Toimenpideohjelma Muutos 2014 Yleistä

Transkriptio

1 1 Toimenpideohjelma (Käännös) Muutos 2014 Yleistä Kuntien talous on viime aikoina kehittynyt negatiivisesti ja kehityksen odotetaan jatkuvan samansuuntaisena. Maan hallitus on ilmoittanut julkisten menojen leikkaamisesta, mikä merkitsee myös kuntien talouden kiristymistä. Kuntatalouden näkymiä esitellään tarkemmin erillisessä luvussa. Samaan aikaan kun kuntien talous näyttää nopeasti heikentyvän, käynnissä on suuri uudistustyö, jolla on laajoja vaikutuksia kuntasektoriin. Kuntarakennelain suunnitellaan tulevan voimaan , ja laki vaatii, että myös Paraisten kaupunki laatii yhdistymisselvityksen ja tekee päätöksen tulevasta kuntarakenteesta mennessä. Valtionosuuslainsäädäntöä uudistetaan niin, että uudet säännökset tulevat voimaan alkaen. Syksyllä 2014 tehdään todennäköisesti koelaskelmia, mutta ainakin siihen asti vaikutuksia kaupungin talouteen on mahdotonta ennustaa. Myös mennessä uudistettava kuntalaki tulee olemaan merkityksellinen sen suhteen, miten kunta järjestää toimintansa. Kuntien tehtäviä ja valtion ja kunnan välistä työnjakoa käydään läpi parhaillaan, ja maan hallitus on linjauksissaan edellyttänyt normien ja sääntöjen karsimista niin, että tehokkaampi resurssien käyttö kunnissa näin mahdollistuu. Kaikki nämä uudistukset tulevat vaikuttamaan eriasteisesti siihen, miten Paraisten kaupunki pystyy kehittämään toimintaansa ja palveluratkaisujaan. Suuriin organisatorisiin muutoksiin on tuskin järkevää ryhtyä ennen kuin muun muassa kuntauudistuksen ja kuntalakiuudistuksen seuraukset tiedetään kohtuullisella varmuudella. Ehdotettavat toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, etteivät ne ole riippuvaisia kuntarakenteesta tai valtionosuuksien suuruudesta. Ehdotettavien toimenpiteiden toteuttamiseen on nyt aihetta ensisijaisesti heikentyneen kuntatalouden ja palveluiden kysynnän seurauksena. Suuria organisatorisia muutoksia ei ehdoteta ennen vuotta 2015, mutta jo nyt tulee voida päättää, mitä selvityksiä jatketaan niin, että ne voidaan toteuttaa Paraisten kaupungin talouskehitys on kuntaliitoksen jälkeen ollut suhteellisen vakaa. Huolenaiheena on kuitenkin ollut lainataakka, koska kaupungilla on paljon patoutuneita investointitarpeita, joita ei ole pystytty rahoittamaan omalla ylijäämällä. 7,4 miljoonan euron yhdistymisavustus on osin kompensoinut lisääntyneitä kustannuksia. Kuntaliitos on myös mahdollistanut säästöt hallintokuluista, mutta hallintokulut lähestyvät nyt tasoa, jota on vaikea enää alentaa. Sosiaali- ja terveysosaston ja sivistysosaston kustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin kaupungin rahoitustuotot, ja koska nämä kaksi osastoa muodostavat menopuolen suurimmat erät, kaupungilla on edessään tilanne, jossa tulot näyttävät pysyvästi olevan menoja pienemmät. Koska tuottojen lisääminen ilman voimakkaita veronkorotuksia ei ole realistista ja koska valtio ei tule panostamaan lisää rahaa, vaan pikemminkin päinvastoin, kaupungin toimintoja on välttämätöntä tarkastella perusteellisesti niin, että tavoitteena on menojen vähentäminen pysyvästi tai ainakin vuotuisen kustannusten nousun pienentäminen voimakkaasti. Kaupungin eri toiminnot seuraavat jatkuvasti kustannusten kehitystä, ja moniin toimenpiteisiin on ryhdytty tai sellaisia suunnitellaan menopuolen kasvun jarruttamiseksi. Prosesseja, hankintoja ja henkilöstömitoitusta on edelleen arvioitava kriittisesti, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa

2 2 ns. juustohöyläperiaatteen vaikutukset eivät tule olemaan riittäviä, tarvitaan läpikotaisempia muutoksia. Alla esitellään ehdotus kaupungin kustannuksia pysyvästi vähentäviksi toimenpiteiksi. Ehdotukset ovat laajuudeltaan erilaisia ja vaativat joissakin tapauksissa lisää laskelmia ja vaikutusten arviointeja, kun taas toiset voidaan panna täytäntöön nopealla aikataululla. Tässä toimenpideohjelmaehdotuksessa painopiste on kustannuspuolella. Mahdollisuudet luoda paikkakunnalle kasvua, positiivinen muuttoliike, asuntotarjonta ja tonttimaa ovat varsin tärkeitä kaupungin taloudelle, mutta niitä ei käsitellä tässä ehdotuksessa laajemmin. Ehdotettavien toimenpiteiden ei arvioida vaikuttavan kiinnostukseen muuttaa paikkakunnalle tai aiheuttavan tulojen vähenemistä, ja niiden vaikutukset tulopuoleen ovat sen vuoksi neutraalit. Peruspriorisoinnit Kaikki toimenpiteet tulee analysoida kolmesta eri näkökulmasta käsin, jotka ovat 1. Toiminnan laajuus ja laatu 2. Palveluiden saavutettavuus 3. Talous Priorisointien, joista viime kädessä päättää kaupunginvaltuusto, tulee perustua näiden näkökulmien punnitsemiseen. Tämä toimenpide-ehdotus perustuu muun muassa seuraavanlaisiin priorisointeihin: Lähipalvelut priorisoidaan sellaisille väestöryhmille, joiden on vaikeaa tai mahdotonta hakeutua saamaan palveluita pidemmän matkan päähän. Lasten päivähoidon, koulujen vuosiluokkien 1 6 ja kotipalvelun on jatkossakin oltava saatavilla vähintään kaikilla kunta-alueilla. Vuosiluokkien 7 9 opetus järjestetään niin, että oppilaat, jotka nyt voivat käyttää koulukuljetusta, voivat tehdä niin myös jatkossa. Vuosiluokille 7 9 opetusta järjestävien koulujen määrää tarkastellaan kriittisesti. Terveydenhuolto, mukaan lukien hammashuolto, voidaan järjestää niin, että palvelut ovat saatavilla kohtuullisen matkan päässä, mutta ei aina omalla kunta-alueella. Aluekonttorit jatkavat toimintaansa ja niiden välistä työnjakoa kehitetään edelleen. Toiminnan laajuutta ja laatua, palveluiden saavutettavuutta ja taloutta tarkastellaan jokaisen yksittäisen toimenpide-ehdotuksen kohdalla. Kaupungin talous Talous itsessään ei ole itsetarkoitus, vaan väline toiminnan järjestämiseen ja turvaamiseen. Hyvä talous turvaa kaupungin mahdollisuudet ylläpitää vaadittavia palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta kasvanut liian suureksi Kaupungin nykyinen käyttötalouden ja investointien taso ei enää ole oikeassa suhteessa kaupungin omaan rahoitukseen. Kaupunki on vuosina 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 laajentanut toimintaansa tavalla, jonka vuoksi sen on ollut pakko lisätä lainataakkaansa voimakkaasti. Alla olevasta taulukosta on luettavissa, että kaupungin kustannukset vuosina ovat nousseet (todellinen kustannusten nousu) vuosittain enemmän kuin mitä kyseisten vuosien kuntatalouden hintaindeksi olisi osoittanut. Kaiken kaikkiaan kaupungin todellinen resurssien kasvu on vuosina vastannut 5,5 miljoonaa euroa. Samana aikana myös kaupungin henkilöstö kasvoi noin 80 henkilötyövuodella.

