellistä, kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä vaativan kokonaisuuden. Varsinkin ratapiha ja valtatie muodostavat kaupunkikuvallisesti ikävän, meluisan ja ihmisiltä suljetun alueen aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumaan. Rantaväylä Jyväskylän liikennejärjestelmässä selvityksen (v. 2015) mukaan mikäli henkilöautoilun määrän kasvua ei saada talttumaan, liikennemäärät Rantaväylällä kasvavat pitkällä tähtäimellä sellaisiksi, että liikenneturvallisuus siellä ja myös muualla liikenneverkossa heikkenee ajoittain vakavasti. Selvityksen mukaan Rantaväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on varmistettava tilanteen niin vaatiessa rakenteellisilla ratkaisuilla, toisin sanoen Mattilanniemen ja Satamakadun risteyksien massiivisilla eritasoliittymillä. Eritasoliittymät kaupungin ydinkeskustassa ovat ratapihan tapaan kaupunkikuvan kannalta ikäviä ja lisäksi liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen kannalta ongelmallisia. Ne ovat kalliita ja hankalia rakentaa. Rantaväylän liikenteestä merkittävä osuus on kaupungin ja seudun sisäistä liikennettä. Liikenteen sujuvuuden kannalta se on ilta- ja aamuruuhka-aikoina ratkaiseva tekijä. Mikäli kaupungin sisäisen ajoneuvoliikenteen määrää voidaan merkittävästi vähentää, ei uusia eritasoliittymiä tarvittaisi. Henkilöautoliikennettä Rantaväylällä on mahdollista vähentää kaupungin omin toimin ja vähenemistä voi tapahtua myös liikenteen yleisen kehittymisen myötä (kevytliikenne, joukkoliikenne).

2 2 Eritasoliittymäratkaisuun joudutaan siksi, että Rantaväylällä maantieliikenteelle varattu tila on suhteellisen kapea. Rantaväylän suunnitteluun saadaan uusia mahdollisuuksia Jämsän ja Jyväskylän sekä Jyväskylän ja Äänekosken välisten ratojen kehittyessä sillä, jos ratapihaa voidaan vähänkin supistaa, avautuu mahdollisuus suunnitella liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä uudelta pohjalta. Tampereen suunnan kaksoisraiteen toteutuessa ratapihaa ei välttämättä tarvita kohtaavien junien väistötilana. Koska Jyväskylän ja Äänekosken välinen rataosuus sähköistetään, järjestelyratapihan laajuutta voidaan arvioida uudelleen. Nykyään ratapihalla tehtävä veturien (diesel-sähkö) vaihtaminen voi ehkä jäädä Äänekoskelta tulevien ja sinne menevien junien osalta pois. Edellä mainitut oletukset tutkitaan erikseen laadittavassa Ratapihaselvityksessä. 2. Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavaprosessin aikana laaditaan selvityksiä, ideoita, vaihtoehtoja ja arvioidaan vaikutuksia. Sen lisäksi tehdään yhteistyötä viranomaisten välillä ja käydään keskustelua kaupunkilaisten kanssa. Näin luodaan pohja osayleiskaavalle. Osayleiskaava ja sen yhteydessä laadittavat selvitykset toimivat vaikutusten arviointina myös maantielain mukaisille suunnitelmille, joita laaditaan Kankaan eritasoliittymää varten. Osayleiskaavalla ohjataan aikanaan laadittavia asemakaavamuutoksia. Suunnittelun päätavoitteet Jyväskylän strategisen keskusta-alueen viihtyisyyden parantaminen Rantaväylän ja ratapiha-alueen kaupunkirakenteen eheyttäminen Kaikkien liikennemuotojen sujuvuuden turvaaminen Valtakunnallisten liikenneväylien toimivuuden varmistaminen keskusta-alueella Maankäytön ja liikenteen taloudellinen yhteensovittaminen Suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin sekä tavoitteiden asetteluun vaikuttavia heti alkuvaiheessa selvitettäviä tekijöitä ovat: 1) Äänekosken radan sähköistämisen ja Tampereen suunnan kaksoisraiteen vaikutukset ratapihan toimintoihin ja tilantarpeeseen (Ratapihaselvitys), 2) liikennemuotojen ja -määrien paikallinen, seudullinen ja yleinen kehittyminen (tutkimus ja skenaariotarkastelu), 3) Keskustan, Lutakon, Kankaan, Seppälän ja Mattilanniemen alueiden liikenteen ja maankäytön kehittyminen ja tavoitteet (skenaariotarkastelu). Osayleiskaavan suunnittelualue on alustavasti jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Maankäytön ja liikenteen ohjauksen kysymykset