PALTAN ASEMAKAAVA (A2662)

Transkriptio

1 KAARNAN KAUPUNK PALTAN ASEMAKAAVA (A66) SELOSTUS.6.08 KAARNAN KAUPUNK KAUPUNKKEHTYSPALVELUT 08

2 PALTAN ASEMAKAAVA (A66) SELOSTUS. PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunnistetiedot Asemakaavalla muodostuu Kaarinan kaupungin Littoisten,. kaupunginosan, korttelit sekä katu- ja lähivirkistys- ja suojaviheralueita. Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 7, 078 KAARNA Asemakaava on tullut vireille..07. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan (pvm).. Kaava-alueen sijainti. Kaavan tarkoitus Suunnittelualueeseen kuuluu Verkakaaren eteläpuolella sijaitseva metsäalue (nk. Paltanmäki) ja osa sen eteläpuolella olevasta peltoalueesta. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti Verkakaari, Vanhanunnantie, Tammirinne, Paltantie, peltoalueen keskellä oleva pohjois-eteläsuuntainen kiinteistöraja, Lakarin kaatopaikka-alueen pohjoispuolinen metsä, Pellonpääntien eteläpuolella olevat metsäsaarekkeet ja Pellonpääntien alkupään asuinkiinteistöt. Tarkoitus on suunnitella osayleiskaavan mukainen asuinalue. Alueella tulee olemaan pääasiassa omakotitaloja ja vähäisessä määrin rivitaloja. Uusia tontteja muodostuu noin 80 kpl. Suunnittelualueella huomioidaan hulevesien käsittely ja viivytys, jotta alueen rakentaminen ei kuormita Myllyojaa..5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista. tilastolomake. ote maakuntakaavasta. ote Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavasta. ote ajantasakaavasta 5. ote vesihuoltokartasta 6. Kaarinan kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. ote alueen meluselvityksestä 9. kaavaluonnos ja kaavamääräykset 0. osallistumiskokouksen muistio Muut kaavatyöhön vaikuttaneet taustatiedot ja selvitykset: - Päätieverkon liikennemeluselvitys / Akukon Oy, 0 - Liikennemeluselvityksen tarkennus suunnittelualueella, Akukon Oy, 06 - Kaarinan luontoselvitys, Kaarinan kaupunki / ympäristönsuojelu, 06 LÄHTOKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen olosuhteista

3 .. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pohjoisosa on kallioista metsäselännettä. Suunnittelualueen koillisreunasta on hakattu metsä muutama vuosi sitten. Metsäiselle alueelle sijoittuu noin 0 asuinkiinteistöä. Suunnittelualueen eteläosa on tasaista peltoa, joka on nykyisin viljelykäytössä. Suunnittelualueen eteläosassa peltoalueella on oja, joka liittyy Myllyojaan... Alueen luonnonympäristö Alueen pohjois- ja länsiosat ovat kallioista metsäselännettä. Verkakaareen rajautuva suunnittelualueen pohjoisosa on jyrkkää rinnettä, muutoin maastonmuodot ovat loivempia. Paltanmäen lakialueella on paikoin näkyvissä avokalliota. Alueen metsä on tavanomaista sekametsää, eikä siellä ole tunnettuja luontokohteita. Metsäselänteen eteläpuolinen alue on viljelykäytössä olevaa hyvin tasaista peltoa. Suunnittelualueen eteläreunan metsässä on havaintoja liito-oravista. Eteläosan metsäalueelle ei osoiteta kaavassa rakentamista... Rakennettu ympäristö Väestö Palvelut ja työpaikat Virkistys Suunnittelualueen rakennuskannassa ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita. Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. Suunnittelualueen pohjoisosaan, Paltan mäkialueelle, sijoittuu noin 0 pientalokiinteistöä. Lähiympäristössä Verkakaaren pohjoispuolinen Tennuksen alue on asemakaavoitettua pientaloaluetta. Suunnittelualueen itäpuolella Nunnan alueella on taajamaluonteista haja-asutusta. Suunnittelualueen länsipuolella Teerimäen alue on asemakaavoittamaton, mutta vastaa rakentamistehokkuudeltaan tavanomaista asemakaavoitettua pientaloaluetta. Lähiympäristössä on kokonaisuudessaan asukkaita hieman yli 000. Suunnittelualueella ei ole palveluja eikä työpaikkoja. Välittömässä lähiympäristössä on haja-asutusluonteista harvahkoa asutusta. Suunnittelualueen pohjoispuolelta alkaa Littoisten alueen asemakaavoitetut asuinalueet. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitsee Kotimäen koulu. Noin puolen kilometrin päässä siitä länteen sijaitsee Ristikallion lastentalo (koulu ja päiväkoti). Kouluissa ja päiväkodissa on työpaikkoja hieman yli 00. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole kaupallisia palveluja. Littoisten asuinalueella suunnittelualueelta luoteeseen on vähäisessä määrin kaupallisia palveluja. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee hevostalli.