3 Kustannukset Käyttökust. hintaindeksimuutosten mukainen kustannusten nousu, % 2,5 % 3,4 % 3,2 % Todellinen kustannusten nousu, % 4,0 % 6,5 % 3,8 % Käyttötalouden hintaindeksin mukaiset kustannukset kuntataloudessa Vuotuinen kehitys edellisvuoden toteuman ja hintaindeksin pohjalta Indeksikehityksen ylitys / Resurssien kasvu Resurssien kasvu vuosittain Kuva 1: Kaupungin todellinen kustannusten nousu verrattuna hintaindeksipohjaiseen kustannusten nousuun vuosina Toiminta on vuotta 2009 lukuun ottamatta laajentunut voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen, eikä kaupunki pystynyt omarahoittamaan toimintaansa vuosina 2011 ja Rahoitus ja sen kehitys on vastaavana ajanjaksona ollut kokonaisuutena erittäin hyvä, ja lisäksi kaupunki sai vuosina yhteensä 7,4 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta. Toiminta on kuitenkin ollut vielä tätäkin ekspansiivisempaa, ja kaupungin toiminta vuonna 2012 vaati lainarahoituksen lisäämistä lähes 8 miljoonalla: Talouskehitys , ennuste ,9 % 4,8 % 9,5 % 2,3 % 13,2 % - 1,0% 3,9% 5,1 % 2,9 % 3,1% 3,5 % 3,2 % 3,9 % 2,3 % 7,4 % 8.8 % 7,1 5,0 % Tilinp Tilinp.2007 Tilinp.2008 Tilinp.2009 Tilinp.2010 Tilinp.2011 Tilinp.2012 Talousarvio 2013 Verotuotot ja valtionosuudet Käyttökustannukset, netto Suunnitelma 2014 Suunnitelma 2015 Kuva 2: Valtionosuudet ja verot sekä toimintamenot, netto Osasto Kustannuskasvu % Kustannuskasvu Henkilötyövuosien lisäys/ vähennys Henkilötyövuosien lisäys % Henkilöstö, henk.- työvuodet 2009 Henkilöstö, henk.- työvuodet 2012 Konsernipalvelut 3, ,6 0,5 124,3 124,9 Sivistysosasto 15, ,4 9,5 563,5 615,8 Sosiaali- ja terveysosasto 19, ,7 7,8 315,0 341,2 Ympöristöosasto 14, ,1 1,6 69,1 70,2 Kaupunki yhteensä 15, ,8 7, , ,1 Kuva 2: Kaupungin toimintamenojen kehitys: osastot Voimakkaasti heikentynyt rahoituksellinen asema Kaupungin rahoituksellinen asema on asteittain ja kiihtyvällä vauhdilla heikentynyt, ja kaupunki on nyt ensimmäistä kertaa todenteolla selkä seinää vasten. Varsinkin vuosien 2011 ja 2012 kehitys ja

4 4 kaupungin rahoituksellisen aseman heikentymistahti ovat hälyttäviä. Ellei kaupunki nyt ryhdy toimenpiteisiin toiminnan supistamiseksi pysyvästi, se on muutaman vuoden sisällä vaarassa olla kriisikunta. Kuva 3: Vuosikate, tulos ja investoinnit , ennuste Kuva 4: Rahoitusalijäämä

5 5 Kuva 4: Lainakanta ja sen kehitys , talousarvio 2013 Kehitys ei ole tervettä eikä kestävää, ja kaupunki lähestyy nyt aimo harppauksin vertailulukuja, joiden perusteella kriisikunnan kriteerit määräytyvät. Kaupungin velkaantuneisuustaso on jo sellainen, että kriisikunnan kriteeri täyttyy. Toinen kriteeri, vakavaraisuus, on heikentynyt viime vuosina rajusti, ja kaupunki on jo hyvin lähellä täyttää kriisikunnan kriteerin vakavaraisuuden osalta. Kolmas kriisikunnan kriteeri, jonka kaupunki nyt lyhyen ajan sisällä on vaarassa täyttää, on velkaantuneisuus euroina asukasta kohden suhteessa maan keskiarvoon, koska kaupungin velkaantuneisuus kasvoi vuonna 2012 nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Nämä kolme kriteeriä, jotka täytämme tai olemme kohta vaarassa täyttää, liittyvät kaikki kaupungin ylisuureen toimintaan suhteessa rahoitukseen ja siitä seuraavaan velkaantuneisuuteen. Kriisikunnan kriteerit:

6 6

7 7

8 Kuvat 5 10: Kriisikuntakriteerit 1 6 8

9 9 Rajalliset mahdollisuudet kohentaa rahoitusta Kaupungin pelivara veroprosentin korottamisen suhteen on vähäinen, koska tuloveroprosenttia ei nyt sen jälkeen, kun sitä korotettiin 0,5 %-yksiköllä 19,75 %:iin vuonna 2013, voida korottaa ilman, että kaupunki täyttää kriisikunnan veroprosenttikriteerin. Myös kiinteistövero, jota korotettiin vuosina 2010 ja 2013, on kaupungissa suhteellisen korkealla tasolla: yleinen kiinteistöveroprosentti on nyt korkeimmalla sallitulla tasolla (1,35 %) ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti korotettiin 0,5 %:iin (haarukka 0,32 0,75 %) vuonna Myös velkaantuneisuuskatto on saavutettu, ja velkaantuneisuuden lisääntyessä kaupunki olisi nyt vaarassa nopeasti täyttää kaupungin velkaantuneisuuteen liittyvät kriisikuntakriteerit, eli kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, kaupungin lainakanta asukasta kohden ja kaupungin vakavaraisuus. Toimintatuloja voidaan ja tuleekin jossain määrin korottaa korottamalla kaupungin perimiä maksuja ja taksoja, mutta tämän rahoituksellinen vaikutus on rajallinen, samaan aikaan kun korotuksilla on nopeasti merkittäviä seurauksia käyttäjälle. Kaupungilla on näin ollen nyt ensimmäistä kertaa erittäin rajalliset mahdollisuudet parantaa omarahoitustaan, samaan aikaan kun lisälainanottoa on erittäin vaikea perustella johtuen kaupungin heikentyneestä rahoituksellisesta asemasta ja vaarasta ajautua kriisikunnaksi. Ulospääsynä toiminnan sopeuttaminen Ulospääsynä tilanteesta kaupungin on nyt pyrittävä sopeuttamaan toiminta (käyttötalous ja investoinnit) omaan kantokykyynsä. Kaupungin rahoitus ei ole missään vertailussa huono, ja kaupungin palvelutaso tulee myös sopeuttamistoimenpiteiden jälkeen olemaan erittäin hyvä muihin kuntiin verrattuna. (Verotuotot asukasta kohden ovat korkeammat kuin 91,2 %:ssa muista kunnista ja valtionosuudet asukasta kohden ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin.) Toimenpideohjelman tavoitteena on mahdollistaa toiminnan sopeuttaminen kaupungin omaan kantokykyyn. Tämä toteutetaan toimenpiteillä, joilla on pysyvästi kustannuksia laskeva / tuloja lisäävä vaikutus tästä vuodesta, vuodesta 2014 tai vuodesta 2015 lähtien. Toimenpiteet, jotka vaikutustensa kautta varmistavat talousarvion käytön jo tänä vuonna (2013) ja estävät ylittymisriskien syntymisen Toimenpiteet, jotka varmistavat tasapainoisen ja mahdollisuuksien mukaisen talousarvion vuodeksi 2014 Toimenpiteet, jotka varmistavat uskottavalla tavalla tasapainoisen taloussuunnitelman vuosiksi Toimenpideohjelmassa tuodaan esille yksittäisiä toimenpiteitä, jotka yhdessä merkitsevät kaupungin toiminnan pysyvää supistamista. Toimenpiteet toteutetaan kuitenkin pidemmän ajanjakson kuluessa ja ne on otettava huomioon sekä budjetoinnissa että seurannassa. Toimenpideohjelma on erittäin tärkeä askel kohti kaupungin toiminnan sopeuttamista sen kantokykyyn. Toimenpideohjelma on kuitenkin merkki siitä, että tavanomainen vuotuinen