ja tavoitteet ovat kullakin vyöhykkeellä erilaisia mutta yhdessä ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja niillä tehtävät ratkaisut vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisuuteen. Vyöhykkeiden rajaus ja niiden sisältäminen suunnittelukysymysten kuvaus ja tavoitteet tarkentuvat osayleiskaavaprosessin etenemisen myötä mutta alkuvaiheessa ne ovat: 1) Eteläinen osa eli rautatie ja valtatie keskustasta (Mattilanniemestä) etelään - Rautatien kaksoisraiteen vaatima aluevaraus - Ristonmaan eritasoliittymän täydentäminen Keljossa (pelastuslaitos) - Kävely ja pyöräilyn yhteydet itä-länsisuunnassa - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja kaupunkikuva kaupungin sisääntulo/ohikulkuväylällä - Kuokkalan kehän (Tikanväylä - Hämeenpohjantie - Kuokkalantie) rooli keskustan ohittavalle liikenteelle 2) Keskustan kohta eli Mattilanniemi-Keskusta-Lutakko (Heikinkatu) - kaupunkirakenne- ja liikenneratkaisut huomioimalla ratapihakäytöstä mahdollisesti vapautuvaa alue - viherverkon eheyden ja viheralueiden saavutettavuuden kehittäminen, maiseman, näkymien ja pohjavesien suojelu - uusien ratkaisujen kytkeminen muuhun kaupunkirakenteeseen - kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteystarpeet - kaksoisraide - täydennysrakentamisen mahdollisuudet - Melusuojaus

3 3 3) Pohjoinen osa eli valtatie keskustasta (Heikinkadusta) pohjoiseen - Valtatie 4 ja 9:n liittyminen toisiinsa sekä Tourulan ja Kankaan eritasoliittymien ramppien uudelleen järjestelyt - Kankaan ja Seppälän alueiden liikenneverkko - joukkoliikennepohjainen kaupunkirakenteen laajeneminen keskustan tuntumassa - Pohjoisrannan maankäyttö, aluevaraus ja liikennejärjestelyt - Jyväsjärven rantaraitin ja viherverkon kehittäminen pohjoisrannan kohdalla - Kankaan ja Seppälän eritasoliittymän erityiskysymykset (Baana) - Aholaidan eritasoliittymän täydentäminen - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja kaupunkikuva kaupungin sisääntulo/ohikulkuväylällä - Ratasillan uudistaminen Tourujoen kohdalla (Kehä Vihreä) - Melusuojaus SKENAARIOMENETELMÄ Kokonaisuutta, ratkaistavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia tutkitaan osayleiskaavatyön alkuvaiheessa skenaarioiden (kehityspolkujen) avulla. Menetelmällä tutkittavia kehityspolkuja on kaksi. Ne voivat olla: 1. Trendiskenaario: - Liikenne: seudun sisäinen henkilöautoliikenne kasvaa - Ratapiha: alue varattu tarkemmin määrittelemättömiä raideliikenteen tulevaisuuden tarpeita varten. - Kaupunkirakenne: säilyy nykyisenä mutta rantaväyläselvityksen maksimiliikennemääriin pohjautuvat rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan esitetyssä aikataulussa. 2. Kaupunkia eheyttävä skenaario: - Liikenne: seudun sisäinen henkilöautoliikenne kasvaa, säilyy ennallaan tai vähenee. - Ratapiha: tavararaideliikenteen tarvitsemaa aluetta vapautuu muuhun käyttöön. Paikallinen ja Rantaväylän liikenne erotetaan toisistaan linjaamalla Rantaväylä kulkemaan keskustan kohdalla lännempänä. - Kaupunkirakenne: ratapiha-aluetta kavennetaan huomattavasti ja kaupunkirakennetta eheytetään. 3. Suunnittelutilanne Liikennepolitiikan ja -järjestelmän kehys Valtakunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa sekä strategioissa on asetettu yhteisiä tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja täydentämisestä, viisaan liikkumisen edistämisestä ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä liikenneturvallisuuden paranemisesta. Rantaväyläselvityksen mukaan Rantaväylän palvelutasotavoitteet perustuvat näihin yleisiin tavoitteisiin. Kaikille Rantaväylän käyttäjille tärkein tavoitteista on liikenneturvallisuus. Työmatkaliikenteelle seuraavaksi tärkeimmät tavoitteet ovat liikenteen sujuvuus, matka-ajan ennakointi ja matkan hallittavuus. Nämä tekijät nousevat esiin myös kuljetusten kannalta väylän kehittämisessä. Kuljetusten tavoitteena on myös hyvä häiriötilanteiden hallinta ja toimivat varareitit. Kävelijöillä ja pyöräilijöillä tavoitteet kohdistuvat toimiviin ja viihtyisiin yhteyksiin. Joukkoliikenteen käyttäjien kannalta tavoitellaan muun muassa laadukkaita ja sujuvia pysäkkiyhteyksiä. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan liikkumistarpeeseen ja henkilöautoliikenteen kysyntään sekä ohjaamaan liikkumista viisaampaan suuntaan tai muuttamaan kysynnän ajankohtaa. Älyliikenteen avulla voidaan parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Otteita Rantaväylä-selvityksen tiivistelmästä:

4 4 Ote rantaväyläselvityksestä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua seuraavilta osin - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5 5 Kaavatasot Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Tämän jälkeen maakuntakaavoitus on edennyt Keski-Suomessa vaihekaavoin toteutettavalla varsinaisen kokonaisvaltaisen maakuntakaavan täydennystyönä. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat vahvistuttuaan toimivat ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja osaltaan myös niiden laatimisen aikana. Vaihemaakuntakaavoista vahvistuspäätöksen saanut 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kokonaismaakuntakaavan päivitys on käynnistynyt keväällä Yleiskaava: Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton Jyväskylän yleiskaava 1982, Keljon keskuksen yleiskaavanmuutos 1990, Lutakon yleiskaavamuutos 1997 ja oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavamuutos Suunnittelua ohjaa kaupunginvaltuuston syksyllä 2014 hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiskaava, joka voimaan tullessaan korvaa edellä mainitut yleiskaavat. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavat: Suunnittelualueella, joka ulottuu neljän kaupunginosan alueelle, on voimassa useita eri asemakaavoja. Useimmat niistä sisältävät pääosin tie-, viher-, katu- ja rautatiealueita, joille ei ole merkitty rakennusoikeutta. Kankaan alueen ja 9-tien välissä on rakentamaton KL-2 -tontti, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta n k-m Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueelle on tehty kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä ennen yleiskaavaprosessin alkua. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset luetellaan ja niiden sisältöä selostetaan kaavaprosessin aikana viimeistään luonnosvaiheessa laadittavassa osayleiskaavan selostuksessa. Tärkeimmät laaditut suunnitelmat ja selvitykset Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvitykset (v ) Kankaan osayleiskaavan selvitykset (v ) Rantaväylä (valtatiet 4 ja 9) Jyväskylän liikennejärjestelmässä. Liikennevirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Jyväskylän kaupunki. Raportteja Ramboll Osayleiskaavan aikana laadittavat suunnitelmat ja selvitykset Selvitysten ja vaikutusten arviointia auttavien suunnitelmien määrä tarkentuu raamivaiheessa. Alustavasti ovat tiedossa: - Jyväskylän ratapiha-alueen toiminnot ja tilantarve selvitys (Ratapihaselvitys) - kenaariomenetelmä: liikenne, liikenneverkko ja spatiaalinen kaupunkirakenne, Rantaväylän virtuaalinen suunnittelumalli - Jyväskylän meluselvitys (koko kaupunki) käynnistyy Vt 4 välillä Aholaita-Tourula-Kangas-Lohikoski - liikenteen ja maankäytön aluevarausselvitys, voi olla osa skenaariomenetelmää - Mattilanniemen liittymäympäristön toimivuusselvitys (kaikki liikennemuodot) 5. Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan raamivaiheessa laaditaan tarkempi vaikutusten arvioinnin ohjelmointi. Vaikutusten arviointi kohdistuu ainakin seuraaviin: - liikennejärjestelmän toimivuus, sujuvuus ja turvallisuus - liikenne ja sen aiheuttama melu, tärinä ja päästöt - yhdyskuntatalous - yhdyskuntarakenne - maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriympäristö - ihmiset (sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen) - yritysvaikutukset Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin. Osayleiskaavassa sovelletaan yritysvaikutusten arviointimenettelyä (YRVA).

