TOHLOPPI, PUISTOALUEEN OSAN MUUTTAMINEN ASUINALUEEKSI TOHLOPINSUONPUISTOSSA, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 1 TOHLOPPI, PUISTOALUEEN OSAN MUUTTAMINEN ASUINALUEEKSI TOHLOPINSUONPUISTOSSA, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. lokakuuta 2007 päivättyä sekä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee n. 8,5 km länteen kaupungin keskustasta Tohlopin kaupunginosassa Tohlopinkadun itäpuolella Tohlopinkatu 48 kohdalla ja Pyydyspohjankadun pohjoispuolella. Muutosalue rajautuu kortteleihin nro Lähiympäristössä on erillispientaloja, rivitaloja, kerrostaloja sekä Tohlopinsuon virkistysalue. Tohlopinsuon luonnon osalta kaavoituksessa huomioitavat seikat ovat mm. alueen virkistyskäytön ja ulkoilun yhteystarpeiden huomioiminen sekä liito-oravan elinolosuhteiden turvaaminen. Kaavaprosessin vaiheet Kaava-alue on Tampereen kaupungin vuosille hyväksytyn asemakaavoitusohjelman kohde nro 24. Yleiskaavan asuntoalueiden täydennyskohteet 529 ja 530. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. OAS:sta jätettiin 5 mielipidettä. Luonnosvaiheessa on järjestetty keskusteluja naapurikiinteistöjen edustajien kanssa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin eri toimialoilta ja viranomaistahoilta. Ympäristöpalveluiden lausunnon perusteella kaavan rakentamistapaohjeisiin lisättiin puistoon rajautuvien tontin sivujen aitaamismääräys. Aluepelastuslaitoksen lausunnon johdosta tehtiin paloteknisiä tarkistuksia, jolloin tonttien lukumäärä väheni yhdellä. Tampereen sähköverkkoyhtiön lausunnon perusteella alueelle lisättiin varaus puistomuuntamolle. Kuntatekniikkasuunnittelun lausunnossa todettiin Tohlopinkadun saneeraussuunnittelun käynnistyvän vuoden 2008 aikana. Luonnoksesta saatiin 9 mielipidettä. Mielipiteiden tiivistelmät ja vastineet on koottu kaava-asiakirjojen liitteeksi. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan ympäristökeskukselta. Molemmat ilmoittivat, etteivät katso tarpeelliseksi antaa asemakaavaehdotuksesta lausuntoa. Pirkanmaan ympäristökeskus antoi kommentin, jossa todettiin: Asemakaavassa esitetty täydennysrakentaminen ei kaavaan liittyvän selvityksen mukaan sijoitu alueella esiintyvän liito-oravan elinympäristön kannalta keskeiselle alueelle. Asemakaavaan sisältyy lajisuojelun huomioon ottavia metsänhoitomääräyksiä. Mikäli alueella on luontoselvityksen yhteydessä todettu luonnonsuojelulain tarkoittamia liito-oravan pesäpuita, tulisi niiden säilyminen ympäristöineen turvata asemakaavamääräyksin. Kun kysy-

2 2 myksessä on olemassa olevan asutuksen ympärille nykyiselle puistoalueelle sijoittuva täydennysrakentaminen, ympäristökeskus pitää hyvän kaavoituskäytännön mukaisena, että olemassa olevan asutuksen yhteydet vapaa-alueille turvataan riittävän levein vihervyöhykkein, jotka sijoitetaan olemassa olevien kulkuväylien ja kortteleiden vapaaalueiden yhteyteen. Ehdotuksesta jätettiin yhdeksän muistutusta. Muistutusten aiheita olivat mm: Maiseman muuttuminen, suoluonnon vaarantuminen, virkistysalueen pienentyminen, maaperän soveltuminen rakentamiseen, liitooravan turvaaminen, liikenteen lisääntyminen. Lisäksi esitettiin, että nykyisiä asukkaita ei ole riittävästi kuultu sekä vaadittiin myös kaavan hylkäämistä. Muistutus ei anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen. Vastinetiivistelmä muistutukseen on kohdassa Ehdotukseen on tehty vähäisiä tarkistuksia ; kuten AP-tontin sallitun julkisivupituuden muutos, hulevesipainanteen alueen tarkistus ja ik-4-merkinnän poistaminen osalta tonteista. Asemakaava Tavoitteena on lisätä alueelle pientaloja vahvistetun yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteen pohjalta. Alueelle on osoitettu kantakaupungin yleiskaavan mukaisesti pientaloasutusta pääosin erillispientalotonteille, joita on 29 kpl, kooltaan m2, sekä yksi asuinpientalotontti. Alueen arvioitu tuleva asukasmäärä on Asuinrakennusten kerrosluku on I. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5,7699 ha, josta asuinrakennusten korttelialueiden pinta-ala on 2,2840 ha. AO-korttelialueiden pinta-ala on 2,1369 ha ja kokonaisrakennusoikeus on 6300 k-m2. APkorttelialueiden pinta-ala on 0,1471 ha ja kokonaisrakennusoikeus on 440k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 6760 krs-m2, joka vastaa keskimäärin tonttitehokkuutta e= 0,29. Kaavamuutoksen johdosta rakennusoikeus lisääntyy 6760 k-m2. Virkistysalueiden pinta-ala on yhteensä 3,1097 k-m2. Virkistysalueen osalle on osoitettu merkintä sl-4, jolla turvataan liito-oravan elinolosuhteita. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavasta laadittu havainnepiirros havainnollistaa asemakaavan tavoitteita. Havainnepiirros on ohjeellinen, mutta osoittaa toteuttamisessa noudatettavat suuntaviivat. Toteuttamista ohjaamaan laaditaan myös rakentamistapaohje.