10 10 sopeuttaminen talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa, talousarviomuutosten käsittelyssä ja talousarviovuoden aikana muuttuviin tilanteisiin mukautumisessa on epäonnistunut. Jotta kaupunki pääsee tästä ongelmallisesta tilanteesta ja pystyy jatkossa hoitamaan toimintansa ja taloutensa kestävällä tavalla, meidän on kyettävä ratkaisemaan nämä ongelmat. Kaupungin kantokyvyn mukainen budjetointi Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelu tapahtuu ensisijaisesti talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa, ja sopeuttaminen on viime kädessä toteutettava tuon prosessin yhteydessä. Vain kaupungin kantokykyyn suhteutetulla talousarviolla ja -suunnitelmalla sekä tiukalla talousarvion seurannalla tilikauden aikana kaupunki pystyy jatkossa pitkällä aikavälillä tasapainottamaan taloutensa. Talousarvio ja -suunnitelma ovat kaupungin toiminnan ja talouden tärkeimmät ohjausvälineet ja niiden merkitys korostuu entisestään vallitsevassa tilanteessa. Talousarvio ja -suunnitelma on jatkossa kaikissa tilanteissa laadittava niin, että se on linjassa kaupungin kantokyvyn kanssa, ja niin, että sekä talousarviovuosi että taloussuunnitelmavuodet ovat tasapainossa. Realistinen, vuosittain tasapainoinen talousarvio ja -suunnitelma on näin ollen ensimmäinen edellytys sille, että talous saadaan tasapainoon. Toimintavuoden aikana toteutettava seuranta ja sopeuttaminen Kaupunki on tiukentanut toimintavuoden aikana toteutettavia seuranta- ja sopeuttamisrutiinejaan tavoitteenaan pystyä tunnistamaan mahdolliset ylitysriskit nopeasti ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja mahdollisesti kohdistamaan määrärahoja uudella tavalla jo talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden aikana tasapainottamisen on aina ensisijaisesti tapahduttava niin, että kaikki mahdolliset lisämäärärahat tasataan vastaavilla todellisilla säästöillä (määrärahojen vähennyksillä). Sopeuttamistarvetta korostavat näkökulmat: Pitkittynyt taantuma tai erittäin hidas kasvu ovat erittäin todennäköisiä vuosina Väestödemografian vuoksi hitaampaa kasvua odotetaan myös pidemmällä aikavälillä ( ). Julkisen sektorin on sopeuduttava osin alhaisempiin kasvutasoihin ja osin väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Maan pysyvästi alhaisempi kasvutaso merkitsee kunnille yhteisö- ja tuloverosta kertyvien verotulojen hitaampaa kehitystä. Pysyvästi alhaisempi kasvu heikentää myös valtion edellytyksiä vastata julkisen talouden rahoituksesta ja varsinkin kunnille maksettavista valtionosuuksista. Rinnakkain kuntauudistuksen kanssa toteutetaan valtionosuuksien uudistus, jonka julkilausuttuna tavoitteena on kunnille maksettavien valtionosuuksien pienentäminen. Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja niitä on valtiovarainministeriön raportin (Kuntien tehtävien kartoitus, Raportti 2013) mukaan nyt 535 kpl. Kuntien muun kuin lakisääteisen toiminnan osuus on jo pidemmän aikaa asteittain vähentynyt. Tämä on sementoinut toimintaa ja sen tasoa kunnissa entisestään samaan aikaan kun kuntien vapaaehtoinen toiminta on entisestään supistunut laajuudeltaan. Uusia ja/tai laajennettuja toimintoja, joita kunnat on velvoitettu hoitamaan, ei ole kokonaisuudessaan rahoitettu valtionosuuksilla tai veroilla, ja lisääntyneet menot ovat siten myötävaikuttaneet kuntien rahoituksellisen aseman heikkenemiseen (huolimatta siitä,

11 11 että kuntien veroprosentit vuosi vuodelta ovat nousseet). Mitä suurempi osa kunnan toiminnasta on lakisääteisten tehtävien hoitoa tai muutoin tarkasti säänneltyä, sitä vaikeampi kuntien on pystyä säästämään. Nopeammat suhdanneheilahtelut ovat tehneet ja niiden odotetaan tekevän kaupungin rahoituksellisesta kehityksestä epätasaisempaa. Vuosina 2009 ja 2012, joita molempia leimasi maassa vallinnut taantuma, vaikutukset yhteisöveroon olivat voimakkaat ja heikensivät kaupungin rahoitusta. Maailman ja maamme taloutta ovat 2000-luvulla leimanneet aiempaa voimakkaammat ja useammin toistuvat suhdanneheilahtelut, ja jatkossa talouteen kohdistuvia odotuksia leimaa epävarmuus, mikä näkyy esimerkiksi korkoodotusten volatiliteetissa. Kaupungin rahoituksen voidaan jatkossakin siis odottaa kehittyvän epätasaisesti lähinnä yhteisöveron vaihteluiden johdosta. Lainakulujen odotetaan nousevan, mikäli korot normalisoituvat. Kaupungilla on melko kattava korkosuojaus, jonka ansiosta kaupungin korkokulujen ja niiden kehityksen ennakoitavuus on hyvä. Kaupungin työllisyys Kunnallisen tuloveron kehitys riippuu kaupungin työllisyystasosta, palkkatasojen kehityksestä (yleiset palkkasopimukset), luoduista uusista työpaikoista ja alaprofiilista (siitä, millaisia työpaikkoja kaupungissa on). Kaupungin työllisyystaso on ollut ja on hyvä koko muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna. Työllisyystilanne ja sen kehitys ovat ratkaisevia sen suhteen, miten taantuma pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuntiin. Yhtäältä työllisyystilanne ja toisaalta palkkakehitys vaikuttavat tietyllä viiveellä kunnalliseen tuloveroon. Kaupungin työllisyystilanne säilyi vuoden aikana hyvänä, millä oli ja on suuri merkitys kunnalliselle tuloverolle. Kaupungin työttömyysaste oli vuoden alussa 5,6 % ja vuoden lopussa 5,5 %. Samaan aikaan alueen työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt dramaattisesti ollen vuodenvaihteessa yli 11 %. Tämä kehitys, jossa taloudellinen aktiivisuus hiipuu ja alueelta katoaa työpaikkoja, on vaarassa vaikeuttaa kaupungin tilannetta. Paraisten kaupungissa työnhakijoiden prosenttiosuus on kehittynyt seuraavasti: ,5 % ,9 % ,2 % ,6 % ,5 %

