Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030"

Transkriptio

1 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne

2 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen, jonka keskuksena on Forssan kaupunki. Forssassa on monipuolinen päivittäistavarakaupan ja etenkin erikoistavarakaupan tarjonta, joka palvelee koko seudun asukkaita. Forssan sijainti Suomen kolmen suurimman kaupunkiseudun keskellä melko kaukana lähimmistä suurista kaupunkikeskuksista antaa hyvät lähtökohdat myös kaupan tarjonnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa Forssan markkina-alue voi jopa kasvaa nykyisestä. Kaupan palveluverkko vuonna 2030 perustuu seudun tulevaan väestömäärään ja sen ostovoimaan. Ennusteiden mukaan seudun väkimäärä kasvaa maltillisesti tulevaisuudessa. Yhdessä kulutuskysynnän kasvun kanssa tämä merkitsee kaupan ostovoiman selvää kasvua. Kasvava ostovoima taas tarvitsee uutta kaupan pinta-alaa, jota Forssan seudulla tarvitaan etenkin erikoistavarakaupassa useita kymmeniä tuhansia neliöitä. Päivittäistavarakaupassa pinta-alan lisätarve on vähäisempää ja tiedossa olevat hankepotentiaalit riittävät kattamaan sen. Forssan kaupan sijoittumisessa isot päätökset on viime vuosien aikana tehty, kun hypermarketit ovat sijoittuneet lähelle keskustaa taajamarakenteen sisään. Hypermarketeista on muodostunut kauppakeskustyyppisiä kokonaisuuksia erikoisliikkeineen. Citymarketin ja erityisesti Prisman myötä suurin osa erikoiskaupan ketjumyymälöistä on sijoittunut ydinkeskustan ulkopuolelle. Euromarketin ja torin ympäristön kortteleissa voi ainakin väliaikaisesti jäädä tyhjiä liiketiloja. Keskusta voi kuitenkin hyötyä lähellä sijaitsevien hypermarkettien tuomista asiakasvirroista. Pidemmällä aikavälillä ydinkeskustaan voidaan kehittää lisää liiketiloja. Näin keskustahakuinen erikoiskauppa ja kaupalliset palvelut kuten ravintolat keskittyvät melko tiiviille alueelle keskustaan ja sen välittömään tuntumaan. Keskustan ja hypermarkettien ulkopuolinen erikoiskauppa sijoittuu halpatavarataloihin ja tilaa vievän kaupan alueille, jotka ovat sijoittuneet liikenteellisesti helposti saavutettaville paikoille. Forssassa on useita tilaa vievän kaupan alueita, jotka ovat kaikki sijoittuneet joko taajamarakenteen sisälle tai aivan sen reunalle. Lähes kaikkia nykyisiä kaupan alueita on myös mahdollisuus laajentaa tai tiivistää muuttamalla rakennusten käyttötarkoitusta esimerkiksi varastotoiminnoista tilaa vievän kaupan myymälöiksi. Erikoiskaupan pinta-alan lisätarve on mahdollista toteuttaa keskustaan, sen välittömään tuntumaan sekä nykyisille

3 tilaa vievän kaupan alueille. Siten kokonaan uusia kaupan alueita ei tarvita. Seudullisesti parhaiten saavutettavissa oleva kaupan alue on valtateiden 2 ja 10 risteyksessä, jossa olisi paljon mahdollisuuksia laajentaa kaupan alueita. 3 Forssan seudun muista kunnista ostovoimavirtaus Forssaan jatkuu tulevaisuudessakin suurena etenkin erikoiskaupassa. Monipuolisen erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan suurmyymälöiden keskittyminen seudun keskukseen Forssaan hyödyttää koko seudun asukkaita, sillä ostosmatkat kauempana sijaitseviin suuriin kaupan keskuksiin vähenevät. Tammelan ja Jokioisten keskustat ja muut mahdolliset kaupan paikat sijaitsevat aivan Forssan tuntumassa, joten näissä varsinkin erikoiskaupan lisääminen on haastavaa. Sen sijaan päivittäistavarakaupan lisäämiseen on olemassa hyvät mahdollisuudet etenkin väestömäärän kasvaessa. Ypäjällä ei ole välitöntä tarvetta kaupan tarjonnan lisäämiseen, mutta hevosurheiluun liittyvien palveluiden, kaupan ja matkailutoimintojen kehittäminen voisi olla merkittävä mahdollisuus. Humppilassa on jo nykyisin kunnan omaan ostovoimaan nähden hyvä kaupan tarjonta, joka keskittyy Lasitehtaan alueelle valtatie 2:n varteen. Lasitehtaan alueen lisäksi Humppilassa tulevaisuuden mahdolliset kaupan hankkeet voisivat sijoittua myös valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle sekä suunnitellun lentokentän tuntumaan. Espoossa Saku Järvinen konsultti, KTM Entrecon Oy Kyösti Pätynen konsultti, KTM Entrecon Oy