3 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Tohlopin kaupunginosan Tohlopinsuon puiston osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Tohlopin kaupunginosan korttelit nro: 2210 /osa, 2211 /osa, sekä katu-, ja virkistysaluetta. Tonttijako laaditaan erillisenä ja sitovana. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Katariina Laine. Dno: YPA:1384/2006 pvm Terp nro Vireilletulo: Asemakaava tuli vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 8,5 km länteen kaupungin keskustasta Tohlopin kaupunginosassa Tohlopinkatu 48 itäpuolella ja Pyydyspohjankadun pohjoispuolella. Muutosalue on osa Tohlopinsuonpuistoa, rajautuen kortteleihin nro Lähiympäristössä on erillispientaloja, rivitaloja, kerrostaloja sekä puistoa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava numero 8094, Puistoalueen osan muuttaminen asuntoalueeksi Tohlopinsuonpuistossa. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Havainnekuva - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan seurantalomake - Hulevesiselvitys Kuvaliite, liito-oravaselvitys ja uudisrakentamisalueet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - muistio saaduista mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden vastineet - Liito-oravakartoitus asemakaavaa varten, Maaperän rakennettavuusselvitys Kunnallistekniset tarkastelut Pohjakartan tarkistus LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

4 Luonnonympäristö Kaava-alue on loivasti itään ja pohjoiseen Tohlopinsuonpuistoon päin viettävää puustoista rinnettä. Korkeusasemat vaihtelevat +105,5 mpy ja +114,5 mpy välillä. Alueen eteläosassa on Tohlopinsuolle laskeva avooja. Alueen koillisnurkassa on niittyalue. Kaava-alueella kulkee ulkoilupolkuja, jotka liittyvät Tohlopinsuon alueeseen. Rakennettavuusselvityksen mukaan alue on silttiä. Pyydyspohjankadun pohjoispuolella vajaan sadan metrin etäisyydellä nykyisestä asutuksesta on biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvää metsää järeine kuusineen ja runsaine lehtipuuvarantoineen. Tältä alueelta on tehty liito-oravan jätöshavaintoja mm. keväällä 2002 ja kesällä Tästä pohjoiseen jatkuu kaava-alueen itä- ja pohjoisreunan kautta todennäköinen liito-oravan kulkureitti Myllypuronkadulle saakka. Etelän suuntaan Pyydyspohjankadun esiintymä liittyy Ristimäen laajaan esiintymäalueeseen kapeaa puukäytävää pitkin Tohlopin rannan tuntumassa Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue kuuluu kokonaisuudessaan Epilänharjun ja Raholanharjun välisessä painanteessa sijaitsevaan Tohlopin valuma-alueeseen. Asemakaava-alue jakautuu kolmeen pienvaluma-alueeseen, jotka ulottuvat myös asemakaava-alueen ulkopuolelle. Pohjoiselta pienvalumaalueelta valumavedet kerääntyvät selvitysalueen pohjoisreunassa kulkevaan ojaan ja siitä edelleen turpeenottoalueiden kautta kohti Tohloppia. Keskimmäiseltä pienvaluma-alueelta valumavedet johtuvat Tohlopinsuonpuiston itälaidassa kulkevaan ojaan. Eteläiseltä pienvalumaalueelta pintavedet johtuvat Pyydyspohjankadun varren ojiin ja niistä edelleen rummun kautta kohti Tohloppia. Hulevesiselvitys on erillisenä raporttina Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Kaava-alueen etelä- ja länsipuolella on yksikerroksisia rivitaloja ja luoteisnurkastaan kaava-alue rajautuu pientalotonttiin. Kaava-alueen pohjois- ja itäpuolelta jatkuu Tohlopinsuonpuisto ulottuen Tohlopinjärveen sekä pohjoisessa Myllypuronkatuun. Kaava-alue rajautuu länsireunastaan Tohlopinkatuun ja etelässä Pyydyspohjankatuun Maanomistus. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Sii-