12 12 Toimenpide-ehdotukset Alla on esitelty toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on kaupungin kulujen alentaminen pysyvästi. Toimenpide-ehdotukset ovat luonteeltaan erilaisia ja jotkut niistä vaativat jatkovalmistelua. Osa ehdotuksista rajoittuu yksikön tai osaston sisällä tehtäviin muutoksiin, kun taas toiset koskettavat useita osastoja tai kaupunkia kokonaisuutena. Konsernipalvelut Konsernipalvelut muodostuu seuraavista toimialoista: hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, liikenne- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut ja palvelutoiminnot. Konsernipalveluiden osuus kaupungin kustannuksista on 15,2 %. Suurimman osuuden, eli 8,2 %, tästä muodostavat palvelutoiminnot ja sen yksiköt kiinteistöt, ruokapalvelu ja siivous. Muut hallinto-, henkilöstö- ja elinkeinotoiminnot vastuualueinaan keskushallinto, henkilöstöpalvelut, tiedotus, IT, talous, elinkeinopalvelut, hankkeet, liikenne ja saaristo, vaalit, tilintarkastus, lähipalvelut, matkailu ja maataloushallinto yhdessä muodostavat 6,8 %:n osuuden kaupungin kustannuksista. Koska kiinteistöjen, siivouksen ja ruokapalvelun kustannukset jakautuvat lähes kokonaisuudessaan osastoille ja toimialoille, konsernipalveluiden nettokustannus kaupungin toiminnasta on vain 5,4 %. Miljö 5 % Koncern tjänster 5,4 % Bildning 36 % Social och hälsovård 54 % Kuva: Konsernipalveluiden osuus nettokustannuksista Kaikki toimialat ovat pieniä ja niiden henkilöstöresurssit ovat rajalliset, ja sellaisia toimialarajat ylittäviä työtehtäviä, joissa yhteisiä henkilöstöresursseja hyödynnetään joustavasti, tulee saada luotua tähänastista laajemmassa mittakaavassa. Kun henkilöitä eri syistä lopettaa, toiminnot käydään aina läpi työn jakamiseksi uudella tavalla mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä suurempia uudelleenjärjestelyitä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, mutta kuntarakennelain edellyttämän kuntaselvityksen tekemisen jälkeen voidaan myös organisaatiomuutoksia toteuttaa. Realistinen tavoite on kuuden henkilötyövuoden henkilöstövähennys viimeistään vuoden 2015 alusta lukien. Henkilöstön vähetessä osa tuloista jää kuitenkin pois, minkä vuoksi nettokustannusvaikutus ei muodostu kovin suureksi. Uudelleenjärjestelyiden tavoitteena on luoda suurempi kokonaisuus, ja esimerkiksi liikenne- ja viestintäpalvelut voi vuodesta 2015 lukien lakata olemasta oma toimialansa ja palvelutoiminnot voidaan integroida osaksi teknistä toimialaa. Kaupungin tiedotus ja markkinointi keskitetään yhteen yksikköön.

13 13 Seuraavat muutokset toteutetaan: Talouspalveluihin perustetaan hankintayksikkö. Henkilöstöresursseihin tehdään muutoksia niin, että ensimmäisessä vaiheessa 50 % toisen hankekoordinaattorin työtehtävistä siirretään elinkeinopalveluista hankintayksikköön. Hankintayksikön tukena on koordinointiryhmä, johon kuuluu elinkeinopäällikkö ja paljon hankintoja tekevien toimintojen edustajia. Elinkeinopalveluiden sihteeri siirretään Korppoosta taloustoimialalle/elinkeinotoimialalle Nauvoon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen vähintään yhdellä työntekijällä. Elinkeinopalvelut sijoitetaan Paraisille ja Nauvoon. Korppoon, Houtskarin ja Iniön palvelut hoitaa Paraisten ja Nauvon henkilöstö. Aluekonttoreita kehitetään ja tiedotussihteereiden mahdollisuuksia hoitaa eri alueiden tehtäviä hyödynnetään joustavasti. Liikenneasioiden keskittämisestä liikenneyksikölle tehdään selvitys. Tavoitteena on yhteensovittaa joukkoliikenne, liikenneasioiden edunvalvonta, koulukuljetukset ja sosiaalitoimen liikenneasiat yhteiseen yksikköön alkaen. Kaupungin rakennusten käyttöä tehostetaan ja tarpeettomat kiinteistöt realisoidaan, jos se maapoliittisista syistä on tarkoituksenmukaista. Kiinteistöjen käyttöön liittyviä muutoksia on käsitelty yksittäisissä luvuissa alla. Paraisten kunta-alueen siivoustoimintojen kilpailuttamisen yhteydessä avataan mahdollisuus osatarjousten tekemiseen, mikä mahdollistaa pienempien yritysten mukanaolon. Työnjohdon ostamisella Malmkullan keittiöön arvioidaan kolmen vuoden aikana saavutettavan 3,5 %:n säästö. Yhdistelmätehtävien tehokkaampi hyödyntäminen ja päivähoidon keskittäminen lomaaikoina sekä ruoanvalmistuksen keskittäminen Koivuhaan päiväkotiin ja Karusellen-päiväkotiin lisäisivät kustannustehokkuutta. Konsernipalveluissa toteutettavat toimenpiteet eivät vaikuta mainittavasti palveluiden laatuun, joissakin tapauksissa laatu päinvastoin paranee, kuten hankintojen kohdalla. Saavutettavuus ei käytännössä heikkene, koska elinkeinopalvelut voi edelleenkin järjestää neuvontaa ja muita palveluita yrityksille tarpeen mukaan eri kunta-alueilla. Taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida lopullisesti sen jälkeen, kun organisaatiomuutokset on lyöty lukkoon, mikä puolestaan riippuu kuntaselvityksen aikataulusta. Ehdotukset: 1. Uudelleenjärjestelyt ja työtehtävien uudelleenjako toteutetaan viimeistään alkaen. Työtehtävät jaetaan uudelleen. Vuotuinen kustannusvaikutus: euroa. 2. Talouspalveluihin perustetaan hankintayksikkö. Yksikkö sijoitetaan Paraisille ja osaksi Nauvoon. Kustannusvaikutusta on vaikea arvioida, mutta parempi hankintaosaaminen

14 vähentää selvästi taloudellisia riskejä hankintojen yhteydessä. Uusia rekrytointeja ei tehdä, henkilöstöresurssit saadaan uudelleenjärjestelyiden kautta. 3. Elinkeinopalvelut sijoitetaan Paraisille ja Nauvoon. Tilantarve vähenee euron vuotuista sisäistä vuokraa vastaavalla määrällä, jos tilojen käyttöön saadaan aikaan vaihtoehtoinen tapa. 4. Elinkeinopalveluiden sihteeri siirretään Korppoosta taloustoimialalle/elinkeinotoimialalle Nauvoon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen vähintään yhdellä työntekijällä. 5. Kokonaiskustannusten vähentämiseksi henkilöstöpalvelut laatii yhteiset ohjeet sijaisten palkkaamisesta, työaikakorvauksista ja koulutukseen osallistumisesta. Siirtyminen sähköisiin matkalaskuihin toteutetaan vuoden 2013 aikana. 6. Iniön nykyinen aluekonttori myydään, toiminta siirretään terveystalolle tai nykyiseen päiväkotiin. Ratkaisu on osa järjestelyitä, jotka on kuvattu sivistysosastoa käsittelevässä luvussa. 7. Houtskarin aluekonttorin tilojen käyttöä tehostetaan niin, että kirjasto muuttaa aluekonttoriin. Ratkaisu on osa järjestelyitä, jotka on kuvattu sivistysosastoa käsittelevässä luvussa. 8. Lisätään sellaisten yhdistelmätöiden määrää, joissa ruokapalvelutehtävät yhdistetään kaupungin omana työnä tai ostopalveluna tuottamaan siivoukseen. Kustannusvaikutus euroa/vuosi. 9. Ruoanvalmistus keskitetään Koivuhaan päiväkotiin ja Karusellen-päiväkotiin. Kustannusvaikutus euroa/vuosi. 10. Päivähoidon keskittäminen loma-aikoina toisi kustannussäästöjä ruokapalveluun. Päivähoitoyksikkö selvittää asiaa yhdessä ruokapalvelun kanssa. 14

