Traumatisoituneiden perheiden hoitaminen Lasten traumapsykiatrian yksikössä
|
|
- Helmi Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Traumatisoituneiden perheiden hoitaminen Lasten traumapsykiatrian yksikössä Terhi Kotilainen sos.tt., perheterapeutti Ossi Väkevä asiantuntijahoitaja, perheterapeutti VET Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
2 LPST:n Moniammatillinen työryhmä - 1 apulaisylilääkäri - Osastonhoitaja + varahenkilö - 1,5 erikoislääkäriä - 2 erikoistuvaa lääkäriä - 2 psykologia - 2 sosiaalityöntekijää - hoitohenkilöstö 18 hlöä: * 1 asiantuntijahoitaja * 15 sairaanhoitajaa * 2 mielenterveyshoitajaa * 1 lähihoitaja - sairaalahuoltaja - sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi
3 Ketä hoidetaan? vuotiaita, kompleksisesti traumatisoituneita lapsia ja heidän perheitään - maahanmuuttajia n. 25% - prosessiorganisaatio: avo- ja osastohoitoa - hoidollista verkostotyöskentelyä - kiireellistä ja ei-kiireellistä hoitoa, jolla haetaan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja helpotusta lapsen ja perheen tilanteeseen - pääasiassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, jonkin verran myös Päijät-Hämeestä, Kanta- Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi
4 Vuonna potilaita yhteensä n uusia, hyväksyttyjä lähetteitä 61 kpl (2016: 72) - ensikäyntejä 54 kpl, uusintakäyntejä 1199 kpl (2016: 2927 avohoitotapahtumaa, +21,8%) - osastolle päivystyksenä tulleita 25,4 % (2016: 24,4,%) - päädiagnoosit 2015: posttraumaatinen stressihäiriö (PTSD), sopeutumishäiriö, samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö, ei-elimellinen psykoottinen häiriö NAS, muut ahdistuneisuushäiriöt, lapsuudessa alkava tunne-elämän häiriö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi
5 Lastenpsykiatrinen tutkimus- ja hoitoprosessi Yksilö- työskentely Perhetera- peuttinen työskentely Lapsi & perhe Osasto Verkosto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi
6 Kompleksinen traumatisoituminen - Lähisuhteessa tapahtunut pitkäaikainen tai toistuva kaltoinkohtelu: laiminlyönnit, pahoinpitely (psyykkinen ja/tai fyys.väkivalta), seksuaalinen hyväksikäyttö - Lasta mitätöidään, häväistään, nöyryytetään, alistetaan - Lapsi joutuu jatkuvasti olemaan valppaana, hälytystilassa - Lapsesta huolta pitävä aikuinen ei kykene olemaan emotionaalisesti lapsen käytettävissä (emotional availability)
7 - Erityisen vaurioittavaa lapsen kasvulle & kehitykselle varsinkin varhaislapsuudessa ja nuoruusiässä - vanhemman tulee kantaa tekojensa seuraukset: sanallistaa ja pyytää anteeksi myös lapselta - tyypillistä tunteiden säätelyn, itsetunnon ja ihmissuhteisiin liittyvät pulmat - vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen myöhemmällä iällä
8 - Pitkään jatkuessaan aiheuttaa vakavia vaurioita kiintymyssuhteisiin ja koko persoonallisuuden kehitykseen - Lapsi voi kantaa myös vanhempiensa tai isovanhempiensa traumoja: monisukupolvisuus, ylisukupolvinen traumatisoituminen
9 Perheterapiassa - asioiden työstäminen tuo lisää selviytymiskeinoja, tunnesäätelyn keinoja - perheterapeutti/t luo turvallisen ilmapiirin, jossa perheenjäsenten keskinäinen kohtaaminen ja asioiden ja tunnekokemusten tarkastelu mahdollistuu - hyvän hoidon lopputulos: positiivinen muutos perheen vuorovaikutussuhteissa - perheenjäsenet tukevat toisiaan, auttavat kriisitilanteissa ja löytävät ratkaisuja ongelmiinsa
10 Mitä vuorovaikutusprosessissa tapahtuu? - Oireilu vaikuttaa perheenjäsenten tapaan toimia yhdessä: oirehtivaa syytetään, suojellaan, säälitään, vihataan. - Syyllistäminen ja syyllisyyden kantaminen eivät johda muutokseen. - Perheterapiassa pyritään pääsemään syyllisyydestä ja syyllistämisestä eroon; löytämään uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa
11 Perheterapeuttisessa työskentelyssä - on mahdollista huomioida kaikki perheenjäsenet - lisätä heidän ymmärrystä toisistaan - vakauttaa perheen tilannetta - auttaa vanhempia muodostamaan kasvua ja kehitystä tukevat vuorovaikutussuhteet sekä toisiinsa että lapsiinsa - on mahdollista auttaa luomaan turvallinen kasvuympäristö lapsille
12 Perheterapeuttisen työskentelyn periaatteet: - asiakkaan arvostaminen - turvallisen työskentelytilan mahdollistaminen - dialogisuus - avoimuus - läpinäkyvyys - reflektio - ei-tietäminen - moniäänisyys - terapeutin rooli aktiivinen
13 Traumatisoituneen hoidon vaiheet: 1. Vakauttaminen 2. Käsittelyvaihe 3. Eheyttäminen
14 Vakauttava perheterapeuttinen työskentely - oppia aikuisena/vanhempana tunnistamaan omia traumaoireita ja niiden vaikutusta vuorovaikutussuhteisiin -kiintymyssuhdeteoria taustalla - oppia hallitsemaan ja säätelemään omia tunnereaktioita ja hankalaa oloa - päästä irti välttelykäyttäytymisestä - lapset aputerapeutteina
15 - oppia tunnistamaan lapsen viestit ja tarpeet sekä kyetä vastaamaan niihin oikea-aikaisesti ja adekvaatisti - päästä eroon trauman uudelleen toistamisesta - oppia mielellistämisen avulla ymmärtämään paremmin omaa ja lapsen ajatusmaailmaa (mentalisaatio)
16 Vakauttamisen tarkoitus - kaikkien perheenjäsenten turvallisuuden tunne lisääntyy & elämänhallinta paranee - oireet vähenevät/lieventyvät (tunne, että voi vaikuttaa omaan oloonsa) - psykoedukaatiota traumatisoitumisesta & sen vaikutuksista - tässä päivässä pysyminen (ankkuroituminen)
17 - huomiota kiinnitetään arkielämässä selviytymiseen: vanhemmuustaidot lisääntyvät ja vanhempi pystyy oikea-aikaisesti ja adekvaatisti olemaan lapsensa käytettävissä - tavoitteena kohentaa vanhempien psyykkistä toimintatasoa ja kykyä huolehtia lapsistaan: arkikuormituksesta selviytyminen - tilanteiden tutkimista yhdessä
18 - yhteys omiin varhaisiin kiintymyssuhteisiin: miten saa käyttäytymään nyt? (esim. lapsen itku) - pelkojen, vaikeiden elämänkokemusten käsittely turvallisessa ja tukea tuovassa, empaattisessa kontekstissa - lapsen ääni kuuluviin - työntekijä tulkkina, diplomaattina ja kannattelijana
19 - perheenjäsenten koherenssin lisääminen (pirstaleinen elämäntarina johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa on mieli) - vakauttava työskentely on voimavaraistavaa ja toivoa tuovaa
20 Psykoedukaatio: normalisointi ja legitimointi 1. Normalisointi: Kuka tahansa kokisi. (ahdistusta tms.) koettuaan asioita, joita olet kokenut. Koska olet kokenut uhkaa, kehosi on tilassa, jossa se pyrkii jatkuvasti etsimään, ennakoimaan, ja olemaan varuillaan kaiken varalta. Tämä selviytymistapa on tuskallinen ja kuluttava, etkä tarvitse sitä enää. Nyt on aika päästää irti ja oppia uudenlaisia toimintatapoja
21 2. Legitimointi: Henkeä uhkaavissa tilanteissa ihmisistä tulee hyvin hyvin vireitä, vaaraan keskittyneitä ja turtia (ei esim. kivun tuntemuksia kehossa). Järkyttävän tapahtuman aikana kehosi ja mielesi olivat vastaavanlaisessa hälytystilassa ja on tavallista, että traumakokemusten jälkeen keho reagoi samalla tavalla. Nykyoireet ovat siis seurausta menneistä koetuista traumoista