5 nä alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL) Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 1678, jossa alue on osoitettu puistoksi Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alue kuuluu Tampereen kaupungin vuosille hyväksyttyyn asemakaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty mm. seuraavat tahot: -Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaaja) -Naapurikiinteistöt ja lähialueen asukkaat -Tohlopin asukasyhdistys ry -Lamminpää-Tohlopin omakotiyhdistys ry -Kaupungin eri toimialat, kuten ympäristöpalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos, tekniset toimialat, viranomaispalvelut -Pirkanmaan ympäristökeskus Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa sekä kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. OAS:sta jätettiin 5 mielipidettä. Mielipiteissä toivottiin mm. liito-oravan elinpiirin turvaamista ja mahdollisimman laajan virkistysalueen säilyttämistä ennallaan. Toivottiin rakentamisen painottuvan alueen pohjoisosaan ja liikenteen tuomista alueelle Tohlopinkadun kautta, ei Pyydyspohjankadulta. Myös hankkeesta luopumista esitettiin. Alueeseen välittömästi rajoittuvien kiinteistöjen edustajien kanssa järjestettiin keskustelut ja kaavan laatijan ja tilaajan edus- 5

6 6 tajien kanssa. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana pidettiin avointen ovien yleisötilaisuus , jossa oli läsnä 11 asukasta/osallista. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin 9 mielipidettä. Mielipiteissä esitettiin huoli mm. Tohlopinkadun kasvavasta liikenteestä, Tohlopinsuonpuiston virkistysmahdollisuuksien kaventumisesta, alueen luontoarvoista, kuten liito-oravasta, alueen rakennettavuudesta sekä vastustettiin kaavahanketta yleensä. Mielipiteistä ja vastineista on koottu tiivistelmä kaava-asiakirjojen liitteeksi. Alueen täydennyskaavoituksen myötä Tohlopinkadun saneeraus kuuluu vuosien kaupunkiympäristön kehittämisen saneerausohjelmaan. Tohloppijärven virkistysalueen osa Pyydyspohjankadun pohjoispuolella (noin 40 ha), pienenee kaavan myötä n. 2,5 ha:lla. Alue pysyy merkittävänä läntisten kaupunginosien luonnonmukaisena virkistysalueena. Kaavassa on huomioitu liito-oravan elinpiiri ja kulkureitit, ne jäävät osaksi Tohlopinsuonpuistoa. Alue soveltuu tehtyjen rakennettavuusselvitysten perusteella pientalorakentamiseen. Kaavahanke on valtuuston hyväksymän ja vahvistetun yleiskaavan mukainen pientalojen täydennysalue. Lausunnot pyydettiin kaupungin eri toimialoilta ja viranomaistahoilta. Ympäristöpalveluiden lausunnon perusteella kaavan rakentamistapaohjeisiin lisättiin puistoon rajautuvien tontin sivujen aitaamismääräys. Aluepelastuslaitoksen lausunnon johdosta tehtiin paloteknisiä tarkistuksia, jolloin tonttien lukumäärä väheni yhdellä. Tampereen sähköverkkoyhtiön lausunnon perusteella alueelle lisättiin varaus puistomuuntamolle. Kuntatekniikkasuunnittelun lausunnossa todettiin Tohlopinkadun saneeraussuunnittelun käynnistyvän vuoden 2008 aikana. Kaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan ympäristökeskukselta. Molemmat ilmoittivat, etteivät katso tarpeelliseksi antaa asemakaavaehdotuksesta lausuntoa. Pirkanmaan ympäristökeskus antoi kommentin, jossa todettiin: Asemakaavassa esitetty täydennysrakentaminen ei kaavaan liittyvän selvityksen mukaan sijoitu alueella esiintyvän liito-oravan elinympäristön kannalta keskeiselle alueelle. Asemakaavaan sisältyy lajisuojelun huomioon ottavia metsänhoitomääräyksiä. Mikäli alueella on luontoselvityksen yhteydessä todettu luonnonsuojelulain tarkoittamia liito-oravan pesäpuita, tulisi niiden säilyminen ympäristöineen turvata asemakaavamääräyksin. Kun kysymyksessä on olemassa olevan asutuksen ympärille nykyiselle puistoalueelle sijoittuva täydennysrakentaminen, ympäristökeskus pitää hyvän kaavoituskäytännön mukaisena, että olemassa olevan asutuksen yhteydet vapaa-alueille turvataan riittävän levein vihervyöhykkein, jotka sijoitetaan olemassa olevien kulkuväylien ja kortteleiden vapaa-alueiden yhteyteen. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yhdeksän muistutusta. Muistutusten aiheita olivat mm: Maiseman muuttuminen, suoluonnon vaarantuminen, virkistysalueen pienentyminen, maaperän soveltuminen rakentamiseen, liito-oravan turvaaminen, liikenteen lisääntyminen. Lisäksi esitettiin, että nykyisiä asukkaita ei ole riittävästi kuultu sekä vaadittiin myös kaavan hylkäämistä.