15 15 Sivistysosasto Sivistysosasto muodostuu seuraavista yksiköistä: päivähoito, ruotsinkielinen koulutus, suomenkielinen koulutus, kulttuuri, kirjasto ja joukkoliikenne. Sivistysosaston osuus kaupungin kustannuksista on 29,7 % ja kaupungin nettokustannuksista 35,8 %. Miljö 5 % Koncerntjänster 5,4 % Social och hälsovård 54 % Bildning 36 % Kuva: Sivistysosaston osuus nettokustannuksista Talousarvion puolesta sivistysosasto on kaupungin toiseksi suurin osasto. Valtaosa osaston toiminnasta hoidetaan omana toimintana ja osastolla on kaupungin osastoista suurin henkilöstö. Talous on tästä syystä täysin riippuvainen päiväkoti- ja koulurakenteesta ja päivähoidon ja opetuksen järjestämistavasta. Ryhmäkoot ja opetustuntimäärät ovat ratkaisevia kustannusten kannalta. Kulttuuritoiminta on vapaaehtoista toimintaa eikä lainsäädäntö sido sitä kuten päivähoitoa ja opetusta. Kulttuuri ja kirjasto ovat kuitenkin talouden kannalta tarkasteltuna pieniä yksiköitä. Joukkoliikenteen järjestämistä sivutaan konsernipalveluita käsittelevässä luvussa. Sivistysosastolla voidaan saada aikaan merkittäviä kustannusvähennyksiä päiväkoti- ja koulurakennetta tarkistamalla. Pienempien henkilöstökustannusten lisäksi myös kiinteistökustannusten osalta voidaan saavuttaa huomattavia leikkauksia. Toimenpide-ehdotuksessa pienimmät lapset on priorisoitu niin, että päivähoito ja opetus esikoulusta 6. vuosiluokkaan asti järjestetään jatkossakin mahdollisimman lähellä koteja, ainoastaan Utön koulun ehdotetaan muuttavan. 7 9-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille etäisyydet kouluihin pitenevät joissakin tapauksissa, mutta ne pysyvät edelleen normien määräämissä rajoissa. Sivistysosaston toimenpiteet voivat vaikuttaa laatuun opetustuntimäärän vähetessä, mutta ehdotetut toimenpiteet ovat sellaisia, että kaupunki pystyy jatkossakin säilyttämään opetuksen korkean tason ja pysymään selvästi kansallisten normien rajoissa. Kulttuuriyksikössä supistukset ovat sitä suuruusluokkaa, että niiden seurauksena kulttuuriyksikön kustannukset ylittävät edelleen maan keskiarvon. Koulujen oppilasennusteet oheistetaan (liite 3). Seuraavat muutokset toteutetaan:

16 16 Muutoksia tehdään koulurakenteisiin ja päivähoidon toimitiloihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on esitelty mahdollisuuksien mukaan, tarkemmat kustannusarviot on kuitenkin tehty pelkästään ehdotetuille vaihtoehdoille: Iniö Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja, jotka mahdollisesti saattavat vaikuttaa sivistysosastoon, on kuvattu terveydenhuoltoa käsittelevässä luvussa. Houtskari Vaihtoehto 1 Päiväkoti muuttaa Träskin koulukiinteistöön. Huoneistot muutetaan päiväkodiksi. Päiväkoti myydään. Kirjasto siirretään aluekonttoriin ja nykyinen kirjastorakennus myydään. Ehdotuksesta saattaa mahdollisesti aiheutua haittaa toiminnan sijoituksen suhteen, koska itse toiminnan ehdotetaan jatkuvan nykyisessä laajuudessa. Päivähoidon ja koulun välistä yhteistyötä voidaan kehittää toiminta- ja henkilöstötasolla. Etäisyys päiväkodista keskustaan Näsbyhyn pitenee keskustassa asuville, mutta saattaa lyhetä muille vanhemmille. Varsinkin mahdollisuudet spontaaneihin kontakteihin lähiyhteisön kanssa keskustassa voivat heiketä. Päiväkotikiinteistö on rakennettu päivähoitotoimintaa varten. Koulujen lomien aikana koulurakennuksessa on ainoastaan päivähoitotoimintaa. Päiväkoti saattaisi soveltua hyvin omakotitaloksi tai useammaksi huoneistoksi. Koulun asuinhuoneistot jäävät pois käytöstä. Vaihtoehto 2 Päiväkoti muuttaa Träskin koulukiinteistöön. Aluekonttori ja kirjasto muuttavat nykyiseen päiväkotiin. Aluekonttori myydään. Ehdotuksesta saattaa mahdollisesti aiheutua haittaa toiminnan sijoituksen suhteen, koska itse toiminnan ehdotetaan jatkuvan nykyisessä laajuudessa. Päivähoidon ja koulun välistä yhteistyötä voidaan kehittää toiminta- ja henkilöstötasolla. Etäisyys päiväkodista keskustaan Näsbyhyn pitenee keskustassa asuville, mutta saattaa lyhetä muille vanhemmille. Varsinkin mahdollisuudet spontaaneihin kontakteihin lähiyhteisön kanssa keskustassa voivat heiketä. Päiväkotikiinteistö on rakennettu päivähoitotoimintaa varten. Koulujen lomien aikana koulurakennuksessa on ainoastaan päivähoitotoimintaa. Päiväkoti saattaisi soveltua hyvin omakotitaloksi tai useammaksi huoneistoksi. Koulun asuinhuoneistot jäävät pois käytöstä. Nykyisen aluekonttorin sijainti on sopivampi talossa olevien toimintojen kannalta. Aluekonttori saattaa olla vaikeampi realisoida kuin päiväkoti, joka saattaisi soveltua hyvin omakotitaloksi tai useammaksi huoneistoksi. Vaihtoehto 3 Päiväkoti jää päiväkotikiinteistöön. Osaan nykyistä päiväkotia muuttaa muuta toimintaa, esimerkiksi terveydenhoitoa. Vaihtoehdolla on vain vähän vaikutuksia toimintaan, mutta se ei myöskään tuo suuria kustannussäästöjä, koska sillä ei saavuteta kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä.

17 17 Korppoo Kaupunki neuvottelee yksityisen päiväkodin ylläpitäjien kanssa yhdestä päiväkodista Korppoossa. Tällä ei välttämättä ole vaikutusta itse toiminnan kustannuksiin, mutta kaksinkertaiset tilakustannukset voidaan välttää. Ratkaisu vaatii neuvotteluja ja sopimusehdotuksen ennen kuin kustannusvaikutus ja muut vaikutukset voidaan esitellä. Nauvon, Korppoon ja Houtskarin luokkien 7 9 opetus keskitetään Korppoon koulukeskukseen. Ratkaisu on esitelty tarkemmin Nauvon sivistysosastoa koskevassa luvussa. Utön koulu yhdistyy Ulkosaariston koulun kanssa ja muuttaa Ulkosaariston kouluun. Utön oppilaat majoitetaan. Utön koulussa on oppilasennusteen mukaan yksi oppilas syksyllä Utön koulurakennuksen käyttöä selvitetään yhdessä paikallisten utöläisten toimijoiden kanssa. Nauvo Vaihtoehto 1 Kyrkbackens skolan luokat 7 9 siirretään Skärgårdshavets skolaan Korppooseen. Oppilaat voivat myös halutessaan käydä koulua Paraisilla. Luokat E 6 jäävät Nauvoon. Simonkylän koulu muuttaa Kyrkbackens skolan tiloihin viimeistään kun vuokra-aika päättyy nykyisissä tiloissa. Koulut sijoitetaan yläkoulun rakennukseen Nauvoon. Ulkosaariston koulu jää Korppooseen. Ratkaisu tarkoittaa suurempia opetusryhmiä ja enemmän valinnanmahdollisuuksia oppilaille ja tehostaa myös ruotsinkielisen koulun virkarakennetta. Ratkaisu tarkoittaa myös parempaa mahdollisuutta järjestää muun muassa oppilashuolto ja erityisopetus. Osalla oppilaista koulumatkat pitenevät. Kielirajan ylittävä yhteistyö hyötyy. Luokkien 7 9 opetuksen vaatimia erikoisluokkahuoneita ja välineitä tarvitaan ainoastaan yhdessä koulussa. Ratkaisu merkitsee yhden rehtorinviran lakkauttamista ja noin 110 tunnin tuntikehyssäästöä. Korppoon kunta-alueella järjestetään suomenkielistä opetusta 6 16-vuotiaille eikä Houtskarista ja Norrskatasta tulevia oppilaita tarvitse majoittaa. Luokkien 7 9 oppilaat ohjataan Korppooseen, mutta he voivat myös halutessaan käydä koulua Paraisilla. Syksyllä 2014 Kyrkbackens skolassa on oppilasennusteen mukaan 25 oppilasta ja Skärgårdshavets skolassa 36 oppilasta luokilla 7 9. Vaihtoehto 2 Kyrkbackens skolan luokat 7 9 siirretään Skärgårdshavets skolaan Korppooseen. Oppilaat voivat myös halutessaan käydä koulua Paraisilla. Luokat E 6 jäävät Nauvoon. Ulkosaariston koulu muuttaa Kyrkbackens skolasta vapautuviin tiloihin ja yhdistyy Simonkylän koulun kanssa yhdeksi kouluksi. Ratkaisu tarkoittaa suurempia opetusryhmiä ja enemmän valinnanmahdollisuuksia oppilaille ja tehostaa myös sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen koulun virkarakennetta. Ratkaisu tarkoittaa myös parempaa mahdollisuutta järjestää muun muassa oppilashuolto ja erityisopetus. Osalla oppilaista koulumatkat pitenevät. Korppoon kunta-alueella ei ole suomenkielistä opetusta vuotiaille. Houtskarin ja Norrskatan suomenkieliset oppilaat tulee majoittaa. Ruotsinkieliselle koululle ratkaisu merkitsee yhden rehtorinviran lakkauttamista ja noin 110 tunnin tuntikehyssäästöä. Suomenkielisen koulun osalta vaihtoehdossa saavutetaan kahden luokanopettajan vähennys ja rehtorin tehtävien yhdistäminen. Kuljetuskustannukset lisääntyvät. Tarvitaan 11 h aineopetusta joko Korppoon tai Paraisten aineenopettajilta. Yläkoulun opetusvälineet ovat vain yhden koulun käytössä.

