VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET

Transkriptio

1 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012

2 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN ARVOPERUSTA Varhaiserityiskasvatuksen tehtävät 3 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN KESKEISET LINJAUKSET Lapsen yksilöllinen huomioiminen Tuen tarpeet ja toiminnan suunnittelu Integraatiolla kohti inkluusiota Yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Erityisasiantuntijuuden hyödyntäminen 8 3. SEURANTA 9 LÄHTEET 10

3 3 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN ARVOPERUSTA Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan lapsen lähiympäristö ja päivittäinen toiminta on tärkeää. Pienen lapsen keskeiset ympäristöt ovat koti, varhaiskasvatuspalvelut ja myöhemmin koulu. Näissä ympäristöissä tuen tarpeen arviointi ja tuen järjestäminen ovat lapselle merkittäviä. Jokainen lapsi huomioidaan omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan hänen osallistuessaan varhaiskasvatuspalveluihin. Varhaiserityiskasvatus on ensisijaisesti varhaiskasvatusta mutta siihen sisältyy mahdollisuus saada kuntoutusta, joka on tehostettua tukea kehitykselle ja oppimiselle. Kaikkia lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja heillä on oikeus vammastaan tai vaikeuksistaan huolimatta osallistua täysipainoisesti varhaiskasvatuksen eri toimintoihin, joissa kaikkia lapsia ohjataan kohtelemaan toisiaan kunnioittavasti ja leimaamatta. 1.1 Varhaiserityiskasvatuksen tehtävät o tunnistaa ja havaita tuen tarpeita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa o ennaltaehkäistä lapsen kehitykseen ja elämäntilanteeseen liittyvien tuen tarpeiden syntymistä ja niihin liittyvien seurannaisvaikutusten pahenemista o tukea ja kuntouttaa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja sen vahvuuksia o tehdä perhelähtöistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa moniammatillisesti Näiden tehtävien toteuttamisen lähtökohtana ovat varhaiserityiskasvatuksen keskeiset linjaukset.

4 4 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN KESKEISET LINJAUKSET 2.1 Lapsen yksilöllinen huomioiminen Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohta on lapsen kehityksen yksilöllinen huomioiminen. Lapsen tuen tarpeet otetaan huomioon lapsen toiminta- ja oppimisympäristöä rakennettaessa. Kasvatustoimintaa mukautetaan menetelmiä ja sisältöjä tarkentamalla ja toimintaa eriytetään pienryhmä-, pari- tai yksilöohjauksella. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä myös tukipalveluja (esim. puhe- ja toimintaterapia, kuntoutusohjaus). Ne toteutetaan mieluiten kokonaiskuntoutuksena yhdistämällä lapsen normaaliin arkeen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. 2.2 Tuen tarpeet ja toiminnan suunnittelu Varhainen tuki perustuu hyvälle perusosaamiselle, jossa lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöitä tunnistetaan ja toimitaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Varhaisen tuen järjestämisessä erityispedagoginen tieto ja osaaminen suuntaavat päivittäistä toimintaa, ohjaavat menetelmien, ympäristön ratkaisujen ja aikuisen toiminnan muokkaamista ja ammatillista kehittymistä. Heinämäki, L. 2005: Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikko Tämä tarkoittaa: o Varhaiskasvatussuunnitelma tehdään jokaiselle lapselle yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. o Kaikille esiopetusikäisille tehdään oppimissuunnitelma.

5 5 o Varhaiskasvatussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelman toteutuminen auttaa tuen tarpeen tunnistamista ja varhaista puuttumista. ERITYINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI YLEINEN TUKI o Esiopetuksessa tuen kolmiportaiseen malliin kuuluu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleinen tuki on jokaiselle esikoululaiselle tarjottavia tukimuotoja. Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, pitkäjänteisempää ja yksilöllisempää. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. o Lapsen varhainen tuki aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Se voi olla: - fyysisiä tilaratkaisuja - toimintamenetelmiä struktuuri, pienryhmä- ja yksilötoiminta, kuvaohjaus, viittomat, lisähenkilö, lapsen toimintasuunnitelma tai hojks (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) - Tuettua toimintaa pienryhmässä, jota toteutetaan systemaattisesti kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Pienessä ryhmässä lapsella on parempi mahdollisuus oppia suhteuttamaan omia taitojaan tilanteeseen sopivaksi sekä tunnistamaan omien tekojensa seurauksia ja vaikutuksia toisiin ihmisiin. Rauhallinen arki pienessä ryhmässä tukee oppimista ja lisää lapsen hyvinvointia. Pienryhmässä kasvattaja voi olla aidosti läsnä ja keskittyä myös yksittäiseen lapseen havainnoiden, ohjaten ja arvioiden lapsen tilannetta. - aikuisen toimintatavan muokkaamista (pienryhmätoiminnan antamat mahdollisuudet, tiedon hankkiminen ja sen soveltaminen, koulutus) o Erityisen tuen tarpeen lisääntyessä moniammatillisen yhteistyön tarve kasvaa.