7 7 Asemakaavasuunnittelun vastinetiivistelmä, arkkitehti Katariina Laine: Virkistys Tohlopinsuonpuisto on jo pelkästään Pyydyspohjankadun pohjoispuolella laajuudeltaan noin 40 ha:a. Kaavan myötä rakentamisen piiriin tulee noin 2,5 ha:a. Suuren käyttäjämäärän lisääntyminen 120 hengellä ei aiheuta alueella ulkoilumahdollisuuksien huononemista, mutta tarjoaa hyvät ulkoilualueet myös näille 120:lle uudelle asukkaalle, jotka kaavan myötä hakeutuvat Tohlopin kaupunginosaan. Polkuverkoston osalta nykyisten asukkaiden toiveita on huomioitu asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Nykyisiltä rivitalotonteilta säilyvät yhteydet tonttien itäpuolen polkuja myöten Tohlopinsuonpuistoon. Rivitalojen pohjoispuolen yhteydestä puistoon luovuttiin asukkaiden toivomuksesta. Liikenne Tohlopinkadun saneeraus sisältyy kaupunkiympäristön kehittämisen alustavaan vuosien saneerausohjelmaan. Alueen asukasmäärän kasvamisen myötä kaavoituksen seurauksena Tohlopinkadun katusuunnittelu käynnistyy vuoden 2008 aikana. Luonto/suojelu Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu liito-oravan pesäpuita. Kaavassa on turvattu liito-oravan elinpiirin säilyminen erillisellä kaavamerkinnällä (sl-4). Kaupungin ympäristöasioiden asiantuntijoiden selvitysten perusteella liito-orava ei vaarannu näiden omakotitalojen rakentamisesta; liito-orava ei tarvitse erityistä suoja-aluetta oman reviirinsä ympärille, vaan sopeutuu hyvin asutuksen lähelle, jos sopiva elinympäristö on turvattu. Alueen rakentamisella ei katsota tehtyjen selvitysten perusteella olevan haittaa suolle, joka jää kokonaisuudessaan rakentamisen ulkopuolelle. Korttelialueet sijoittuvat keskimäärin vain noin 70m:n levyiselle kapealle kaistaleelle nykyisten rivitalojen välittömään läheisyyteen olemassa olevan kaupunkirakenteen jatkeeksi. Suon ja asutuksen väliin on jätetty viheraluevyöhyke, joka on kapea, mutta pientalokorttelin ollessa kyseessä, sen katsotaan riittävän. Kaavaa varten on tehty erillinen hulevesiselvitys, joka oli nähtävillä kaavaehdotuksen kanssa samanaikaisesti. Selvityksen perusteella uusi rakentaminen ei aiheuta haittaa Tohlopinsuon alueen vesitasapainossa. Alueelta ei ole havaittu metsälain mukaisia elinympäristöjä eikä kiinteistötoimen metsäkuviotietojen perusteella alueella ole metsälakikohteita. Kuuleminen/osallistuminen, kaavoitusperusteet Kaavaratkaisu on vahvistetun yleiskaavan mukainen. Siinä alue on kuitenkin osoitettu rivitaloalueeksi. Yleiskaavoituksen yhteydessä alue on todettu pientaloille sopivaksi täydennysalueeksi mm. kaupunkirakenteessa sijainnin, maaperän ja alueen luonnonolosuhteiden puolesta. Asemakaavan laatimisen aikana tehdyt selvitykset puoltavat alueen rakentamista. Vahvistettu ja valtuuston hyväksymä yleiskaava velvoittaa asemakaavan laadinnassa ja asemakaavaohjelma perustuu vahvistettuun yleiskaavaan. Pyydyspohjankadun eteläpuolella nyt rakenteilla olevalle alueelle ( täydennysalue nro 531) on jo tulossa yleiskaavan