18 18 Vaihtoehto 2a Sama ratkaisu kuin vaihtoehdossa 1, paitsi että Ulkosaariston koulun luokat 3-9 muuttavat Kyrkbackenin skolasta vapautuviin tiloihin ja yhdistyvät Simonkylän koulun kanssa yhdeksi kouluksi. Ulkosaariston koulun luokat 1 2 ja esiopetus jäävät Korppooseen. Vaihtoehto 3 Kyrkbackens skola säilyy E 9-kouluna. Simonkylän koulu muuttaa Kyrkbackens skolaan. Ratkaisu merkitsee edelleen epätarkoituksenmukaisia opetusryhmiä luokille 7 9 niinä vuosina, jolloin vuosiluokat ovat pieniä. Kustannusvaikutus on pieni, pelkästään nykyisen Simonkylän koulun vuokra. Tilajärjestelyt Nauvossa Eri ratkaisut voivat vähentää kiinteistökustannuksia merkittävästi. Maksimaalisen kustannusvaikutuksen saavuttamiseksi tilakysymys tulee nähdä kokonaisuutena, jossa huomioidaan päivähoidon, koulun ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Kokonaisuuden kannalta tarkasteltuna tarkoituksenmukaisinta vaihtoehtoa on selvitetty perusteellisemmin, kun taas muista vaihtoehdoista on tehty vain karkeat arviot. Optimaalinen tilojen käyttö Nauvossa johtaa seuraavaan vaihtoehtoon: Koulut sijoitetaan yläkoulurakennukseen, rakennukseen ei tehdä uusia investointeja. Alakoulurakennus muutetaan vaiheittain niin, että tietyt osat otetaan käyttöön asuntoina, kun taas jotkut osat otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Prosessin jatkuessa vaihtoehtoja ja ratkaisuja selvitetään niin toiminnallisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Parainen Suomenkielisen koulutuksen puolella on akuutti tilantarve luokille 1 6. Koivuhaan koulun laajennuksen kokonaiskustannusarvio on 5,2 miljoonaa euroa. Vaihtoehtona Koivuhaan koulun kiinteistön laajentamiselle on uuden suomenkielisen korttelikoulun perustaminen luokille 1 6 tai luokille 1 4 nykyisin suomenkielisen lukion ja Storgårdin koulun käytössä olevaan kiinteistöön. Suomenkielinen lukio on pieni lukio, ja yleisenä kehityksenä maassamme on pyrkimys kohti suurempia yksiköitä, jotka voivat vastata kurssitarjonnan valinnaisuuden vaatimuksiin paremmin. Valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien supistuminen saattavat heikentää pienten lukioiden toimintaedellytyksiä. Lukio-opetus on vapaaehtoista toimintaa. Koska lukio-oppilailla on vapaa oikeus hakea kaikkiin lukioihin ja toisen asteen koulutuksiin, tämä ei vaikuta paraislaisten oppilaiden opiskelupaikkaoikeuteen. Se, missä lukio-opetusta saa, ei vaikuta laatuun. Saavutettavuus heikkenee

19 19 jonkin verran, mutta kaikista ehdotetuista koulurakennemuutoksista suomenkielisen lukion lakkauttamisella on pienimmät vaikutukset; matka-aika lähimpään toiseen lukioon on noin 15 minuuttia. Kulttuuri Kulttuurimäärärahat ovat Paraisten kaupungissa suuremmat kuin yhdeksässä kymmenestä Suomen kunnasta. Järjestöille ja yhdistyksille myönnettäviin avustuksiin on tämän vuoden talousarviossa varattu euroa. Näistä euroa menee Ab Par-Is Oy:lle ja PUNT Oy:lle, euroa urheilu- ja liikuntaseuroille, euroa nuorisotoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja euroa kulttuuritoimintaa harjoittaville yhdistyksille, taiteen perusopetukseen ja festivaaleihin. Viime vuosina esimerkiksi Rowlit on jäänyt pois listalta. Avustukset ovat tärkeitä, mutta ne ovat korkealla tasolla moniin muihin kuntiin verrattuna. Summaa voidaan leikata 5 %:lla ilman suuria vaikutuksia paikkakunnan vapaa-ajantoimintaan. Kirjasto Yksi toimiva kirjasto jokaisella kunta-alueella merkitsee kaupungin kirjastotoiminnan jatkumista hyväntasoisena. Houtskarissa Mossalan lainausasema voidaan lakkauttaa ja Paraisilla kirjastovenetoiminta lopettaa. Näiden kysyntä on pientä, eikä sille ole olemassa kestäviä argumentteja, että juuri Mossala ja Paraisten eteläsaaristo tarvitsisivat korkeamman palvelutason kuin mitä muualla tarjotaan. Joukkoliikenne Joukkoliikenteeseen budjetoidut varat eivät tule riittämään muun muassa seutulippuun. Paraisilla on suhteellisen edullinen hinnoittelu, ja hinnan korottamista tullaan esittämään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Ehdotukset: 11. Houtskarin päiväkoti siirretään Träsk skolaan vaihtoehdon 1 mukaisesti. Nykyinen päiväkoti myydään asunnoksi/asunnoiksi. Kustannusvaikutus: myyntitulot euroa, käyttökustannukset euroa, korjausvelat euroa. 12. Kaupunki selvittää mahdollisuutta, että Korppoossa olisi vain yksi päiväkoti. 13. Korppoossa Utön koulu yhdistyy Ulkosaariston koulun kanssa ja muuttaa Ulkosaariston kouluun Kustannusvaikutus: käyttökustannukset euroa. 14. Kyrkbackens skolan luokat 7 9 siirretään Skärgårdshavets skolaan Korppooseen Nauvossa ratkaisun lähtökohtana on vaihtoehto 1. Luokat E 6 jäävät Nauvoon. Simonkylän koulu muuttaa Kyrkbackens skolan tiloihin viimeistään nykyisten tilojen vuokrasopimuksen umpeutuessa Ulkosaariston koulu jää Korppooseen. Kustannusvaikutus: toimintakustannukset euroa. Kiinteistökustannukset on esitetty liitteessä Suomenkielisen lukion lakkauttamisen vaikutuksia selvitetään vuonna Selvityksessä arvioidaan sen vaikutuksia, että luokille 1 4 perustetaan uusi suomenkielinen kouluyksikkö, joka sijoittuu suomenkielisen lukion tiloihin. Kustannusvaikutus: pienempi investointitarve ja uusien tilojen käyttökustannukset. Kokonaisinvestointitarve arviolta 5,2 miljoonaa euroa.