22 Mentalisaatio eli mielellistäminen - Kyky asettua toisen asemaan; ajatella omia ja muiden ajatuksia ja tunteita (Fonagy) - Lapsuudessa traumatisoituneen on vaikea tavoittaa ja pohtia omaa ja lapsen mielentilaa, vaikea tukea lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymistä. - Mentalisaatio auttaa ymmärtämään, miksi joku toimii niin kuin toimii ja millaisia ajatuksia, tunteita, arvoja, motiiveja ja toiveita toimintaan liittyy
23 - Lapsen käytös voi aiheuttaa vanhemmassa traumaperäistä suuttumista tai vetäytymistä -> lapsi jää oman itsensä varaan (ei saa tukea omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn) - Vanhempi saattaa välttää mentalisointia, etteivät omat sietämättömät traumaan liittyvät tunteet nousisi pintaan - Mentalisaatiokykyä on mahdollista lisätä psykoterapeuttisen hoidon avulla: vanhempi oppii ymmärtämään, mitä lapsen mielessä liikkuu ja mitä ajatuksia ja tunteita taustalla on
24 - Lapsikaan ei ole tarkoituksellisesti paha tai ilkeä, vaan hän voi olla esim. peloissaan, vaikka ulospäin näkyykin raivoisa ja aggressiivinen käytös. - Vakauttavassa perheterapeuttisessa hoidossa perheenjäseniä autetaan ymmärtämään, millaisia ajatuksia ja tunteita esim. voimakkaiden tunnereaktioiden taustalla on. - Pelko tai suru (primaaritunne) näkyy aggressiona (sekundääritunne)
25 Ymmärrys kasvaa: - Minulle on tapahtunut pahoja asioita, mutta en ole paha, ruma, ilkeä, huono tai vähemmän rakastettava. - Olen arvokas kaikkine kokemuksineni. - Tiedän mistä oireeni johtuvat, mutta ne eivät enää hallitse minua, vaan voin itse hallita/säädellä niitä. - Tiedän olevani turvassa. - En halua samaa lapsilleni
26 Työskentelyn teemoja - elämäntarina: haavoittavat ja suojaavat tekijät - kaltoinkohtelu ja sen seuraukset, vaikutukset nykyhetkeen - traumalaukaisijat - valmistautuminen vaikeisiin tilanteisiin - tunteet, niiden ymmärtäminen ja säätely - suuttumuksen hallinta - perheenjäsenten uskomusten tutkiminen - syyllisyyden tunteen käsittely
27 - varhaiset tarpeet (mitä lapsi tarvitsee) - lapsen tunteiden jakaminen, kohtaaminen - yhdessäolo: ilo ja leikki - miten tarjota turvaa kun itse on turvaton - säännöt tuovat turvaa - hyvinvoinnista huolehtiminen (lepo, ruoka, liikunta) - päivärytmi - rentoutumisen merkitys
28 Vakauttavan työskentelyn haasteita: - luottamuksellisen suhteen syntyminen vaatii aikaa (hylätyksi tulemisen pelko, ulkopuolisuuden kokemukset) - kompleksisten traumojen vaikutus monella tasolla: vaikeus saada kosketusta omiin tunnekokemuksiin
29 - perheet menevät kriisistä kriisiin = jatkuva epävakaus - vanhempien vaikeus a) motivoitua hoitoon b) saada itselleen hoitoa - kiinnitä huomiota, jos vanhempi esim. kuvaa itseään ristiriitaisella tavalla (olen hyvä/huono äiti), on epäjohdonmukainen, arvaamaton ja tunnetilat vaihtelevat äkillisesti - häpeän, surun, pelokkuuden kohtaamista
30 - työskentely traumaoireiden kanssa on kuin villieläimen kesyttämistä: uhkat aktivoituvat työskentelyssä, samoin omat kiintymyssuhdekokemukset - taito pitää tapaamiset traumatisoituneiden kannalta siedettävinä - paljon eri toimijoita, vaikea integroida työskentelyä - Onko riittävästi aikaa työskennellä ja mahdollista tavata riittävän usein?
