OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄPORTTI / 30:010

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄPORTTI / 30:010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITTAA 30. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA 30. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS - Asemakaava (30:004, ) mahdollistaa teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten rakentamisen (TL- 2). Alueelle on merkitty myös virkistysalue (VL). Osalla aluetta ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueen nykytilanne: Alueella on Moventas Oy:n tuotantolaitos ja Kuusakoski Oy:n metallikierrätyslaitos. Alueen katkaisee 110 kv:n voimajohto. Eteläporttiin on toteutettu kestopäällystetyt kadut Eteläportintie ja Härkökuja, jotka on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Lisäksi on toteutettu vesi-, viemäri-, sähkö-, teleliikenne- ja kaukolämpöverkostoja. Kortteleiden 16 ja 18 läpi kulkee putkitettu puro/oja, joka laskee Härköpuistoksi nimetyllä virkistysalueella olevaan altaaseen. Tästä vedet virtaavat 9-tien alitse Kaijanlampeen ja lopulta Päijänteeseen. Eteläväylän länsipuolella Moventaksen kohdalla on tehty päätehakkuu. Maanpinta on kortteleiden 16 ja 18 alueella osin kuorittu eloperäisestä aineksesta mutta 9- tien varressa olevalla kapealla metsänauhalla moottoritien puolella on kesäkuussa 2018 luontokartoituksessa havaittu UHEX-rekisterin uhanalaisia kasvilajeja (hirvenkello ja keltakitkerö). 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimuksia laaditaan, mikäli ne katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeellisiksi. 1. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keljonkankaalla 6 km Jyväskylän keskustasta etelään. Aluetta rajaa itäpuolella 9- tie eritasoliittymineen, pohjoispuolella Eteläväyläniminen katu. Eteläpuolella on Muuramen kunnan aluetta. 2. Suunnittelutehtävä Asemakaavanmuutos käynnistyy kaavoitusohjelman mukaan. Kaavalla mahdollistetaan työpaikkatoimintojen, tilaa vaativan ja vähittäiskaupan rakentaminen. Kaavoitettava alue on pääosin kaupungin omistuksessa. 3. Kaavoitustilanne, suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat - Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Alueelle on sijoitettu keskustatoimintojen alakeskus (ca), jonne saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi alueelle on sijoitettu teollisuus- ja varastoalue, jolla on/saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t/kem). - Yleiskaava: Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa alue on merkitty aluekeskukseksi, seudullisesti merkittäväksi kaupan palvelualueeksi (KM-s) ja tilaa vaativien työpaikkojen alueeksi (kartta 1/7) sekä osaksi rakentamisen kohdentamisvyöhykkeitä 1 (kartta 6/7). Eteläportin vähittäiskaupan suuryksiöiden yhteenlaskettu kerrosalamäärä on enintään k-m 2. Lisäksi Eteläporttiin saa rakentaa k-m 2 tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Muuramen kunta Yksityisten toimijoiden tiedot saa tarvittaessa kaavoittajalta. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus, liikenne ja ympäristö Keski-Suomen Liitto Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Elenia Oy Liikenne ja viheralueet (Liivi) Rakentaminen ja ympäristö (Rymy) Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö (Kama) YRVA-ryhmä 6. Viranomaisyhteistyö Kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken järjestettiin viranomaisneuvottelu. (MRL 66 2 mom.), jossa alustavasti arvioiden on keskusteltava suunnitellun toiminnan vaikutuksista 9-tien liikenteen sujuvuuteen. 7. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien

2 30:010 / ETELÄPORTTI / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) yhdyskuntataloudelliset, vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavassa ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan, luontoon, hulevesiin ja liikenteeseen. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Eteläportin suunnittelun ja markkinoinnin tueksi on laadittu kaupallinen selvitys (Realproject Oy) ja Eteläportin kehittämissuunnitelma keväällä Tämän lisäksi kaavatyön aikana on laadittu hulevesiselvitys ja kaupallinen selvitys. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan muistutuksen tehneille, mikäli muistuttajan yhteystiedot ovat kunnan tiedossa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kesä 2019) Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Mikäli kaavaehdotukseen on tehty nähtävillä olon jälkeen muutoksia, käy kaava kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä. Muita suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ovat: Etelä-Keljon luontoselvitys 2003, Eteläportin hulevedet esiselvitys 2008, Eteläportin alueen vesihuollon yleissuunnitelma 2009, Eteläportin-Kauramäen alueen osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 2012, Kauramäen ja Etelä-Keljon melumallinnus 2012 ja Eteläportin alueen liikennesuunnitelma Alustava aikataulu ja osallistuminen Osalliset voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Kaavan valmistelu (kevät-syksy 2018) Kaavoittaja suunnittelee yhteistyössä osallisten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa asemakaavaluonnoksen. Kaavoittaja kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi-kevät 2019) Kaavaluonnos on ollut nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti , jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 9. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun kuluessa. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 10. Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6, sis.käynti F, 3.krs Puh. (014) etunimi.sukunimi(a)jkl.fi internet Osallistuminen: Nähtävänä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavoittaja laatii kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Moventas