6 6 Arviointityön tekee asiantuntijakonsultti yhteistyössä osayleiskaavan projektiryhmän, suunnittelijoiden ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Osallisilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia kaikissa kaavan vaiheissa. Arviointien vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavista vaikutuksista. 6. Prosessikuvaus, aikataulu ja vuorovaikutus Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Selvitykset, vaikutusten arviointi ja suunnittelu ohjelmoidaan ja kustannetaan yhdessä Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen ELYkeskuksen Liikennevastuualueen ja Liikenneviraston kesken. Osayleiskaavatyön koordinoimiseksi muodostetaan edellä mainittujen osapuolten yhteinen projektiryhmä. Kaavatyö alkaa raamivaiheella, joka ajoittuu vuosille Raamivaiheessa suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot eli reunaehdot, jotka ohjaavat kaavan laatimista, tarkentuvat. Raamivaiheessa kaupunkilaiset ja muut osalliset voivat osallistua kaavan tavoitteiden asetteluun. Raamivaiheen aikana laaditaan vaikutusten arvioinnin ohjelmointi, tiedostetaan ja laaditaan tarvittavat selvitykset. Raamivaiheen päättyessä prosessin osa-alueet tavoitteet ja ratkaistavat kysymykset ovat selkiintyneet, suunnittelun oleelliset reunaehdot ovat selvillä. Kaavan luonnosvaihe ajoittunee vuosille Tällöin asetetaan nähtäville kaavaluonnos ja muu tarpeellinen aineisto. Luonnos sisältää selvitysmateriaalin, skenaariotarkastelun, tarvittavat osa-alueita koskevat vaihtoehtoiset ratkaisukuvaukset, vaihtoehtojen alustavan vaikutusten arvioinnin sekä osayleiskaavaselostusluonnoksen. Tässä vaiheessa kaavaratkaisua voidaan tarvittaessa muuttaa paljonkin, jopa niin, että luonnosvaihe uusitaan. Ehdotusvaihe ajoittunee vuoteen Ehdotus sisältää kaavakartan tai kaavakarttoja, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin tuloksia ja olennaisia suunnitteluratkaisuja havainnollistavan tiivistelmän sekä mahdollisen virtuaalimallin. Kaavaratkaisun täytyy olla lähellä lopullista, vain pieniä teknisiä muutoksia voidaan enää tehdä. Tavoitteena on, että Rantaväylän osayleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2018 aikana. Vuorovaikutuksen menetelmiä Suunnittelun lähtökohtien kartoittamiseksi suoritetaan raamivaiheessa avoin sähköinen kysely. Sähköistä e-palautejärjestelmää hyödynnetään raami- ja luonnosvaiheen vuorovaikutuksessa. Skenaariotarkasteluiden arvioimiseksi järjestetään raamivaiheessa osallisille esittely ja työpaja Luonnosvaiheessa ja tarvittaessa ehdotusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Osayleiskaavan viranomaisyhteistyötä tehdään kaupungin käytäntöjen mukaan viranomaisneuvotteluissa, sisäisissä aloituskokouksissa ja tarvittaessa erillisissä työneuvotteluissa. Osayleiskaavatyötä pyritään esittelemään mediassa mahdollisimman laajasti Kaavatyötä esitellään mahdollisissa osallisten järjestämissä tilaisuuksissa (esim. yhdistykset).