31 Mikä perheterapeuttisessa prosessissa auttaa? Lasten traumapsykiatrian asiakasperheiden ja työntekijöiden kokemuksia. Terhi Kotilainen YTM Perheterapeutti, Psykoterapeutti, Työnohjaaja Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
32 Opinnäytetyö perhe- ja pariterapian työnohjaaja- ja kouluttajakoulutukseen - laadullinen teemahaastattelu asiakasperheiden vanhemmille ja yksikön erityistyöntekijöille (syksy talvi ) - haastateltu kolme yh-vanhempaa (yksi muuta kuin suomalaista syntyperää), kahdet sijaisvanhemmat - lähete lapsesta tullut , perheterapeuttista työskentelyä 1-3 v. - erityistyöntekijät (perheterapeuttista työtä tekevät) ryhmähaastatteluna
33 Tutkimuskysymykset - Mistä koetaan olevan apua perheterapeuttisessa työskentelyssä? - Esiintyykö vakauttavan perheterapeuttisen työskentelyn elementtejä? - Millä tavoin terapeutin/työntekijän ja vanhemman näkökulmat ovat samanlaisia/erilaisia? - Yhteistyösuhteen eli allianssin merkitys eri osapuolten kokemana - Rakenteellisten ja organisatoristen tekijöiden merkitys työskentelyn kannalta?
34 Allianssi - hyvin toimiva yhteistyösuhde vahvistaa terapiasuhteen toimivuutta hoitoprosessissa (Escudero et al., 2008, Safran & Muran, 2000) - perheterapiassa allianssi käsittää terapeutin suhteet kaikkiin perheenjäseniin ja päinvastoin - palautteen antaminen ja saaminen - perheenjäsenten yhteisen allianssin arvioiminen ennustaa sensitiivisemmin terapiaprosessin lopputulosta kuin yksittäisten perheenjäsenten allianssin arvioiminen (Lambert, Skinner & Friedlander 2012)
35 Mistä perheterapeuttisessa hoidossa koetaan olevan apua? - allianssi ja vakauttavan perheterapeuttisen työskentelyn elementit keskiössä - allianssi eli yhteistyösuhde: luottamuksellinen suhde kuulluksi tuleminen arvostava suhtautuminen turvallinen työskentelyilmapiiri työntekijöiden ammattitaitoisuus ja pysyvyys riittävän pitkäkestoinen työskentely palautteen saaminen omasta toiminnasta
36 Common factors- tekijät vaikuttavat terapiaprosessin lopputulokseen: - vaikuttavuustutkimusten käsite (esim. Sundet 2011, Sparks & Duncan 2010) - keskustelutyyli - osallistuminen - terapeuttinen suhde - perheenjäsenten ja terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet - terapeutin luottamus menetelmänsä toimivuuteen
37 Terapeuttiin liittyvät tekijät vaikuttavat: - terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet - asiantuntemus - terapiataidot - toiveikkuus - joustavuus - innostuneisuus - tapa olla yhteistyösuhteessa (Blow, Sprenkle, Davis 2007)
38 Asiakasnäkökulmasta hyvää hoitotulosta ennustavat: - kuulluksi tuleminen - vakavasti ottaminen - terapeutin kunnioittava suhtautuminen - tunteiden jakamisen ja käsittelyn mahdollistaminen - erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista tietoiseksi tuleminen - reflektoivan työotteen mahdollistama ongelman uudelleenmuotoilu ja ulkoistaminen
39 - toiveikkuuden lisääntyminen - toisten perheenjäsenten ymmärtämisen lisääntyminen - palautteen saaminen omasta ja perheen toiminnasta (Sundet 2011)
40 Tulokset/perhenäkökulma - kaikilla haastatelluilla pitkä tai melko pitkä kokemus työskentelystä - tällä hetkellä jokaisella yksi lapsi hoidossa yksikössä - kaikki haastatellut täyttivät tutkimuskriteerit - kaikki pitivät perhekäyntejä erittäin tärkeinä - toiveita tiiviimmästäkin työskentelystä - työskentelyyn kohdistui paljon odotuksia ja muutostoiveita - koettiin saavan tukea, apua, ajattelemisen aihetta ja toivoa