8 8 mukaisesti noin 270 asukasta. Näin ollen Tohlopin peltojen suurempi lisärakentaminen nyt kaavoitettavana olevan alueen sijaan ei ole perusteltua. Alueeseen välittömästi rajoittuvien kiinteistöjen edustajien kanssa järjestettiin keskustelut kaavan laatijan ja tilaajan edustajan kanssa sekä kaavan laatijan kanssa. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana pidettiin avointen ovien yleisötilaisuus , jossa oli läsnä 11 asukasta/osallista. Alueen rakentamistapaa on asukkaiden tapaamisten perusteella kevennetty. Alkuun tutkittiin ratkaisua, jossa koko alue olisi rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja. Sitten tutkittiin vaihtoehtoa, jossa oli sekä rivitalo- että erillispientalotontteja. Mm. naapureiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta alue on nyt pääosin erillispientalotontteja, vain kadun alkupäässä on pienehkö AP-tontti. Nykyisiä asukkaita on kuultu mahdollisuuksien mukaan toteuttaen samalla myös Tampereen kaupungin tavoitetta lisätä omakotitonttien määrää eri puolella kaupunkia. Kaupunki tarvitsee uusia kaavoitettavia alueita eri puolille kaupunkia. Eri kaupunginosat eivät ole keskenään vaihtoehtoja, vaan ovat kaikki tarpeellisia ja vahvistetun kantakaupungin yleiskaavan mukaisia. Etenkin omakotitontteja tarvitaan ja toivotaan myös kaupunkilaisten taholta eri kaupunginosiin, jotta kaupunkilaisilla olisi myös valinnan mahdollisuus asuinpaikkaa valitessaan. Rakennettavuus Alueelle tehtyjen rakennettavuusselvitysten perusteella alue soveltuu pientalorakentamiseen; maaperä on silttiä. Rakennukset tulevat noin 3-6 metriä Tohlopinsuon tasoa korkeammalle loivaan rinteeseen. Rakentamisalue on keskimäärin 70 metriä leveä kaista, joka ei ulotu suolle, väliin jää kapeahko viherkaista ennen maaston laskemista suoalueen tasalle. Rakentaminen ei vaadi mittavia maansiirtotöitä ja kellariratkaisua voidaan käyttää tonteilla, jotka sijoittuvat loivaan rinteeseen. Muistutukset eivät anna aihetta kaavan muuttamiseen Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin sen nähtävilläoloaikana Pirkanmaan Ympäristökeskukselle, Pirkanmaan liitolle ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirille. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaistahoilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tampereen kantakaupungin vahvistettu yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja muodostaa lähtökohdan asemakaavan muutokselle. Tavoitteena oli lisätä alueelle pientaloja (rivitaloja tai erillispientaloja). Asukkaita yleiskaavan tavoitteissa on noin 120. Alueen sijoitus, kerrosala, rakennustyyppi ja asuntojen lukumäärä tarkentuvat asemakaa-

9 9 voituksessa. Kaavan laadinnassa otetaan huomioon alueen kaupunkikuvallinen luonne. Yleiskaavan tavoitteena on myös säilyttää yhtenäinen laaja virkistysalue Tohlopinjärven ympäristössä sekä yhteydet muille virkistysalueille Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Aloitusvaiheessa laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavoituksen tavoitteeksi asetettiin mm. lisätä alueelle pientaloja vahvistetun yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteen pohjalta. Yleiskaavassa osoitettu asuntoaluevaraus tarkentui prosessin kuluessa; eteläosa alueesta päätettiin jättää puistoksi ja pohjoisosan asuntoalueen rajausta laajennettiin hiukan. Osallisten esittämät mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta nähtävilläolon aikana sisälsivät mm. seuraavia tavoitteita: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry - liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt tulee säilyttää rakentamattomina ja merkitä kaavaan suojeltaviksi. - rakentamisen tulee tapahtua hyvin kevyesti ja luontoarvot säilyttäen As Oy Tohlopinrivi - muutosalue tulisi rajata mahdollisimman pieneksi ja Tohlopinsuonpuistoa säästäväksi, sujuvimmin rakentaminen toteutettavissa alueen pohjoisosassa - liito-oravan liikkumiseen tarvitaan yhtenäinen puustoketju Ristimäen ja Tohlopinsuon välillä - liikennöinti alueelle tulisi järjestää Tohlopinkatu 48 kohdalta As Oy Tohlopinranta - esitetään luopumista Tohlopinsuon osan muuttamisesta asuinalueeksi tai ainakin pienentää esitettyä kaava-aluetta Lamminpään-Tohlopin Omakotiyhdistys - Tohlopinsuon ainutlaatuinen luontoalue kaupunkiympäristössä pitää säilyttää. -Tohloppijärven ympäristö pitää rauhoittaa rakentamiselta -alue tulee kunnostaa puistoksi ja rakentaa uusi kävelytie Yksityishenkilöt -Tohlopinkatu 48 kohdalta tulisi edelleen päästä polkua myöten Tohlopinsuolle lähelle Tohlopin rannan kasvimaita -alueen lisärakentaminen on kannatettavaa -omakotitontin pihassa tulee olla 2-3 autopaikkaa -esitetään kadun rakentamista ja liikenteen ohjaamista Pyydyspohjankadun itäpäästä Myllypuronkadulle 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

