III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 9 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU AK 0315 III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 9 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja sekä muutettua asemakaavakarttaa. Kaava-alue etelän suunnasta. Kaava-alue rajautuu etelässä Rantakatuun ja lännessä Liljalaaksonkatuun.

2 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 2 / Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: III kaupunginosan korttelin 1 tonttia 9 Asemakaavan muutoksella muodostuu III kaupunginosan korttelin 1 tontti 10 Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: , muutettu ja Kaavan laatija: Uudenkaupungin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Leena Arvela-Hellén leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi Vireilletulosta ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

3 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 3 / Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskustassa Rantakadun ja Liljalaaksonkadun risteyksessä muutaman korttelin päässä kaupungin kauppatorista. Kaava-alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella pisteellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuinkerrostalon rakentaminen tontille nykyisten rakennusten tilalle huomioiden ympäristön erityispiirteet.

4 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 4 / Selostuksen sisällysluettelo 1. TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan poistokartta, merkinnät ja määräykset Asemakaavan muutos, asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Rakennusinventointi Lausunnot, mielipiteet Katujulkisivu Rantakadulle Muistio neuvottelusta kommentteineen (muinaismuistolaki 13 )

5 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 5 / Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan pyynnöstä ja tullut vireille kaavoituskatsauksen (2017) yhteydessä kaupunginhallituksen päätöksellä Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä välisenä aikana. Kaupunginhallitus asetti kaavamuutosehdotuksen nähtäville ja hyväksyi kaavamuutoksen puolestaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavanmuutoksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksesta ilmoitettiin paikallislehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla nähtävillä oloaikoina. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavamuutoksen alueen pinta-ala on 1921 m². Alueella on kahteen kerrokseen rakennettu puutalo varastorakennuksineen. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-11). Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisätä tontin rakennusoikeutta, jotta alueelle voidaan rakentaa 40 asunnon asuinkerrostalo huomioiden kaavamääräyksissä ympäristön erikoispiirteet.

6 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 6 / Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavamuutoksen alue sijaitsee Rantakadun ja Liljalaaksonkadun risteyksessä kaupungin keskusta-alueella. Alue on yksityisomistuksessa ja sillä sijaitsee kaksikerroksinen puurakennus varastorakennuksineen. Kaava-alueen korttelissa ja ympäröivissä kortteleissa on asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Rantakadun varrella on alueen kummankin puolen asuinkerrostalot, joissa on 6 kerrosta. Alueen pohjoispuolella samassa korttelissa sijaitsevissa asuinkerrostaloissa on 4 kerrosta. Alueen eteläpuolelle avautuu näkymä kaupunginlahdelle. Rantakatu on kaupungin yksi sisääntuloväylä, jolla liikenne voi ajoittain olla vilkasta. Rantakadun ja kaupunginlahden välissä kulkee rautatie, joka sähköistetään tulevina vuosina. Kaupungin väkiluku on noussut useammalla sadalla vuonna 2017, joka näkyy asuntomarkkinoilla keskusta-alueen pienten asuntojen tarpeena. Varsinkin keskusta-alueen esteettömien kulkuyhteyksien päässä oleville asunnoille on kysyntää. Kaavamuutoksen alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Uudenkaupungin puutalokorttelit. Alue kuuluu myös muinaisjäännökseen Uudenkaupungin vanha asemakaava-alue (mj. rek ). Uudenkaupungin puutalokorttelit, RKY-alue.

7 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 7 / 15 Ote kaupungin kaavasta vuodelta Merenranta on ulottunut nykyisen korttelialueen rajalle. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistama , alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Keskustatoimintojen alue on varattu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesi merkittävien keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi. Alueeseen kuuluvat myös em. toimintoihin liittyvät liikennealueet ja puistot sekä keskusta-asuminen. Kaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueelle (C).

8 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 8 / 15 Yleiskaava Keskeisen alueen yleiskaavassa, joka on vahvistettu , alue on merkitty keskustatoimintojen alueena (C). Kaava-alue on merkitty kartalle vihreänä ympyränä. Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa kaavamuutosalue on osoitettu asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-11).

9 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 9 / 15 Kaavamääräykset: AL-11 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tontille sallitusta kerrosalasta on vähintään 15 % käytettävä liike- tai toimistotiloja varten. Autopaikkoja on varattava yksi kerrosalan 95 m² kohden. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan tai rajoihin. 3. AL-10, AL-11, ALT-1, K-4, Y-1 ja LA-korttelialueilla olemassa olevassa, ennen rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty: a) alueen käyttötarkoituksesta, silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennusluvassa määrättyä käyttötarkoitusta, b) tontin rakennusalasta, silloin kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merkitty rakennusalaksi, kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta, c) tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä, d) ajoneuvoliittymän järjestämisestä kadulta tontille. 4. AK-8, AL-11 ja K-4 korttelialueille rakennettaessa on kaikissa luvanvaraisissa toimenpiteissä kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeen sopeutumiseen ruutukaava-alueen kaupunkikuvaan. Julkisivujen tulee olla pääasiassa puhtaaksi muurattua tiiltä tai päällystetty keraamisin laatoin tai rappaamalla. Julkisivujen elävöittämiseen voidaan käyttää myös peittomaalattua lautaa. Mikäli K-4 korttelialueilla sijoitetaan autopaikkoja rakennuksen katolle, on autokannen katusivujen oltava umpinaiset julkisivuihin soveltuvalla tavalla autokannen pinnasta vähintään 170 cm korkeudelle. Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen on kielletty katujulkisivuun. Tontit on katusivua vastaan aidattava ja kulkuaukot varustettava portein kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennusjärjestyksen muutos on vireillä. Kiinteistörekisteri Kaupunki ylläpitää kaava-alueella kiinteistörekisteriä. Kiinteistö on rekisteröity

10 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 10 / 15 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Alueen pohjakarttaa on täydennetty muutosten myötä. Maanomistus Alue on yksityisomistuksessa. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kiinteistö, jota kaavamuutos koskee, on vaihtanut äskettäin omistajaa, joka on ilmoittanut haluavansa rakentaa sille asuinkerrostalon. Suunniteltu rakennus on kerrosluvultaan korkeampi ja vaatii korkeamman rakennusoikeuden kuin nykyinen kaava sallii. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä(rky). Tontilla sijaitsee kaksikerroksinen puurakennus talousrakennuksineen, joka on rakennusinventoinnissa määritelty paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rakennusta ei ole kuitenkaan suojeltu asemakaavalla. Kaavamuutoksen alue kuuluu muinaisjäännökseen Uudenkaupungin vanha asemakaava-alue (mj.rek ). Alueella on tehty koekaivaukset ja tutkittu autotallirakennuksen sisäpuolelta löytynyt vanha kivikellari maakuntamuseon vaatimuksesta keväällä Tutkimusten jatkamisesta on sovittu pidetyn muinaismuistolain 13 :n mukaisessa neuvottelussa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen huomioiden ympäristön erityispiirteet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä kaupunginhallituksen päätöksellä Asemakaavan muutosehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelussa ja päivätty Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 )

11 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 11 / 15 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti esittää mielipiteitä kaavan vaikutuksista ja kaavaprosessista. Kaupunginhallitus käynnisti kaavamuutoksen ja hyväksyi kaavan vireille tulon kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman (MRL 63 ) ja asemakaavan muutosluonnoksen (MR 30 ) nähtäville Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana esitettiin kaavasta yksi huomautus. Huomauttajana oli Asunto Oy Eilankulma. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Varsinais-Suomen liitolta ja Turun maakuntamuseolta, jotka myös antoivat kaavaluonnoksesta lausuntonsa. Asunto Oy Eilankulma on huomauttanut kaavaluonnoksessa rakennusoikeuden huomattavasta korotuksesta, kerrosluvun nostamisesta kahdella sekä pysäköintipaikkavaatimuksesta. Huomauttaja on ilmoittanut, että kaavaluonnosta ei tule esitetyssä muodossa hyväksyä. ELY-keskus on näkemyksenään esittänyt luonnoksesta, että kaavoituksessa olisi syytä pohtia nykyisten rakennusten merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Puutalon säästäminen mahdollistaisi alueen historiallisten piirteiden ja kerroksellisuuden säilymisen osana kaupungin viihtyisää elinympäristöä. Vaikka rakennus on arvoltaan paikallinen, tulee sen purkamista arvioida RKY-alueen kokonaisuuden näkökulmasta. Kaavan vaikutusten arviointia tulee täydentää ja esittää johtopäätökset RKY-alueen arvojen turvaamisen kannalta. Vaikutusten arvioimiseksi on syytä havainnollistaa uudisrakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan ja Kaupunginlahden maisemaan. Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on todennut, että esitetyn kuusikerroksisen rakennusmassan sopeuttaminen ympäristön erityispiirteet huomioivalla tavalla kortteliin on lähtökohtaisesti haastavaa ja, että jo kaavoitusvaiheessa suunnittelu edellyttää alueen arvot tunnistavien ratkaisuvaihtoehtojen, mittakaavallisesti alueelle parhaimmalla mahdollisella tavalla soveltuvien ja mahdollisten säilyttävien ratkaisuvaihtoehtojen tutkimista. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että se pitää vanhentuneen kaavan yksittäisen tontin esitettyä kaavamuutosluonnosta kaupunkikuvallisesti erittäin huonona ratkaisuna. Maakuntamuseo katsoo, että Uudenkaupungin keskusta-alueen kaava tulee päivittää siten, että vanhan puutalonkaupungin historiallisten arvojen säilyminen voidaan paremmin turvata. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee tehdä arkeologisia selvityksiä. Kaavaehdotuksen laadinnassa on huomioitu lausunnoissa ja huomautuksessa esitetyt asiat. Kaavan liitteeksi on teetetty havainnekuva Rantakadun suunnasta uudisrakennuksesta ja viereisistä

12 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 12 / 15 asuinrakennuksista. Lisäksi kaava-alueella on käynnissä arkeologinen inventointi koekaivauksineen. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja muistutukset Kaupunginhallitus asetti kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka- Suomen Sanomissa Kaava-asiakirjoihin on voinut tutustua kaupungin www-sivuilla sekä Kaupunkisuunnittelussa ja palvelupiste Passarissa nähtävillä olon ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttajana on ollut Asunto Oy Eilankulma. Muistutus on ollut samansisältöinen kuin aikaisemmin luonnosvaiheessa annettu huomautus. Kaavan laatijalla ei ole lisättävää aikaisempaan vastineeseen. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Varsinais- Suomen liitolta. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on todennut lausuntonaan, että se pitää edelleen yksittäisen tontin kaavamuutosta kaupunkikehittämisen kannalta huonona ratkaisuna. Lisäksi kaavaan tulee tehdä sm-merkintä. Kaavoittajan on käynnistettävä Muinaismuistolain 13 :n mukaiset neuvottelut. Hyväksyttäväksi valmisteltuun kaavamuutokseen on lisätty sm-merkintä ja Kaavoittaja on järjestänyt muinaismuistolain 13 :n mukaisen neuvottelun , jonka muistio kommentteineen on lisätty kaavan liitteisiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uudisrakennusten rakentaminen huomioiden ympäristön erityispiirteet. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-17). Kerroskorkeus saa olla V u 4/5. mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 1921 m². Tontin rakennusoikeus on asuinrakennukselle 2800 k-m² siten, että rakennusoikeutta asumiseen on osoitettu 2475 k-m 2 ja yhteisiin tiloihin on osoitettu käytettäväksi 325 k-m 2. Autokatokseen, jätekatokseen ja oleskelukatokseen voidaan käyttää yht. 265 k-m 2.

13 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 13 / Aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AK-17/s-3) AK-17 Autopaikkoja on varattava vähintään 0.5 ap / asunto. Asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää viidellä autopaikalla. Julkisivun pääasiallisena materiaalina tulee olla rapattu pinta. Puuta ja tiiltä voidaan käyttää julkisivun elävöittämisessä. Rakennuksen katemateriaali on konesaumattu pelti tai huopa. Pienimuotoinen ravintolatoiminta on sallittua. Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Tontti on aidattava puuaidalla Liljalaaksonkadun katua vasten ja istutuksin Rantakatua vasten. /s-3 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennukset on rakennettava siten, että ne sopeutuvat RKY-alueen kaupunkikuvaan. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä piirrokset kadunpuoleisista julkisivuista, jotka osoittavat rakennuksen sopeutumisen ympäristöön. sm Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännöksen osa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty ennen riittäviä arkeologisia tutkimuksia. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksella mahdollistetaan uudisrakennuksen rakentaminen nykyisten rakennusten tilalle. Rantakadun varrella on jo korkeaa rakentamista, jolloin hyvällä ja laadukkaalla uudisrakentamisella on saavutettavissa eheämpää kaupunkikuvaa. Vaikka tontilla tällä hetkellä sijaitsevalla kaksikerroksisella puutalolla onkin paikallishistoriallista merkitystä, ei sitä ole kuitenkaan katsottu suojelemisen arvoiseksi vuoden 1986 asemakaavassa. Nykyiset rakennukset ovat hyvin huonokuntoisia, ja niiden peruskorjaaminen aiheuttaisi kiinteistönomistajalle saavutettaviin hyötyihin nähden kohtuuttomat kustannukset. Kaupungin väkiluku on kasvamassa ja samaan aikaan myös ikääntymässä. Keskusta-alueen esteettömät kerrostaloasunnot ovat kysyttyjä. Myös keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi on hyvä rakentaa asuntoja keskustaan.

14 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 14 / 15 Kaavaratkaisussa on varmistettu kaavamääräyksin, että rakentamisessa huomioidaan uudisrakennuksen sijoittuminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Uudisrakennuksen sijoittumista ympäristöönsä on tutkittu havainnekuvalla (liite 7) Rantakadun suunnasta. Uudisrakennus täydentää Rantakadun kerrostalorivistön ns. puuttuvana palasena. Rakennuslupaa haettaessa esitetään tarkemmat piirrokset rakennuksen sopeutumisesta ympäristöön. Kaavassa on esitetty lisäksi, että tontista otetaan osa katualueeseen ja näin saadaan jalkakäytävä suoristettua ja rakennettua Liljalaaksonkadun puolelle vinopaikoitusta, joka kasvattaa taas yleisten autopaikkojen määrää keskusta-alueella. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset

15 Liljalaaksonkatu 1 asemakaavamuutos, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 15 / Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaan tultua voimaan tontille rakentaminen on mahdollista. Uusikaupunki , ,

16 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 1 (3) KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavamuutos, Liljalaaksonkatu 1 AK III KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 9 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muutetaan tontin osalta kaavamääräyksiä mahdollistaen asuinkerrostalon rakentaminen purettavien rakennusten tilalle. Suunnittelun tavoitteet ja alue Liljalaaksonkadun ja Rantakadun risteyksessä sijaitsevan tontin kaavamääräyksiä muutetaan, jotta tontille on mahdollista rakentaa uudisrakennus. Osallistuminen ja aineistot Kaavoitukseen liittyvät ilmoitukset julkaistaan Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen Sanomissa sekä seuraavissa paikoissa: Kaupunkisuunnittelun osastolla kaupungintalon 3. kerroksessa Passarissa osoitteessa Rauhankatu 3 verkkosivuilla Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan ilmoittamaan samoin. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään esittämään viimeistään Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen: Hallinto- ja kehittämiskeskus, Kaupunkisuunnittelu, PL 20, UUSIKAUPUNKI.

17 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 2 (3) KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavamuutos, Liljalaaksonkatu 1 AK Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa. Alueen suunnittelussa osallisia ovat: maanomistajat alueen naapurustossa, asukkaat ja yritykset asiantuntijaviranomaiset Vaikutusten arviointi Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan, virkistykseen, maisemaan ja liikenteeseen sekä laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat. Suunnittelun taustatietoa Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa. Tontilla sijaitsee Rantakatuun rajautuva kaksikerroksinen rakennus talousrakennuksineen, joka on rakennusinventoinnissa arvotettu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Maanomistaja on käynnistänyt suunnittelun asuinkerrostalon rakentamiseksi tontille. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-11). Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavassa vuodelta 1994 alue on osoitettu käyttötarkoitukseltaan keskustatoimintojen alueeksi (C). Vakka-Suomen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2013, alue on merkitty käyttötarkoituksella C keskustatoimintojen alueeksi Lisätietoja Leena Arvela-Hellén, kaupunginarkkitehti p leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi Annakaarina Lamminpää, kaavasuunnittelija p annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi

18 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 3 (3) KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavamuutos, Liljalaaksonkatu 1 AK vireilletulo kaavoitus on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä. OAS luonnos osallistumis- ja arviointisuunitelmasta ilmoitetaan osallisille sähköpostitse ja kirjeellä sekä verkkosivuilla ja lehtiilmoituksella paikallislehdissä. OAS:sta on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Mielipiteet pyydetään toimittamaan mennessä. Kaavaluonnos on nähtävillä Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan ilmoitetaan osallisille sähköpostitse ja kirjeellä sekä verkkosivuilla ja lehtiilmoituksella paikallislehdissä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja luonnoksesta on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Mielipiteet pyydetään toimittamaan mennessä. ehdotus Kaavaehdotus on nähtävillä marrsa-huhtikuussa Ehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan ilmoitetaan osallisille sähköpostitse ja kirjeellä sekä verkkosivuilla ja lehti-ilmoituksella paikallislehdissä. Ehdotuksesta on mahdollisuus tehdä muistutus. hyväksy minen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan toukokuussa Kaava tulee voimaan kesäkuussa 2018.

19 0 50 m POISTOKARTTA Asemakaavan muutos koskee: III kaupunginosan korttelia 1 (AL-11) tonttia 9 1:1000 Kaupunkisuunnittelu, Uusikaupunki

20 POISTOKARTAN MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE III kaupunginosan korttelin 1 tonttia 9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU III kaupunginosan korttelin 1 tontti 10 Tämän alueen asemakaava on vahvistunut Uudessakaupungissa /AKL 1. Aluevarausmerkinnät:

21

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi III kaupunginosan korttelin 1 tontin 9 asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak0315 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1921 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1921 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,60 0, A yhteensä 0, , ,73-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0150 7,8 0,0150 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,60 0, A yhteensä 0, , ,73-0, AK 0, , ,73 0, AL -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0150 7,8 0,0150 Kev.liik.kadut 0, ,0 0,0150 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

24 Kohde Liljanlaaksonkatu 1 Uusikaupunki Uusikaupunki Iii Osoite Liljanlaaksonkatu 1 Postinumero Rakennukset ja rakennelmat 1 Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus 2 Verstas, Korjaamo 3 Vaja

25 Kohde Liljanlaaksonkatu Historia ja ympäristö Aluetyypit Historialliset tilatyypit Asutushistoria Lähiympäristö Pihapiiri Kulttuurihistorialliset arvot Ydinkaupunki Tontti, asuntotontti Tontti kuului osittain jo vuoden 1730-luvun karttaluonnokseen, mutta mutta tuolloin eteläosa nykyistä tonttia oli vielä merta. Tontti paloi osittain v ja Ringblomin kaupunkikartassa v tontin paikalla oli kiinteistönumero 130. Chiewitzin kaavassa Haikara-kortteli jakautui neljään tonttiin, joiden välissä oli palokujat. Tontin numero oli sama kuin nykyisin. Kiinteistö kuuluu liiketalokortteliin. Eteläpuolella on Rantakatu ja talo on kiinni sen betonilaattapintaisessa jalkakäytävässä. Pohjoispuolella on liikekerrostalotontti, itäpuolella kerrostalo ja Länsipuolella uusi liiketalo Liljanlaaksonkatua vastapäätä, jossa Spar ja Alko. Päärakennus 001 on tontin eteläreunassa ja ulkorakennus tontin pohjoisreunassa päärakennusta vastapäätä. Tontin koilliskulmassa on matala varastorakennus 003. Hiekkapiha, jossa puita. Länsipuolella piha rajoittu 2 m.korkeaan valkoiseen pystylautaaitaan. Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Paikallinen Perustelut Asuinrakennus 1925 Haikara-korttelissa. Kuuluu osittain 1730 kaavaan. Tontti paloi 1793, aiempi asuinrakennus 1900-luvun alkup. Osa Chiewitzin asemakaavaa ja valtakunnallisesti merkittävää Uudenkaupungin puutalokeskustan kulttuuriympärist Suojelutiedot Asemakaava : AL-11 Muut tiedot Lähteet Lehtori Olavi Ruusuvuoren arkistot ja haastattelu Jalava, Mari: Uudenkaupungin korttelinnimistä. Uudenkaupungin joulu Teemu Mökkönen: Uusikaupunki - Nystad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, Veikko Paasio: Uudenkaupungin historia, osa V. Uusikaupunki Yhteenveto Asuinrakennus 1925 Haikara-korttelissa. Kuuluu osittain 1730 kaavaan. Tontti paloi 1793, aiempi asuinrakennus 1900-luvun alkup. Osa Chiewitzin asemakaavaa ja valtakunnallisesti merkittävää Uudenkaupungin puutalokeskustan kulttuuriympärist Inventoinnit Uudenkaupungin ruutukaava-alueen inventointi Pirkko Malinen Museon Informaatioportaali Sivu 2 /6

26 Kohde Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakennusvuosi 1925 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Asuminen Asuminen Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Betoni - valettu Vaihteleva ponttilauta vaalea, ruskea Satula Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Rakennushistoria Rakennuspiirustuksessa (vuodelta 1925) on Rantakadulle 8 ovea, joita nykyään on jäljellä 4 - muuten rakennus on piirroksen mukainen. Erityispiirteet Pohjoissivulla neljä kapeaa umpikuisti-porrashuonetta. Porrashuoneiden alapäässä 2- puoleiset liukuovet ovina ja 3-ruutuiset kamanaikkunat ovien yläpuolella. Kuisteissa korkea satulakatto, jossa päätykolmio jonka alareunassa n. 50 cm korkea pystyhelmiponttivuoraus. Helmiponttilautojen alareunat teräväkärkiset, muuten profiloitua vaakaponttia. Umpikuistien sivuissa 3-ruutuiset ikkunat. Vuoraus: perustan päällä vaakalista, jonka yläpuolella profiloitu vaakaponttivuoraus. Keskija yläkerroksen välilllä kapea vaakalista ja sen päällä pysty helmiponttivuoraus. Kellarikerroksen vuoraus: sileä rappaus. Ikkunarivi: eteläpuolella 3-ruutuiset T-ikkunat ja 4-ruutuiset haukanikkunat. Pohjoispuolen ikkunarivi 5-ruutuiset ikkunat, jonka yläosassa 2 ruutua ja leveämmässä alaosassa 3 ruutua. Katto: maalaamaton. Kulku pohjakerroksen liikkeisiin myös rakennuksen pohjoissivulta kivijalkakerroksesta, jossa 5-ruutuiset ikkunat. Sisätilakuvaus Asuinrakennuksessa on karoliininen pohjakaava. Nykyiset asukkaat: Minna Bergsrtöm, Jarmo Lehtonen ja Oskari Bergsrtöm; Veikko Rantanen, Olavi Koivunen ja Salonen. Rantakadun puolen liikehuoneistot: Länsipäässä Liljanlaaksonkadulla: 1. Cityvideo, om. Pirjo Kemppinen Eteläsivulla lännestä itään: 2. Ugin TV- ja videohuolto 3. Kirpputorimyyntiä (Eeva Salosen irtaimistoa) 4. Taustalan mattokutomon myymälä länsipäässä Museon Informaatioportaali Sivu 3 /6

27 Suunnittelijat Honkonen I. Suunnittelija Museon Informaatioportaali Sivu 4 /6

28 Kohde Rakennus 2 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Verstas, Korjaamo Verstas, korjaamo Rakennusvuosi 1934 Muutosvuodet 1936 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Toimitila Varastointi Kerroslukumäärä 1 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Betoni - valettu Betonitiili, Tiili Sileä rappaus valkoinen, ruskea Pulpetti Tiili - sementti, Tiili Hyvä Ei Rakennushistoria Rakennuksen pohjoisin osa on tehty v.1936 Erityispiirteet Suunnittelijat Rakennettu autokorjaamoksi. Itäsivulta profiili porrasmainen ja kolme pariovea, joissa yläosa pieniruutuiset ikkunat. Vuoraus: perustan päällä vaakalista, jonka päällä profiloitu vaakalauta. Keski- ja yläkerroksen välillä kapea vaakalista jonka päällä pysty helmiponttivuoraus. Pajunen Lauri, Rakennusmestari Suunnittelija Museon Informaatioportaali Sivu 5 /6

29 Kohde Rakennus 3 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Vaja Vaja Varastointi Varastointi Kerroslukumäärä 1 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Nurkkakivet Ranko Limilauta vaaleanvihreä Pulpetti Huopa - sileäsaumainen, Huopa Kohtalainen Ei Museon Informaatioportaali Sivu 6 /6

30 ASUNTO OY EILANKULMA OTEPÖYTÄKIRJA /18 HALLITUKSEN KOKOUS /<?, G -2, ^-3 Aika Paikka kello Uudenkaupungin Isännöitsijäkeskus Vakka-Suomenkatu 7, Uusikaupunki Läsnä Timo Reivonen Heli Nieminen Jani Soinu puheenjohtaja Esa Lehtonen sihteeri Hallituksen jäsen Timo Reivonen avasi kokouksen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Reivonen ja sihteeriksi Esa Lehtonen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Todettiin, että yhtiö on saanut kello14:29 ilmoituksen jossa: Uudenkaupungin kaupunki ilmoittaa seuraavan asemakaavamuutoksen ja siihen liittyvään tonttijakoehdotuksen nähtäville asettamisesta (MRL 65 ) Asunto Oy Eilankulma on jo huomauttanut tätä ilmoitusta edeltävään poikkeuslupahakemukseen sekä sen jälkeiseen osallistumis ja arviointisuunnitelmaan kielteisenä kantana. että asemakaavamuutosta ei tule hyväksyä. Hallitus lausuu käsityksenään: Kaavalähtökohdissa sivulla 6 on hallituksen mielestä virheellistä tietoa naapuritalojen korkeuksista. Kokonaisrakennuoikeus on tässä k-m2 eli yli 53 prosenttia voimassaolevaa kaavaa enemmän ja myös enemmän kuin poikkeusluvassa. Kerrosluku on n. 2 kerrosta voimassaolevaa kaavaa enemmän. Autopaikkojen osalta vaade on 1:100, kun se voimassaolevassa on 1:95. Yhteiskäyttöautotla (!) korvataan olevinaan 5 paikkaa. Poikkeusluvassa esitys oli ii 1:120. Asunto Oy Eilankulma ilmoittaa kantanaan, että luonnosta asemakaavamuutoksesta ei tule esitetyssä muodossa hyväksyä. Aikaisempaan poikkeuslupahakemukseen annettiin jo seuraavat perustelut: Päätettiin esittää poikkeamishakemukseen Asunto Oy Eilankulman huomautus: Pojkkeamishakemusta ei tule hyväksyä. Rakennusoikeuden lisäys (lähes 1, 5 kertaiseksi) vaatii asemakaavamuutoksen. Lisäksi haetaan kerrosten lukumäärän lisäystä kahdella ja merkittävää lievennystä autopaikkavaateisiin. Asemakaavamuutokselle ei ole perusteita.

31 Perustelut: Poikkeamishakemuksella halutaan lisätä merkittävästi kiinteistön voimassaolevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. Voimassaoleva rakennusoikeus on saman suuruinen kuin Rantakadun varrella olevien ja jo rakennettujen naapurikiinteistöjenkin. (Asunto Oy Rantasura ja Asunto Oy Rantahaikara) Rakennettujen kiinteistöjen rakennusoikeutta ei ole ylitetty. Suunniteltu, rakennus on sijoitettu siten, että As Oy Eilankulman kaikkien A-portaan asuntojen näköala ja valoisuus heikkenee nykyisestä merkittävällä tavalla. Autopaikkavarauksessa käytetty määritelmä yhteiskäyttöautosta on täysin perusteeton ja vailla laillista perustetta. Osakkailla, jotka ovat hankkineet asunnon As Oy Eilankulmasta on ollut perusteltu oikeus olettaa, että asuntojen valoisuus ja asunnoista avautuma näkymä kaupunginlahden suuntaan ei tule muuttumaan asemakaavamääräyksistä. Tärkeää on ottaa huomioon asemakaavamääräysten yhdenmukaisuus Rantakadun kiinteistöillä lähikortteleissa. Lopuksi hallitus toteaa vielä, että As Oy Eilankulma ei vastusta nykyisen asemakaavan mukaista rakentamista ko. tontille. Koska muita asioita ei ollut puheenjohtaja päätti kokouksen TIMO REIVONEN Timo Reivonen puheenjohtaja ESALEHTONEN Esa Lehtonen sihteeri HELI NIEMINEN Heli Nieminen JANI SOINU Jani Soinu ^Jäljennöksen 7TSW^Siaa: y^

32 Annakaarina Lamminpää Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: Outi Aäritalo maanantai 28. toukokuuta :14 Leena Arvela-Hellen; Annakaarina Lamminpää VL: Lausuntopyyntönne Liljalaaksonkatu 1:n asemakaavamuutoksesta Tiedoksi. Lähettäjä; Mäkeläinen Erika [mailto:erika. fi] Lähetetty: 28. toukokuuta :44 Vastaanottaja; uusikaupunki fi> Aihe: Lausuntopyyntönne Liljalaaksonkatu l:n asemakaavamuutoksesta Hei, Uudenkaupungin kaupunki on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa em. asiasta mennessä. Varsinais-Suomen liitto ei anna asiasta lausuntoa, koska liitolla ei ole siitä huomautettavaa eikä se ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Asia viedään tiedoksi kesäkuun maankäyttöjaostoon asiakohtaan "ei lausuttavat". Yt. Erika Mäkeläinen suunnitteluassistentti Varsinais-Suomen liitto Regional Council of Southwest Finland PL 273, Turku (Ratapihankatu 36) Gsm erika. makelaineniaivarsinais-suomi.fi fi

33 LIU Varsinais-Suomen MAAKUNTAMUSEO Vapaa-aikatoimiala, museopalvelut Lausunto (2) Dnro (100203) Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu PL Uusikaupunki fi annakaarina. fi Lausunto Uudenkaupungin III kaupunginosan 1 korttelin tontin 9 kaavamuutosehdotus Valmistelijat: Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö/tutkijat Eija Suna ja Tanja Ratilainen: Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausuntoa yllä mainitusta kaavaehdotuksesta. Kyseinen tontti sijaitsee Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmauksessa, kaupunginlahden rannalla. Alueella on voimassa asemakaava, joka on päivätty Alue kuuluu kokonaisuudessaan Valtakunnallisesti merkittäväksi arvioituun (RKY2009) Uudenkaupungin puutalokorttelit -kokonaisuuteen. Lisaksi tontti kuuluu muinaisjäännökseen Uudenkaupungin vanha asemakaavaaluefmj. rek ). Maakuntamuseo on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta. Lausunnossa on todettu mm. että museo pitää kaavan yksittäisen tontin esitettyä kaavamuutosluonnosta kaupunkikuvallisesti erittäin huonona ratkaisuna ja että tontinomistajien tavoittelemilla postimerkkikaavaratkaisuilla ei ole mahdollista toteuttaa suunnitelmallista kaupunkikehittämistä eikä vaalia kaupungin puutaloimagoa. Nyt lausunnolla oleva kaavaehdotus noudattaa pääpiirteissään kaavaluonnosta. Kaavassa on käytetty tontilla /s-3 kaavamääräystä. Määräyksen mukaan rakennus tulisi sopeuttaa "RKY-alueen kaupunkikuvaan", mitä on erittäin vaativa tehtävä kun on kyse viisikerroksisen kerrostalon rakentamisesta perinteiseen 1800-luvun puutalokaupunkiin. Kaavaselvityksenä maakuntamuseo edellytti (päiv ) koetutkimuksia muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja laajuuden selvittämiseksi. Arkeologisissa koetutkimuksissa (alustava raportti päiv ) kävi ilmi, että tontilla on säilynyt osia muinaisjäännöksestä. Ainakin tontin keski n ja itäosissa on 1800 Dja 1700 aluvuille ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita, jotka ovat osin tuhoutuneet modernien putkikaivantojen vuoksi. Laajuutta ei voitu tarkemmin selvittää tontilla sijainneiden rakennusjätekasojen vuoksi. Kaavaan tulee tehdä sm-merkintä, joka koskee koko tonttia. Museoviranomaisen näkemys on että, tontille voidaan kuitenkin rakentaa riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen. Varslnals-Suomen maakuntamuseo Postiosoite PL Turku Puh www. turku. fi/museo

34 Varsinais-Suomen MAAKUNTAMUSEO Vapaa-aikatoimiala, museopalvelut Lausunto (2) Dnro (100203) Kaavamääräyksen tulee Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti olla: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen osa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaismuistolain 13 :n mukaisesti käytyjen neuvottelujen perusteella kohde voidaan poistaa kaavan toteuttamiseksi sen jälkeen, kun kohde on arkeologisesti riittävästi tutkittu. Tutkimukset edellyttävät muinaismuistolain 10 :n edellyttämää tutkimuslupaa Museovirastolta. Museovirasto hyväksyy tutkimusien riittävyyden alustavan tutkimusraportin perusteella. Koska kaavassa on tarve osoittaa rakentamista muinaisjäännöksen päälle, tulee kaavoittajan käynnistää Muinaismuistolain 13 mukaiset neuvottelut Museoviraston kanssa. Maakuntamuseo voi tarvittaessa edustaa Museovirastoa (valtakirja). Edellisten lisäksi neuvotteluihin kutsutaan maanomistaja ja kaavaaloitteen tekijä. Neuvotteluissa sovitaan tehtävistä arkeologisista jatkotutkimuksista, kustannuksista vastaavasta tahosta sekä siitä, mihin mennessä hanke toteutetaan. Muinaismuistolain 15 mukaan arkeologisista tutkimuksista johtuvat kustannukset tulevat rakennushankkeen toteuttajan maksettaviksi. Neuvottelusta tehdään pöytäkirja, joka on liitettävä kaava-asiakirjoihin. Kun 13 :n neuvottelut käydään, ei rakennuttajan tarvitse hakea erikseen kajoamislupaa kaavanmukaista rakennushanketta toteuttaessaan. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että se pitää edelleen yksittäisen tontin kaavamuutosta kaupunkikehittämisen kannalta huonona ratkaisuna. Lisäksi kaavaan tulee tehdä sm-merkintä. Kaavoittajan on käynnistettävä Muinaismuistolain 13 :n mukaiset neuvottelut. Varsinais-Suomen maakuntamuseo museopalvelujohtaja ^6 Olli Immonen Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö intendentti. A. d f (:,ttx (L(tU<^ -Aa^L-r. Maarit Talamo-Kemiläinen ^ Tiedoksi: Museovirasto, Museovirasto. Kirjaamo@nba. fi Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. fi Varsinais-Suomen liitto, kirjaamo@varsinais-suomi. fi Varsi nai s-suomen maakuntamuseo Postiosoite PL Turku Puh fi/museo

35 OTEPOYTAKIRJA /18 Hallituksen kokous Aika Paikka kello Kokous pidettiin sähköpostikokouksena Läsnä Timo Reivonen Heli Nieminen Mari Lappalainen puheenjohtaja Esa Lehtonen Puheenjohtaja Timo Reivonen avasi kokouksen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi varsinaisten jäsenten osallistuessa asian käsittelyyn. Samalla todettiin, että pöytäkirja allekirjoitetaan kun kaikki jäsenet ovat paikalla seuraavissa kokouksissa. Todettiin, että yhtiö on saanut ke :40 ilmoituksen jossa: Uudenkaupungin kaupunki ilmoittaa asemakaavamuutoksen osallistumis-ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Liljalaaksonkatu 1:n kohdalla (MRL 63, MRA 30 ). Asunto Oy Eilankulma on jo huomauttanut tätä ilmoitusta edeltävään poikkeuslupahakemukseen kielteisenä kantana, että poikkeuslupahakemusta ei tule hyväksyä. Hallitus lausuu käsityksenään: Kaavalähtökohdissa sivulla 6 on hallituksen mielestä virheellistä tietoa naapuritalojen korkeuksista. Kokonaisrakennuoikeus on tässä k-m2 eli yli 53 prosenttia voimassaolevaa kaavaa enemmän ja myös enemmän kuin poikkeusluvassa. Kerrosluku on n. 2 kerrosta voimassaolevaa kaavaa enemmän. Autopaikkojen osalta vaade on 1:100, kun se voimassaolevassa on 1:95. Yhteiskäyttöautolla (!) korvataan otevinaan 5 paikkaa. Poikkeusluvassa esitys oli jopa 1:120. Asunto Oy Eitankulma ilmoittaa kantanaan, että luonnosta asemakaavamuutoksesta ei tule esitetyssä muodossa hyväksyä. Aikaisempaan poikkeuslupahakemukseen annettiin jo seuraavat perustelut: Päätettiin esittää poikkeamishakemukseen Asunto Oy Eilankulman huomautus: Poikkeamishakemusta ei tule hyväksyä. Rakennusoikeuden lisäys (lähes 1, 5 kertaiseksi) vaatii asemakaavamuutoksen. Lisäksi haettaan kerrosten lukumäärän lisäystä kahdella ja merkittävää lievennystä autopaikkavaateisiin. 33Asemakaavamuutokselle ei ole perusteita. Perustelut: Poikkeamishakemuksella halutaan lisätä merkittävästi kiinteistön voimassaolevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. Voimassaoleva rakennusoikeus on saman suuruinen kuin Rantakadun varrella olevien ja jo rakennettujen naapurikiinteistöjenkin. (Asunto Oy Rantasura ja Asunto Oy Rantahaikara) Rakennettujen kiinteistöjen rakennusoikeutta ei ole ylitetty. Suunniteltu, senioriasumiseen tarkoitettu, rakennus on sijoitettu siten, että As Oy Eilankulman kaikkien A-portaan asuntojen näköala ja valoisuus heikkenee nykyisestä merkittävällä tavalla.

36 Osakkailla, jotka ovat hankkineet asunnon As Oy Eilankulmasta on ollut perusteltu oikeus olettaa, että asuntojen valoisuus ja asunnoista avautuma näkymä kaupunginlahden suuntaan ei tule muuttumaan asemakaavamääräyksistä. Tärkeää on ottaa huomioon asemakaavamääräysten yhdenmukaisuus Rantakadun kiinteistöillä lähikortteleissa. Lopuksi hallitus toteaa vielä, että As Oy Eilankulma ei vastusta nykyisen asemakaavan mukaista rakentamista ko. tontille. Koska muita asioita ei ollut puheenjohtaja päätti kokouksen TIMO REIVONEN Timo Reivonen puheenjohtaja ESA LEHTONEN Esa Lehtonen sihteeri HELI NIEMINEN Heli Nieminen MARI LAPPALAINEN Mari Lappalainen /' Jäljennöksen oikeni jodistaa:

37 Lausunto ASIA VARELY/372/2018 Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Viite: Kaupunkisuunnittelun lausuntopyyntö Lausunto luonnokseen asemakaavan muutokseksi III kaupunginosan korttelin 1 tontille 9 (Liljalaaksonkatu 1), Uusikaupunki ELY-keskuksen näkemys Lausuntopyyntö koskee päivättyä luonnosta asemakaavan muutokseksi Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmatontille, jonka nykyinen asemakaava on vuodelta Muutoksessa rakennusoikeutta on tarkoitus lisätä. Kaavaluonnos mahdollistaisi 5 kerrosta (V u3/4). Tontilla sijaitsee kaksikerroksinen puurakennus talousrakennuksineen. Rakennus on inventoinnissa määritelty paikallisesti arvokkaaksi. Selostuksessa rakennusten purkua on perusteltu huonolla kunnolla ja korjauskustannuksilla. Alue on osa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) nimettyä aluetta Uudenkaupungin puutalokorttelit. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaavoituksessa on huolehdittava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilymisestä. Selostuksessa on arvioitu uudisrakentamisen vaikutuksia ja todettu, että hyvällä uudisrakentamisella on saavutettavissa eheämpää kaupunkikuvaa kun Rantakadun varrella on jo korkeampaa rakentamista. Luonnoksessa on annettu määräyksiä julkisivuista ja uudisrakentamisen sopeutumisesta RKY-alueen kaupunkikuvaan. ELY-keskus katsoo, että kaavoituksessa on vielä syytä pohtia nykyisten rakennusten merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Puutalojen säästäminen mahdollistaisi alueen historiallisten piirteiden ja kerroksellisuuden säilymisen osana kaupungin viihtyisää elinympäristöä. ELY-keskus toteaa, että kyseessä on yksi vielä säilyneistä puutalojen tonteista Kaupunginlahteen rajautuvalla Rantakadulla. Vaikka rakennus on arvoltaan paikallinen, tulee sen purkamista arvioida RKY-alueen kokonaisuuden näkökulmasta. Kaavan vaikutusarviota on syytä täydentää VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Itsenäisyydenaukio 2 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi PL Turku

38 2 (2) ja esittää johtopäätökset RKY-alueen arvojen turvaamisen kannalta. Näin voidaan osaltaan varmistaa rakennetun ympäristön riittävä vaaliminen asemakaavan muutoksessa. Vaikutusten arvioimiseksi on syytä myös havainnollistaa uudisrakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan ja Kaupunginlahden maisemaan. yksikönpäällikkö Anna-Leena Seppälä johtava maankäytön asiantuntija Risto Rauhala Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen liitto

39 Tämä asiakirja VARELY/372/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument VARELY/372/2018 har godkänts elektroniskt Seppälä Anna-Leena :50 Rauhala Risto :47

40

41

42

43

44

45

46 1/2 asia Museoviraston ja Uudenkaupungin kaupungin välinen Muinaismuistolain 13 :n mukainen neuvottelu osana III kaupunginosan korttelin 1 tontin 9 asemakaavan muutosprosessia osoitteessa Liljalaaksonkatu 1 paikka ja aika Kaupungintalo Mörne, Välskärintie 2 C, kaupunginarkkitehdin huone klo 13 osallistujat jakelu Teija Tiitinen, intendetti, Museovirasto Tanja Ratilainen, tutkija, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Magda Hukari, harjoittelija, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Jussi Litja, hankepäällikkö, Lehto Mikko Nordberg, Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy Mika Pihlajaniemi, rakennustarkastaja, kaupunki Leena Arvela-Hellén, kaupunginarkkitehti, kaupunki Annakaarina Lamminpää, kaavasuunnittelija, kaupunki osallistujat kohde Kiinteä muinaisjäännös Uudenkaupungin vanha asemakaava alue tyyppi: asuinpaikat, kaupungit ajoitus: historiallinen kuvaus: Uudenkaupungin kaupunki perustettiin vuonna Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Mäyhälänkadun, Vuorikadun, Myllyrinteen, Blasieholmankadun ja Rantakadun välisellä alueella. Nykyinen asemakaava pohjautuu 1640-luvulla laadittuun regulointiin. Sitä edelsi epäsäännöllisempi asemakaava. Museovirasto teki vuonna 2000 Uudenkaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty yksi arkeologinen kaivaus (torilla) ja putkityömaiden arkeologisia valvontoja. Muinaismuistolain suojelemia ovat kulttuurikerrokset ajalta ennen laajoja tulipaloja 1846 ja Teija Tiitinen selvitti neuvottelun kulkua ja selvitti, että kyseessä on Muinaismuistolain 13 :n mukainen neuvottelu, koska asemakaavan muutoksella ollaan osoittamassa uudisrakentamista alueelle, joka on museoviraston suorittaman yleisinventoinnin perusteella merkitty muinaisjäännösrekisteriin historiallisena asuinpaikkana.

47 2/2 Tanja Ratilainen kertoi, että muutama viikko sitten valmistuneessa ko. tontilla tehdyssä koekaivauksessa on löytynyt kulttuurikerroksia, jotka tulee tutkia tarkemmin. Tällä alueella tutkitaan jäännöksiä ja 1800-luvulta, jolloin tutkittavat kulttuurikerrostumat löytyvät noin 50 senttimetrin syvyydeltä jatkuen noin metrin syvyydelle. Kivikellari, jonka tutkimista maakuntamuseo on edellyttänyt, on nyt tutkittu sisäpuolelta. Kellarin purkaminen tulee vielä dokumentoida ja sen alusta on tutkittava arkeologin toimesta kulttuurikerrosten osalta. Tanja Ratilainen totesi, että kaavamuutoskartalle on lisättävä merkintä muinaismuistoalueesta. Teija Tiitinen kertoi, että niillä muinaisjäännösrekisterin mukaisen rajauksen alueilla, joille asemakaavan muutoksella osoitetaan uutta rakentamista, tulee teettää riittävä arkeologinen tutkimus. Rakentamiseen osoitettujen alueiden lisäksi tulee tutkia johtolinjojen ja mahdollisen muun kunnallisteknisen rakentamisen alueet sekä suurempien istutettavien puiden alat. Tontin etelänpuolelta on osa ollut ranta-aluetta tutkinnan alla olevana ajankohtana, joten siltä osin tutkimus ei ole tarpeen. Museovirasto on listannut nettisivuillaan konsultteja, joilta voi tilata arkeologisia tutkimuksia. Todettiin, että rakennuttaja tilaa konsultin tekemään tutkimuksen. Konsultti hakee tutkimusluvan Museovirastolta. Mikko Nordberg kertoi, että rakennushankkeen etenemisestä on epätietoisuutta. Olisi hyvä, että uusille asukkaille olisi mahdollista kertoa pitävä aikataulu rakennushankkeen etenemisestä. Leena Arvela-Hellén selvitti, että kaupungin toimesta kaavamuutoksen hyväksyminen käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 4.6., jolloin kaupunginvaltuusto voi kokouksessaan hyväksyä kaavamuutoksen. Jussi Litja kertoi rakennuttajan puolesta, että näillä näkymin rakentaminen käynnistyisi elokuussa. Todettiin, että rakennuslupa voidaan myöntää ehdollisena huomioiden siinä arkeologisen tutkimuksen valmistuminen ja mahdolliset tutkimustulokset. Tutkimuksen valmistuttua tontilla konsultin tulee jättää Museovirastolle lyhyt raportti löydöksistä lausuntoa varten. Varsinaisen tutkimusraportin voi toimittaa sen valmistuttua. Riittävien tutkimusten jälkeen museovirasto vapauttaa alueen muinaismuistolain määräyksestä, ja siten se voidaan ottaa asemakaavan muutoksen mukaiseen uuteen käyttöön. Tämä muistio ja siihen esitetyt kommentit lisätään kaavamuutoksen liitteeksi.