4 Suunnittelualueen lähiympäristössä on rakentamattomia virkistykseen soveltuvia metsäalueita, joista osa on yleiskaavassakin varattu virkistyskäyttöön. Kotimäen koulun yhteydessä on palloilukenttiä. Ristikallion koulun ympäristössä kulkee pieni kuntorata. Noin kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen sijaitsee Littoisten yleisurheilukenttä. Littoistenjärven ympäristössä on lisäksi luontopolku sekä useita uimarantoja sekä venepaikkoja soutuveneille. Liikenne Tekninen huolto.. Ympäristöhäiriöt..5 Maanomistus Varsinaisen suunnittelualueen tieverkosto koostuu kapeista yksityisteistä. Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alue rajoittuu pohjoisessa Verkakaareen, josta on yhteydet alueellisille pääväylille Kaarinantielle ja Littoistentielle. Kaarinantie toimii yhteytenä Kaarinan keskustan ja Kaarinan pohjoisosien välillä. Littoistentie puolestaan on yhdystie Turun keskustan ja Littoisten alueen välillä. Kaarinantien, Verkakaaren ja Littoistentien varressa on kevyen liikenteen väylät ja ylitys / alituspaikkoja kevyelle liikenteelle. Verkosto jatkuu yhtenäisenä alueen kaupunkikeskustoihin. Muutoin suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole kevyen liikenteen väyliä. Suunnittelualueella ei ole julkista liikennettä. Lähiympäristössä Verkakaarta kulkee koulupäivinä maanantaista perjantaihin linja L0. Lisäksi Littoistentieltä on yhteys Kaarinan sisäiselle linjalle K5. Joukkoliikenteen vuorotiheys on harvaa. Alueella on osittain rakennettu yksityinen vesi- ja viemäriverkosto. Verkostot sijoittuvat Verkakaarelle, Tammirinteelle ja Paltantien itäpäähän. Yksityinen pumppaamo sijaitsee Tammirinteen eteläpäässä. Kaavatyön yhteydessä suunnitellaan tarvittava verkostojen uudistaminen ja lisärakentaminen. Alueella ei ole pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Verkakaaren liikennemelusta on laadittu selvitys (päätieverkon meluselvitys / Akukon Oy 0 ja tarkennettu selvitys suunnittelualueelta / Akukon Oy 06). Selvitysten mukaan melualueen leveys on noin 80 metriä Verkakaaren keskilinjasta. Jo rakennetuista pientaloista osa sijoittuu melualueelle. Destia Oy suunnitteli suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Lakarin entiselle kaatopaikka-alueelle ylijäämämaan ja rakennusmateriaalien kierrätyspaikkaa sekä tilapäistä asfalttiasemaa. Hankkeesta on luovuttu. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0 ha, josta Kaarinan kaupunki omistaa noin 9 ha. Kaarinan kaupungin omistama alue sijoittuu suunnittelualueen lounaisosaan. Muu osa suunnittelualueesta on yksityisomistuksessa. Kaava laaditaan Kaarinan kaupungin aloitteesta. Kaavan käynnistämisestä on neuvoteltu alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Yksityisistä maanomistajista uusien tonttien kaavoittamista omistamilleen alueille ovat pyytäneet:

5 5. Suunnittelutilanne.. Maakuntakaava.. Yleiskaava - Tila Lehtola, kiinteistötunnus , omistajana Pasi Virtanen - Tila Kalliorinne, kiinteistötunnus , omistajina Raija Koukkari, Teuvo Tikka ja Ritva Santanen - Tilat Paltta ja Paltta, kiinteistötunnukset ja , omistajina Ulla Hiiri ja Markku Hiiri - Tila Laurinmäki, kiinteistötunnus , omistajina Johanna Jaakkola ja Juha Jaakkola - Tila Sarrain, kiinteistötunnus , omistajina Heli Haapaniemi ja Tomi Hiiri - Tila Hannula, kiinteistötunnus , omistajana Mikko Hannula - Tila Pellonmpää ja Pellonpää, kiinteistötunnukset ja , omistajina Ritva Haltia, Hannu Haltia ja Timo Haltia. Kaavan yhteydessä laaditaan maankäyttösopimukset alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Maanomistajien kesken sovitaan tarvittaessa tilusvaihdoista siten, että muodostuu kokonaisia tontteja. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu seitsemän tilaa, joiden omistajien kanssa ei tehdä maankäyttösopimusta. Näiden tilojen pinta-ala ei mahdollista jakamista useammaksi tontiksi tai omistajat eivät ole kiinnostuneita lisätonteista. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja virkistysaluetta (V) Taajamatoimistojen alueet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisosaan: valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Virkistysalueet sijoittuvat suunnittelualueen eteläosaan: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily- ja muut virkistysalueet. (liitekartta) Suunnittelualue on Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa (0) pientalovaltaista asuntoaluetta, AP- ja AP-, sekä lähivirkistysaluetta, VL. Pellon pääntieltä etelään on osoitettu virkistysreitti. Peltoalueelle sijoittuvalla AP- alueella tavoitteellinen tonttikoko on m. Metsäiselle mäelle sijoittuvalla AP- alueella tavoitteellinen tonttikoko on m. (liitekartta).. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu pohjoisessa ja etelässä jo asemakaavoitettuihin alueisiin. (liitekartta)

6 6.. Muut suunnitelmat Turun kaupunkiseudun rakennemallissa alue on osa aluetta 56, uusi tiivis pientaloalue. Koko alueen 56 väestömäärän lisäys on 00 uutta asukasta... Rakennusjärjestys ja kielto Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri..6 Pohjakartta Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos pitää pohjakarttaa ajan tasalla. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaarinan kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan käynnistämisestä (käynnistämissopimukset 0-08).. Osallistuminen ja yhteistyö Kaarinan kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarinalehdessä..07. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, kiinteistö- ja paikkatietopalvelut, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Kaikille avoin osallistumiskokous pidettiin klo Kaarinan valtuustosalissa. Kutsu tilaisuuteen lähetettiin kirjeitse osallisille ja lisäksi kuulutus julkaistiin Kaarina-lehdessä Tilaisuudesta on laadittu muistio. Lisäksi kaavan neuvotteluvaiheessa pidettiin maanomistajille tiedotustilaisuuksia ja työpajoja..0,.9.05 ja Kaavaluonnos oli nähtävillä Nähtävilläolosta kuulutettiin Kaarinalehdessä Osallisille lähetettiin kuulutus ja kaavaluonnos kirjeitse. Kaava oli nähtävillä Kaarinan yhteispalvelupisteessä (Lautakunnankatu ), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavaluonnoksesta saatiin yksi mielipide:

7 7 Jarmo Myllyoja (kiinteistö ) huomautti, että kiinteistön pohjavesi ja sadevedet on johdettu Pellonpääntien suuntaan (länteen tienvarsi ojaan). Vettä valuu lähes koko vuoden ja sateella varsin paljon. Asia on otettava huomioon kun tietä tai katua rakennetaan. Nykyisen Paltantien liittymän sulkeminen Verkakaarelle on suuri muutos. Olisi hyvä tehdä kaksi tieliittymää eli Pellonpääntieltä sekä vanhalta Paltantieltä. Tällöin ei tule kiistatilanteita kun ei ole vastakkaista liikennettä vaikka kolmiot risteyksissä ovatkin. Vastine: Kadun kuivatusjärjestelmät suunnitellaan katusuunnitelmissa. Alueelle rakennetaan hulevesiviemäri, johon tulee liittymä jokaiselle tontille. Verkakaari on kokoojakatu, johon liittymiä tulee osoittaa harkiten. Liittymien välillä tulee olla riittävä etäisyys. Kaava-alueen liikennemäärille riittää yksi liittymä Verkakaarelle. Nykyisen Paltantien (kaavassa Paltanrinteen) liittymä on toimivuudeltaan huono, sillä heti liittymän jälkeen liikenne jakaantuu useaan suuntaan. Lisäksi Verkakaarella on pohjoiseen Paltantien liittymä samassa kohdassa. Liikenneturvallisuuden vuoksi on parempi sulkea nykyinen liittymä ja rakentaa uusi toimiva liittymä lännemmäksi. Kaavasta neuvoteltiin kaupungin eri toimialojen kanssa. Paikkatietopäällikkö ja maankäyttöinsinööri ilmoittivat, että heidän ei ole tarpeen antaa kaavasta lausuntoa. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRA 7 mukaisesti 0 vrk:n ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Kaarina-lehdessä. Kaava on nähtävillä Kaarinan virastotalolla (Oskarinkatu ), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä ja Varsinais- Suomen pelastuslaitokselta. Koonti lausunnoista sekä vastineet liitetään kaavaselostukseen.. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavan käynnistämisvaiheessa tutkittiin kaavan aluerajausta ja laadittiin useita maankäyttökaavioita. Maankäyttökaavioissa tutkittiin erityisesti katuverkon järjestelyitä sekä rakentamisen tehokkuutta. Maankäyttökaavioista käytiin neuvotteluja kaupungin eri toimialojen kanssa. Maanomistajille kaavioita esiteltiin keskustelutilaisuuksissa. Kaavan idealuonnoksien lähtökohdiksi valikoitui: - Yleiskaavan mukaisesti metsäalueella tonttikoko on suurempi kuin peltoalueella. - Eteläiselle metsäalueelle lähelle maankaatopaikkaa ei sijoiteta rakentamista. - Paltan mäen (suunnittelualueen pohjoisosan) metsäisillä tonteilla osa tontista merkitään istutettavaksi alueen osaksi siten, että olemassa olevaa puustoa on säilytettävä. - Katujärjestelyissä varaudutaan peltoalueen itäpuolisen alueen kaavoittamiseen. - Vanha Nunnantie kaavoitetaan kokoojakadun mitoituksella (katualueen leveys 5 m). - Paltan mäkialueella osalle tonteista tarvitaan todennäköisesti kiinteistökohtainen pumppaamo. - Peltoalueelle sijoitetaan pohjois-eteläsuuntainen viherakseli, joka jatkuu alueen eteläpuoliselle virkistysalueelle - Alueelle sijoitetaan varaus leikkipuistolle. - Hulevesien viivytykselle ja käsittelylle varataan tilaa ojan varteen. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle esiteltiin kaksi idealuonnosta:

8 8 Vaihtoehto A: - uusia omakotitalotontteja 78 kpl, lisäksi kpl uusia rivitalotontteja - suorakulmainen, kiinteistörajoja noudattava katuverkko Vaihtoehto B: - uusia omakotitalotontteja 88 kpl - katuverkossa pyritty välttämään pitkiä suoria katulinjoja. Kaarevat kadut luovat miellyttäviä näkymiä ja toimivat luonnollisina hidasteina. liite Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehto B:n pohjalta. Kaavaluonnoksessa tarkennettiin nykyisen Paltantien ja Verkakaaren liittymäjärjestelyjä siten, että liittymäkohtaa Verkakaareen siirretään lännemmäksi. Nykyinen liittymä Verkakaarelle katkaistaan. Nykyisen liittymän kohdalla Paltantie haarautuu välittömästi Verkakaaren jälkeen kahteen eri haaraan ja alueella on lisäksi tonttiliittymiä. Uusi liittymä on sujuvampi ja selkeämpi autoilijoille sekä turvallisempi erityisesti kevyelle liikenteelle.. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset.5 Sopimukset - Kaavoituspäätös KVA (käynnistämissopimukset 0-08). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KRL vireilletulo Kaarina-lehden kuulutuksella dealuonnokset KRL Kaavaluonnoksen hyväksyminen KAUKEH.6.07 Kaavaluonnos oli nähtävillä Maankäyttösopimuksien hyväksyminen, Kaavaehdotus KAUKEH.6.08, KHA kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 7 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 0 vrk ajaksi. Tiivistelmä muistutuksista ja vastineet liitetään kaavaselostukseen. - kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen KAUKEH, KHA, KVA Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 0 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Valitusosoituksen saa kaupunginkansliasta tilaamalla pöytäkirjanotteen. Asemakaavaan liittyvät maankäyttösopimukset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sopimukset allekirjoitetaan valitusajan päätyttyä..6 Asemakaavan tavoitteet Tarkoitus on suunnitella osayleiskaavan mukainen asuinalue. Alueella tulee olemaan pääasiassa omakotitaloja ja mahdollisesti vähäisessä määrin rivitaloja. Suunnittelualueella huomioidaan hulevesien käsittely ja viivytys, jotta alueen rakentaminen ei kuormita Myllyojaa.

9 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on noin 0 ha. 5. Aluevaraukset käyttötarkoitus pinta-ala rakennusoikeus asuntoja asukkaita m 0 70 k-m noin 5-5 kpl noin 70-0 hlö AL 57 m 50 k-m noin kpl noin hlö VL 5 m EV 7 m ET 80 m kadut, kevyen liikenteen väylät, yleisen tien alue m Taulukossa esitetyt asuntojen ja asukkaiden määrät ovat laskennallisia arvioita. Laskentaperusteena on käytetty -korttelialueilla, asukasta / tontti. Alueelle tuleva arvioitu uusien asuntojen määrä hieman yli sata asuntoa ja asukasmäärä noin 00 henkilöä. 5.. Korttelialueet Asuinrakennukset on rakennettava vähintään metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Kortteleita 667, 668, 675 ja 676 lukuun ottamatta on talousrakennukset sijoitettava vähintään m etäisyydelle naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 60 cm:n korkeudella lattiatasosta. Korttelialueiden osat, joita ei käytetä piha- tai liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Alueella on tarvittaessa rakennettava kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon rakentamisesta ja käyttökustannuksista vastaa maanomistaja. -korttelialueella, joilla rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla, on tontille merkitystä rakennusoikeudesta on varattava autosuojan ja varastotilojen rakentamiseen 0 k-m / asunto. Autopaikkoja on rakennettava -korttelialueella kaksi asuntoa kohden. AL-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava asunnoille ap / asunto, liike- ja toimistotiloille ap / 50 k-m ja kokoontumistiloille ap / 5 km. Tälle asemakaavan alueelle laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet ja tehdään erillinen tonttijako. Katujen risteysalueille ei saa rakentaa tonttiliittymiä (merkitty kaavaan liittymäkieltomerkinnöillä). Lisäksi tonttiliittymien rakentaminen on kielletty Verkakaarelle. Vanhanunnantielle sallitaan vain nykyiset liittymät. Erillispientalojen korttelialueet () Kortteli 66 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Suurin sallittu kerrosluku on /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.

10 0 Verkakaaren puolella (=julkisivu pohjoiseen) rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 0 dba. Tonttien ja välille sijoittuu rasitealue vesihuollolle. Kortteli 66 tontit 5-6 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Rakennusten kerrosluku on. Tonttien pohjoisosiin sijoittuva rinnealue on istutettavaa aluetta. Kortteli 66 tontit -6 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Suurin sallittu kerrosluku on. Kortteli 66 tontit -5 Tontilla rakennusoikeus on 70 k-m Tonteilla -5 rakennusoikeus on Suurin sallittu kerrosluku on. Korttelin kaakkoisreunaan sijoittuu rasitealue vesihuollolle. Kortteli 665 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Suurin sallittu kerrosluku on. Asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen vähintään 0%. Osalle korttelin tonteista on erikseen merkitty rakennusala, joka on varattu autosuojalle / talousrakennukselle. Tonteilla - ja 5 on asuinrakennus rakennettava kiinni Paltankaaren puoleiseen rakennusalan sivuun. Tonteilla - ja 7-9 asuinrakennuksen harjansuunta on kadun (Paltankaari tai Paltansola) suuntainen. Tonteilla 6 ja 0- asuinrakennus sijoitetaan pääty kadun (Paltanlenkki tai Pellonpääntie) suuntaan. Kortteli 666 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on. Asuinrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan itäsivuun. Asuinrakennus sijoitetaan pääty kadun (Paltansola) suuntaan. Kortteli 667 tontit -5 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennus tulee sijoittaa kiinni lännenpuoleiseen rakennusalan sivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun (Paltanlenkki) suuntainen. Autosuojalle / talousrakennukselle on merkitty rakennusala tonttien luoteisosiin. Autosuojan tai talousrakennuksen pohjoisjulkisivun rakentaa kiinni naapurin tontin rajaan. Rakennettaessa kiinni naapuritontin rajaan saa perustusrakenteita, routaeristeitä sekä salaojia ulottaa enintään, m naapuritontin puolelle. Salaojakaivot tulee sijoittaa kokonaisuudessaan oman tontin puolelle. Kortteli 668 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontilla asuinrakennus on rakennettava kiinni pohjoisen puoleiseen rakennusalan sivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on pääty kadulle (Paltanlenkki) päin. Tonteilla - asuinrakennus on rakennettava kiinni kadun puoleiseen (Paltanlenkki) rakennusalan sivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun suuntainen. Autosuojalle / talousrakennukselle on merkitty erillinen rakennusala. Autosuojan tai talousrakennuksen pohjoisjulkisivun rakentaa kiinni naapurin tontin rajaan. Rakennettaessa kiinni naapuritontin rajaan saa perustusrakenteita, routaeristei-

11 tä sekä salaojia ulottaa enintään,m naapuritontin puolelle. Salaojakaivot tulee sijoittaa kokonaisuudessaan oman tontin puolelle. Kortteli 669 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0 ja kerrosluku on. Kortteli 670 tontit -5 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennus harjansuunta on pääty kadun (Paltanlenkki) suuntaan. Tontilla asuinrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan pohjoissivuun. Tontilla 5 asuinrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan itäsivuun. Kaikilla korttelin tonteilla on kadun varressa erillinen autosuojalle / talousrakennukselle varattu rakennusala. Kortteli 67 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Rakennusten kerrosluku on. Asuinrakennus tulee rakentaa kiinni rakennusalan pohjoissivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on itä-länsisuuntainen. Kortteli 67 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Rakennusten kerrosluku on. Asuinrakennus tulee rakentaa kiinni rakennusalan pohjoissivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on itä-länsisuuntainen. Kortteli 67 tontit -5 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennus harjansuunta on pääty kadun (Paltanlenkki) suuntaan. Tontilla 5 asuinrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan pohjoissivuun. Tontilla asuinrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan länsisivuun. Kaikilla korttelin tonteilla on kadun varressa erillinen autosuojalle / talousrakennukselle varattu rakennusala. Kortteli 67 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.0. Rakennusten kerrosluku on. Asuinrakennuksen harjansuunta on pohjois-eteläsuuntainen. Kadun varteen (Paltanlenkki) on merkitty erillinen rakennusala autosuojalle / talousrakennukselle. Kortteli 675 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontilla asuinrakennus on rakennettava kiinni pohjoisen puoleiseen rakennusalan sivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on pääty kadulle (Paltanlenkki) päin. Tonteilla - asuinrakennus on rakennettava kiinni kadun puoleiseen (Paltanlenkki) rakennusalan sivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun suuntainen. Autosuojalle / talousrakennukselle on merkitty erillinen rakennusala. Autosuojan tai talousrakennuksen pohjoisjulkisivun rakentaa kiinni naapurin tontin rajaan. Rakennettaessa kiinni naapuritontin rajaan saa perustusrakenteita, routaeristeitä sekä salaojia ulottaa enintään,m naapuritontin puolelle. Salaojakaivot tulee sijoittaa kokonaisuudessaan oman tontin puolelle.

12 Kortteli 676 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennus tulee sijoittaa kiinni rakennusalan pohjoissivuun. Asuinrakennuksen harjansuunta on pääty kadun (Paltanlenkki) suuntaan. Autosuojalle / talousrakennukselle on merkitty rakennusala kadun varteen. Kortteli 677 tontit - Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.5. Rakennusten ehdoton kerrosluku on u /. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennus on rakennettava kiinni kadun puoleiseen, Paltanlenkki, rakennusalan sivuun (=rakennusalan länsisivu). Autosuojalle / talousrakennukselle on merkitty erillinen rakennusala. Autosuojan tai talousrakennuksen pohjoisjulkisivun rakentaa kiinni naapurin tontin rajaan. Rakennettaessa kiinni naapuritontin rajaan saa perustusrakenteita, routaeristeitä sekä salaojia ulottaa enintään,m naapuritontin puolelle. Salaojakaivot tulee sijoittaa kokonaisuudessaan oman tontin puolelle. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun suuntainen. Kortteli 678 tontit - Tonteilla - rakennusoikeus on Rakennusten ehdoton kerrosluku on. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun (Paltankaari) suuntainen. Kadunvarteen on merkitty rakennusala autosuojaa / talousrakennusta varten. Kortteli 678 tontit -5 Rakennusoikeus on Rakennusten kerrosluku on. Asuinrakennuksen harjansuunta on pääty kadulle (Paltanrinteen) suuntaan. Kadunvarteen on merkitty rakennusala autosuojaa / talousrakennusta varten. Kortteli 679 tontit ja 9 Rakennusoikeus on 60 k-m / tontti. Tontilla on lisäksi rakennusoikeutta autosuojaa / talousrakennusta varten 50 k-m ja tontilla 9 autosuojan / talousrakennusten rakennusoikeus on 0 k-m. Suurin sallittu kerrosluku on. Tontit ovat jo rakennettuja. Tontin luoteisrajalle on merkitty liittymäkielto. Verkakaaren puolella rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 0 dba. Kortteli 679 tontit -6 Rakennusoikeus on Rakennusten ehdoton kerrosluku on. Asuinrakennuksen harjansuunta on kadun (Paltankaari) suuntainen. Kadunvarteen on merkitty rakennusala autosuojaa / talousrakennusta varten. Kortteli 679 tontti 7 Rakennusoikeus on Rakennusten kerrosluku on. Asuinrakennuksen harjansuunta on Paltanpolun suuntainen. Kadunvarteen (Paltanrinne) on merkitty rakennusala autosuojaa / talousrakennusta varten. Kortteli 679 tontti 8 Rakennusoikeus on Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on. Kortteli 680 tontit -0 Rakennusoikeus on merkitty tonteittain ja on m k-m. Suurin sallittu kerrosluku on. Asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen vähintään 0%.

13 Kadun varressa (Paltanhuippu) on rakennusala autosuojaa / talousrakennusta varten. Tonttien eteläosat ovat istuttavaa aluetta. Kortteli 680 tontit - Rakennusoikeus on k-m k-m. Suurin sallittu kerrosluku on. Asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen vähintään 0%. Tontit ovat jo rakennettuja. Kortteli 68 tontit -9 ja Rakennusoikeus on k-m k-m. Suurin sallittu kerrosluku on. Asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen vähintään 0%. Tonttien pohjoisosat ovat istutettavaa aluetta. Korttelissa 68 oleskelupihat on sijoitettava siten, että rakennukset, rakennelmat ja aidat suojaavat niitä Verkakaaren liikennemelulta. Tontilla on Verkakaaren puolella rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava vähintään 0 dba. Tontin pohjoisreunassa on kulkuoikeusrasite tontille 0. Kortteli 68 tontit, 0 ja Tontit ovat jo rakennettuja. Rakennusoikeus on 00 0 k-m k-m. Suurin sallittu kerrosluku on. Asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen vähintään 0%. Tonttien 0 ja pohjoisosat ovat istutettavaa aluetta. Korttelissa 68 oleskelupihat on sijoitettava siten, että rakennukset, rakennelmat ja aidat suojaavat niitä Verkakaaren liikennemelulta. Tontilla 0 ja on Verkakaaren puolella rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava vähintään 0 dba. Tontin pohjoisreunassa on kulkuoikeusrasite tontille 0. Kortteli 68 tontit - Tontilla rakennusoikeus on 0 k-m Tonteilla - rakennusoikeus on 00 k-m Suurin sallittu kerrosluku on. Tonttien itäosan rinteinen kallioalue on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (AL-) Korttelin 68 tontti Alue on tarkoitettu kokoontumistiloille ja asunnoille. Rakennusoikeus on 50 k-m ja suurin sallittu kerrosluku on. Tontilta on liittymäkielto Verkakaarelle. Verkakaaren puolella rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 0 dba. 5.. Muut alueet Virkistysalueet Katualueet Lähivirkistysalueelle (VL) saa sijoittaa puistomuuntamon. Korttelialueiden keskellä sijaitsevalle Paltanpelto - nimiselle virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen sijainti leikkipaikalle. Sen läpi kulkee myös pohjois-eteläsuuntainen ohjeellinen ulkoilureitti, joka jatkuu eteläosan metsäalueelle. Ojan läheisyyteen on merkitty sijainniltaan ohjeellisia hulevesijärjestelmälle varattuja alueita, joiden kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein.