41 - työskentelyssä huomioitiin kaikki perheenjäsenet - ymmärrys lapsen oireilusta ja oman toiminnan merkityksestä lisääntyi jolloin sitä on mahdollista muuttaa - tärkein asia: keskustelu - arvostettiin lapsen kuulluksi tulemista ja huomioimista - kotikäyntejä arvostettiin
42 Asiakasnäkökulmasta apua on ollut - kokemus arvostetuksi, hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta - pitkistä yhteistyösuhteista: hoidon jatkuvuus, luottamukselliset suhteet - työntekijöiden vahvasta ammattitaidosta, vilpittömyydestä ja inhimillisyydestä - saadusta tuesta: vanhemman huoli vähenee kun oivaltaa uusia näkökulmia työskentelyn avulla - työntekijän saanut hyvän yhteyden lapseen - sijaisvanhemmat saaneet tukea viranomaissuhteisiinsa
43 Minä sanon että minulle on aina hyvä mieli jääny joka kerta ku ollaan käyty täällä. Mä koen, että täällä ihmiset on halunnu auttaa ja tuntuu semmoinen lämmin olo aina sitte ku lähtee, että täällä on semmoinen apu. ( perhehaastattelu 2)
44 Emmä oo ottanut missä tahansa kenen tahansa apua vastaan, mutta kyllä sen aisti tai vaisto sanoo, että kehen voi luottaa ja kelle voi puhua ja ketä pystyy päästään lähelle, kun elämässä on ollut niin paljon rankkaa ja on kohdannu epäluotettavia ihmisiä ja ei ole niin helppoo ketä tahansa päästää lähelle. Mutta teidän kans työ on ollu, heti eka kontakti on ollu niin luotettavaa. Se, sitä ei niinkun osaa sanoo oikeet sanat, mutta mä oon kiitollinen siitä teille ikuisesti. (perhehaastattelu 3)
45 Pysyvyys työntekijänäkökulmasta: Pieni tarina tytöstä joka tuli lippahattu päässä aikanaan aika kauan sitten tähän klinikkaan. Hänellä oli molemmat vanhemmat vaikeasti persoonallisuushäiriöisiä ja sijoitus siitä tuli ja hän kävi klinikassa jonkun vuoden. Sitten se niinku jäi, hän lähti nuorisolle ja mitä kaikkee. Niin minulla oli ilo ja onni tavata häntä kun hän oli 18-vuotias. Poikaystävänsä kanssa tulivat klinikassa käymään ja keskusteltiin, niin kysyin sitten, että mitä sä muistat, mikä tässä oli sem
46 moista mistä sä tykkäsit, mikä sua yhtään autto jos oli sellasta. Ni hän sano että no se kun täällä oli aina se sama ihminen. Lapsi jolla ei ollut mitään sisäistä pysyvyyttä missään asiassa. Arvostakaa pysyvyyttä! (työntekijöiden ryhmähaastattelu)
47 Työntekijänäkökulmasta apua on ollut - kaikkien näkökulmat hoidossa huomioon - perheenjäsenet oppineet ymmärtämään paremmin toistensa näkökulmia ja luomaan uudenlaisia yhteyksiä toistensa välille - vanhempien omat psykoterapeuttiset yms. hoidot välttämättömiä, jotta pystyvät paremmin vastamaan lastensa tarpeisiin - vanhemmat oppineet 1. muuttamaan omaa toimintaansa 2. ymmärtämään lapsen oireita ja omia reaktioitaan siihen 3. liittämään oireen asiayhteyksiinsä (omat reaktiomallit, kiintymyssuhdehistoria )
48 Kyllähän monet, niinkun perheterapeuttisesti jos ajattelee, niin aikuiset sanoo, että tää on se paikka, missä he pystyy keskustelemaan asioista niinkun huutamatta. Ja ett he ihan oikeesti, pystyy niinkun kuuntelemaan toinen toisiaan. Että tää on jotenkin semmonen neutraali ja sit ko ne on ne terapeutit siin niin ne luo sellasen tilan tavallaan, mis ihan oikeesti voi puhuu. Ett kotonahan se ei aina ihan onnistu. (ryhmähaastattelu)
49 Johtopäätökset allianssista/vanhemmat - asiakkaiden mukaan työntekijät ovat helposti lähestyttäviä, inhimillisiä, ammattitaitoisia - perheisiin suhtauduttiin arvostavasti ja tasavertaisesti - työntekijät eivät syyllistäneet eivätkä tuominneet - kokemus kuulluksi tulemisesta vahvisti luottamusta yhteistyösuhteessa - riittävän pitkä hoitosuhde rakensi vahvan luottamuksen, joka mahdollisti vaikeiden asioiden käsittelyn