3 LIITE 2. asemakaavaehdotus, pienennös

4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kor elialue, jolle saa rakentaa ylipainehallin. Hallin ulkoseinään ja ka oon saa heijastaa liikkuvaa kuvaa ja kuva aiheita. Liike, teollisuus ja varastorakennusten kor elialue. Kor eliin saa perustaa kaupan suuryksiköitä lukuuno ama a päivi äistavarakaupan suuryksikköä. Kor elialueella sallitaan moo oriajoneuvojen pol oaineiden jakelu. Liikerakennusten kor elialue. Alueelle saa sijoi aa vähi äiskaupan suuryksiköitä ja keskustatoimintoja, kuten liike, toimisto, toimi la ja palvelu loja. Sallitun kerrosalan lisäksi saa kerroksiin rakentaa lasikate uja ja/tai luonnonvalolla varuste uja kauppakäytäviä, teknisiä loja, kate uja huoltopihoja, rakenteellista pysäköin ä sekä pysäköin tasoja liike lojen päälle. Kor elialueella sallitaan moo oriajoneuvojen pol oaineiden jakelu. Teollisuus, varasto ja liikerakennusten kor elialue. Enintään 30 prosen sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liike laksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälä laa. Kor eliin ei saa perustaa vähi äiskaupan suuryksikköä. a Teollisuus, varasto ja liikerakennusten kor elialue. Enintään 30 prosen a sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liike laksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälä laa. Kor eliin ei saa perustaa vähi äiskaupan suuryksikköä. Kor elialueella sallitaan moo oriajoneuvojen pol oaineiden jakelu. Kaasutankkausaseman vaakasuora etäisyys voimajohdon vaara alueeseen tulee olla vähintään 80 metriä ja vähi äiskaupan myymälä loja sisältäviin rakennuksiin vähintään 50 metriä. Lähivirkistysalue. Suojaviheralue. Alueelle saa sijoi aa hulevesien käsi elyä varten altaita ja rakenteita. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kunnan raja. Kaupunginosan raja. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ohjeellinen ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde ton n pinta alaan.

5 Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja lai eiden rakennusala. Ohjeellinen vesialue. Alueen osa, jolle sijoi aa aurinkopaneeleja, siten e ei rakenteiden ylin kohta ole korkeussuunnassa 15 metriä lähempänä johdinta. Alueella voi sähköturvallisuus huomioon o aen tehdä aurinkopaneeleiden huoltotoimenpiteitä ja siellä saa olla ajoneuvoliikenne ä. Istute ava alueen osa. Istute ava puurivi. Katu. Jalankulkutunneli. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa, jolla huoltoajo on salli u. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Maanalaista sähköjohtoa varten vara u alueen osa. Kadun tai liikennealueen ali ava ohjeellinen kevyen liikenteen ulkoilurai. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. Vaara alueen raja. Lähivirkistysalueen osa, jolla sijaitsee suojeltava pienvesistö. Maiseman ja ympäristönhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan. Alueelle voidaan toteu aa pienvesiuoman kunnostamis ja ennallistamistoimenpiteitä. Puustoa tulee hoitaa elinympäristön ominaispiirteet säily ävällä tavalla.

6 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 autopaikka 100 liike, teollisuus ja toimistokerrosalaneliömetriä kohden 1 autopaikka 500 varastokerrosalaneliömetriä kohden Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 polkupyöräpaikka 145 liikekerrosalaneliömetriä kohden 0,2 polkupyöräpaikkaa työntekijää kohden, joista 30 % kate uja. Määräys koskee vain teollisuus ja toimistotyöpaikkoja. RAKENTAMISTAPA Rakennusten julkisivuihin ja katoille, piha alueille ja rakenteisiin saa asentaa aurinkoenergian hyödyntämiseen tarkoite uja lai eita ja varusteita. Rakennuslupa asiakirjoissa tulee esi ää miten ne rakennushankeen yhteydessä tai vaihtoehtoises myöhemmin toteutetaan. Kaikissa kor eleissa kor elia 30/17 lukuun o ama a julkisivujen tulee olla pääasiallises harmaita. Tämän lisäksi julkisivun pinta alasta ikkunat mukaan lukien saa olla tehostevärejä. Rakennusten arkkitehtuurissa tulee pyrkiä moderniin muotokieleen. Kaikkiin rakennuksiin saa rakentaa viherka oja. HULEVEDET, PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Tiealueeseen (vt9) rajautuvien ton en ja alueiden hulevesiä ei saa ohjata liikennealueelle. Hulevedet tulee käsitellä ton lla. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee lii ää rakennushankkeen pohjalta laadi u hulevesien hallinta ja johtamissuunnitelma, joka sisältää suunnitelman rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Kaikissa kor eleissa hulevesiä tulee viivy ää ton lla siten, e ä viivytys lavuu a on 0,5 kuu ometriä 100 neliömetriä läpäisemätöntä pintaa koh. Läpäisemä öminä pintoina huomioidaan kiinteistöjen katot sekä läpäisemä ömät päällysteet. Mahdollisia viherka oja ja läpäiseviä päällysteitä ei lasketa läpäisemä ömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesien hallintarakenteissa tulee olla virtaamaa kuristava tai muilla tavoin hulevesiä viivy ävä rakenne. Kaikilla kor elialueilla maaston muotoja voidaan muokata ja niille saa rakentaa hulevesien viivytysaltaita ja niihin lii yviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaises. Ton en ja katujen rakentamisen yhteydessä syntyvää kivi ja maa ainesta saa käy ää ton n rakentamiseen. Pengerrykset tulee maisemoida kasvillisuudella tai istutuksin. Tonteille saa sijoi aa tornimaisia mainosrakenteita, joiden enimmäiskorkeus saa olla 40 metriä maanpinnasta tornin juurelta mita una. Mainosrakenteen etäisyys vt 9 ealueesta tulee olla suurempi tai yhtä suuri kuin rakenne avan tornin korkeus on. Pysäköin alueille on istute ava pysäköin rivejä jakavia puu ja pensasistutuksia. YLEISMÄÄRÄYKSET Tonteille saa sijoi aa maalämpökaivoja. Maalämpökaivon tulee sijaita vähintään 8 metrin päässä naapuriton n rajasta. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennuksen vähimmäisetäisyys ton n rajasta tulee olla neljä metriä ellei kaavakartassa toisin osoiteta. Tämän asemakaavan alueella on laadi ava erillinen ton jako.

