Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Transkriptio

1 Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja Tanskassa maakunta-/aluetaso hoitaa terveydenhuollon kattavasti Norjassa perusterveydenhuolto on kuntien tehtävä ja valtio on ottanut hoitaakseen aluetason sairaalapalvelut Tanskassa kunnat maksavat kansalaisten eläkkeet, valtio korvaa kunnille siitä aiheutuvat kustannukset

2 Taulukko 1. Keskeisten palvelujen järjestäjätaso Pohjoismaissa. Tanska Suomi Norja Ruotsi Erikoissairaanhoito (sairaalat) Aluetaso Kuntayhtymä Valtio Maakunta Perusterveydenhuolto Aluetaso Kunta/kuntayhtymä Kunta Maakunta Sosiaalipalvelut Kunta Kunta/kuntayhtymä Kunta Kunta Perusopetus Kunta Kunta Kunta Kunta Toisen asteen koulutus Valtio Kunta/kuntayhtymä Maakunta Maakunta

3 Kuntien rahoitus Verotulot muodostavat kaikissa Pohjoismaissa paikallistason tärkeimmän tulonlähteen. Verotulojen osuus korostuu erityisesti Ruotsissa. Valtionavut ovat tärkeitä Tanskassa ja Norjassa. Suomessa korostuu maksu- ja myyntitulojen (muut tulot) muita Pohjoismaita merkittävämpi osuus

4 Paikallishallinnon tulot pääryhmittäin v Muut Verotulot Valtionosuudet Kunnat Maakunnat Kunnat Kunnat Maakunnat Kunnat Maakunnat Tanska Suomi Norja Ruotsi

5 Valtionapujen tarkoitus Kolme keskeistä funktiota: Niiden avulla valtio osallistuu kuntien tehtävistä aiheutuvien menojen rahoittamiseen ja vähentää siten painetta kuntien omaan verotukseen. Niiden avulla valtio voi kannustaa kuntia järjestämään yhteiskunnan kannalta keskeisiä hyvinvointi- ja infrastruktuuripalveluita. Niiden avulla valtio tasaa kuntien erilaisia lähtökohtia järjestää lakisääteisiä palveluita.

6 Pohjoismaissa valtionosuusjärjestelmät rakentuvat laskennallisin perustein määritettäviin ja kunnille yleisenä asukaskohtaisena valtionosuutena maksettaviin valtionosuuksiin. Laskennallisissa malleissa otetaan huomioon urbaaneja erityistekijöitä, joiden on arvioitu lisäävän kustannuksia tai palvelutarvetta. Silti pääkaupungit ovat keskimääräistä paremman tulopohjansa vuoksi valtionosuuksien tasauksessa lähinnä maksajina, erityisesti Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Kööpenhamina on muista Pohjoismaiden pääkaupungeista poiketen tulopohjaltaan keskitasoa. Kööpenhaminan seudun 34 kunnan keskinäinen tasausjärjestelmä on Pohjoismaissa ainutlaatuinen.

7 Pääkaupunkien/metropolialueiden erityisasema valtionosuusjärjestelmässä Veropohjatasoituksessa antava osapuoli Palvelu-menotarpeiden tasoituksessa saavat hyvitystä: Erityisiä sosiaalisia ongelmia ja kustannuksia Ulkomaalaisväestön osuus, rikollisuus, asunnottomuus, syrjäytyminen jne. Alueellisia rajat ylittäviä palveluja, teatterit, museot jne. Palvelutuotannon kustannuserojen tasoitus Mittakaavaetuja, erikoistumisetuja jne. Monitasoisen hallinnon byrokratiakustannuksia Tungostumisen kustannuksia, maan kalleus, rakentamisen, liikenteen jne aiheuttamat erityiset kustannukset

8 Suomi Ruotsi Tanska Norja Yleiset valtionavut Asukaslukuper usteinen + sektorikohtaise t valtionosuudet Tulojen tasaus (inkomstutjämnin g), Säätelyapu (- maksu) (regleringsbidrag/ avgifft) kuntasekorin rahoituksen säätelyyn Valtakunnallinen tasaus + erityisapu pääkaupunkiseudun ulkopuolisille korkean menotarpeen kunnille Asukaslukuperusteinen Valtakunnallinen menotarve-erojen ja verotuspohjan tasaus Pääosin valtion rahoittama, tulopohjan tasaus kuntien rahoittama Pääosin valtion rahoittama, menotarve-erojen tasaus kuntien rahoittama Kuntien ja valtion rahoittama Pääosin kuntien rahoittama Pääkaupunkiseudun tasaus ei ei Kunnallisesti rahoitettu, symmetrinen ei

9 Taulukko 3. Valtionapu- ja tasaustulos sekä laskennalliset verotulot Pohjoismaiden pääkaupungeissa (maan keskiarvo = 100), 2010 Maa/pääkaupunki Suhteellinen verovoima 1) (kr/ asukas) Indeksi Suhteellinen tulos 2) yleisistä valtionavuista ja tasoituksesta (kr/ asukas) indeksi Laskennalliset verotulot 3) + tulos yleisistä v-avuista ja tasoituksesta, (kr/ per asukas) indeksi Todelliset verotulot + tulos yleisistä v-avuista ja tasoituksesta (kr/ asukas) indeksi Suomi/Helsinki ,7 101,7 96,8 Norja/Oslo (peruskuntana) ,5 (tieto puuttuu) 112,6 112,6 Ruotsi/Tukholma ,3 105,9 87,5 Tanska/Kööpenhamina (peruskuntana) ,8 104,9 103,3 104,9 Koko maa

10 Verotettavat tulot asukasta kohden suhteessa maan keskiarvoon ovat pääkaupungeissa Kööpenhaminaa lukuun ottamatta n prosenttia. Tämän johdosta Tukholmassa ja Helsingissä voidaan kunnallinen tulovero pitää keskimääräistä alempana. Oslon kaupungilla on sama tuloveroprosentti kuin kaikilla muillakin Norjan kunnilla. Keskimääräistä paremmalla veropohjallaan pääkaupungit voivat osin alemmista veroprosenteistaan huolimatta rahoittaa urbaanien suurten kaupunkien tavallista suurempia menotarpeita. Kööpenhaminaa lukuun ottamatta pääkaupungit saavat yleisten valtionapujen ja tasoituksen systeemistä selvästi maata keskimääräistä alhaisemman tuloksen, mikä saattaa ne sitten kaupunkien käytettävissä olevien vapaasti määrättävissä olevien veroja valtionaputulojen suhteen vain hivenen keskimääristä parempaan suhteelliseen asemaan. Tasaus toimii tehokkaasti Pohjoismaissa kuntien käytettävissä olevien tulojen suhteen. Tätä on myös kritisoitu Voimakas tulopohjien eroihin perustuva tasausjärjestelmä saa osakseen kritiikkiä muun muassa OECD:n taholta. OECD:n raportin mukaan Tukholman seudun talouskasvu on hidastunut ja veroasteiden kasvu kiihtynyt kuntien tulopohjien tasausjärjestelmän vuoksi. Sen sijaan kustannusten tasaus ei tuo mukanaan vääränlaisia kannustinvaikutuksia, koska järjestelmä suosii kuntia, jotka pystyvät toimimaan keskimääräistä kustannustehokkaammin ja järjestämään palvelut laskennallisia menoja pienemmillä menoilla.