7 7 VAIHE SUUNNITTELU KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN Syksy-talvi Osayleiskaavan käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. OAS :aa päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Selvitysten ja lähtötietojen kokoaminen. Tämä jatkuu koko kaavaprosessin ajan. Vaikutusten arvioinnin alustava ohjelmointi. Kaupungin sisäinen aloituskokous. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Vireille tulosta ilmoittaminen sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin www-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja riittävyyden arviointi. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa: tus. OAS lähetetään viranomaisille ja laitetaan nettisivuille. Projektiryhmän kokouksia. Vuosi Raamivaihe Raamien kartoittaminen ja aineiston laatiminen Skenaarioiden kuvaaminen, vaikutusten arvioinnin käynnistäminen Kaupunkirakennelautakunnalle pidetään esittely työn lähtökohdista ja reunaehdoista. Nettikysely, työpajat, suorat yhteydenotot kaavoittajaan. Paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa on esittelyitä työn lähtökohdista ja tarkentuvista tavoitteista. Projektiryhmän kokouksia, mahdollinen ideointityöpaja Vuosi Luonnosvaihe Vuosi Ehdotusvaihe Kaavaluonnosaineiston valmistelu. Skenaarioiden arviointi Muut suunnitteluvaihtoehdot Vaikutusten arviointi Projektiryhmän kokouksia Yleiskaavaluonnos ja liiteaineisto nähtävänä xx.xx. xx.xx Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus. Projektiryhmän kokouksia. Projektiryhmä hyväksyy oleelliset suunnitteluratkaisut kaavaehdotuksen pohjaksi. Yleiskaavaehdotus on julkisesti nähtävänä xx.xx.- xx.xx.2018 Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17, 1.krs, Jyväskylä ja kaavoituksen www-sivuilla: Valmistunut aineisto nähtäville ja siihen liittyvät yleisötilaisuudet järjestetään. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville pantavaksi MRL 30 :n mukaisesti kokouksessaan xx.xx Kaava asetetaan nähtäville ja esitellään yleisötilaisuuksissa sekä pyydetään mielipiteet viranomaisilta, maanomistajilta ja muilta osallisilta. Luonnoksesta annetuista mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta xx.xx Osayleiskaavaehdotus on nähtävänä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausuntopyynnöt. Muistutuksista ja niiden vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Kunnan perusteltu kannanotto lähetetään muistutuksen tehneille. Kaava-aineisto nähtävänä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon. E-palautetta voi antaa yleiskaavan nettisivuilta. Vuorovaikutus yleisötilaisuuksissa. Yleisötilaisuus Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävänä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Mahdollinen yleisötilaisuus Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2017, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2018, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internet-sivuilla. Vuosi Hyväksymisvaihe Päätöksenteko kunnassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille.

8 8 7. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat Asukkaat ja yritykset Asukasyhdistykset, asukkaat, yritykset Toimialat, osastot ja vastaavat Kaupunkirakenteen toimiala (KRT)/Liikenne- ja viheralueet -palvelualue KRT/Kaupunkisuunnittelu ja Maankäyttö/Tontit ja maanhallinta KRT /Rakennusvalvonta KRT /Ympäristötoimi Liikuntatoimi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Viranomaiset Museovirasto Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Muut asianosaiset Jyväskylän Pyöräilyseura (JYPS) SKAL Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän kaupunki/ympäristöterveysjaos Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään saadun palautteen pohjalta tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan osallisille kaavan nähtävillä olojen yhteydessä. Osayleiskaavan www-sivut ovat osoitteessa Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jkl.fi) Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puh. (014) tai Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen puh. (014) Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho puh. (014) Kaupunkirakennepalvelut / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo) Postiosoite PL 233, Jyväskylä puh. (014) Keski-Suomen ELY-keskus (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi) Pasi Pirtala, Kari Komi, Hannu Onkila Keski-Suomen liitto (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi) Pekka Kokki Liikennevirasto (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi) Tiet: Jukka Peura Rata: Jouni Juuti