20 Paikallista tuntijakoa tarkistetaan alaspäin Kustannusvaikutus: 2 4 viikkotuntia euroa/vuosi. 17. Päivähoitoyksikkö selvittää mahdollisuutta keskittää Paraisten kunta-alueen toiminta pienempään määrään päiväkoteja lomakausina. 18. Kulttuuriyksikön avustusten tasoa lasketaan 5 %:lla. Kustannusvaikutus: euroa/vuosi. 19. Mossalan lainausasema ja kirjastovene lakkautetaan. Kustannusvaikutus: euroa/vuosi. 20. Seutulipun hinta nostetaan 75 euroon. Kustannusvaikutus: euroa/vuosi. Palvelulinjaliikennettä tarkastellaan seuraavan kilpailutuksen yhteydessä. 21. Päivähoidon tilajärjestelyistä Paraisten alueella tehdään kokonaissuunnitelma mennessä. Suunnitelman tekee sivistysosasto yhteistyössä palvelutoimintojen kanssa. Selvityksessä on otettava huomioon koordinointitarve sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Huomioon on otettava erityisesti entisen hammashoitolan ja Merituulen käyttö sekä kotipalveluiden tilantarve. Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysosasto muodostuu seuraavista yksiköistä: sosiaali- ja terveyshallinto, sosiaalipalvelut, perhepalvelut, vanhustenhuolto, terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveysosaston osuus kaupungin kustannuksista on 46,4 % ja kaupungin nettokustannuksista 53,5 %. Ympäristö 5 % Konsernipalvelut 5,4 % Sivistys 36 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 54 % Kuva: Sosiaali- ja terveysosaston osuus nettokustannuksista Talousarvion puolesta sosiaali- ja terveysosasto on kaupungin suurin osasto, henkilöstön puolesta toiseksi suurin. Enin osa toiminnasta hoidetaan omana toimintana, mutta huomattavia osia hoidetaan myös ostopalveluina kuntayhtymiltä ja yksityisiltä toimijoilta. Toiminta on lähes yksinomaan lakisääteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin on kohdistunut kova paine viime vuosina, eikä muutosta tähän näytä olevan näköpiirissä; yhä iäkkäämpi väestö sekä henkilöstöpula ja kustannustason kohoaminen samaa tahtia laatuvaatimusten kohoamisen kanssa

21 21 tulevat jatkossakin pitämään kustannuspaineen korkealla tasolla. Kustannuskehityksen kannalta ratkaisevaa on toimivien hoitoprosessien luominen ja olemassa olevan kapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat pitää kustannukset alhaalla pitkällä tähtäimellä, mutta niiden tulee myös käytännössä johtaa konkreettisiin säästöihin muissa osissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Suuren sote-uudistuksen vuoksi tässä vaiheessa ei voida toteuttaa suuria organisatorisia muutoksia. Ehdotettavat toimenpiteet ovat perusteltuja riippumatta siitä, miltä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet näyttävät muutaman vuoden kuluttua. Ehdotettavat toimenpiteet eivät vaikuta laatuun, mutta palveluiden tuottamistapa saattaa muuttua. Ehdotettavat toimenpiteet eivät merkitse sitä, että jokin palvelu siirrettäisiin saaristo-osista Paraisille, mutta saaristossa tapahtuu muutoksia. Tavoitteena on ollut toimivan palvelukokonaisuuden luominen koko kuntaan. Toimenpideohjelmassa ehdotettavat toimenpiteet on laadittu osin kustannusten vähentämiseksi, mutta myös palveluiden laadun parantamiseksi kustannuksia korottamatta. Seuraavat muutokset toteutetaan: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut ovat suhteellisen pitkälti lainsäädännössä yksityiskohtaisesti säädeltyä toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden välisen toiminnan koordinointi on tärkeää muun muassa ajatellen erilaisia palveluasumismuotoja väestöryhmille, joiden tarpeet ovat erilaiset. Sosiaalipalveluiden tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä mielenterveyshuollon kanssa. Yhteistyömuotoja muun muassa erityishuollon kanssa kehitetään. Sosiaalipalveluihin ei tässä ohjelmassa esitetä konkreettisia säästökohteita. Perhepalvelut Kriisiytyneiden perheiden ja huostaan otettujen alaikäisten määrä on viime vuosina kasvanut. Panostukset varhaiseen puuttumiseen ja varhaisemman vaiheen tukitoimiin priorisoidaan. Toimiva yhteistyö perhepalveluiden ja kaupungin muiden toimintojen välillä lisää mahdollisuuksia tukea kriisiperheitä varhaisessa vaiheessa. Perhepalveluihin ei tässä ohjelmassa esitetä konkreettisia säästökohteita. Vanhustenhuolto Vanhusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Yksikkö kärsii tällä hetkellä akuutista työvoimapulasta, mikä lisää työntekijöihin kohdistuvaa painetta. Tämä johtaa puolestaan sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Toimenpiteet työvoimapulan poistamiseksi ja henkilöstön jaksamisen tukemiseksi ovat erityisen tärkeitä vanhustenhuollossa. Kuntouttavia työtapoja ja toimenpiteitä hoitoaikojen lyhentämiseksi kehitetään. Uusia teknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön kotipalvelutyön tehostamiseksi. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehitetään. Palveluasumisen jonotilanne on tällä hetkellä hallinnassa, vaikkakin jono vaihtelee lähes päivittäin. Tehostetun palveluasumisen tarve ei nyt ole niin suuri, että suunniteltujen kahdentoista palveluasunnon välitön rakentaminen olisi sen takia perusteltua. Asiakasmaksuja voidaan korottaa. Vanhustenhuoltoon ei tässä ohjelmassa esitetä konkreettisia säästökohteita.

22 22 Terveydenhuolto Iniö Iniön terveysaseman palvelut säilyvät suunnilleen tähänastisella tasolla, mutta painopiste siirtyy etäpalveluiden hyödyntämiseen laajemmassa määrin (VIRTU). Lääkärinvastaanottoa pidetään joka toinen viikko. Yksi sairaanhoitaja tai kotisairaanhoitaja on pysyvä ja hän voi konsultoida lääkäriä etänä. Aftonron sairaanhoitajan kanssa luodaan toimiva yhteistyö. Iniön tilajärjestelyt voidaan toteuttaa kahden vaihtoehdon pohjalta: Vaihtoehto 1 Aluekonttori muuttaa terveystaloon. Tilaa on riittävästi molempiin toimintoihin. Vaikutukset toimintaan ovat pieniä, vaikutuksia ei aiheudu laatuun eikä saavutettavuuteen. Nykyinen aluekonttori myydään. Vaihtoehto 2 Päiväkoti muuttaa koulukiinteistöön. Pohjakerroksen huoneisto muutetaan päiväkodiksi. Kirjasto avataan koulun aulan suuntaan. Aluekonttori muuttaa nykyiseen päiväkotiin. Vaikutukset toimintaan ovat pieniä, mainittavia vaikutuksia ei aiheudu laatuun eikä saavutettavuuteen. Päivähoidon ja koulun välistä yhteistyötä voidaan kehittää toiminta- ja henkilöstötasolla. Nykyinen aluekonttori myydään. Houtskari Lääkärinvastaanotto pääsääntöisesti kerran viikossa. Etämenetelmin hoidettavaa lääkärikonsultaatiota kehitetään (VIRTU). Fridhemin ja terveysaseman synergioita parannetaan. Selvitetään sitä, että sairaanhoitaja jaettaisiin Korppoon kanssa ja että terveysasemalla ja Fridhemissä olisi yhteinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitajalla on vastaanotto päivittäin klo Tulevaisuudessa sairaanhoitajan voi korvata reseptihoitaja. Etäkonsultaatioita kehittämällä palvelutaso voidaan säilyttää suunnilleen nykyisentasoisena, vaikka sairaanhoitajien oma valmius pienenee. Hammashoidon palvelutasoa selvitetään. Päävaihtoehtoina Houtskarissa on ratkaisu, jossa olisi pysyvä varustus, ja mobiili ratkaisu. Uudet terveydenhuollon tilat rakennetaan Fridhemin yhteyteen, mikä helpottaa terveydenhuollon ja Fridhemin toiminnan koordinointia. Nykyinen terveystalo myydään. Korppoo Terveysasema muuttaa Sateenkaaren yhteydessä oleviin tiloihin. Lääkärinvastaanotto muuttaa pääosin Nauvoon. Lääkärikäyntejä tehdään tarpeen mukaan Sateenkaareen, kouluun ja neuvolaan. Yksi terveydenhoitaja/reseptihoitaja sijoitettuna Korppooseen, tarvittaessa osin Nauvoon, ja yksi

