Systeemisen monitoimijaisen verkostoyhteistyön periaatteet

Transkriptio

1 Systeemisen monitoimijaisen verkostoyhteistyön periaatteet Kuopio Tiina Civil, Pirkanmaan LAPE ja Outi Abrahamsson, hankeagentti, Varsinais - Suomen LAPE

2 Taustaa Palveluiden hajanaisuuden ongelma Painopiste LAPE-kehittämistyössä lastensuojelun sisäisen työskentelyn organisoinnissa ja uudistamisessa. Kehittämistyön aikana on noussut esille: Tarve mallintaa systeemisellä työotteella työskentelevän lastensuojelun sosiaalityön ja tiimin roolia lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukevan verkostotyön koordinoijina Tarve luoda periaatteet monitoimijaisen, systeemisen verkostoyhteistyön uusille toimintakäytännöille 2

3 Työryhmän tehtävä LAPE-ohjelman lastensuojelun kehittämistyön osana on perustettu ajalle 8-11/2018 työryhmä, jonka tehtävänä määritellä systeemisen, monitoimijaisen lastensuojelun verkostoyhteistyön periaatteet ja keskeiset toimintakäytännöt 1. määritellä lapsen, vanhempien ja muiden läheisten asema ja rooli systeemisessä verkostoyhteistyössä 2. määritellä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja systeemisen tiimin verkostorooli, kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana 3. kuvata keskeisten yhteistyökumppaneiden ja ammattitoimijoiden roolit lapsi- ja perhekohtaisessa verkostoyhteistyössä kun lapsi on lastensuojelun asiakkaana 4. kuvata systeemisen verkostoyhteistyön keskeiset toimintakäytännöt, esimerkiksi verkostokokouksen asiakaslähtöinen, yhteistoiminnallinen suunnittelu sekä verkostokokouksen johtaminen systeemisellä työotteella sekä 5. (kuvata alustavasti lastensuojelun sosiaalityön rooli lapsen palvelutarpeen arvioinnissa ja monitoimijaisessa arvioinnissa) 3

4 Ryhmän kokoonpano Jaana Tervo, THL, lakimies Ritva Seppälä, suunnittelija ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja, Kymenlaakso, Kotka ja Hamina Heini Paterno, erikoistuva lääkäri, lastenpsykiatria, KYS Katarina Fagerström, perheterapeutti, systeemisen lastensuojelun kouluttaja, Folkhälsan Laura Nyyssönen, lastensuojelun kehittäjä, Pohjois-Savon LAPE-hanke Anna-Mari Salmivalli, apulaisylilääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Marja Paananen, palvelualuejohtaja, aikuissosiaalityö, Kokkola, Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Risto Vähämaa, johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö, Kokkola, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Christine Välivaara, kehittämispäällikkö, Pesäpuu Satu Mäki-Fossi, hankekoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke Janna Viikilä, systeemisen tiimin sosiaalityöntekijä, Saarikka Outi Abrahamsson, hankeagentti, Varsinais-Suomen LAPE-hanke Tiina Civil, projektikoordinaattori, Pirkanmaan LAPE-hanke 4

5 Johtaa tiimin työskentelyä, ohjaa keskustelua tiimissä, huolehtii yhteistyösuhteista Lastensuojelun systeeminen, monitoimijainen tiimi Systeemisyys Perheterapeuttinen ymmärrys Suhdeperusteisuus Lapsilähtöisyys Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen Monitoimijaisuus Tukee tiimiä tuomalla työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia Laadukas, monipuolinen reflektio Kliinikko/ perheterapeutti Konsultoiva sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Koordinaattori Kirjaa tiimikeskustelut, avustaa tiimiä kontaktoimalla asiakkaita, sopimalla aikoja, varaamalla tiloja, hoitamalla hallinnollisia asioita Matalan kynnyksen palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus 5

6 Systeeminen tiimi sitoutuu työskentelyyn jaettua asiakasvastuuta kantavana, reflektiivisenä tiiminä Tiimi sitoutuu viikkokokouksissa käytävään moninäkökulmaiseen keskusteluun ja etenemisaskelten hakemiseen tiimikeskustelun ohjaamana Tiimin työskentelyssä on sovittu selkeät tiimiroolit: Konsultoiva sosiaalityöntekijä johtaa keskustelua ja tiimin työskentelyä Koordinaattori kirjaa keskustelua Perheterapeutti tuo työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia 6

