Maakuntauudistuksen vaikutukset kunnan toimintoihin

Transkriptio

1 1 IIN KUNTA HALLINTOPALVELUT LAUSUNTO HALLINNON UUDISTUKSESTA Uudistuksen tarpeellisuus Kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa n ltava timieliminä valtuustn lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta sekä timijina kunnanjhtaja tai prmestari. Kunta vi sen lisäksi itse päättää melk vapaasti muusta luttamushenkilö- ja henkilöstörganisaatin rakenteesta, timielimistä sekä timivallasta ja tehtävistä eri timielinten ja timijiden kesken. Rakennusvalvntaan tarvitaan rakennuttajatimielimestä erillinen timielin, kska rakennuttajatimielin ei vi itse myöntää itselleen rakennuslupaa eikä valva rakentamistaan. Tämä n esityksessä ratkaistu erillisellä rakennuslautakunnalla (nyk. valvntalautakunta). Nimenmuuts valvntalautakunnasta rakennuslautakunnaksi n perusteltu, kska valvntalautakunta saattaa sekittua tarkastuslautakuntaan. Humattavaa n, että vaikka rakennuslautakunta kuuluu esityksessä yhdyskuntapalveluiden (nyk. tekniset palvelut) timialaan ja rakennustarkastaja kuuluvat työnjhdllisesti teknisen jhtajan alaisuuteen, sillä n ma timielimensä ja talusarvinsa, jnka valmistelusta ja seurannasta tulee vastata jhtavan rakennustarkastajan, jka n timielimen vastuuesittelijä. Talusarviesitys hallitukselle ja edelleen valtuustlle tulee näin llen käsitellä rakennuslautakunnassa, ei yhdyskuntalautakunnassa (nyk. teknisessä lautakunnassa). Myös keskusvaalilautakunta n lakisääteinen (Vaalilaki 13 ) timielin, eikä sen asemaan esitetä muutsta. Iissä keskusvaalilautakunnan kk täyttää lain minimivaatimuksen (puheenjhtaja, varapuheenjhtaja ja klme jäsentä sekä vähintään viisi varajäsentä). Varajäsenten määrä n kriittinen tekijä, kska keskusvaalilautakunnan tulee kkntua aina täysimäärisenä. Etenkin kuntavaaleissa riskinä n, että jäsenet vat esteellisiä sallistumaan timielimen timintaan. Tällöin valtuustn tulee nimetä väliaikaisia varajäseniä. Näin juduttiin menettelemään kuntavaaleissa Maakuntauudistuksen vaikutukset kunnan timintihin Maakuntauudistuksen tteutus n työryhmän jättäessä esityksensä vielä kesken, kska eduskunnassa levan lakikknaisuuden käsittely n kesken. Kska päätöksiä ei vielä le, ei vida vielä varmuudella arviida vaikutuksiakaan. Tässä vaiheessa vidaan kuitenkin j arviida, että Iin kunnan palvelututantn ei maakuntauudistuksella le kvin suuria vaikutuksia. Tämä siksi, kska Ii n ulkistanut ssiaalija terveyspalvelut j vuden 2010 alusta Oulunkaaren kuntayhtymään eikä kunnan rganisaatissa le henkilöitä, jtka tekevät ssiaali- ja terveyspalvelutyötä. Maakuntauudistus vi vaikuttaa työllistämisen palvelukeskuksen timinnan laajuuteen ja henkilöstön asemaan. Lainsäädännöllä ei muuteta kuntien rlia eikä tehtäviä työllisyyden hitamisessa, mutta jatkssa palveluita vivat tuttaa kuntien