10 10 Suunnittelutyön alkuvaiheessa tarkasteltiin erilaisia liikenteellisiä ratkaisuja sekä rivitalojen ja erillispientalojen sijoittamisvaihtoehtoja Tohlopinkatu 48 ja Pyydyspohjankadun väliselle alueelle. Vaihtoehtoina oli tuoda alueen liikenne Pänninmoisionkadun päästä tai Pyydyspohjankadulta Tohlopinkadun lisäksi. Pänninmoisionkadusta luovuttiin asukkaiden vastustuksen johdosta. Liito-oravan elinpiirin vuoksi ja rannalle menevän liikenteen rauhoittamiseksi luovuttiin Pyydyspohjakadun liittymästä. Vaihtoehtona erilispientaloille oli rivitalojen sijoittaminen Tohlopinkadun tuntumaan tai uuden kadun loppupäähän. Alueen keskiosa olisi osoitettu erillispientaloiksi. Tästäkin vaihtoehdosta luovuttiin osittain asukkaiden vastustuksen johdosta ja päädyttiin erillispientaloihin koko alueella lukuunottamatta yhtä pienehköä pientalotonttia, johon voidaan sijoittaa paritalo tai yksi rivitalo. Näin päästiin melko kevyeen rakentamiseen alueella. Vaihtoehtoina oli sijoittaa alueelle 1- tai 2-kerroksisia pientaloja. Rakennettavuusselvitysten ja naapuruston rakennusten kerrosluvun perusteella päädyttiin kuitenkin 1-kerros-ratkaisuun. Katulinajusta suunniteltaessa haettiin ratkaisua, jolla vältyttäisiin mahdollisuuksien mukaan viemärin pumppaamoiden rakentamiselta. Ns. 0-vaihtoehdossa alue jäisi puistoksi ja tämän alueen osalta tavoite erillispientalojen lisäämisestä eri puolella Tampereen kaupunkia jäisi toteutumatta. Liito-oravan elinpiiri jäisi kaava-alueen osalta asemakaavalla turvaamatta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan ratkaisuksi valittiin Tohlopinkatuun liittyvän tonttikadun varteen sijoitettavat erillispientalot, jotka on sijoitettu tiiviisti kadun varteen kiinni nykyiseen asutukseen, jolloin alueen rajalle nykyisin tuleva kunnallistekniikka voidaan edullisesti hyödyntää ja virkistysalue jää mahdollisimman laajaksi. Kadun alkupäässä on lisäksi yksi asuinpientalotontti. Asuntoalue rajattiin siten, että nykyistä ulkoilupolkuverkostoa voitiin säilyttää asutuksen ja suoalueen välisellä viherkaistaleella ja että liito-oravan elinpiiri voitiin turvata. Talotyypiksi valittiin yksikerroksinen erillispientalo, joka sopeutuu parhaiten naapuruston rakennuksiin. Erillispientalotonttien rakennusalat rajautuvat lähelle katua, jolloin muodostuu katutilaa ja piha-alueelle muodostuu laajempi oleskelualue. Kadun keskivaiheella katu laajenee pieneksi alueen yhteiseksi aukioksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueen 29 uutta erillispientalotonttia ja yksi pientalotontti on sijoitettu nykyiseen rakenteeseen kiinni Tohlopinkatuun liittyvän uuden tonttikadun varteen, joka laajenee kadun keskivaiheilla pieneksi aukiomaiseksi tilaksi. Tontit ovat kooltaan m2 välillä. Rakennukset ovat yksikerroksisia ja ne voidaan sijoittaa lähelle kadun reunaa katutilaa rajaa-

11 maan. Asuinalueelta on välitön yhteys laajaan Tohlopinsuonpuistoon. Uusi rakentaminen muodostaa Tohlopin kaupunginosan reunaa Tohlopinjärven suuntaan. Rakentamisen määrä ja mittakaava on sovitettu alueen täydennysrakentamiseen. Alueen eteläosa sekä Tohlopinsuota reunustava alue osoitetaan virkistyskäyttöön Mitoitus Kaava-alueen koko on 5,7699 ha, josta pientalojen korttelialueiden pinta-ala on 2,2840 ha. Kokonaisrakennusoikeus on 6740 k-m2, mikä vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=0.29. Virkistysalueiden pinta-ala on 3,1097 ha Palvelut Alueen palvelut ovat Tesomankadun ja Tesoman valtatien ympäristössä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kadun alkuun on osoitettu asuinpientalojen tontti (AP), jonka kerrosluku on I ja rakennusoikeutta 440 k-m2, josta autosuoja- ja taloustilaksi on varattu 60 k-m2. Alueelle on osoitettu 29 erillispientalotonttia (AO). Tonttien koko vaihtelee 623 m2:n ja 894 m2:n välillä. AO- tonttien kerrosluku on I ja rakennusoikeus 210 k-m2, josta 35 k-m2 on osoitettu talous- tai autosuojatilaksi. Tonttien keskimääräinen rakentamistehokkuus on e=0.29. Osalle tonteista on osoitettu rakennusalan pohjois- tai itäsivulle naapuria vasten ikkunoiden rakentamisrajoitus (ik-4) pihojen näkösuojaksi Muut alueet Mansikkamäenkadun mutkassa kadun puolivälissä katualue laajenee aukiomaiseksi. Aukion toteutuksessa voidaan käyttää kivipinnoitteita tilan hahmottumiseksi aluetta kokoavaksi pieneksi kohtaamisaukioksi. Alueen länsi- ja pohjoisosaan on osoitettu lähivirkistysalueet (VL). Alueen Tohlopinsuon puoleinen alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioivalla tavalla (VL-7). Liito-oravan elinympäristöksi hyvä alue on osoitettu alueeksi, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi alueen puusto tulee säilyttää ja jättää tavanomaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsää on hoidettava liitooravaa suosivalla tavalla (sl-4). Alueen nykyisiä polkuja on osoitettu polkumerkinnällä. Uuden kadun loppupäästä on osoitettu Pyydyspohjankadulle ohjeellinen kevyenliikenteen reitti. 5.4 Kaavan vaikutukset 11