7 Tiimin viikkokokouksessa noudatetaan sovittuja työskentelytapoja miten tiimikokous viedään läpi miten lapsen ja perheen tilanne esitellään muille miten keskustelu kirjataan miten eri näkökulmia otetaan esille Tiimin viikkokokouksen rakenteen ja roolien avulla huolehditaan kaikkien osallisuudesta ja kokemusten kuulemisesta Tavoitteena on varmistaa, että eri toimijoiden erilaiset näkökulmat tulevat otettua huomioon ratkaisuehdotuksia ja työskentelyn suuntaa mietittäessä Sitoudutaan työskentelemään siten, ettei työskentely rakennu vain yhden näkökulman (hypoteesin) varaan. Näin vältetään työskentely liian yksipuolisen tiedon varassa mahdollisesti väärään suuntaan. 7

8 Lähtökohdat systeemiselle, monitoimijaiselle verkostotyöskentelylle Lapsi ja perhe ovat mukana yhtenä toimijana Lastensuojelutiimi voi ehdottaa yhteistyökumppaneilleen koordinointivastuun ottamista Laki mahdollistaa työskentelyn huomioidaan marssijärjestys ensin suostumus asianosaisilta Lähtökohtaisesti sovitaan lapsen ja perheen kanssa, miten ja millä tavoin heidän asioitaan, kokemuksiaan ja näkökulmiaan voidaan käsitellä systeemisessä verkostotyössä Tavoitteena saada lapsen ja perheen ympärillä olevat toimijat mukaan joustavasti ja tarpeen mukaan hyödyntää systeemistä työskentelyotetta ja tiimiä Yhteistyön tekemisessä on tärkeää huomioida tapauskohtaisuus ja joustavuus. Työskentelytapoja tulee arvioida aina asiakkaan tarpeista käsin, hyötyykö lapsi ja perhe valitusta tavasta tehdä yhteistyötä. 8

9 Intensiivinen systeeminen verkostotyöskentely 1. Valmistautuminen lapsen ja perheen kanssa 2. Mukaan kutsuttujen toimijoiden perehdyttäminen systeemiseen työskentelyyn. 4. Yhteinen työskentely tehdyn suunnitelman pohjalta tiimikokouksen ulkopuolella LAPSEN SUOJELU 3. Yhteinen systeeminen työskentely tiimikokouksessa 9

10 1. Valmistautuminen lapsen ja perheen kanssa Mietitään perheen kanssa yhdessä ydinasia, joka lähetetään etukäteen mukaan kutsutuille toimijoille pohdittavaksi. Muu taho: perheen/lapsen mukaan toivoma taho Terapeutti, tukihenkilö KAPENE Somaattinen erikoissairaan hoito Vammaispalvelut Reflektoiva tiimi: Seuranta, arviointi ja koordinointivastuu Ä Ä Päihde- ja mielenterveyspalvelut NPSY P P T I LPSY NEUVOLA Oppilas -huolto VARHAIS- KASVATUS Aikuissosiaalityö 10

11 2. Mukaan kutsuttujen toimijoiden perehdyttäminen systeemiseen työskentelyyn Mukaan kutsutut tahot pohtivat perheen kanssa ennalta mietittyä ydinasiaa. Muita ammatillisia näkemyksiä tuodaan asetetun kysymyksen tueksi. Muu taho: perheen/lapsen mukaan toivoma taho Terapeutti, tukihenkilö KAPENE Somaattinen erikoissairaan hoito Vammaispalvelut Reflektoiva tiimi: Seuranta, arviointi ja koordinointivastuu Päihde- ja mielenterveyspalvelut NPSY LPSY NEUVOLA Oppilas -huolto VARHAIS- KASVATUS Aikuissosiaalityö 11

12 3. Yhteinen systeeminen työskentely tiimissä Mukaan kutsutuissa tiimeistä asiantuntija osallistuu LS-systeemiseen tiimiin, jossa käydään reflektoivaa keskustelua yhteisestä tavoitteesta jokaisen ammattilaisen ja perheen näkökulmat huomioiden. Tehdään pienten askelten konkreettinen suunnitelma ja sovitaan vastuut. Muu taho: perheen/lapsen mukaan toivoma taho Terapeutti, tukihenkilö KAPENE Somaattinen erikoissairaan hoito Vammaispalvelut Reflektoiva tiimi. Seuranta, arviointi ja koordinointivastuu Päihde- ja mielenterveyspalvelut NPSY LPSY NEUVOLA Oppilas -huolto VARHAIS- KASVATUS Aikuissosiaalityö 12