2 2 hella myös järjestöt ja yksityiset palveluntuttajat julkisen sektrin (maakunnan) kanssa tehtyjen spimusten phjalta. Uudistuksella n välitöntä vaikutusta tukipalveluihin, jita vat Iin kunnan ateria- ja tilapalveluliikelaitksen ateria-, puhtaus- ja tilapalvelut sekä Oulunkaaren kuntayhtymän tuttamat asia-, talus- ja tiethallintpalvelut. Tämän hetken käsityksen mukaan sa (15 henkilöä) ateria- ja tilapalveluiden henkilökunnasta siirtyy perustettavan maakunnan palvelukseen. Siirtymässä vat henkilöt, jiden työpanksesta yli pulet khdistuu kiinteistöihin, jtka vukrataan maakunnalle. Ateriapalvelut judutaan järjestämään nykyistä pikkeavalla tavalla, mikäli Iin kunta haluaa tarjta ateriita maakunnan ste-asiakkaille. Maakunta vi jk tuttaa ateriat itse tai staa ne ulkpuliselta timijalta. Js Iin kunnan ateriapalvelut haluaa lla kilpailutuksessa mukana, n timinta yhtiöitettävä. Tdennäköisesti näin syntyvä pieni yksikkö ei le markkinilla kilpailukykyinen suurten rinnalla. Ii n tsin sijaintinsa ja asiakasmäärien suhteen tilanteessa, jssa tarjntaa ei välttämättä le. Js maakuntauudistus tteutuu, tulee tämä asia päätettäväksi maakunnan kanssa käytävissä neuvtteluissa ensi syksyn aikana. Aikataulu näyttää edelleen venyvän, eikä muista hallinnn rakenteista päätettäessä le mahdllista vielä linjata, miten ateriapalvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Esityksessä nkin jätetty avimeksi k. paleluiden järjestäminen, kunnes asiat tiedetään enemmän. Maakunta- ja steuudistuksen venymisen myötä ei le perusteltua jättää päättämättä muista, kunnan uutta strategiaa tukevista muutksista ja niiden tteuttamisaikataulusta. Oulunkaaren asema muuttuu uudistuksen myötä. Oulunkaaren kuntayhtymään jää sa henkilöstö-, talus- ja tiethallinnsta, arvin mukaan 23 henkilöä. Kuntayhtymän kuntien tulee syksyn aikana päättää, jatketaank kuntayhtymän timintaa uudistuksen jälkeen. Vaihtehtisia tapja tuttaa a. palvelut löytyy kyllä markkinilta. Onhan myös mahdllista tuttaa palvelut itse man rganisaatin timesta. Käytännössä man rganisaatin tuttamat palvelut eivät le vaihteht kalleutensa (erityisesti järjestelmäkulut) ja rganisaatin huuden ja haavittuvuuden vuksi. J nykyisessä kuntapalvelutimistssa henkilökuntaa n vähän yksittäistä kuntaa khti ja esimerkiksi sairaustapauksissa palveluiden timitusajat vat venyneet ja töitä n juduttu tekemään kunnan henkilöstön vimin, mikä n pulestaan aiheuttanut ylitöitä ja viivästymää mien tehtävien tteutuksessa. Ehdtus uudeksi jhtamis- ja hallintmalliksi Iin kunnan luttamushenkilöjärjestelmä perustuu jatkssakin lautakuntiin. Liikelaitksista luvutaan lukuun ttamatta vesiliikelaitsta, jka saa tulnsa asiakasmaksuista Liikelaitsten timinta, pis lukien vesiliikelaits, n llut käytännössä verrattavissa nrmaaliin kunnan taseyksikön timintaan. Liikelaitsmallista ei le kettu saatavan erityistä hyötyä. Talushallinnllisesti liikelaitsmalli n llut nrmaalia taseyksikköä työläämpi. V Liikelaitsmalli n lisännyt myös kunnan työllistämistiminnan henkilöstöhallinnn tehtäviä kunnan yhtenäisen henkilöstöhallinnn WebTallennus hjelman eriydyttyä. Vesiliikelaits timii täysin tulrahituksella ja liikelaits n tässä yhteydessä perusteltu hallintmut.

3 3 Liikelaitsmallista lupuminen vapauttaisi nykyistä talus- ja henkilöstöhallinnn hallinnn resurssia ja n siksi hallinnn näkökulmasta kannatettavaa. Työryhmä ehdttaa seuraavia muutksia nykyiseen hallintmalliin: Kunnanhallitus Kunnanhallituksen alaisuuteen perustetaan vuden 2019 alusta kaksi uutta jasta, elinkein- ja knsernijas sekä maapliittinen jas (krvaa nykyisen maapliittisen työryhmän). Elinkein- ja knsernijas käsittelee ja valmistelee elinkeinplitiikkaan liittyviä asiita, kuten yritysten timintaympäristön kehittämiseen liittyviä asiita. Maapliittinen jas käsittelee ja valmistelee maankäyttöön ja kaavitukseen liittyviä kunnan näkökulmasta strategisen tasn asiita. Henkilöstöjas jatkaa nykymutisena. Jakset vat aina jnkun timielimen alaisia. Henkilöstöjast n kyisellään kunnanhallituksen alainen timielin, jnka jäseneksi vidaan valita kunnanhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Kuntalain 31 : n mukaisesti jaksen jäsenenä vi lla muitakin kuin sen timieleimen jäseniät tai varajäseniä, jnka alaisuuteen jas n perustettu. Puheenjhtajan tulee kuitenkin lla jk k. timielimen jäsen tai varajäsen. Uudessa hallintsäännössä tulee ttaa kantaa elinkein- ja knsernijaksen sekä maapliittisen jaksen jäsenten kelpisuuteen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Lautakunta jatkaa nykyisessä mudssa kuitenkin niin, että pääasiallinen esittelyvastuu lautakunnan kkuksissa n petusjhtajalla. Varhaiskasvatusjhtajalla n esittelyvastuu lautakunnan kkuksissa man timialansa salta. Opetusjhtaja ja varhaiskasvatusjhtaja vat tistensa varahenkilöitä. Muuts n j käytännössä tteutettu. Hallintsäännössä tulee määritellä varahenkilönä timiminen. Tekninen lautakunta -> Yhdyskuntalautakunta Teknisen lautakunnan nimi muutetaan vuden 2019 alusta vastaamaan paremmin lautakunnan timintaa. Uusi lautakunta n nimeltään yhdyskuntalautakunta. Nimenmuuts vidaan tteuttaa vuden 2019 alusta uudella hallintsäännöllä. Ympäristöpalvelut tulsyksikköön kuuluvat ympäristöhit, jukkliikenne, jätehult, kunnallistekniikka sekä liikunta- ja ulkilupaikkjen rakentaminen, ylläpit ja hult. Ympäristöpalvelut yksikkö vastaa siitä, että kunnan mistama maa- ja metsämaisuus ja niissä levat rakenteet vat hyvässä timintakunnssa, niitä hidetaan taludellisesti järkevällä tavalla ja vastaavat käyttäjien tarpeisiin. Jukkliikenteen vastuualueen ei tule sisältää kulukuljetusten järjestämistä. Kulukuljetusten järjestäminen n kiinteä sa kulujen timinnan rganisintia ja sen tulee lla entistä tiiviimmin petusjhtajan alaisuudessa. Kuljetuskrdinaatrin (nykyisellään määräaikainen) tehtävä tulee siirtää hallinnsta petustimeen ja tehtävänkuvaa tulee selkiyttää nykyisetä kskemaan ainastaan kulukuljetuksia. Samalla tehtävän vaativuus tulee arviida.

4 4 Ii-instituutti liikelaits -> Ii-instituutti lautakunta Alueiden jhtkunnat lakkautetaan ja timinta tulee saksi Ii-instituuttia vuden 2019 alusta Ii-instituutti myöntää harrastus- ja kulttuuritimintaan liittyvät avustukset ja tuet sekä paikallisaktiivisuutta edistävät avustukset. Tällä halutaan selkeyttää kunnalta haettavien avustusten ja tukien jaka sekä lisätä avustusten ja tukien piiriin kuuluvien yhteisöjen määrää. Esitys n perusteltu: - Kun avustuksia myöntää yksi timielein, se vi paremmin hallita jakperusteiden yhdenmukaisuutta. - Meneillään n avustusperusteiden uudistaminen, jnka yhteydessä n tarkituksenmukaista tarkastella kaikkien yhdistysten ja yhteisöjen avustusten perusteita. Mikäli uudistusta ei tteuteta kerralla eli vuden 2019 alusta ulttumaan myös esimerkiksi eläkeläis-, kylä-, asukas- ja vanhempainyhdistyksiin, näiden asema ei le tasavertainen muiden yhdistysten kanssa, jtka nyt vivat saada yleisavustusta timintaansa. - Esitetty muuts vähentää hallintkuluja, kun kaksi timielintä lakkaa (kkuspalkkit, matkakulut, lehtikuulutukset). Kyseinen säästö vitaisiin khdentaa esimerkiksi sallistavaan budjetintiin. Osallistavassa budjetinnissa määräraha säilyy kunnan tasetilillä, jten sen piiriin vidaan ttaa myös rekisteröimättömien yhteenliittymien hankkeita (esim. tietyn alueen nuret). Työllistämisen palvelukeskuksen timinta siirretään vuden 2019 alusta hallinnsta saksi Ii-instituuttia. Työllistämisen palvelukeskuksen timinta siirretään hallinnsta saksi Ii-instituuttia vuden 2020 alusta, liikelaitksen lakkauttamisen jälkeen. Myös vanhus- ja vammaisneuvst vitaisiin siirtää instituuttiin, kska instituutin eri yksiköt vat mukana mm. vanhusten viikn järjestämisessä sekä tuttavat ikäihmisille ja vammaisille palveluja. Hallintpalvelut Työllistämisen palvelukeskus siirtyy saksi Ii-instituuttia. Esitys n perusteltu. Sisällöllisesti työllistämisen palvelukeskuksen timinta ei le hallinta ja timinnalla n enemmän rajapintja Ii-instituutin palveluiden kanssa. Työllistämispalveluiden siirtyminen saksi Ii-instituutin timintaa n perusteltua tteuttaa vasta liikelaitksen lakkauttamisen jälkeen, kska Ii-instituutin ja kunnan työllistämistiminnan kannalta keskeinen henkilöstöhallinnn dkumentintijärjestelmä WebTallennus hjelma saadaan yhtenäistettyä. Nykyisellään kunnalla ja kunnan liikelaitksilla n erilliset WebTallennus-hjelmat ja työllistämispalveluiden siirtyminen vuden 2019 alusta Iiinstituutin alaisuuteen lisäisi ja vaikeuttaisi merkittävästi työllistämispalveluiden henkilöstön työtä. Timisttiimiä uudistetaan vastaamaan uutta hallintrakennetta.

5 5 - Timintja tukevan henkilöstön n järkevää lla substanssitimialan esimiesten alaisuudessa, jllin he käyvät mm. kehityskeskustelut henkilöstön kanssa ja asettavat timintaa tukevat tavitteet. Arjen työskentelyssä tämä myös juhevittaa timintaa, kun esim. lmien sijittamiseen ei tarvita kahden esimiehen hyväksyntää. Valvntalautakunta -> Rakennuslautakunta Valvntalautakunnan nimi muutetaan vuden 2019 vastaamaan paremmin lautakunnan timintaa. Lautakunnan uusi nimi n rakennuslautakunta. Lautakunnan tehtävät säilyvät nykyisen mutisina. Nimimuuts n mahdllista tteuttaa hallintsäännöllä vuden 2019 alusta. Alueiden jhtkunnat Alueiden jhtkunnat lakkaavat vuden 2019 alusta. Alueiden jhtkuntien timinta siirtyy saksi Ii-instituuttia. Esitys n perusteltu: - Kun avustuksia myöntää yksi timielein, se vi paremmin hallita jakperusteiden yhdenmukaisuutta. - Meneillään n avustusperusteiden uudistaminen, jnka yhteydessä n tarkituksenmukaista tarkastella kaikkien yhdistysten ja yhteisöjen avustusten perusteita. Mikäli uudistusta ei tteuteta kerralla eli vuden 2019 alusta ulttumaan myös esimerkiksi eläkeläis-, kylä-, asukas- ja vanhempainyhdistyksiin, näiden asema ei le tasavertainen muiden yhdistysten kanssa, jtka nyt vivat saada yleisavustusta timintaansa. - Esitetty muuts vähentää hallintkuluja, kun kaksi timielintä lakkaa. Kyseinen säästö vitaisiin khdentaa sallistavaan budjetintiin. Osallistavassa budjetinnissa määräraha säilyy kunnan kunnan tasetilillä, jten sen piiriin vidaan ttaa myös rekisteröimättömien yhteenliittymien hankkeita (esim. tietyn alueen nuret). - Muuts vidaan tteuttaa hallintsäännöllä vuden 2019 alusta. Oulunkaaren kuntapalvelutimist pitää mahdllisena tteuttaa rakenteelliset muutkset vuden 2020 alusta. Perustelut: Henkilöstöhallint - Muutksia pitää tehdä Pegass-palkanlaskenta -hjelmaan, WebTallennukseen ja Ppulukseen sekä yhteistyötahjen tietihin esimerkiksi Keva (uudet timintayksiköt), Verhallint (alitilityspisteet), Tilastkeskus jne. - Pääkäyttäjällä ei le aikaa tteuttaa muutksia vudenvaihteessa 2019 mm. kska kansallinen tulrekisteri tulee vimaan Tämä n suuri muuts palkanlaskentaan ja tteutuksen valmistelu vie paljn aikaa. Vudenvaihde muutenkin aina kiireinen, jten äkkinäisesti tteutettu rganisaatimuuts n ei le mahdllista. - Jtta saataisiin ikeita ja tarvittavia tietja suraan palkanlaskennasta ja kirjanpidsta kaikille niitä tarvitseville tahille, pitää yhdessä talushallinnn kanssa miettiä perustettavat timintayksiköt, kustannuspaikat/tunnisteet jne.