23 23 sairaanhoitaja, joka hoitaa tehtäviä osin Houtskarissa. Fysioterapeutti, joka tekee käyntejä myös Houtskariin. Hammaslääkärinvastaanotto ja hammashoitaja muuttavat Nauvoon. Suuhygienisti palvelee mobiilissa hammashoitoyksikössä. Sosiaalityöntekijöiden osuutta lisätään nykytilanteeseen verrattuna. Eri palvelumuotojen saatavuus paranee, vaikka etäisyys lääkärin- ja hammaslääkärinvastaanotolle kasvaa. Etäkonsultaatio lisääntyy. Terveysaseman ja Sateenkaaren välistä koordinointia parannetaan. Tilaratkaisuissa on lähtökohtana kaksi vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1 Korppoon terveysasemalle hankitaan tilat Sateenkaaren yhteyteen. Terveystalo myydään. Vaihtoehto 2 Terveydenhuollon tiloja vähennetään nykyisessä terveystalossa. Loput tilat annetaan vuokralle. Nauvo Saariston terveyskeskustoimintojen keskittäminen luo edellytyksiä laadulle ja kehitykselle, josta koko saaristo hyötyy. Henkilöstön rekrytointi on haasteellista riippumatta siitä, minne palvelut on sijoitettu, mutta edellytykset kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan saamiseksi Nauvon terveyskeskukseen ovat paremmat kuin jos toiminnot on hajautettu. Nauvon terveyskeskus voi yhdessä Korppoon, Houtskarin ja Iniön terveysasemien sekä Paraisten terveyskeskuksen kanssa kehittää malleja verkkopohjaisten etäratkaisujen hyödyntämiseksi. Tällaisia ratkaisuja on jo useissa paikoissa maassamme ja muualla Pohjoismaissa, ja kokemukset niistä ovat hyviä. Terveyskeskus voi jossain määrin palvella myös Paraisilta tulevia asiakkaita, siinä määrin kuin vapaata kapasiteettia mahdollisesti olisi. Nauvon terveyskeskukseen sijoitetaan lääkärinvastaanotto ja hammaslääkärinvastaanotto. Tilaratkaisut Koulun muuttaessa nykyiseen yläkouluun nykyinen alakoulu voidaan ottaa terveydenhuollon eri toimintojen käyttöön sekä asuntokäyttöön. Sitä, mitä toimintoja alakoulurakennukseen sijoitetaan, tulee selvittää edelleen; mahdollisesti hammashoito, fysioterapia, neuvola tai jokin muu soveltuva toiminto. Samalla selvitetään, minkä tyyppisiä asuntoja (arviolta seitsemän asuntoa) rakennukseen voidaan mahduttaa. Nauvossa on suuri tarve palveluasunnoille. Parainen Terveyskeskuksen toimintaa tehostetaan. Tehostamiseen johtavia toimenpiteitä voivat olla muun muassa laajempi panostaminen ennaltaehkäisevään hoitoon, akuuttiosaston ja Malmkullan joustava koordinointi, parempi työnjako terveydenhuollon ja mielenterveyskeskuksen välillä ja Paraisten päivystysajan lyhentäminen ja siirtäminen Turun päivystysyksikköön.

24 24 Koivukodon palveluasuntojen valmistuessa tänä kesänä niille kahdelletoista uudelle palveluasunnolle, jotka on kirjattu Paraisten kohdalle taloussuunnitelmaan, ei ole nyt tarvetta jonotilanne huomioon ottaen. Niiden suunnittelua ja toteutusta on sen vuoksi perusteltua lykätä. Yksityisten toimijoiden keskuudessa on tällä hetkellä suurta kiinnostusta investoida vanhusten asumisyksiköihin. Tulevien palveluasuntojen suunnittelun yhteydessä on tästä syystä perusteltua tutkia tarkkaan mahdollisuus ostaa palveluita vaihtoehtona sille, että kaupunki itse rakentaa asunnot. Ehdotukset: 22. Iniön aluekonttori siirretään terveystaloon ja nykyinen aluekonttori myydään vaihtoehdon 1 mukaisesti. Terveydenhuollon tiloja vähennetään, mutta ne jäävät samaan paikkaan kuin nyt. Kustannusvaikutus: myyntitulot euroa, käyttökustannukset euroa, korjausvelat euroa. 23. Fridhemin yhteyteen rakennetaan uudet tilat terveydenhuollolle. Nykyinen terveystalo myydään. Kustannusvaikutus: myyntitulot euroa, käyttökustannukset euroa, korjausvelat euroa. Alustavat rakentamiskustannukset euroa. 24. Terveydenhuollon ja Fridhemin välistä yhteistyötä kehitetään Houtskarissa, etäkonsultaatiomalleja kehitetään. Kustannusvaikutus: suunnilleen euroa. 25. Saariston lääkärinvastaanotto ja hammaslääkärinvastaanotto sijoitetaan Nauvoon. Etäkonsultaatiomalleja kehitetään, kuten myös koordinointia Houtskarin, Korppoon ja Nauvon terveydenhuoltotoimintojen välillä. Kustannusvaikutus: enemmän vastaanottoaikaa Nauvossa ja Paraisilla, suunnilleen 4 päivää/kk. Pienempi ostopalveluiden osuus. Enemmän vastaanottoaikaa hammaslääkärillä Nauvossa. Ei välittömiä palkkasäästöjä. 26. Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja Korppoon terveydenhuoltoon selvitetään. Tavoitteena on kiinteistöjen käyttöasteen huomattava tehostaminen. Kustannusvaikutus: myyntitulot euroa, käyttökustannukset euroa, korjausvelat euroa. 27. Nauvon nykyinen alakoulurakennus muutetaan terveydenhuollon tiloiksi ja asunnoiksi. Kustannusvaikutus: toiminnalliset muutokset euroa. 28. Iltaisin ja viikonloppuisin järjestettävä lääkäripäivystys siirretään asteittain TYKS:n päivystysyksikköön. Attendon kustannukset viikonlopun osalta ja omien hoitajien osalta yhteensä noin euroa. Oman iltapäivystyksen osalta noin euroa + sivukulut + Attendon sijaistamisen kulut, karkea arvio noin euroa. Turun yhteispäivystyksen käyttö vaikuttaa merkittävästi lopulliseen kustannukseen. 29. Taloussuunnitelmassa olevien kahdentoista palveluasunnon suunnittelua ja toteutusta lykätään. Korjatut suunnitelmat ja aikataulu otetaan käsiteltäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä syksyllä Kustannusvaikutus: lykätty investointi euroa.