50 Johtopäätökset allianssista/työntekijät - työntekijät pitivät tärkeänä asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta - työntekijät saaneet hyvää palautetta, että ottivat perheet tosissaan - sietämättömän sietämistä yhdessä - perheiden autonomian kunnioittaminen - perheiden puolella oleminen - työntekijöiden aito ja empaattinen läsnäolo, sensitiivisyys, intuitio, uteliaisuus/aito kiinnostus ja avoin suhtautuminen perheisiin
51 - ei-tietäminen - yhteistä ymmärrystä työskentelyn tavoitteista pidettiin tärkeänä - edellytyksenä molemminpuolinen sitoutuminen työskentelyyn - pysyvyys, jatkuvuus ja tuttuus tärkeää hoitosuhteen kannalta - vahva allianssisuhde mahdollistaa uudenlaisen ymmärryksen syntymisen ja vaikeiden asioiden käsittelyn
52 Allianssi vanhempien ja työntekijöiden näkökulmasta - Molemmat arvostivat hyvän yhteyden saamista lapseen ja perheeseen - Tärkeää luottamuksen syntyminen, kuulluksi tuleminen, arvostava suhtautuminen, turvallinen ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaitoisuus ja pysyvyys, riittävän pitkäkestoinen työskentely ja palautteen saaminen omasta toiminnasta. - työntekijöiden ja perheiden väliset suhteet laadultaan positiivista muutosta edistäviä - yhteistyösuhteen katkokset eivät nousseet haastatteluissa esiin
53 - keskustelusta Mistä on apua? - tunteiden purkamisesta & jakamisesta turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä - sietämättömän sietämisestä yhdessä - kokemukset arvostetuksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta - pitkien yhteistyösuhteiden tuoma kokemus hoidon jatkuvuudesta - koko perheen auttamisesta: perheenjäsenet ymmärtävät paremmin toisiaan, luovat uudenlaisia yhteyksiä toistensa välille
54 - vaatii työntekijältä aitoa ja empaattista läsnäoloa ja kykyä toimia joustavasti erilaisissa haastavissa perhetilanteissa - vanhemmat kokivat saaneensa apua, tukea, ohjausta, neuvontaa, psykoedukaatiota, ajattelemisen aihetta & uusia näkökulmia - ymmärrys lapsen oireilun merkityksestä ja perheen kokonaistilanteesta lisääntyi sekä omasta osuudesta vuorovaikutussuhteissa - apua siitä, että sai keinoja oman toiminnan muuttamiseen - perheenjäsenten pelot ja huolet vähenivät/poistuivat
55 - lapsen kuulemista arvostettiin - apua oli erilaisista työvälineistä, esim. piirtämisestä - arvostettiin perhetyöntekijöiden rohkeutta ottaa puheeksi vaikeita asioita - vanhemmat saivat tukea ja vahvistusta omalle toiminnalleen ja toisaalta oppivat uusia lähestymis- ja toimintatapoja - puhuminen auttaa, kun työntekijä ymmärtää ongelman ja siihen etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja - lisää selviytymiskeinoja & vanhemmuustaitoja arkeen
56 Vakauttavan työskentely auttoi - vanhemmat kokivat kykenevänsä paremmin ja oikea-aikaisemmin vastaamaan lasten tarpeisiin - voi rauhallisemmin harkita toimintavaihtoehtoja eri tilanteissa - psykoedukaatiota kompleksisesta traumatisoitumisesta pidettiin tärkeänä: osaltaan mahdollisti muutoksen lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa - vuorovaikutussuhteissa lisääntyi myönteinen sävy ja keskinäinen kunnioitus
57 - perheenjäsenet ymmärsivät oireilevaa paremmin - ymmärrys lisäsi mahdollisuuksia auttaa tunteidensa kanssa pulassa olevaa lasta - perheiden tilanteet tasaantuivat riittävän pitkäkestoisen työskentelyn myötä
