Miten kestävän kehityksen edistäminen saadaan koko koulun tavoitteeksi?

Transkriptio

1 Miten kestävän kehityksen edistäminen saadaan koko koulun tavoitteeksi? - Tiekartta kestävän kehityksen kouluksi Seppo Saloranta KT, Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelut

2 OPETTAJAT Kestävä elämäntapa KOULUN TOIMINTAKULTTUURI

3

4 Vihreä lippu 157 koulussa (pk+lu) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti 17 koulussa (pk+lu)

5 Suomessa on peruskouluja ja lukioita 2731 (Tilastokeskus 2017) Vihreä lippu 157 koulussa => 5,7 % Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti 17 koulussa => 0,6 %

6 Koulun kestävän kehityksen työtä haittaavat tekijät 1 % 8 % Toimintaolosuhteet 48 % 43 % Toimintakyky Tavat ja rutiinit Asennetekijät

7 TOIMINTAOLOSUHTEET (43%) 1. KOULUYMPÄRISTÖN PERUSRAKENNE Kuntatasolla järjestelmä ei pelaa esim. jätteiden lajittelusäiliöitä ei ole saatu koululle pyynnöistä huolimatta Koulun pitkään jatkunut ja vieläkin jatkuva remontti vei/vie mehut

8 TOIMINTAOLOSUHTEET (43%) 1. KOULUYMPÄRISTÖN PERUSRAKENNE 2. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Kestävän kehityksen sisältö on löysästi ja epämääräisesti määritelty Nyt palveluliikelaitos estää ylijäämäruuan myynnin, ei ole biojäteastiaa!

9 TOIMINTAOLOSUHTEET (43%) 1. KOULUYMPÄRISTÖN PERUSRAKENNE 2. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 3. YHTEISTYÖ OPETUSTA TUKEVIEN TOIMIJOIDEN KANSSA Moniin koulutoimintaan ja kestävään kehitykseen vaikuttaviin asioihin ei rehtorilla ole sananvaltaa Sektoriajattelu. Jokainen taho hoitaa vain omaa sektoriaan ja pyrkii siinä suurimpaan mahdolliseen edullisuuteen.

10 Koulun kestävän kehityksen työtä haittaavat tekijät 1 % 8 % Toimintaolosuhteet 48 % 43 % Toimintakyky Tavat ja rutiinit Asennetekijät

11 TOIMINTAKYKY (48%) (=Henkilökohtaiset toimintamahdollisuudet) 1. AIKARESURSSI Kovin monet muutkin samanaikaiset projektit ja hankkeet, joista seuraa ajan puute Kiire, koko henkilökunnan yhteinen aika

12 TOIMINTAKYKY (48%) (=Henkilökohtaiset toimintamahdollisuudet) 1. AIKARESURSSI 2. RAHA Ei ole resursseja maksaa tehtävästä. Rahapula on ankara esim. käyntien järjestäminen tutustumiskohteisiin esim. kaatopaikalle ei voi järjestää kuljetuksia, pyörällä liian kaukana

13 TOIMINTAKYKY (48%) (=Henkilökohtaiset toimintamahdollisuudet) 1. AIKARESURSSI 2. RAHA 3. VASTUUTUUTUS JA SUUNNITELMALLISUUS Selkeä kokonaissuunnitelman puute ja "primus motor Näitä teemoja on niin valtavan paljon. Kaikkeen ei voi olla vastuuhenkilöä, tiimiä eikä kirjallisia suunnitelmia

14 Koulun kestävän kehityksen työtä edistävät tekijät 14 % 7 % Toimintaolosuhteet 32 % Toimintakyky 47 % Tavat ja rutiinit Asennetekijät

15 TOIMINTAKYKY (47%) (=Henkilökohtaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen) 1. RESURSSIEN LISÄÄMINEN (aika, raha, materiaali) Ajan saaminen ko. teemaan Koko henkilökunnan yhteinen aika Opettajalle korvaus kestävän kehityksen yhdyshenkilönä toimimisesta Valmiit opetuspaketit Vierailevat luennoitsijat ja vierailijat

16 2. VASTUUTUTUS JA SUUNNITELMALLISUUS Olisi joku opettaja aktiivisesti ajamassa asiaa. Rehtori ei voi tehdä kaikkea. Tuen kyllä, jos joku innostuu asiasta. Innostunut vetäjä Varovasti kohti suunnitelmallista toimintakulttuuria. Täytyy ottaa vuosittain eri teemoja jollakin tapaa esille. Toiminnan säännöllisyys ja vieminen koulun "perusrakenteisiin" ja vuosittaisiin suunnitelmiin

17 Kirjanen Roadmap To An ESD-school

18

19 1. Johtaminen ja hallinta

20 1. Johtaminen ja hallinta Koulun kestävän kehityksen kasvatuksen visio, toimintaperiaatteet, menettelytavat, säännöt jne. ovat yhdessä sovittuja Kestävän kehityksen työ on vastuutettu ja organisoitu Koulun kestävän kehityksen työtä resursoidaan: tuntikehys, materiaali, opintokäynnit, vastuuopettajan työn korvaus Koulun oppimisympäristöjä (sisällä ja ulkona) kehitetään kestävän kehityksen mukaisiksi

21

22 2. Ammatillinen suuntautuminen 1. Johtaminen ja hallinta

23 2. Ammatillinen suuntautuminen Kestävän kehityksen työlle on tavoitteet ja suunnitelmat Henkilökunta kouluttautuu ja hankkii osaamista kestävän kehityksen teemoista Uudet opettajat ohjataan toteuttamaan koulun kestävän kehityksen toimintakulttuuria Henkilökunta tekee yhteistyötä kestävän kehityksen teemojen toteuttamiseksi Opettajat arvioivat säännöllisesti omaa kestävää kehitystä edistävää työtään

24 3. Opetus ja oppiminen 2. Ammatillinen suuntautuminen 1. Johtaminen ja hallinta

25 3. Opetus ja oppiminen Opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisia ja osallistavia opetusmenetelmiä, jotka kehittävät oppilaiden kriittistä ajattelua kestävän kehityksen aihepiirissä Opetus tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä (esim. luonto, maatilat, museot, laitokset) Opetus toteutuu todelliseen elämään liittyvissä tilanteissa esim. erilaisten ympäristönsuojeluprojektien yhteydessä

26 Kiitos ECORoad. (2018). Roadmap to an ESD school. Luettavissa Saloranta, S. (2017). Koulun toimintakulttuurin merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 kouluissa. Helsingin yliopisto.