12 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne: Kaava tiivistää ja täydentää yhdyskuntarakennetta ja on yhdyskuntataloudellisesti edullinen liittyessään välittömästi nykyiseen taajamarakenteeseen. Kaupunki-/taajamakuva: Kaupunkikuva tiivistyy ja täydentyy alueella rakentamisen myötä. Asuminen: Alueen rakentamisen johdosta saadaan 29 uutta erillispientalotonttia Tampereen kaupungin länsipuolelle. Alueen uusi asuminen sijoittuu yksikerroksisiin erillispientaloihin ja nykyisen asutuksen suhteen loivaan alarinteeseen, jolloin uuden rakentamisen haitta olevalle asutukselle on mahdollisimman vähäinen. Palvelut: Alueella on saatavilla valmiit palvelut Tesoman palvelukeskuksessa. Virkistys: Yhteydet nykyisiltä asuntoalueilta säilyvät Tohlopinsuon aluelle. Myös uusilta tonteilta tulee erinomaiset yhteydet viereiselle laajalle Tohlopinsuon alueelle. Tohlopinsuon virkistysalue pienenee pinta-alaltaan hyvin vähän rakentamisen myötä, eikä sen katsota haittaavan alueen virkistyskäytön jatkumista ennallaan. Tohlopinsuonpuiston laajuus pelkästään Pyydyspohjankadun pohjoispuolella on nykyisellään noin 40 ha:a. Tästä 2,5 ha tulee kaavan myötä rakennettavaksi. Liikenne: Pyydyspohjankadun liikenne säilyy nykyisenlaisena, eikä kaava aiheuta siihen muutosta. Uuden alueen liikenne kulkee Tohlopin kaupunginosan pääkokoojakadun kautta, johon liittyy myös valtaosa alueen nykyisistä tonttikaduista, liikenteen aiheuttama haitta ei kasva mainittavasti. Tohlopinkatu tullaan saneeraamaan mm. kaventamalla leveää ajorataa ja rakentamalla reunakivin erotettu kevyenliikenteen väylä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen maisema muuttuu pientaloympäristöksi rakentamisalueen osalta. Vesistöt ja vesitalous Hulevesiselvitysten perusteella Tohlopinsuolle tuleva keskimääräinen hulevesivirtaama ei muutu rakentamisen vaikutuksesta. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen arvioidaan kasvavan hyvin vähän. Teoreettinen kuormitus ei kuitenkaan kohdistu sellaisenaan purkuvesistönä olevaan Tohlopinjärveen vaan veden kulkeutuessa ojia ja suoalueita pitkin osa epäpuhtauksista poistuu. Rakentaminen ei ulotu suon reunaan asti, suoluontoon ei kohdistu mainittavia vaikutuksia rakentamisen myötä. Kaavamuutoksessa liitooravalle soveltuvan alueen säilymistä on turvattu osoittamalla se (sl-4)- alueeksi.

13 Nimistö Kadunnimitoimikunnan päätöksellä uusi katu nimetään Mansikkamäenkaduksi. Alueen sisääntulon yhteydessä oleva virkistysalue nimetään Mansikkamäenpuistikoksi. Pänninmoisionkadun jatkeena oleva virkistysalue nimetään Pänninmoisionpuistoksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on laadittu havainnepiirros, joka havainnollistaa asemakaavan tavoitteita. Havainnepiirros on ohjeellinen ja osoittaa toteuttamisessa noudatettavat suuntaviivat. Toteutusta ohjaamaan on laadittu lisäksi rakentamistapaohje. Rakentamistapaohje erillispientaloille ja asuinpientaloille ro Yleistä: Tonttien toteutusta ohjaavat havainnekuva ja rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on asemakaavan lisäksi ohjata rakentamista siten, että alueesta tulee asukkailleen viihtyisä ja ympäristöön sopiva asuinpaikka, joka on kaupunkikuvallisesti laadukas. Rakentamistapaohje on lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Rakennuslupa edellyttää alueella tonttikohtaista pohjatutkimusta. Asemakaavan tietoja Käyttötarkoitus ja kerrosluku: Tontit 2210, 2211, 2229/2-4, 2230, 2231 ja 2232 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Merkintä sallii sivuasunnon rakentamisen asunnon yhteyteen, joka voi toimia erillisenä asuntona tai osana pääasuntoa tarpeen mukaan. Tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Rakennusten kerrosluku on koko alueella I. Rakennusoikeus ja rakennusala: Rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusalakohtaisesti. Erillispientalotonttien rakennusoikeus on yhteensä enintään 210 k-m2. Autosuoja- ja taloustiloja saa rakentaa tontille 35 k-m2 ja asuintiloja enintään 175 k-m2. Tonteilla, joissa autosuojarakennuksen rakennusala on osoitettu erikseen, voidaan autosuoja ym. sijoittaa autosuojarakennukseen tai päärakennukseen. AP-tontin rakennusoikeus on 440 k-m2, josta asuintilojen osuus on 380 k-m2 ja autosuoja- ja varastotilojen 60 k-m2. Rakennus rakennetaan kiinni nuolimerkinnän osoittamaan sivuun. Ik-4-merkinnän osoittamaan julkisivuun saa sijoittaa ikkunoita, joiden koko on enintään 0,2 m2 ja yhteispinta-ala enintään 1,0 m2. Rakentamistapaohjeeseen liittyy idealuonnoksia erilaisista asuntojen pohjaratkaisumahdollisuuksista, jotka mahdollistavat myös sivuasunnon sijoittamisen asunnon yhteyteen.

