Sillanrakentajana lastenpsykiatrian ja lastensuojelun välillä

Transkriptio

1 Sillanrakentajana lastenpsykiatrian ja lastensuojelun välillä - Lastenpsykiatrian perhepsykoterapeutti Akaan systeemisen lastensuojelutiimin jäsenenä Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti Terhi Kotilainen (YTM, sosiaalityöntekijä) TAYS Lastenpsykiatrian klinikka 2018

2 Akaa asukasta 2007: Toijala ja Viiala yhdistyivät, 2011 Kylmäkoski mukaan liittoon 8 päiväkotia, ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa 9 alakoulua, 2 yläkoulua ja lukio

3 Akaan kaupunki/systeeminen lastensuojelu Sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä Tiimi koulutettu alkuvuodesta 2018, työskentely käynnistyi 05/2018 Tiimikoordinaattori kirjaa tiimissä, tekstit käydään läpi perheiden kanssa Systeemisen lastensuojelun piirissä ollut 6 kk aikana 7 perhettä ja 17 lasta (iältään 3-17-vuotiaita) Tapaamiset vähintään kerran viikossa, mutta taukojakin ollut perustellusti, esim. kesällä, osastojakson aikana tms. Myös sijoitukseen päädytty, mutta hyvässä yhteistyössä.

4 Tampereen yliopistollinen sairaala/lastenpsykiatrian klinikka Lasten akuuttipsykiatria Lasten Traumapsykiatria Lasten Säätelyhäiriöpsykiatria Lasten Neuropsykiatria Perhe- ja pikkulapsipsykiatria Asiantuntijapalvelut: Psykoterapiatiimi Konsultaatiotyöryhmä Lasten oikeuspsykiatrian työryhmä Lastenpsykiatrian vastuualueen hallinto Lasten mielenterveystyön kehittämiskeskus

5 Dialogisuus Läsnäolo on tärkein auttamisen väline! Omista ennakkoasenteista tietoiseksi tuleminen. Sosiaalinen konstruktivismi: sosiaalinen todellisuus rakentuu välillemme vuorovaikutussuhteissa, joten todellisuus on erilainen eri tilanteissa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta. Dialogissa luodaan yhteistä ymmärrystä tutkimalla eri ääniä/näkökulmia. On aina neuvottelun tulos: annamme merkityksiä asioille ja tapahtumille. Totuus luodaan yhdessä. Mahdollistetaan voimakkaiden tunnekokemusten jaetuksi tuleminen.

6 Miten virittäydymme toisiimme? Ei-kielellinen viestintä tärkeämpää kuin kielellinen tunneviestinnässä. Säädellään omaa ja toisten tunnetilaa kehollisesti ja sanallisesti. Tunnekokemukset ovat myös kehollisia aina ei tarvita sanoja. Miten hyväksytään oma ja toisen kokemus? Hyväksyminen riittää, tulkintoja ei tarvita. Jokainen saa valita oman tapansa olla vuorovaikutuksessa. Toisen arvostus. Puhutaan minä-muodossa. Kaikkien kannalta riittävän turvallinen puhetilanne.

7 Dialogisuus Aito uteliaisuus ja ihmettely toisen näkemyksiä ja kokemuksia kohtaan. Halu ja kyky muuttaa tarvittaessa omaa näkökulmaansa. Yhteinen ymmärrys perustuu tunnetason saatavilla oloon, jota ilmaistaan eleillä, ilmeillä ja äänensävyllä enemmän kuin sanoilla ja tulkinnoilla. Dialogisuuden tavoite: kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen tässä ja nyt. Reflektiivisyys ja mentalisaatio liittyvät tähän.

8 Allianssi eli yhteistyösuhde 1. Turvallisuus terapiasysteemissä: jokaisen perheenjäsenen mahdollista ottaa riskejä, näyttää haavoittuvuutensa ja tutkia konflikteja yhdessä perheenjäsenten ja terapeutin kanssa. 2. Sitoutuminen terapiaprosessiin: yhteinen sopimus tehtävistä, tavoitteista ja päämääristä. 3. Tunnesuhde terapeuttiin. (emotional connection) 4. Yhteinen, jaettu käsitys päämäärästä. ( Friedlander et al.2006, 2011) Empatia vahvistaa allianssia.

9 Allianssi Hyvin toimiva, luottamuksellinen yhteistyösuhde vahvistaa terapiasuhteen toimivuutta hoitoprosessissa (Escudero et al. 2008, Safran & Muran, 2000). Perheterapiassa allianssi käsittää terapeutin suhteen kaikkiin perheenjäseniin ja päinvastoin. Jatkuvan palautteen antaminen ja saaminen. Perheenjäsenten yhteisen allianssin arvioiminen edustaa sensitiivisemmin terapiaprosessin lopputulosta kuin yksittäisten perheenjäsenten allianssien arvioiminen (Lambert, Skinner & Friedlander 2012).