13 4. Yhteinen työskentely tiimin ulkopuolella Lähdetään työskentelemään pienten askelten suunnitelman mukaisesti mahdollisesti uusia työpariuksia/ työyhteyksiä hyödyntäen. Lastensuojelun reflektoiva tiimi kantaa koordinaatiovastuun. Somaattinen erikoissairaan hoito Vammaispalvelut Muu taho: perheen/lapsen mukaan toivoma taho Terapeutti, tukihenkilö Kokemukseen ja palautteeseen perustuva jatkotyöskentely Reflektoiva tiimi: Seuranta, arviointi ja Koordinointivastuu. Ä Ä Ä Päihde- ja mielenterveyspalvelut NPSY KAPENE P P P LPSY Neuvola Oppilas -huolto Varhaiskasvatus Aikuissosiaalityö 13

14 Systeemisen verkostotyöskentelyn periaatteet Lapsen ja perheen osallisuus Lapsen ja perheen osallisuus varmistetaan olemalla perheeseen yhteydessä ja kutsumalla heidät systeemiseen tiimikokoukseen sekä käymällä heidän kanssaan valmistelevan keskustelun. Keskustelun tukena voi olla erilaisia menetelmiä esim. Madsenin auttamiskartta, kolmen talon malli, sukupuu yms. Tavoitteena on, että ydinasia nousee lapselta ja perheeltä. Huomioidaan myös lapsen ja perheen läheisverkoston ja heidän mahdollinen osallisuutensa. Annetaan tietoa systeemisen tiimin työskentelystä. Tiimiin kutsutun työntekijän osallisuus ja perehdytys Pohjatiimin lisäksi sovitaan kokoonpano lähtökohtaisesti yhdessä perheen kanssa. Tiimiin kutsutaan perheen asian kannalta olennaiset tahot, joiden asiantuntijuutta halutaan mukaan. Kutsumisen yhteydessä esitellään tiimiin tuleva ydinasia, perehdytetään systeemiseen työskentelyyn ja tiimin käytäntöihin. Valmistautuminen mahdollistaa systeemisen työskentelyn Jokainen osallistuja valmistautuu tahollaan, muistaen kuitenkin, että yhdessä on tarkoitus luoda uutta, eikä ydinkysymykseen liittyvästä omasta näkemyksestä ja siihen liittyvästä ratkaisuehdotuksesta tarvitse pitää kiinni. Yhteiseen dialogiin päästäkseen on voitava asettua aitoon pohdintaan siitä, miten minä voin vaikuttaa omalla tekemiselläni ja mitä juuri tämä lapsi ja perhe tarvitsevat 14

15 Lähteet Bostock, Lisa (2017) Scaling and deepening the Reclaimin Social Work model: evaluation report. University of Bedforshire and University of Cardiff Fagerstöm, Katarina (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lahtinen, Pia & Männistö, Leena & Raivio, Marketta (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 15

16 Systeeminen tiimityöskentely edellyttää sitoutumista Huolehditaan, että tiimissä olevat roolit ja vastuut tunnistetaan sekä tiedostetaan tiimikokouksen kulku Ydinasia muotoillaan siten, että sitä voidaan lähestyä hypoteesien kautta. Asiantuntijuus tuodaan esille hypoteesien avulla. Irtisanoudutaan paremmin tietämisestä. Luodaan hypoteeseja ja haastetaan vakiintuneita käsityksiä. Perheenjäsenten suhteita ja perheen tarinaa tutkitaan aktiivisesti. Keskustelun sävy on uteliasta ja reflektoivaa. Hypoteeseja kehitetään eteenpäin hyödynnettäväksi keskusteluissa perheiden kanssa ja niihin liittyen sovitaan ratkaisuehdotukset. Keskustelu on yhteistoiminnallista ja kaikki osallistuivat siihen. Lapsi ja perhe ovat keskusteluissa läsnä. Suojelun tarve ja riskit lapsen kannalta arvioidaan selkeästi. Dokumentoinnissa huomioidaan työskentelyn läpinäkyvyys. 16

17 Systeeminen ajattelumalli tukee ja luo uusia työskentelymahdollisuuksia Liikutaan tarvittaessa yli organisaatiorajojen muodostamalla esimerkiksi uusia työpariuksia. Työskentelyssä sovitut etenemisaskeleet räätälöidään mahdollisuuksien mukaan rohkeasti ja luovasti lapsen ja perheen tarpeista käsin. Systeemiseen työskentelyyn kuuluu jatkumollisuus, seuranta ja arviointi Arvioidaan lapsen ja perheen tilannetta työskentelyn pohjalta eli auttaako se, mitä ollaan tekemässä. Hyödynnetään tarvittaessa erilaisia mittareita. Sovitaan seuraava tiimikokousaika. 17

18 OUTI ABRAHAMSSON puh TIINA CIVIL puh Kiitos! stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke