Aineiston analyysi: aineiston koodaaminen, teemoittelu ja grounded theory

Transkriptio

1 Aineiston analyysi: aineiston koodaaminen, teemoittelu ja grounded theory Kvalitatiiviset menetelmät Helsingin yliopisto VTT Pekka Mattila 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 1 Sisältö 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja 2. Grounded theory (GT) eli aineistolähtöinen teoria menetelmänä: mahdollisuudet ja rajoitteet 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 2 1

2 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Toiminta, valta ja kokemus organisaation muutoksessa Tutkimus kolmesta suuryrityksestä 2003/ Varsinaisen analyysin kohteena ollut aineisto: yli 150 avointa teemahaastattelua Taustaa työlle antanut aineisto: yli 300 kirjoitettua muutoselämäkertaa Aineistonkeruu kaksivaiheisesti ( ) kolmesta suomalaisesta suuryrityksestä: Suomen Posti / Itella, Mehiläinen Yhtymä ja Vattenfall 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 3 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Sosiologi liikkeenjohdon teorian äärellä: laadullista tutkimusta numeroiden viitoittamalla tiellä Diskurssianalyysi melko huteraa tai varsin raskasta Muutospuhe omana aiheenaan Tutkijaluku ja analyyttinen lähiluku tuntuivat epämetodeilta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 4 2

3 1. Tekstianalyysi - Sarja valintoja Grounded theory / aineistolähtöinen teoria vaikutti puolestaan työläälle Lopputulosten puolinaisuus: mitä sitten? Tutkimuksen aiherajaus ja tutkimuskysymykset oppaina Vähän tutkittu alue (ei laajaa sosiologista traditiota) Integroiva tavoite Tavoitteena mallin ja jäsennyksen luominen 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 5 GT syntyi laadullista sosiologista tutkimusta varten Pohjalla Barney Glaserin ja Anselm Straussin luvulla suurten teorioiden (grand theory) perinteeseen kohdistama kritiikki Todellisuuspako Sovelluskelvottomuus (Glaser & Strauss 1999(1967).) Lähtökohtana George Herbert Meadin ajattelun pohjalta syntynyt symbolisen interaktionismin koulukunta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 6 3

4 GT-tutkimusten pääasiallisina aineistoina ovat informanttien haastattelut ja havainnointi Halu tavoittaa se, mitä osallistujat hahmottavat omana sosiaalisena todellisuutenaan Tutkija muodostaa hypoteeseja lähtökohtaisesti vasta olleessaan kentällä Teoreettinen otanta osa perusideologiaa: tutkija suuntaa ja rajaa aineistonkeruuta uudelleen sen mukaan, millaisia havaintoja ja ilmiöitä alkuvaihe paljastaa selvitettäviksi. Teoreettinen aineistonkeruu ja teorian löytäminen ovat tapahtumina yhdenaikaisia (Glaser & Strauss 1999(1967).) 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 7 GT-tutkijan on ihannetilassa voitava jatkaa aineistonkeruuta aina täydelliseen saturaatiopisteeseen asti (ei enää poikkeuksia) Teorian ytimenä kategorioiden ja niiden ominaisuuksien keskinäiset suhteet GT-teoria sisältää seuraavat elementit (Glaser & Strauss 1999(1967).) : Käsitteelliset kategoriat Näiden ominaisuudet Oletetut suhteet kategorioiden ja niiden ominaisuuksien välillä 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 8 4

5 Teoria ei "nouse aineistosta Teoriaan liittyvien käsitteiden tulee olla sekä analyyttisiä että herkistäviä Tietoiset kognitiiviset prosessit (Morse 1994.): 1. Ymmärryksen saavuttaminen (comprehending), 2. Syntetisointi (synthesizing) 3. Teoretisointi (theorizing) 4. Uudelleenkontekstualisointi (recontextualizing) 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 9 ( ) Ero sisällöllisen (substantive) ja perustavan (formative) teorian välillä Sisällöllisessä teoriassa tutkija keskittyy selkeästi yhdelle tasolle, ja teoriaan päädytään vertailevalla analyysillä yhden erityisen aihe- tai sovellusalueen sisällä Perustavaan teoriaan taas sisällytetään useita erilaisia toisiaan täydentäviä tapauksia riisuttuina kytköksistään niiden luomisen alueille 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 10 5

6 ( ) Laadun kriteerit teorian on Oltava yhtenäinen ja sen osien on kiinnityttävä luontevasti toisiinsa Oltava käsitteellisesti tiheä ja sisällettävä useita osien välisiä käsitteellisiä suhteita Selitettävä sosiaalisten yksiköiden väliset toiminnan ja vuorovaikutuksen kategoriat sekä näiden muutokset 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 11 Erään näkemyksen mukaan GT-tutkijan tulisi ihannetilanteessa olla muukalainen valitsemassaan kentässä Silti onnistumisen edellytyksenä korkea omaksumiskyky ja Hyväksyttyys yhteisössä Koulukuntariita perustajien välillä: syntyvätkö tieto ja käsitteet yksin ja vain aineistosta käsin Tiukka linja (Glaser): objektiivinen tutkija löytää teorian puhtaan induktion kautta ja varmentaa sen jatkotutkimuksin tabula rasa 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 12 6

7 Koulukuntariita perustajien välillä: syntyvätkö tieto ja käsitteet yksin ja vain aineistosta käsin Liberaali linja (Strauss): subjektiivinen tutkija synnyttää teorian induktiivis-deduktiivisen päättelyn kautta Vuorovaikutus tutkijan ja informantin välillä muovaavana tekijänä Konstruktivismi Ulkopuolinen todellisuus ja ehdot: Ehdot ovat osa itse ilmiötä tai tilannetta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 13 Oma näkökulma: Tutkija ei voi sammuttaa itseään Kokemus auttaa nopeammin jäljille Muu ympäristö tarjoaa hyödyllisiä virikkeitä Laadukas aineistolähtöinenkin tutkimus voi lainata aiemman teorian ja tutkimuksen tuloksia ja käsitteistöä silloin, kun se tuntuu istuvalta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 14 7

8 Kolmas tie: abduktio Induktion ja deduktion välimaasto Havainnoinnissa vaikuttaa ennalta tunnistettu johtoajatus Molemmista päistä lähtevä iteraatio Tutkija voi rajata tarkastelunsa niihin kysymyksiin, jotka ennakkoasetelman perusteella vaikuttavat kiinnostavimmilta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 15 Kolmas tie: abduktio Tulokulma voi tutkimusprosessin edetessä täsmentyä tai kokonaan vaihtua Useista mahdollisista selityksistä valitaan soveltuvimmalta tuntuva Lainatut herkistävät käsitteet Esimerkiksi Foucaul t tulkinta vallasta taustaparametrina 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 16 8

9 Analyysin ytiminä jatkuva vertailu, selkeä koodaus sekä teorian vaiheittainen työstäminen Jatkuvan vertailun menetelmä etenee nelivaiheisesti 1. Kategorioiden tapausten vertailu 2. Kategorioiden ja niiden ominaisuuksien integrointi 3. Teorian rajoittaminen 4. Teorian kirjoittaminen (Glaser & Strauss 1999(1967).) Alkuvaiheen apuna värikoodaus Jatkuva (ja puuduttavakin) iteraatio 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 17 Strauss ja Corbin suosittavat aineiston kolmivaiheista koodausta (Strauss & Corbin 1990.) 1. Avoin koodaaminen Kategorioille nimet haastateltavien omista ilmaisuista 2. Aksiaalinen koodaaminen: kategorioiden vertailu ja niiden välisten yhteyksien paikantaminen 3. Valikoiva koodaaminen: muutoksen kannattamisen ja vastustamisen perusprosessin paljastaminen 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 18 9

10 () Taso Nimi Tarkoitus Tulos Taso I Avoin koodaaminen Muutoksen kannattamista ja vastustamista kuvaavien käsitteiden työstäminen aineiston avulla Taso II Aksiaalinen koodaaminen Muutoksen kannattamista ja vastustamista kuvaavien käsitteiden ja kategorioiden välisten yhteyksien löytäminen Taso III Valikoiva koodaaminen Löytää muutoksen kannattamisen ja vastustamisen perusprosessi Käsitteet luotu Kategorioiden ja nimet luotu ja ominaisuudet tunnistettu Käsitteiden ja kategorioiden väliset yhteydet paikannettu ja kuvattu Päällekkäiset kategoriat yhdistetty, hierarkia muodostettu ja yläkategoriat tunnistettu Muutoksen ja vastarinnan kokonaismalli luotu kategoriarakenteen ja käsitejärjestelmän pohjalta 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 19 Koodauksen tulee olla eksplisiittistä ja selitettävissä Maalaisjärki tarpeen Luottamuksen yhden yläkategorian rakentuminen: "luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan" 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 20 10