10 Common factors tekijät vaikuttavat terapiaprosessin lopputulokseen: Vaikuttavuustutkimuksen käsite Keskustelutyyli Osallistuminen Terapeuttinen suhde Perheenjäsenten ja terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet Terapeutin luottamus menetelmänsä toimivuuteen. (Sparks & Duncan 2010)

11 Terapeuttiin liittyvät tekijät Terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet Asiantuntemus Terapiataidot Toiveikkuus Joustavuus Innostuneisuus Tapa olla yhteistyösuhteessa (Blow, Sprenkle, Davis 2007)

12 Asiakasnäkökulmasta hyvää hoitotulosta ennustavat: Kuulluksi tuleminen Vakavasti ottaminen Terapeutin kunnioittava suhtautuminen. Tunteiden jakamisen ja käsittelyn mahdollistuminen. Erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista tietoiseksi tuleminen. Reflektoivan työotteen mahdollistama ongelman uudelleenmuotoilu ja ulkoistaminen.

13 Asiakasnäkökulmasta Toiveikkuuden lisääntyminen. Toisten perheenjäsenten ymmärtämisen lisääntyminen. Palautteen saaminen omasta ja perheen toiminnasta. (Sundet 2011)

14 Mikä on ollut mahdollistamassa yhteistyötä? Vakaat ja turvalliset rakenteet työskentelyn tukena Esimiehen tuki Koulutus: perhearviointikoulutus systeemistä edeltävästi Akaassa Sitoutuminen työskentelyyn, säännölliset tapaamiset Pysyvyys ja jatkuvuus Avoimuus Ennalta tuttu yhteistyökumppani Toistensa arvostus

15 Rohkeus puhua asioista Riittävän selkeät omat lomakkeet Asiakkaat ja verkosto mukaan yhteiseen tiimityöskentelyyn: Ihan kun ois terapiassa ollu! Työnohjaus Enemmän aikaa prosessoida omaa työtä tiimikokousten ja työnohjauksen kautta.

16 Työskentelyn haasteet Miten löydetään riittävästi yhteinen kieli ja puhetapa? Miten puhua ikään kuin perhe olisi aina läsnä? Ongelmia ei tarvitse ratkaista: epävarmuuden sietäminen, asiakkaan oman prosessin tukeminen. Miten oppia pois vanhaa, jotta voisi hyödyntää enemmän uusia työskentelytapoja? Itsensä alttiiksi asettaminen pois perinteisesti mielletystä ammattiroolista

17 Mikä on kenenkin rooli työryhmässä? Perheterapeutin rooli? Mitä tiimeissä käsitellään? Miten otetaan asioita puheeksi? Miten syvälle mennään? Esim. saatu vanhemmuus Missä on fokus: menneessä, nykyhetkessä vai tulevassa? Pohdintaa omasta työskentelyotteesta. Miten tunnistaa sitä, mitä itsessä tapahtuu, ja miten hyödyntää sitä työskentelyssä? Ennakko-oletuksista pois oppiminen

18 Liikaa perheitä. Työntekijöillä systeemisessä työskentelyssä olevien lisäksi muitakin lastensuojeluperheitä. Komplisoituneita ja pitkittyneitä tilanteita. Minkä verran kapasiteettia perheenjäsenillä on työskentelyyn? Miten hoidetaan perheet, jotka jäävät systeemisen työskentelyn ulkopuolelle? Tai lastensuojelun ulkopuolelle?

19 Sillanrakentajan rooli Mallintaa systeemistä ja voimavarakeskeistä puhetapaa. Tuoda systeemistä suhdeajattelua tiimiin. Pitää vuorovaikutussuhteet työskentelyn keskiössä. Laajentaa työskentelyä verkostoon: ketä tässä on mukana? Ketä olisi hyvä olla? Tunnepuhe (vanhempien riittävä emotionaalinen saatavilla olo) ja turvallisuus kodin olosuhteet ja perhesuhteet lapsen näkökulmasta. Reflektio ja itsereflektio. Moninäkökulmaisuus, sekä että Tuo tietoa lastenpsykiatrian käytännöistä, toimintatavoista ja nykytilanteesta tiimiin.

20 Yhteistoiminnallinen yhteistyö collaborative approach (Sundet 2011) Sekä työntekijöiden/terapeuttien että asiakkaiden/potilaiden näkökulmasta tärkeintä keskustelu, osallistuminen (toimijuus) ja työskentelysuhde Kokemusten jakaminen Asiantuntemuksen käyttöön antaminen Ongelmien uudelleenmuotoilu Jatkuvan palautteen antamisen ja saamisen merkitys: työskentelyn muokkaaminen sen pohjalta perhettä palvelevaksi ja eteenpäin vieväksi.

21 KIITOS!