7

8 Eteläportin liito-oravaselvitys 2018 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

9 2 Sisällys 1. Johdanto Menetelmät Selvitysalue Maastotyöskentely Liito-oravan biologiaa Elintavat Liito-oravan suojelu Tulokset Luonnon yleiskuvaus Liito-oravahavainnot Arvokas luontokohde Uhanalaiset lajit Johtopäätökset Lähteet Liitteet... 9 Liite Liite Kaikki kuvat selvitysalueelta ovat selvittäjän ottamia.

10 3 1. Johdanto Tämä liito-oravaselvitys on laadittu Eteläportin asemakaavan pohjatiedoksi. Sen tarkoituksena on osoittaa liito-oravan mahdolliset elin- ja levähdys- sekä kulkuyhteyspaikat selvitysalueella ja ohjeistaa lajin huomioiminen kaavoituksessa. 2. Menetelmät 2.1 Selvitysalue Selvitysalue (12,6 ha) sijaitsee Eteläportin alueella Etelä-Keljossa, Moventas Gears Oy:n lähimaastossa. Selvitysalue on rajattu Kuvissa 1 ja 2 punaisella Kuva 1. Selvitysalue (12,6 ha) opaskartalla punaisella rajattuna. Kuva 2. Selvitysalue (12,6 ha) ilmakuvassa punaisella rajattuna.

11 4 2.2 Maastotyöskentely Maastotyöt alueella tehtiin 22.5 ja Kaikki alueen isoimpien puiden tyvet tarkastettiin liito-oravan jätösten varalta sekä mahdollisia pesäpaikkoja etsittiin. Havaittujen jätös- tai pesäpuiden tarkat sijainnit talletettiin GPS -tiedonkeruulaitteelle (Leica Zeno 20). 3. Liito-oravan biologiaa 3.1 Elintavat Yöaktiivinen liito-orava (Pteromys volans) suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnon lähteeksi (noin % puustosta) (esim. Rassi 2001). Se tulee toimeen myös nuoremmissa ja kaupungistuneimmissa metsissä, kunhan siellä on riittävästi pesäpaikkamahdollisuuksia ja ravintokohteita. Mikäli käytettävissä ei ole varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, liito-orava suosii peltojen reunametsiä, vesistöjen läheisiä rantametsiä ja pihapiirien puustoa. Sen pääravintopuut ovat haapa tai leppä, joista se lehtien lisäksi talviaikaan käyttää ravintonaan niiden tuottamia norkkoja. Myös koivun ja raidan lehdet kelpaavat sille ravinnoksi. Liito-oravanaaraat elävät toisistaan erillisillä, keskimäärin hieman yli 8 ha kokoisilla tai pienemmillä reviireillä. Koiraiden elinpiirit ovat keskimäärin 60 ha laajuisia. Liito-oravien reviirit sijaitsevat usein rinteissä sekä pienvesien tai kallioiden lähellä. Pesäpaikakseen liito-orava valitsee mielellään tikan tekemän kolon haavan rungolla, oravan tekemän risupesän tai tyhjän linnunpöntön. Liito-orava käyttää vuoden aikana noin 3 8 eri pesäpaikkaa. Liito-oravilla on kulloisellakin elinpiirillään useita pesäpuita. Siten lisääntymis- ja levähdyspaikkoja on Suomen metsissä arviolta satojatuhansia. Yksilöiden liikkuminen elinalueella keskittyy pienille ydinalueille, joiden yhteispinta-ala on noin 10 % koko elinpiiristä. Ydinalueita elinpiirillä on tavallisesti 1 3. Näille ydinalueille keskittyy liito-oravan ruokailu ja pääasiallinen oleskelu. 3.2 Liito-oravan suojelu Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu liito-orava (NT=silmälläpidettävä) (Liukko ym. 2016) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuun lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevan puuston, jolla on merkitystä liito-oravalle ruokailun, ruoan varastoinnin ja suojan kannalta. Elinalueiden ydinalueet kuuluvat kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain 49 tarkoittamiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Myös liito-oravien kulkuyhteydet tulee säilyttää. Liito-oravan kohdalla sen suojeluperuste on kannan taantuminen. Noin 10 viimeisen vuoden aikana liito-orava kannan arvioidaan taantuneen noin 23 % (Hanski ym. 2006). Taantumisen tärkein syy on sille sopivien elinympäristöjen, eli varttuneiden kuusivaltaisten sekametsien hakkuut ja metsäpinta-alan väheneminen. EU:n luontodirektiivin ja LsL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan suotuinen suojelutaso, mikä takaa liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. Elinmahdollisuuksin turvaamisessa pesäpaikkojen ja ravintopuiden säilyttämisen lisäksi on lajille soveltuvien biotooppien sekä kulkureittien tunnistaminen ja suojelu tärkeää. Liito-oravalle tulee taata yhtenäinen elinverkosto, eivätkä populaatioiden eri yksilöiden elinpiirit saa olla eristyksissä toisistaan. Myös poikasille tulee taata pääsy uusille elinalueille.