6 6 2.3 Integraatiolla kohti inkluusiota Lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Tämä inklusiivinen näkemys tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi voi käyttää oman kodin lähellä olevia varhaiskasvatuspalveluita ja lapsen tarvitsema tuki tuodaan sinne, missä hän on. Ympäristöä ja toimintaa tulee muokata lapsen osallisuutta mahdollistavaksi. Tuki kytketään osaksi perustoimintaa. Integraatio on fyysistä, toiminnallista ja sosiaalista integraatiota. Fyysinen yksilöintegraatio toteutuu kun erityistä tukea tarvitseva lapsi on sijoitettu tavalliseen lapsiryhmään. Toiminnallisessa integraatiossa tehdään asioita yhdessä ja toimitaan tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Sosiaalisen integraation myötä syntyy toisten hyväksymistä (kaikki tuntevat itsensä hyväksytyiksi) ja myönteisiä sosiaalisia suhteita lasten välille. Sosiaalinen integraatio luo pohjaa myöhemmin aikuisena tapahtuvalle yhteiskunnalliselle integraatiolle.(pihlaja-viitala 2004,132.) Tämä tarkoittaa: o Lapsi saa tarvitsemansa tuen ja kuntoutuksen kodin läheisessä varhaiskasvatuspaikassa. o Tarvittaessa varhaiskasvatuspaikan tiloja muokataan lapsen tarpeiden mukaiseksi. o Päiväkodissa voi toimia integroitu pienryhmä, joka on tavallista lapsiryhmää pienempi ryhmä ja jossa osalla lapsista on erityisen tuen tarvetta. Integroidussa pienryhmässä toimivan erityisopettajan tuki ja ohjaus ovat kaikille ryhmän lapsille mahdollisia. Pienryhmän opetussuunnitelma integroituu osaksi päiväkodin yhteistä opetussuunnitelmaa, jolloin se rohkaisee kaikkia päiväkodin lapsia osallistumaan luontevasti päivittäisiin toimintoihin ja luomaan merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita. Seinäjoella toimii neljä integroitua pienryhmää. o Uusia varhaiskasvatusyksiköitä suunniteltaessa hyödynnetään erityispedagogista asiantuntijuutta. o Järjestetään koulutusta ammatillisuuden vahvistamiseksi. o Seinäjoen varhaiskasvatuksessa toimii: viisi kiertävää erityisopettajaa (kelto), jotka toimivat useasta varhaiskasvatusyksiköstä koostuvalla alueella varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijoina varhaista tukea ja erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuspalveluiden valmistelu-, suunnittelu- ja konsultointitehtävissä. o Lisäksi kolme resurssierityisopettajaa (relto) toimii yhden tai kahden päiväkodin yhteisenä lisäresurssina ilman omaa lapsiryhmää ohjaten ja järjestäen tukea sitä tarvitseville lapsille sekä konsultoiden ja ohjaten kasvatushenkilökuntaa.

