Johtaminen pedagogisessa muutoksessa?

Transkriptio

1 Digioppimisen areena Messukeskus A: / B: Johtaminen pedagogisessa muutoksessa? Hannu Laukkanen, tuottaja, toimitusjohtaja, Pro Practica Oy. Peter Johnson, sivistysjohtaja, KT, Licence to learn Ltd.

2 Kappale koulun työtodellisuutta 2017 Koulumme on kovin konservatiivinen ja rehellisesti sanottuna jonkin verrankin jälkijunassa, johtuen siitä, että moni henkilökunnasta ei ole päivittänyt koulutuksilla osaamistaan. Edellinen rehtorimme oli erittäin pitkää siimaa antava, humaani ja alaisiinsa luottava. Hänen oli toisaalta vaikeaakin puuttua ristiriitoihin tai sanoa kovin napakasti tietyissä tilanteissa. Hän luotti, että kaikki hoitavat osuutensa ja asiansa. Näin olikin, mutta silti moni kaipasi muutosta tiettyihin asioihin. Uuden rehtorin astuttua työnsä ääreen, hänellä oli niin kova tahti kaiken muuttamisessa, että meistä moni on valitellut väsähtämisen partaalla olemista ja syksyn kiirettä. Vanhaan verrattuna uuden johtajamme siima on kovin erilainen. Tavallaan hän tuo juuri sitä napakkuutta, mitä toivottiin. Kyse ei ole niinkään sekään mihin hän tuo puuttumista vaan tapa miten (Lainaus/Koulun johtamiskoulutuksen välitehtävä 9/2017)

3 Määritelläänpäs ensin mitä tarkoitamme: - johtamisella - pedagogisella muutoksella PARIVÄITTELY

4 Yhteistoiminnallinen johtaja Millainen visio?

5

6 Millaisia ajatuksia tämä herättää?

7 Rohkeasti kohti tulevaisuutta Puuttuuko rohkeutta vai halua kokeilla uutta?

8 Miksi Suomessa on esimerkiksi niin elävä peliteollisuus, miksi osaamista löytyy? Näitä asioita ei suinkaan ole opittu koulussa tai suurissa yrityksissä. Suomalaisen peliteollisuuden juuret ovat 1980-luvulla aloittaneissa demoja väsäävissä pienissä porukoissa. Suuret muutokset syntyvät ruohonjuuritasolla (Mokka,R. 2017, Kuinka kasvaa suurimmaksi niukkuuden maailmassa? Uuskasvun polut, ) Miten suuret muutokset mahdollistetaan?

9 Ruohonjuuritason innovaatiot vaativat ylemmän johdon tukea Onko vihreä nuoli riittävän vahva? Valtio Kunta Koulu OKM, VN, Eduskunta Opetushallitus, AVIt Kunnan hallinto Opetustoimi/ lautakunta Koulun johto Tiimi/ kollegat

10 Kunnan tason pedagogisen kehittämisen ketju (Johnson, P., Laukkanen, H., Lehmusvaara, V. & Rinkinen, A Tarinoita KuntaKesusta 2016, s. 26.)

11 Kasvuyhteisön merkitys nuorelle? - Koulu tuottaa kasvatuksellisia vaikutuksia paitsi opetuksella, myös arkisen toimintansa muodoilla, jolloin muodostuvat käsitykset toimijuudesta, kansalaisuudesta, sukupolvisuhteista - Nuorten paikka koulun arjessa rakentuu ja muovautuu suhteessa toisiin nuoriin. - Koulu on nuorisokulttuurisesti merkitty ja merkitsevä tila, jonka puitteissa nuoret ovat tietoisia siitä, että he ovat muiden nuorten tarkkailtavana ja arvioitavana. - Koulussa on hankalaa, usein mahdotonta, olla yksin. Nuori saavuttaa aseman muiden nuorten keskellä osana erilaisia jäsenyyskamppailuja ja hierarkioita. (Kiilakoski, 2013)

12 Kuka puhuttelee lasta/nuorta parhaiten? - vanhempi, opettaja, rehtori vai pop-tähti

13 YHTEENVETO

14 Kiitos! Kiitos!

15 Lähteitä/kirjallisuutta Anon Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattorien valossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3. Hellström,M., Johnson, P., Leppilampi, A. & Sahlberg, P Yhdessä oppiminen Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet. Helsinki: Into-kustannus. Kiilakoski, T Tilannekatsaus marraskuu Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Opetushallitus. Muistiot 2012:6 [ Luettu Kiilakoski, T Koulu kasvuyhteisönä. [ Kiilakoski, T Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 107, Kenttä [ luettu Kooperativit lärande [ luettu Kooperativt Lärande.Strategi: Roller i Kooperativ Lärande Elevaktiva arbetssätt. [ luettu OKM PISA-tutkimus: Suomalaisnuoret tyytyväisiä elämäänsä. [ luettu Yhdessä oppiminen [ luettu Wallace, K Study: Behavior in kindergarten linked to adult success. CNN. [ luettu