12 5 4. Tulokset 4.1 Luonnon yleiskuvaus Selvitysalueen itäisin alue (Kuva 2, nro 1) on pääosin lehtomaista kangasta (Kuva 3). Aivan pohjoisin osa on hyvin pajukkoista ja maaperältään kosteampaa. Muun muassa maahumalaa ja suoorvokkeja kasvaa yksittäisinä runsaina kasvustoina. Keskiosat puolestaan ovat avoimempaa lehtipuuvaltaista aluetta. Tienvarrella on kuivassa kasvuympäristössä lehtipuuvaltaista sekametsää, kenttäkerroksessa on runsaasti heiniä. Eteläosissa on tuoreella kankaalla sekametsää. Länsireunalla on runsaasti louhittua kiveä. Keskimmäisellä alueella (Kuva 2, nro 2) kasvaa kuusivaltaista sekametsää, lähinnä alueen pohjoisja eteläreunoilla, sekä Eteläportintien varrella (Kuva 4). Muutoin alue on hyvin avointa ja heinikkoista. Alueen läpi virtaa läntisimmältä (Kuva 2, nro 3) alueelta tuleva noro jatkuen aina 9-tien yli Kaijanlampeen. Alueella on kolme pientä vesialuetta, joiden kautta noro kulkee (Kuva 2). Läntisimmällä alueella (Kuva 2, nro 3) on varttunutta kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Keskiosissa virtaa noro ja sen välittömänä lähiympäristönä kosteaa saniaiskorpea. Selvitysalueen eteläreunalla on muuta maastoa korkeammalla oleva männikkö, johon etelämpänä tehty metsänkäsittely ( ) rajautuu (Kuva 5). Kuva 3. Itäisimmällä alueella (1) on lehtomaista kangasta, joka on paikoin hyvin avointa ja lehtipuuvaltaista. Kuva 4. Keskimmäisen alueen (2) eteläosien kaistaleella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.

13 6 Kuva 5. Läntisimmällä alueella (3) metsänkäsittelyä on tehty selvitysalueen eteläpuolella kunnan rajalle, eli noroalueen eteläpuolella olevan männikön reunaan, asti. 4.2 Liito-oravahavainnot Alueelta ei tehty havaintoja EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojellusta ja Suomen luonnonsuojelulailla rauhoitetusta liito-oravasta. 4.3 Arvokas luontokohde Liito-oravaselvityksen yhteydessä alueelta havaittiin arvokas luontokohde läntisimmän alueen pohjoisosista (Kuva 2, nro 3), jolla on vesilain (VL 2:11 ) mukainen luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainen pienvesi noro, sekä sen välittömänä lähiympäristönä rehevä ja monilajinen saniaiskorpi, joka on uhanalainen suoluontotyyppi (Raunio ym. 2008) ja metsälain (ML 10 ) tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. Noroalue kuuluu kokonaisuudessaan LUO-NET verkkoon eli luontoarvoalueet yhdistävään viheralueverkkoon. Noron luonnontilaisuutta ilmentävät noron mutkittelu (Kuva 6), vedessä oleva puuaines, lukuisat isot kivet (Kuva 7), kohtalaisen runsas kasvilajisto sekä rantavyöhykkeen rakenteellinen ja lajistollinen monimuotoisuus (Kuva 8) sekä virtausnopeuden vaihtelu; norossa on eri tahdilla virtaavia osia, eli sekä koski - että suvantokohtia. Saniaiskorven ominaisuuksiin vaikuttavat veden läheisyys sekä puu- ja pensaskerroksesta johtuvat kasvuolosuhteet ja noron lähiympäristössä vallitseva kylmempi ja kosteampi pienilmasto. Noron ääreltä ja saniaiskorvesta tavattiin runsaina rentukka, hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi- ja metsäimarre sekä mesiangervo. Pensaskerroksessa kasvaa mm. tuomi, vadelma ja kataja sekä kenttäkerroksessa käenkaali, suden- ja oravanmarja, metsätähti, lehto- ja suo-orvokki, ojakellukka ja kultapiisku. Luonnolle arvokasta lahopuuta saniaiskorvessa on jonkin verran. Useiden tihkupintojen ja noron ääreltä tavattiin suosammalia, kuten korpirahkasammalia ja okarahkasammalia sekä kilpilehvä- ja metsälehväsammalia. Lisäksi havaittiin muun muassa keuhkosammalta ja luhtakuirisammalta sekä noron upoksissa olevien kivien pinnalta runsaasti isonäkinsammalta. Suo-orvokki, okarahkasammal ja luhtakuirisammal ilmentävät alueen luhtaisuutta.

14 7 4.4 Uhanalaiset lajit Alueelta on aiemmat havainnot hirvenkellosta (2007, Campanula cervicaria), joka on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU) ja keltanokitkeröstä (2013, Picris hieracioides), joka on elinvoimainen (LC), mutta Keski-Suomen maakunnassa uhanalainen ja arvokas kulttuurin seuralaiskasvi. Selvityksen yhteydessä havaittiin kevättähtimö (Stellaria holostea, Kuva 9) lehtomaiselta kankaalta (Kuva 6), joka on myös elinvoimainen (LC), mutta Keski-Suomen maakunnassa uhanalainen. Havainnot on esitetty Liitteessä 1 ja 2. Kuva 6. Noro mutkittelee luonnonmukaisesti ( ). Kuva 7. Norossa on isoja kiviä, joiden pinnoilla virtaavissa kohdissa kasvaa runsaasti isonäkinsammalta ( ). Kuva 8. Saniaiset kuten hiirenporras, metsäalvejuuri, sekä metsä- ja korpi-imarre ovat noroa ympäröivässä saniaiskorvessa runsaina ( ). Kuva 9. Alueelta havaittiin kevättähtimö (Stellaria holostea), joka on Keski-Suomen maakunnassa uhanalainen laji (Liite 1) ( ).

15 8 5. Johtopäätökset Selvitysalueelta ei tehty havaintoja EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojellusta ja Suomen luonnonsuojelulailla rauhoitetusta liito-oravasta. Alueella oli muutamia liito-oravalle soveltuvia metsänkohtia, mutta todennäköisesti alueen rikkonaisuus ja liito-oravalle soveltuvien metsäalueiden pienikokoisuus rajoittavat lajin elinmahdollisuuksia alueella. Liito-oravan näkökulmasta selvitysalueen maankäytölle ei siten ole esteitä. Liito-oravaselvityksen yhteydessä läntisimmältä alueelta (Kuva 2, nro 3) havaittiin arvokas luontokohde, jolla on vesilain (VL 2:11 ) mukainen pienvesi, noro, sekä metsälain (ML 10 ) tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö, saniaiskorpi (noron välittömässä lähiympäristössä). Noron ja saniaiskorven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Saniaiskorpi kuuluu metsälakikohteisiin noron välittömänä lähiympäristönä sekä saniaiskorpena. Saniaiskorvet (lehtokorven alatyyppi) on luokiteltu uhanalaiseksi suoluontotyypiksi (VU = vaarantunut) valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008). Lisäksi noroalue ja alue nro. 2 lähes kokonaan kuuluvat LUO-NET verkkoon eli luontoarvoalueet yhdistävään viheralueverkkoon, joka tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattomana ja mahdollisimman leveänä luontoarvoiltaan monimuotoisen alueverkkona. Noroalueen ja sen lähiympäristön eteläpuolinen, muuta maastoa korkeammalla oleva männikkö (johon metsänkäsittelykin on rajautunut) tulisi jatkossakin säilyttää, koska sillä on varjostava merkitys noroalueen luonnolle. Valo-olosuhteiden muutos saattaisi vaikuttaa alueen lajistoon ja pienilmastoon. Lisäksi Liitteessä 1 ja 2 näkyvät kaksi keltaista pistettä ovat UHEX-rekisterin (ELY-keskus) aikaisempia havaintoja uhanalaisista lajeista (hirvenkello, VU=vaarantunut ja keltanokitkerö LC=elinvoimainen) alueella. Molemmat havainnot ovat tien läheltä, joten tienvarsipuustoa tulisi säästää riittävästi (n. 15 m). Tämän selvityksen yhteydessä havaittiin lisäksi kevättähtimö (LC) lehtomaiselta kankaalta (Liite 1 ja 2, vihreä piste, ei koordinaatteja), joka yhdessä keltanokitkerön kanssa kuuluu Keski-Suomen maakunnan uhanalaisiin lajeihin ja jonka esiintyminen (avoimella lehtipuuvaltaisella metsäosuudella) tulisi huomioida maankäyttöä suunnitellessa. 6. Lähteet Hanski, I.K. ym. 2006: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Rassi, P Ympäristöministeriö. Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim./eds.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008.

16 9 7. Liitteet Liite 1 Liite 1. Ilmakuva. Liito-oravaa ei alueelta havaittu. Punaisella on merkitty selvitysalue, turkoosilla LUO-NET alueet (katso selitys ylempää) ja vihreärajaisella metsäkuviolla on merkitty säästettävä männikkö noron (sininen viiva) ja sen lähiympäristön eteläpuolella. Metsälle selvitysalueen eteläisimmästä kärjestä alkaen aina männikkökumpuun asti on tehty avohakkuukäsittely (ei ajantasaista ilmakuvaa). Alueelta on lisäksi kaksi ELY-keskuksen tekemää uhanalaishavaintoa (keltaiset pisteet). Ylempi hirvenkellosta (VU) ja alempi keltanokitkeröstä (LC). Alueen ulkopuolella oleva havainto on purolouhekkaasta, joka on uhanalainen vesiperhonen. Vihreä piste on tämän selvityksen yhteydessä havaittu kevättähtimö, joka on K-S:n maakunnassa uhanalainen.

17 10 Liite 2 Liite 2. Maastokartta. Liito-oravaa ei alueelta havaittu. Punaisella on merkitty selvitysalue, turkoosilla LUO-NET alueet (katso selitys ylempää) ja vihreärajaisella metsäkuviolla on merkitty säästettävä männikkö noron (sininen viiva) ja sen lähiympäristön eteläpuolella. Tumman sinisellä näkyvät lähialueiden purot/norot ja turkoosilla vesialueet. Metsälle selvitysalueen eteläisimmästä kärjestä alkaen aina männikkökumpuun asti on tehty avohakkuukäsittely (ei ajantasaista ilmakuvaa). Alueelta on lisäksi kaksi ELY-keskuksen tekemää uhanalaishavaintoa (keltaiset pisteet). Ylempi hirvenkellosta (VU) ja alempi keltanokitkeröstä (LC). Alueen ulkopuolella oleva havainto on purolouhekkaasta, joka on uhanalainen vesiperhonen. Vihreä piste on tämän selvityksen yhteydessä havaittu kevättähtimö, joka on K-S:n maakunnassa uhanalainen.

18 LIITE 4. Eteläportin YU-1 -korttelialueen luontoarvoselvitys Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

19 2 1. Johdanto Tämä selvitys on laadittu Eteläportin asemakaavan pohjaksi, ja käsittää kaavan pohjoisimman korttelialueen (YU-1 alueen). Selvityksen tarkoituksena on ollut tunnistaa alueella olevat luontotyypit ja mahdolliset luontoarvokohteet. Lisäksi on haluttu selvittää liito-oravan esiintyminen alueella. Selvitys pohjautuu kevättalvella tehtyyn maastokatselmointiin ja olemassa olevan tiedon koostamiseen (metsäkuviotieto, Ympäristöhallinnon Hertta-aineisto). 2. Selvitysalue ja aikaisemmat luontotiedot Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän Etelä-Keljossa, Eteläportin alueella (kuvat 1 ja 2). Selvitysalueen laajuus on 2,6 ha. Kuva 1. Selvitysalue opaskarttapohjalla. Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvapohjalla. Selvitysalueelta ei ole tehty varsinaisia aikaisempia selvityksiä, ja lähtötiedot pohjautuvat metsäkuvioaineiston puusto- ja kasvupaikkatietoihin. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien tai erityisesti suojeltujen lajien esiintymätietoja (Ympäristöhallinnon Hertta-aineisto). 3. Menetelmät Maastokatselmus alueella tehtiin Ajankohta soveltuu hyvin liito-oravan jätösten kartoittamiseen. Muiden luontoarvojen osalta havainnointiin puuston rakennetta ja koostumusta. Ajankohta ei mahdollistanut mahdollisten kuivatusojien ja niiden nykytilanteen eikä kenttä- ja pohjakerroksen havainnointia (muutamia lumettomia alueita lukuun ottamatta). Liito-oravan jätöksiä etsittiin alueen kangasmetsäkuviota järeimpien puiden tyveltä. 4. Tulokset Selvitysalueesta n 0,9 hehtaaria on osa laajempaa hakkuuaukkoa. Selvitysalueen länsi/luoteispuoli on laajalta alueelta avohakattua (kuva 2). Idässä alue rajautuu puronvarsivyöhykkeeseen, joka on osoitettu asemakaavassa suojelumerkinnällä. Aluetta halkoo

20 3 vanha käytöstä poistunut voimajohtolinja (kuva 3). Kuva 3. Käytöstä poistunut voimajohtolinja näkyy selkeänä aukkona maastossa. Kuva 4. Selvitysalueen puustoiset kuviot (1-4, ja pieneltä osin 5). Kuviot ovat metsäkuvioinnin mukaiset. Vanhojen peruskarttojen perusteella kuviot 1-4 ovat olleet kokonaisuudessaan suoaluetta. Ne

21 4 ovat kärsineet vesitaloudeltaan ympäristön muutoksista, ja ne ovat selvästi luonnontilaansa kuivempia. Kuviotiedoissa ei ole mainintaa ojituksista eikä myöskään maastossa ollut näkyvissä metsäojia. Metsäkuviotiedoissa kaikki kuviot on tyypitelty korviksi. Kuvio 3 on arvioitu muuttumaksi. Kuvio 4 on kuvioista kostein ja puustoltaan harva- ja kitukasvuisin. Kuvion reunat ovat keskiosaa kuivemmat, mikä heijastuu puuston kokoon. Alueen puustona esiintyy kitukasvuista mäntyä, kuusta ja koivua. Lisäksi pensaskerroksessa esiintyy myös pajuja, erityisesti kuvion reuna-alueella (kuva 5). Kuvio vaihettuu puronvarsivyöhykkeeseen, ja toimii hyvänä suojavyöhykkeenä puronvarren metsävyöhykkeelle (kuvio 5). Kuva 5. Puronvarteen rajautuva korpikuvio. Kuvio 1 edustaa tasarakenteista kuusikkoa (kuva 6). Se on tyypitelty korveksi, mutta vaikutti ainakin korkeimmalta kohdalta olevan kenttäkerrokseltaan hyvin kangasmetsämäinen (MT-tyypin kuusikko). Puustosta puuttuu myös korven kerroksellinen puuston rakenne. Puusto on hyvin tiheää.

22 5 Kuva 6. Kuvion 1 tasarakenteinen kuusikko. Kuvio 1 vaihettuu länsipuolella harvapuustoiseen korpialaan (kuvio 2), jossa puustona kuusen lisäksi mäntyä ja hieskoivua (kuva 7). Tämä kuvio on selvästi paksuturpeisempi kuin kuvio 1. Kuva 7. Kuviolla 2 esiintyy harvapuustoinen korpi. Pohjoisin kuvio 3 on mäntyvaltainen ja puustoltaan tiheä. Seassa esiintyy kuusta ja hieskoivua. Puusto on rakenteeltaan yksipuolinen. Metsäkuvioinnin ulkopuolelle, risteysalueen tuntumaan jää, avointa, hakattua aluetta ja harvapuustoista aluetta (pienikokoista kuusta, hieskoivua) (kuva 8)

23 6 Alueella on kaikkinensa vähän lahopuustoa. Hakkuuaukon rajavyöhykkeellä on tuoreita tuulenkaatoja. Liito-oravahavainnointi keskitettiin ainoastaan järeämpää kuusta sisältävälle kuviolle 1. Tältä kuviolta liito-oravan jätöksiä etsittiin järeimpien kuusten tyveltä. Kuviolta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Alueelta ei ole myöskään tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. 5. Johtopäätökset Kuvio 4 suositellaan säästettäväksi pienialaisena suokuviona osana laajempaa puronvarsivyöhykettä. Kuvion säästäminen turvaa myös puronvarsivyöhykkeen luontoarvoja. Alueella ei esiinny lajeja tai muita erityisiä luontoarvoja, joita tulisi maankäytön suunnittelussa huomioida. Kuva 8. Viistoilmakuva selvitysalueelle.

24 Merkintöjen selitykset: Avouoma/sivuoja (nyk.) Virtaussuunta avouomassa (nyk.) Nykyisessä painanteessa viivytystilavuutta (ilman kaivuja) n. 600 m3 +147,5 tason alla Hulevesiviemäri/rumpu (nyk.) Hulevesiviemäri/rumpu (uusi) Virtaussuunta verkostossa (nyk.) Rummun (1200 T) suulle hulevesiä padottavana rakenteena kaivo: - kaivoon porattu mm virtausaukko (max. virtaama n. 500 l/s) - virtausaukon vesijuoksu +146,0 - ylivuoto avoimen kaivon reunan kautta Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti kadun reunaojiin tai VL-alueella olevaan nykyiseen noroon Sivuoja/avouoma (uusi) Virtaussuunta avouomassa (uusi) Hulevesien hallinta-alue Alikulun suunnittelu yhteensovitettava hulevesien hallinta-alueen 1 suunnittelun kanssa siten, ettei hallinta-alueen padotuskorkeus estä alikulun kuivatusta. Maapenger Tontin reunalla muodostuvat hulevedet otettava ritiläkaivolla kiinni 1200 T runkolinjaan, jos vesiä ei saada johtaa Eteläväylän kuivatusjärjestelmään Tulvareitti Yleisille alueille sijoittuvan hallinta-alueen numero Hulevesien hallinta: Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti ympäröivien katujen reunaojiin Sallittu purkuvirtaama: Eteläportin alueelta sallituksi purkuvirtaamaksi on määritetty 900 l/s a) vastaa 34 -osaa Härköojan alajuoksulla olevan Myllylammen purkupadon kapasiteetista b) vastaa kerran 5 v. toistuvaa VT9:n alittavaan rumpuun (1200 T) kohdistuvaa kevätylivirtaamaa Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti ympäröivien katujen reunaojiin Hallintarakenteiden mitoitus: Hulevesien hallinta Eteläportin alueella toteutetaan 2-portaisella järjestelmällä a) Kiinteistöt vastaavat tavanomaisempien rankkasateiden hallinnasta (kerran 2-5 vuodessa toistuvat sateet) b) Harvinaisemmin toistuvat sateet hallitaan yleisille alueille sijoittuvilla rakenteilla Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti ympäröivien katujen reunaojiin Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta: Kiinteistökohtaisena hulevesien viivytysvelvoitteena on 0,5 m3/ 100 m2 läpäisemätöntä pintaa. Läpäisemättöminä pintoina huomioidaan kiinteistöjen katot sekä läpäisemättömät päällysteet (mahdollisia viherkattoja ja läpäiseviä päällysteitä ei lasketa läpäisemättömiksi pinnoiksi). Hulevesien hallintarakenteissa tulee olla virtaamaa kuristava tai muilla tavoin hulevesiä viivyttävä purkurakenne Hallintarakenteiden tulee tyhjentyä viimeistään 24 tunnin kuluttua täyttymisestään Hulevesien hallinta yleisillä alueilla Yleisille alueille sijoittuvat hulevesien hallintarakenteet on mitoitettu keskimäärin kerran vuodessa toistuville rankkasateille --> Viivytysvelvoite kokonaisuudessaan Eteläportin alueella m3 Tämä kokonaismäärä on jaettu hallinta-alueille 1 & 2 sekä kiinteistöille seuraavasti: a) Hallinta-alue 1: 600 m3 b) Hallinta-alue 2: 2600 m3 c) Kiinteistöt: yhteensä n m3 (kiinteistökohtaisen viivytysvelvoitteen mukaisesti) Tontin hulevedet viivytyksen kautta kadun sivuojaan/ hajautettu purku VL-alueelle Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti ympäröivien katujen reunaojiin Tonttien 4, 5, 6, 7 & 8 hulevedet voidaan liittää viivytettynä hajautetusti Härkökujan ja sen jatkeena olevan EV-alueen ojiin Tontin hulevedet viivytyksen kautta kadun sivuojaan/ hajautettu purku VL-alueelle Huom! Hallinta-alueille 1 & 2 osoitetut tilavaraukset ja HW-tasot perustuvat osin vanhojen suunnitelmien korkotietoihin ja osin laserkeilausdataan. Jatkosuunnittelussa alueiden uomat ja nykyinen laskeutusallas tulee kartoitusmitata, ja päivittää tilavaraukset ja HW-tasot tarvittaessa tämän pohjalta. Nyk. hv-viemärin (1200 T) purku +142,8 Nykyisen laskeutusaltaan viivytyskapasiteettia kasvatetaan toteuttamalla altaan purkupäähän uusi patorakenne: - Altaassa tehokasta viivytystilavuutta n m3 +143,0 tason alla Noro ja saniaiskorpi, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty vesi- ja metsälaissa --> Viereisten teollisuustonttien hulevesiä ei saa purkaa suoraan VL-alueen suuntaan vaan ne tulee johtaa kadun reunaojien kautta. Altaan purkupäähän penger +143,5 tasoon, joka estää tulvavesien leviämisen voimalinjan kannatinpylvään juurelle Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää hajautetusti kadun reunaojaan. Tontin hulevedet voidaan liittää viivytettynä sitä reunastavan VL-alueen ojaan Hulevesiä padottavana rakenteena kaivolla varustettu rumpu penkereen läpi: - altaan puolella olevaan kaivoon porattu n. 600 mm virtausaukko (max. virtaama 900 l/s) - virtausaukon vesijuoksu +141,5 - ylivuoto altaasta avoimen kaivon reunan yli - purkuputki DN1200 penkereen ali - kts. periaatekuva A Nyk. rummun vesijuoksu +141,38 Tontin hulevedet voidaan viivytytettynä liittää nykyiseen suuntaan VL-alueen ojaan Ensisijainen virtausreitti kaivon kylkeen poratun n. 600 mm aukon kautta (aukon vesijuoksu +141,5) Ylivuoto tasosta +143,0 (avoimen kaivorenkaan päältä tai 1600 mm kansiston kautta) Laskeutusaltaan nyk. ylivirtauskynnys tasossa +142,54 (N2000)* Pengermateriaali tiivistämiskelpoista kelpoisuusluokkien S tai H maita (ks. InfraRYL ) Laskeutusaltaan uusi reuna** k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Jyväskylä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Asemapiirustus Nyk. ojan pohja Hv DN1200 Nyk. laskeutusaltaan luiska* Uuden purkurakenteen kohdalta tehtävä pohjatutkimukset seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Jos turpeita ei ole poistettu vanhojen suunnitelmien mukaisesti, on kaivolle ja putkelle suunniteltava pohjanvahvistukset. Uusi ojan pohja** Eteläportin hulevesisuunnitelman päivitys Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Vanhoissa suunnitelmissa* arvioitu turpeen alapinta (turpeet poistettu kaivamalla ja korvattu tiivistämiskelpoisilla kaivumailla) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) L. Lahti Mittakaava Hulevesien hallinta Suunn.ala Työnro 1:2000 GK-26, N2000 VHT Piirustusnro Tiedosto Muutos S1 Piirt. L. Lahti Hyv. K. Hell Pvm LIITE 5.

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, 30. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 Kaavan nimi TONTTIEN 1 JA 2, KORTTELIN 16 TONTIN 2, KORTTELIN 17 TONTTIEN 4 JA 5 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Eteläportti) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :010 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 39,0084 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,6085 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 29,3999 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 39, , ,36 9, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 2,2482 5, ,36 2, C yhteensä K yhteensä 3,8175 9, ,40 3, T yhteensä 23, , ,50 2, V yhteensä 2,8787 7,4-0,5116 R yhteensä L yhteensä 4, ,6 0,2664 E yhteensä 1,6202 4,2 1,6202 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 39, , ,36 9, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 2,2482 5, ,36 2, YU-1 2, , ,36 2, C yhteensä K yhteensä 3,8175 9, ,40 3, KM 2, , ,40 2, KLTV 1, , ,40 1, T yhteensä 23, , ,50 2, TL-2 16, , ,50-4, TL-4 6, , ,50 6, V yhteensä 2,8787 7,4-0,5116 VL 2, ,0-0,5116 R yhteensä L yhteensä 4, ,6 0,2664 Kadut 4, ,0 0,2664 E yhteensä 1,6202 4,2 1,6202 EV-1 1, ,0 1,6202 S yhteensä M yhteensä W yhteensä