6 6 Taluspalvelut 1) Kirjanpitn tarvitaan kknaan uusi kunnan rganisaatirakenne, eli sastkartta. Tämä pitää luda käsin kustannuspaikka kerrallaan ja kartalle asetetaan vimassal tietystä päivästä alkaen. 2) Knsernikartta täytyy myös luda uudelleen, samin kuin rganisaatirakenne. 3) Sama kunnan rganisaatirakenne täytyy luda myös Opiferus Talussuunnitteluun, jka timii phjana Jhdn Työpöydälle ja Selainraprtinnille. 4) Nykyisille liikelaitksille tarvitaan tilinpäätös ja tilinpäätöksen mukaiset tase-erät migridaan (eli siirretään) kirjanpidssa peruskunnan taseeseen. Tämä täytyy tehdä hallitusti ja dkumentida hyvin, jtta tilintarkastaja vi tdentaa siirrn ikeellisuuden. 5) Liikelaitsten käyttömaisuushyödykkeet täytyy käydä läpi ja aktiivisten hyödykkeiden asetuksiin muuttaa sekä tasetili että kustannuspaikka pistjen kirjausta varten. 6) PrEcnmican raprtintitast (erilliset sasttast) täytyy käydä läpi ja tehdä tarvittavat muutkset, js halutaan hyödyntää rganisaatihierarkiasta pikkeavia raprtintitasja tteumavertailussa. 7) Muutkset stlaskujen vastaanttn. Tällä hetkellä stlaskut vastaantetaan ja hjataan Rndn käsittelykiertn jkaisen liikelaitksen man OVT-tunnuksen kautta. Nykyisten liikelaitsten timittajille tulee tiedttaa muutksesta (sähköpstitse/kirjeenä), jtta timittajat saavat jatkssa laskuttaa peruskuntaa, ei enää liikelaitksia. Liikelaitsten nykyiset OVT-tunnukset suljetaan tarpeettmina, tämä tehdään yhteistyössä OpusCapitan kanssa. OpusCapita päivittää tiedt myös Tieke.fi-verkkpalveluun. 8) Muutkset myyntilaskujen lähetykseen. Tällä hetkellä myyntilaskut lähetetään CGI:n laskuhtelli -verkkpalvelun kautta. Tarvittavat muutkset täytyy kartittaa ja tehdä yhdessä CGI:n kanssa. 9) Ulkisiin laskutusjärjestelmiin tarvittavat muutkset tulee kartittaa ja tehdä yhteistyössä hjelmisttimittajien (CGI, Jamix, Hellewi) kanssa. Vastaavat laskulajeihin ja niiden asetuksiin liittyvät muutkset tehdään samanaikaisesti PrEcnmicassa yhteistyössä CGI:n kanssa. 10) Palvelukassihin tarvittavat muutkset tulee kartittaa ja tehdä yhteistyössä hjelmisttimittajan (Ceeps) kanssa. 11) Vusittaiseen tilastraprtintiin vaikuttavat kustannuspaikkjen kytkentämuutkset tulee tehdä kirjanpitn. Tilastraprtinti uudistuu merkittävästi vuden 2020 alusta ja marraskuussa 2019 saamme uusiin raprtintivaatimuksiin liittyvän kulutuksen Tilastkeskukselta. Vuden 2019 aikana valmistelemme raprtinnin vaatimat muutkset kirjanpidn kustannuspaikkarakenteeseen, jtta vuden 2020 alusta vimme raprtida uusien vaatimusten mukaisesti. Kuntapalvelutimistn susitus n edetä uudistuksessa hallitusti ja varata riittävästi aikaa päätöksen ja käytännön tteutuksen väliin. Yllä levat tehtävät tulee aikatauluttaa ja resurssinti tulee suunnitella hyvin. PrEcnmicassa n tulssa merkittävä versipäivitys lka-marraskuussa 2018, jka työllistää taluspalveluita lppuvuden aikana nrmaalia enemmän, tämä tapahtuu samanaikaisesti talusarvivalmistelun kanssa. Uudistukset lisi susiteltavaa tteuttaa yhdellä kertaa, jllin mm. talustteuman vertailtavuus edellisvusiin kärsisi mahdllisimman vähän. Myös kunnan tilintarkastaja lisi erittäin tärkeää ttaa mukaan keskusteluun j uudistuksen suunnitteluvaiheessa, jtta tilintarkastajan kanta ja susitukset humiidaan ennen päätöksen teka.