14 Verkakaari kaavoitetaan kaduksi. Tonttiliittymien rakentaminen Verkakaarelle on kielletty. Nykyisen Paltantien nimi muutetaan Paltanrinteeksi. Uusia katuja oat Paltankaari, Paltansola, Paltanlenkki, Paltanreuna, Paltantörmä ja Paltanhuippu. Olemassa olevista kaduista kaava-alueelle sijoittuu osia Pellonpääntiestä, Vanhanunnantiestä ja Tammirinteestä. Nykyinen Paltantie muutetaan kevyen liikenteen väyläksi Verkakaaren risteyksen läheisyydessä. Lisäksi Paltanrinteeltä on kevyen liikenteen yhteys Paltankaarelle. Erityisalueet Verkakaaren melualueet kaavoitetaan suojaviheralueeksi (EV). 5. Kaavan vaikutukset 5.. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin Suunnittelualueen rakentaminen on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sisältyy Turun seudun rakennemallin uusiin tai täydennettäviin asuntoalueisiin: uusi tiivis pientaloalue Littoinen Verkakylä, kohdealue 56. Koko alueen 56 väestömäärän lisäys on 00 uutta asukasta. Alue rajautuu pohjoisessa jo olemassa olevaan asemakaavoitettuun asuinalueeseen. Suunnittelualueella on osittain rakennettu infraverkosto, jota täydennetään ja uusitaan. Suunnittelualueelta on lyhyet ja turvalliset yhteydet Littoisten alueen koulupalveluihin. Alueen rakentaminen täydentää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentaminen tapahtuu todennäköisesti vaiheittain. Suunnittelualueelle sijoittuu merkittävä määrä uusia omakotitalotontteja (noin 00 kpl). Lähiympäristössä on vireillä myös Verkakylän laajennuksen asemakaavan laatiminen, johon sisältyy merkittävä määrä uusia omakotitalotontteja. Uusien omakotitaloalueiden väestö koostuu yleensä pääasiassa lapsiperheistä, jonka vuoksi erityisesti päiväkoti- ja koulupalveluiden riittävyys tulee olemaan kriittinen tekijä. 5.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueelle ei sijoitu tunnettuja rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaismuistoja. Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu pääasiassa eri-ikäisistä ja erikokoisista omakotitaloista. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia alueen nykyiseen rakennuskantaan. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää kuitenkin Pellonpääntien kaakkoispuolella sijaitsevan vanhan kuivurirakennuksen purkamista, sillä se jää katulinjauksen alle. Asemakaavassa on annettu kortteleittain yhtenäisiä määräyksiä, joilla ohjataan rakentamistapaa yhtenäiseksi. Lisäksi laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet. Paltan mäen nykyinen rakennuskanta sijoittuu pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Uudet rakennettavat tontit sijoittuvat mäen lakialueelle. Paltan mäellä tonttikoko on suurehko ja asemakaavassa on määritetty tonttien takaosat istutettavaksi alueen osaksi, jolla tulee säilyttää olemassa olevaa puustoa. Määräyksellä pyritään säilyttämään mäen metsäinen yleisilme. Paltan mäen koilliskulmasta tosin puusto on hakattu muutamia vuosia sitten. Eteläosan peltoalue on laaja, tasainen ja yhtenäinen. Peltoaluetta ei ole määritetty maisemallisesti arvokkaaksi. Rakentaminen muuttaa pellon luonnetta olennaisesti. Tonteille tulee istuttaa puustoa ja kasvillisuutta, jotta alueesta muodostuu viihtyisä. stutuksista annetaan suosituksia ja ohjeita rakentamistapaohjeissa. 5.. Vaikutukset liikenteeseen

15 5 Alueen väestönmäärä ja sen seurauksena liikennemäärät moninkertaistuvat asemakaavan toteuttamisen myötä. Kadunrakentamisen yhteydessä alueen vanha tieverkosto kunnostetaan ja lisäksi rakennetaan uusia katuja. Pääosa uusien tonttien liikenteestä purkautuu uusia rakennettavia katuja pitkin Verkakaarelle. Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu alustavat katusuunnitelmat. Tärkeimpien pitkien asuntokatujen varteen rakennetaan väylät kevyelle liikenteelle. Katuverkon suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan asemakaavoituksen laajentamiseen alueen itä- ja lounaispuolisille alueille. Julkisen liikenteen tarjonta alueella ja alueen läheisyydessä on tällä hetkellä heikkoa. Alueen väestömäärä lisääntyy huomattavasti, mikä parantaa joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä. 5.. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5..5 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen eteläreunan metsässä on havaintoja liito-oravista. Eteläosan metsäalueelle ei osoiteta kaavassa rakentamista, eikä kaava siten aiheuta haittaa liitooraville. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu selvitys Verkakaaren liikennemelusta (Akukon Oy). Kaavaan on merkitty selvityksen mukaisilla melualueilla ulkoseinien ja ikkunoiden sekä muiden rakenteiden ääneneristävyysvaatimuksia. Lisäksi korttelissa 68 oleskelupihat on sijoitettava siten, että rakennukset, rakennelmat ja aidat suojaavat niitä Verkakaaren liikennemelulta. Suunnittelualueella ei ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Maastokäynnin perusteella suunnittelualueen maastosta löytyy kuinkin vähäisiä määriä romua. Maaperän puhdistamisesta vastaa laadittujen sopimusten mukaan maanomistaja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen kunnallistekniikka voidaan rakentaa kaavan voimaantulon jälkeen. Maankäyttösopimus velvoittaa Kaarinan kaupungin rakentamaan alueen puuttuvan kunnallistekniikan kahden vuoden kuluessa asemakaavan voimaan tulosta. Alueen toteuttaminen käynnistyy todennäköisesti vuosien 00-0 aikana. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 0 Kaarina Täyttämispvm Kaavan nimi Paltan asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm.0.07 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A66 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,580 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,580 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,580 00, ,0 0, A yhteensä 7,96 59, ,7 7, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,5 5,,5 R yhteensä L yhteensä 5,55 8, 5,55 E yhteensä,5 7,,5 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,580 00, ,0 0, A yhteensä 7,96 59, ,7 7, , , ,7 7, AL 0,57,0 50 0,0 0,57 50 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,5 5,,5 VL,5 00,0,5 R yhteensä L yhteensä 5,55 8, 5,55 Kadut 5,66 98,5 5,66 Kev.liik.kadut 0,085,5 0,085 E yhteensä,5 7,,5 ET 0,0080 0, 0,0080 EV,7 99,6,7 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

18 Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: :0000 Pvm: maakuntakaava 500 m

19 Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: :0000 Pvm: yleiskaava 500 m

20 P 7 L P 7 K 5 8 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: :5500 Pvm: ajantasakaava 00 m

21 K P L 6 5 P Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: :5500 Pvm: vesihuolto 00 m

22 Paltan asemakaavan laatiminen DA: 85 //06 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta.9.06 Esittely: Paltan asemakaava on ollut neuvoteltavana kohteena kaavoituskatsauksessa 05 ja 06. Maanomistajien kanssa on neuvoteltu tilojen asemakaavoittamisesta: - Tila Lehtola, kiinteistötunnus , omistajana Pasi Virtanen - Tila Kalliorinne, kiinteistötunnus , omistajina Raija Koukkari, Teuvo Tikka ja Ritva Santanen - Tilat Paltta ja Paltta, kiinteistötunnukset ja , omistajina Ulla Hiiri ja Markku Hiiri - Tila Laurinmäki, kiinteistötunnus , omistajina Johanna Jaakkola ja Juha Jaakkola - Tila Sarrain, kiinteistötunnus , omistajina Heli Haapaniemi ja Tomi Hiiri - Tila Hannula, kiinteistötunnus , omistajana Mikko Hannula Maankäyttösopimukset ovat esityslistalla erillisenä asiana. Kaarinan kaupunki omistaa asemakaavoitettavan alueen lounaisosasta Paltanpelto - nimisen tilan (kiinteistötunnus ), jonka pinta-ala on 90 m. Tila on rakentamaton. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu seitsemän tilaa, joiden omistajien kanssa ei tehdä maankäyttösopimusta. Näiden tilojen pinta-ala ei mahdollista jakamista useammaksi tontiksi tai omistajat eivät ole kiinnostuneita lisätonteista. Kaavatyön aikana neuvotellaan tarvittaessa yksityisten maanomistajien välille maanvaihtosopimuksia. Suunnittelualue: Suunnittelualueeseen kuuluu Verkakaaren eteläpuolella sijaitseva metsäalue (nk. Paltanmäki) ja osa sen eteläpuolella olevasta peltoalueesta. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti Verkakaari, Vanhanunnantie, Tammirinne, Paltantie, peltoalueen keskellä oleva pohjois-eteläsuuntainen kiinteistöraja, Lakarin kaatopaikka-alueen pohjoispuolinen metsä, Pellonpääntien eteläpuolella olevat metsäsaarekkeet ja Pellonpääntie. Suunnittelualueen pohjoisosa on kallioista metsäselännettä. Metsäiselle alueelle sijoittuu noin 0 asuinkiinteistöä. Suunnittelualueen eteläosa on tasaista peltoa, joka on nykyisin viljelykäytössä. Suunnittelualueen eteläosassa peltoalueella on oja, joka liittyy Myllyojaan. Kaavatilanne: Suunnittelualue on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja virkistysaluetta (V).

23 Rakennemallissa alue on osa aluetta 56, uusi tiivis pientaloalue. Koko alueen 56 väestömäärän lisäys on 00 uutta asukasta. Suunnittelualue on Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa (0) pientalovaltaista asuntoaluetta, AP- ja AP-, sekä lähivirkistysaluetta, VL. Pellon pääntieltä etelään on osoitettu virkistysreitti. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu pohjoisessa ja etelässä jo asemakaavoitettuihin alueisiin. Laadittava asemakaava: Tarkoitus on suunnitella osayleiskaavan mukainen asuinalue. Alueella tulee olemaan pääasiassa omakotitaloja ja vähäisessä määrin rivitaloja. Uusia tontteja muodostuu noin 80 kpl. Suunnittelualueella tulee huomioida hulevesien käsittely ja viivytys, jotta alueen rakentaminen ei kuormita Myllyojaa. Kaava-alueen sijainti- ja rajauskartta sekä otteet rakennemallista, osayleiskaavasta ja ajantasa-asemakaavasta ovat liitteenä. Liite 5/06. Valmistelija: toimistoarkkitehti Eveliina Eteläkoski, p. (0) Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Paltan asemakaavaa ryhdytään laatimaan oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatulle alueelle. Päätös 8: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: kaupunginhallitus Kaupunginhallitus.0.06 Esittely: Ehdotus: Kaava-alueen sijainti- ja rajauskartta sekä otteet rakennemallista, osayleiskaavasta ja ajantasa-asemakaavasta ovat liitteenä. Liite 87/06. Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että Paltan asemakaavaa ryhdytään laatimaan oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatulle alueelle. Käsittely: Janne Aso esitti, että liitettä tarkennetaan niin, että AP-:n tavoitteellinen tonttikoko on.000 m. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Päätös 0: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto

24 Esittely: Ehdotus: Käsittely: Kaava-alueen sijainti- ja rajauskartta sekä otteet rakennemallista, osayleiskaavasta ja ajantasa-asemakaavasta ovat liitteenä. Liite 8/06. Kaupunginhallitus esittää kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti kaupunginvaltuustolle, että Paltan asemakaavaa ryhdytään laatimaan oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatulle alueelle. Valtuutettu Janne Aso esitti pohjaehdotuksesta poiketen, että liitettä tarkennetaan niin, että AP-:n tavoitteellinen tonttikoko on.000 m. Valtuutettu Tommi Leppänen kannatti Janne Ason esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu, pohjaehdotuksesta poikkeava esitys. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät jaa ja ne, jotka ovat valtuutettu Ason esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä, 5 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus oli tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestyslista on liitteenä. Liite 8a/06 Valtuutettu Janne Aso esitti, että päätökseen lisätään seuraava ponsi: Paltan asemakaavoitettavaa aluetta voidaan laajentaa myöhemmin, mikäli alueen maanomistajat osallistuvat kaavoituksen kustannuksiin. Valtuutettu Tommi Leppänen kannatti valtuutettu Ason esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginvaltuusto yksimielisesti valtuutettu Ason esittämän ponnen. Koska kaupunginvaltuusto ei ollut yksimielinen, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka ovat ponnen hyväksymisen kannalla, äänestävät jaa ja ne, jotka ovat ponnen hylkäämisen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin jaa ääntä, ei ääntä, viisi valtuutettu äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto oli päättänyt lisätä päätökseen valtuutettu Ason esittämän ponnen. Äänestyslista on liitteenä. Liite 8b/06 Päätös 09: Kaupunginvaltuusto päätti, että Paltan asemakaavaa ryhdytään laatimaan oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatulle alueelle. Lisäksi kaupunginvaltuusto lisäsi päätökseen seuraavan ponnen: Paltan asemakaavoitettavaa aluetta voidaan laajentaa myöhemmin, mikäli alueen maanomistajat osallistuvat kaavoituksen kustannuksiin. Ote: Toimistoarkkitehti Eveliina Eteläkoski Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