11 Näyte tason I avoimesta koodaamisesta Lause tai lauseet Ominaisuus / sisältö ja koodi H206a: Postin puolellahan meillä on paljon semmosta ilmapiiriä ja kannanottoa ihan väärien ihmisten keskuudessa jotka on ikään kuin edunvalvonnassa, että tulee työnantajapuolelta minkä tahansa lainen ehdotus niin siinä on ikään kuin aina koira haudattuna, että sitä ei voi missään nimessä hyväksyä. H130: Ja tavallaan kuitenkin istuttiin alas, ja meillä oli erilaisia ideoita miten olis voinut markkinoita piristää ja mitä muuta ois voinut tarjota niin ne kyllä ihan systemaattisesti aina, jätettiin huomioimatta ja keskusteltiin keskustelun vuoksi mutta ei oikeesti sillä ajatuksella, että jos tästä yhdessä oikeesti saatais jotain parempaa aikaseks. H206a: Meidän henkilöstöllä ei oo kyllä kovin (iso) luottamus näitä meidän johtajia kohtaan, että ne pystyy ees tekeen järkeviä päätöksiä. Siis se, mä luulen, että aika monella on semmonen käsitys, että ne voi tyhmyyksissään tehdä jotain tämmöstä. Syntyneet vihollisasemat (A152) Kokemus sivuuttamisesta (A155) Epäusko johdon ammattitaitoon (A171) Epäusko vastuulliseen esimiestyöhön (A174) Alakategoria ja koodi Epäluottamus työnantajaan neuvotteluosa-puolena (A15) Epäluottamus johdon toimintaan (A17) 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 21 Näyte tason II aksiaalisesta koodaamisesta Alakategoria Ominaisuus / sisältö ja koodi Luottamus työnantajan huolenpitoon (A12) Epäluottamus työnantajaan neuvotteluosapuolena (A15) Epäluottamus johdon toimintaan (A17) Työnantajan näytöt > vahvistava suhde Työnantajan näytöt > heikentävä suhde Johdon näytöt > heikentävä suhde Yläkategoria Luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan (A1) (sis. myös negatiivisen ulottuvuuden) 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 22 11

12 Kolmannen tason valikoiva koodaaminen Tutkimusaiheen ytimeen kuuluvien, muutoksen kannattamiseen ja vastarintaan liittyvien luottamuksen yläkategorioiden ja niiden suhteiden ja pelkistämisen yhdeksi kokonaisesitykseksi Jäljelle jäi lopulta kolme ylätason kategoriaa: luottamus työnantajaa ja johtoa kohtaan (A1), luottamus työtovereita ja -yhteisöä kohtaan (A2) sekä kolmantena luottamus itseä kohtaan (A3) 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 23 Esiymmärrys tutkittavasta aihealueesta välttämätön ison aineiston ja laajan aiheen äärellä Aineiston (tahaton) vaiheistus: kvalitatiivinen laboratorio - muotti ja testaus 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 24 12

13 Löysinkö jotain, mitä muuten en olisi löytänyt? Tekikö metodi tutkimuksestani vakuuttavamman? Laadunvarmistus & uskottavuus Opettiko metodi itsessään jotain? Olinko tehokas? Tekisinkö uudelleen? 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 25 X. Miten sosiologia ja GT toimivat elämässä 1. Sosiologi- ja tutkijakoulutuksesta jokapäiväistä hyötyä informaatiomassojen käsittelyssä, suodattamisessa ja kriittisessä jäsentämisessä 2. Sosiologiasta on perustavaa hyötyä liike-elämässä toimivalle, sillä se auttaa ymmärtämään yritykset suhteessa kansalaisyhteiskuntaan Markkinointi ja viestintä 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 26 13

14 X. Miten sosiologia ja GT toimivat elämässä 3. Sosiologiasta on hyötyä esimiestyössä, koska se auttaa ymmärtämään työn, työpaikan ja työyhteisön sekä vallan ja hallinnan merkityksen ansaintaa, kuluttajuutta ja hallintotiedettä laajemmin 4. Sosiologiasta on haittaa arjessa, koska se pahimmillaan saa näkemään peikkoja kaikkialla ja pakenee maalaisjärkeä munkkilatinan suojiin 11/3/2010 Aineiston analyysi / VTT Pekka Mattila, Aalto 27 14