58 Perheterapia auttaa! - perheterapeuttinen hoito herätti uudenlaista toiveikkuutta ja uskoa tulevaan - hoidon piirissä useita ihmisiä samanaikaisesti (kustannustehokasta) - välillistä apua myös perheenjäsenille, jotka eivät päässeet istuntoihin mukaan, mutta kuulivat niistä muilta perheenjäseniltä riittävästi - vanhemmat rohkaistuivat hakemaan omia hoitokontakteja -osallistuivat hoidollisiin ryhmiin
59 - kotikäyntejä arvostettiin - koko perheen tapaaminen ja tapaamiset eri kokoonpanoissa - toivottiin tiivistä yhteydenpitoa kotiin ja verkostoon - verkostotyö tärkeää - mahdollisuus työparityöskentelyyn tärkeää työntekijöiden näkökulmasta - mahdollisuus edetä asiakastahtisesti ja rauhallisesti - riittävästi aikaa työskentelyyn
60 Perheterapeuttinen hoito - lievittää usean ihmisen kokemaa inhimillistä kärsimystä samanaikaisesti - kun hoito on oikea-aikaista ja riittävän tiivistä, saavutetaan kustannussäästöjä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon menoissa - kaikki haastatellut kokivat saaneensa apua, mutta hoitoprosessit olivat vielä kesken - työntekijöillä riittämättömyyden tunteita, kun ei ollut mahdollisuutta tarjota riittävän intensiivistä hoitoa
61 Perheterapeuttisen hoidon tulevaisuus? - Miten toteutuu jatkossa? - Ei saisi olla riippuvainen kotikunnasta tai resursseista - pysyvyys ja jatkuvuus erityisen tärkeää traumatyössä, jotta koherenssin saavuttaminen pirstaleisen elämäntarinan sijaan mahdollistuu
62 Kiitos!
Sillanrakentajana lastenpsykiatrian ja lastensuojelun välillä
Sillanrakentajana lastenpsykiatrian ja lastensuojelun välillä - Lastenpsykiatrian perhepsykoterapeutti Akaan systeemisen lastensuojelutiimin jäsenenä Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti Terhi
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotLasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä
Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.
Lisätiedot* com/watch?v=lykwyqc MsEw
30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja
LisätiedotTyöpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä
Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotPerhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotKäsitteitä omasta työstä omaan työhön
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotLAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa
LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotJäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu
Systeemisen toimintamallin täydennyskoulutus 22.5.2018 Päivi Petrelius Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu 28.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Systeemisen työotteen varmistaminen:
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotTuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE-
TuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE- Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen hallinnoima hanke yli 30-vuotiaiden asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien henkilöiden elämänlaadun ja -elämänhallinnan lisäämiseen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotValtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO
Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Tyttöjen Talon seksuaalinen väkivaltatyö Asiakasprofiili SEKSUAALISUUS, Plissit-malli NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Lisätiedot