25 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maanomistajat

26 Kaarinan kaupunki Paltan asemakaava A66 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

27 KAARNAN KAUPUNK Kaavoitus DA: 85/06 OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA A Maankäyttö- ja rakennuslain 6 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavatyön kuluessa. Osallistumisja arviointisuunnitelma sisältyy myöhemmin laadittavaan kaavaselostukseen soveltuvin osin. LÄHTÖTEDOT Tunnistetiedot Kaarina Paltan asemakaava A66 Aloite, hakija Kaava laaditaan Kaarinan kaupungin aloitteesta. Kaavan käynnistämisestä on neuvoteltu alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Yksityisistä maanomistajista uusien tonttien kaavoittamista omistamilleen alueille ovat pyytäneet: - Tila Lehtola, kiinteistötunnus , omistajana Pasi Virtanen - Tila Kalliorinne, kiinteistötunnus , omistajina Raija Koukkari, Teuvo Tikka ja Ritva Santanen - Tilat Paltta ja Paltta, kiinteistötunnukset ja , omistajina Ulla Hiiri ja Markku Hiiri - Tila Laurinmäki, kiinteistötunnus , omistajina Johanna Jaakkola ja Juha Jaakkola - Tila Sarrain, kiinteistötunnus , omistajina Heli Haapaniemi ja Tomi Hiiri - Tila Hannula, kiinteistötunnus , omistajana Mikko Hannula Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu seitsemän tilaa, joiden omistajien kanssa ei tehdä maankäyttösopimusta. Näiden tilojen pinta-ala ei mahdollista jakamista useammaksi tontiksi tai omistajat eivät ole kiinnostuneita lisätonteista. Maanomistus Suunnittelualueen pinta-ala on noin ha, josta Kaarinan kaupunki omistaa noin 9 ha. Kaarinan kaupungin omistama alue sijoittuu suunnittelualueen lounaisosaan. Muu osa suunnittelualueesta on yksityisomistuksessa. Kaavan yhteydessä laaditaan maankäyttösopimukset alueen yksityisten maanomistajien kanssa. Maanomistajien kesken sovitaan tarvittaessa maanvaihdoista siten, että muodostuu kokonaisia tontteja. Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluu Verkakaaren eteläpuolella sijaitseva metsäalue (nk. Paltanmäki) ja osa sen eteläpuolella olevasta peltoalueesta. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti Verkakaari, Vanhanunnantie, Tammirinne, Paltantie, peltoalueen keskellä oleva pohjois-eteläsuuntainen kiinteistöraja, Lakarin kaatopaikka-alueen pohjoispuolinen metsä, Pellonpääntien eteläpuolella olevat metsäsaarekkeet ja Pellonpääntie.

28 KAARNAN KAUPUNK Kaavoitus OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA A Liitekartta ASEMAKAAVAN LÄHTÖTEDOT Lähtötiedot Nykytilanne Kaavoitustilanne Suunnittelualueen pohjoisosa on kallioista metsäselännettä. Metsäiselle alueelle sijoittuu noin 0 asuinkiinteistöä. Suunnittelualueen eteläosa on tasaista peltoa, joka on nykyisin viljelykäytössä. Suunnittelualueen eteläosassa peltoalueella on oja, joka liittyy Myllyojaan. Suunnittelualue on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahv. 00) taajamatoimintojen aluetta (A) ja virkistysaluetta (V). Turun kaupunkiseudun rakennemallissa alue on osa aluetta 56, uusi tiivis pientaloalue. Koko alueen 56 väestömäärän lisäys on 00 uutta asukasta. Suunnittelualue on Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa (0) pientalovaltaista asuntoaluetta, AP- ja AP-, sekä lähivirkistysaluetta, VL. Pellon pääntieltä etelään on osoitettu virkistysreitti. Peltoalueelle sijoittuvalla AP- alueella tavoitteellinen tonttikoko on m. Metsäiselle mäelle sijoittuvalla AP- alueella tavoitteellinen tonttikoko on m. Liitekartta. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu pohjoisessa ja etelässä jo asemakaavoitettuihin alueisiin. Luonto ja luonnonympäristö Alueen pohjois- ja länsiosat ovat viljelykäytössä olevia peltoja, joilla ei ole luontoarvoja. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevassa metsässä on havaintoja liitooravista. Metsäalueelle ei osoiteta kaavassa rakentamista. Muut suojelukohteet Suunnittelualueen rakennuskannassa ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita. Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Verkakaaren liikennemelusta on laadittu selvitys (päätieverkon meluselvitys / Akukon Oy 0 ja tarkennettu selvitys suunnittelualueelta / Akukon Oy 06). Selvitysten mukaan melualueen leveys on noin 80 metriä Verkakaaren keskilinjasta. Jo rakennetuista pientaloista osa sijoittuu melualueelle. Destia Oy suunnittelee suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Lakarin entiselle kaatopaikka-alueelle ylijäämämaan ja rakennusmateriaalien kierrätyspaikkaa sekä

29 KAARNAN KAUPUNK Kaavoitus OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA A tilapäistä asfalttiasemaa. Kierrätysalueella otetaan vastaan louhetta, puhtaita maita, purkubetonia, -asfalttia ja -tiiliä. Vastaanotetut ainekset jalostetaan murskaamalla ja seulomalla, minkä jälkeen tuotteet myydään uudelleen hyödynnettäväksi. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa ovat vireillä. Yhdyskuntatekniset verkostot Alueella on osittain rakennettu yksityinen vesi- ja viemäriverkosto. Verkostot sijoittuvat Verkakaarelle, Tammirinteelle ja Paltantien itäpäähän. Yksityinen pumppaamo sijaitsee Tammirinteen eteläpäässä. Kaavatyön yhteydessä suunnitellaan tarvittava verkostojen uudistaminen ja lisärakentaminen. Tavoitteet Kaavan tarkoitus Tarkoitus on suunnitella osayleiskaavan mukainen asuinalue. Alueella tulee olemaan pääasiassa omakotitaloja ja vähäisessä määrin rivitaloja. Uusia tontteja muodostuu noin 80 kpl. Suunnittelualueella huomoidaan hulevesien käsittely ja viivytys, jotta alueen rakentaminen ei kuormita Myllyojaa. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET JA OSALLSTUMSEN JÄRJESTÄMNEN Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut, vesihuoltolaitos, sivistyspalvelut, palvelupiste Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy Ne, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Aloitusvaihe ja vireille tulo Kaavoituspäätös ja asemakaavan käynnistämissopimukset kaupunginvaltuusto , käynnistämissopimukset 0-08 kaavoituspäätöksen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan Paltan asemakaavoitettavaa aluetta voidaan laajentaa myöhemmin, mikäli alueen maanomistajat osallistuvat kaavoituksen kustannuksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavoitus- ja rakennuslautakunta..06 Asemakaavan vireille tulo Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavatyön käynnistymisestä. asemakaava tulee vireille Kaarina-lehden kuulutuksella. asemakaavatyön aloittamisesta tiedotetaan suunnittelualueen asukkaille ja maanomistajille, alueen naapureina oleville asukkaille ja maanomistajille ja kaupungin toimialoille. Tiedote sisältää kaavoituspäätöksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Hankkeesta voi lähettää palautetta kaavoitustoimeen.