14 14 Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet Pihapiiri: Rakennusala osoittaa rakennuksen sijainnin ja enimmäismitat. Asuinrakennuksen muoto on vapaa, kunhan se sijoittuu katoksia lukuun ottamatta kokonaan rakennusalan sisäpuolelle. Kullekin tontille tulee osoittaa yhteensä kaksi autopaikkaa sisääntulopihaan / autosuojaan. Rakennusten sovitus maaston muotoon: Tontit sijoittuvat loivaan rinnemaastoon. Rakennusten ja pihojen maaston kaltevuuteen sovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pihaalueet tulee suunnitella siten, että vältetään hankalia leikkauksia, pengerryksiä ja luiskia. Tonttia ei saa täyttää tasaiseksi, sen tulee myötäillä mahdollisuuksien mukaan maaston muotoja. Asuinrakennukseen voidaan rakentaa kellarikerros, mikäli tontin kaltevuus- ja muut olosuhteet soveltuvat kellarin rakentamiseen. Sade- ja pintavesien johtamiseen tulee tontilla kiinnittää erityistä huomiota. Hule-8-merkinnällä osoitetut alueet tulee tontilla muokata loivasti viettäväksi ojaksi tai painanteeksi niin, että sade- ja valumisvedet pääsevät johtumaan niitä myöten. Aitaaminen: Tontin Mansikkamäenkatuun rajautuvat sivut tulee aidata enintään 100 cm:n korkuisella peittomaalatulla puurakenteisella aidalla, joka ei ole täysin umpinainen eikä siten muodosta täydellistä näkemäestettä. Aidan värin tulee olla talon sävyjen mukainen vaalea tai vaaleahko sävy (ei valkoinen) sekä malli selkeälinjainen ympäristöön sopiva. Tontin virkistysalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasaidalla. Julkisivut: Asuinrakennuksen julkisivumateriaali on peittomaalattu puu tai rappaus. Autosuojarakennuksen julkisivumateriaali on peittomaalattu puu tai rappaus. Julkisivujen pääväri on vaaleahko lämmin sävy tai vaaleahko murrettu maaväri. Ensimmäinen käytettävä tehosteväri on jokin vaalea sävy (ei valkoinen) esim. listoituksissa ja räystäslaudoituksissa ym. Toisena tehostevärinä voi olla valkoinen esim. ikkunanpuitteissa ym. Lisäksi voidaan hyvin vähäisessä määrin käyttää yhtä voimakkaampaa tehosteväriä esim. pääovessa. Rakennusten listoitusten tulee olla suoraviivaisia; koristelistoja tulee välttää. Rinteeseen rakennettaessa julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja siten, ettei näkyvän sokkeliosuuden korkeus ylitä 0,7 metriä. Tätä tasoa ylemmäksi asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Asuinrakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan korkeus maanpinnasta on enintään 3,8 m ylärinteen puolella. Autosuojarakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus maanpinnasta on enintään 3,5 m. Asuinhuoneiden pääikkunoita suositellaan suunnattavaksi myös talon etelä / länsipäätyyn viihtyisyyden lisäämiseksi. Katot: Rakennuksen kattomuoto on harjakatto ja harjansuunta kaavamerkinnän suuntainen. Kattokulma rakennuksissa on 18 astetta eli 1:3. Katemateriaali on huopa tai vaikutelmaltaan sileä saumattu pelti. Katteen värisävy on tummahko harmaa. Räystäsleveyden tulee olla autosuoja-

15 rakennuksissa mm ja asuinrakennuksissa noin 600 mm. APtontilla rakennuksissa voi olla myös pulpettikattoisia osia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Alueen tonttijako laaditaan erillisenä ja sitovana. 15

16 16 Tohloppi 8094, rakentamistapaohje, Idealuonnoksia erillispientalotonteille