7 7 o Jokaisessa integroidussa pienryhmässä toimii erityisopettaja (elto) ohjaamassa ja opettamassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Ryhmissä toimivia erityisopettajia on neljä. 2.4 Yhteistyö Kasvatushenkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti toimimaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi, joka perustuu molempien osapuolten asiantuntijuudelle. Tämä tarkoittaa: o Päivittäisiä kohtaamisia ja keskusteluja vanhempien kanssa o Tunnistetaan mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luodaan yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa yhteinen suunnitelma lapsen tukemiseksi. o Kaikille lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelma/ esiopetuksessa oppimissuunnitelma o Varhaiskasvatusikäiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään toimintasuunnitelma. o Esiopetuksessa olevalle lapselle tuki järjestetään kolmiportainen tuki mallin mukaan, joita ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 2.5 Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatuspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen välinen yhteistyö on moniammatillista yhteistyötä, joka toimii luontevasti erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä tukena. Vanhempien asiantuntijuus ja mielipiteiden kunnioitus sekä perheen voimavarat tulee muistaa myös silloin kun yhteistyötahoja on useita. Yhteistyössä pyritään löytämään oikeat tukimuodot ja palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä selkiytetään eri tahojen vastuut ja tehtävät. Näin toimitaan johdonmukaisesti ja vältetään päällekkäistä työtä. Tämä tarkoittaa: o Vahvistetaan esiopetuksen moniammatillisten työryhmien toimintaa yhteistyöpareina toimivien päiväkotien/esiopetusryhmien ja koulujen välillä nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen.

8 8 o Tehdään tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja koulujen pienluokkien sekä laaja-alaisten erityisopettajien kanssa nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen. o Tehdään säännöllistä yhteistyötä lastenneuvoloiden työntekijöiden, kuntoutusohjaajien sekä muiden kuntouttavien tahojen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. o Vahvistetaan ja luodaan uusia työkäytänteitä moniammatillisessa verkostotyössä mm. lastensuojelu ja erikoissairaanhoito. 2.6 Erityisasiantuntijuuden hyödyntäminen Erityispedagogiikka on erityisopettajan ydinosaamisen alue. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset tarvitsevat erityispedagogista asiantuntemusta. Erityisopettajan ammatillisuuden keskeiset elementit ovat erityispedagoginen filosofia, jonka pohjana on tietämys erityisyydestä ja poikkeavuudesta, taito arvioida opetusta ja seurata lasten edistymistä, tarvittavien tukitoimenpiteiden tunnistaminen, opetuksen sisältöjen, resurssien ja strategioiden valitseminen sekä tavoitteiden asettaminen ja toiminnan toteuttaminen. (Pihlaja & Kontu 2006, ) Tämä tarkoittaa: o Varhaiserityiskasvatuksellinen suunnittelu on osa varhaiskasvatuksen suunnittelua kaikissa vaiheissa kokonaisuuteen kuuluvana luonnollisena osana, jolloin varhaiskasvatuksen erityisopettajien asiantuntemusta hyödynnetään varhaiskasvatuksen rakenteellisten ratkaisujen, resurssien ja strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. o Varhaiskasvatuksen erityisopettajat osallistuvat varhaiskasvatuksen pedagogiseen suunnitteluun ja työryhmissä työskentelyyn yksilö-, yksikkö-, alue- ja kuntatasolla. o Varhaiskasvatuksen erityisopettajat kehittävät työmenetelmiä ja välineitä lapsen ja lapsiryhmän kehityksen ja päivähoidon henkilöstön ammatillisen osaamisen tueksi. o Varhaiskasvatuksen erityisopettajat järjestävät varhaiskasvatuksen henkilöstölle koulutusta, joka tarjoaa näkökulmia erityisen tuen tarpeessa olevien lasten oppimiseen ja konkreettisia työvälineitä lasten kanssa toimimiseen. o Visiona on varhaiserityiskasvatuksen osaamiskeskus (VEO-PLASSI), joka tulevaisuudessa voisi tarjota maksullista koulutusta ja konsultaatiota sekä materiaaleja kaupungin ulkopuolisille varhaiskasvatuksen osaajille.

9 9 3. SEURANTA Varhaiserityiskasvatuksen linjausten tarkistamisesta ovat vastuussa varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset ovat osa Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella olevaa varhaiskasvatus- ja laatukäsikirjaa, joka noudattaa Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja visioita.

10 10 LÄHTEET: Erityisvarhaiskasvatuksen linjaukset ja toimintasuunnitelma päivähoidossa ja esiopetuksessa ( Tiivistelmä). Jyväskylän kaupunki. Sosiaali- ja terveyskeskus. Lasten päivähoitopalvelut. Heinämäki L Varhaista tukea lapselle työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes. Oppaita 62. Pihlaja P. & Kontu E. ( toim.) Arjen moninaisuutta Erityisryhmät päiväkodissa. Stakesin raportteja 14/2006. Pihlaja P. & Viitala R Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. WSOY. Helsinki.