4 4 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 Sisällysluettelo 4 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimusalue 5 2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella Kaupan liikevaihto ja myynti Päivittäistavarakaupan palveluverkko Erikoistavarakaupan palveluverkko Kaupan hankepotentiaali Väestö ja ostovoima Väestönkasvu ja väestön sijainti Väestökehitys seudulla Väestö ja työpaikat ruuduittain Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Vähittäiskaupan näkymät Forssan seudulla Kaupan kehitys Suomessa Forssan kaupan palveluverkko Yleiset kehityspiirteet Forssan keskusta Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Muun Forssan seudun palveluverkko Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä Liite: Vähittäiskaupan sanastoa ja määritelmiä 35

5 5 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Entrecon Oy laatii A-Insinöörit Oy:n alikonsulttina selvityksen kaupan palveluverkosta. Entrecon Oy:n työ on luonteeltaan kaupan palveluverkkoselvitys, jonka yhteydessä tarkastellaan myös väestöä ja työssäkäyntiä. Selvityksessä tarkastellaan Forssan seudun kaupallista rakennetta, kaupan tarjontaa ja sen kehitystä. Selvityksen perusteella luodaan kokonaiskuva kaupan rakenteesta, kehityssuunnista ja -tarpeista sekä mahdollisuuksista. Tämä kaupallinen selvitys on yksi esiselvityksistä ja toimii pohjana A-Insinöörien tekemälle Forssan seudun strategiselle rakennetarkastelulle (FOSTRA). Kaupan rakenne ja sijoittuminen vaikuttaa voimakkaasti maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen vetovoimaisuus on keskeinen menestystekijä kaikille keskuksille. Kaupan palveluverkkoselvitys on tärkeä työkalu strategiselle suunnittelulle. Tämän selvityksen lähtökohtana on kaupan nykytilanne sekä väestö- ja ostovoimatiedot. Lähtökohtana ovat myös maankäytön suunnitelmat ja etenkin Kanta-Hämeen vahvistettu maakuntakaava, josta seuraavassa on ote Forssan seudusta. Kuva 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (Hämeen liitto) 1.2 Tutkimusalue Tämän selvityksen tutkimusalueen muodostavat Forssan seudun kunnat eli Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallupin Forssan sekä läheisten kaupunkien paikallismarkkina-alueet. Markkina-aluejako perustuu Suureen Vaikutusaluetutkimukseen 2006, jossa selvitetään suomalaisten kotitalouksien ostosten tekoa ja palveluiden käyttöä omalla paikkakunnalla ja sen ulkopuolella. Forssan paikallismarkkina-alue on identtinen seutukuntajaon kanssa. Karttaan on nimetty markkina-alueiden keskuskaupunkien lisäksi Forssan seudun naapurikunnat.

6 6 Kuva 2 Forssan paikallismarkkina-alue TNS Gallupin mukaan vuonna 2006 Forssan markkina-aluetta rajoittavat etenkin suuret kaupalliset keskukset Helsinki, Tampere ja Turku sekä Hämeenlinna ja Salo. Myös Loimaan, Huittisten, Riihimäen ja Karkkilan sekä Nummelan kaupan tarjonta rajaavat Forssan markkina-aluetta. Seuraavassa kuvassa on esitetty ajoetäisyydet Forssasta lähimpiin kaupan keskuksiin. Huittinen Tampere 92 km Loimaa 67 km 38 km Forssa 56 km Hämeenlinna 91 km Turku 62 km Salo 49 km Karkkila Helsinki 116 km, Espoo 100 km Pääkaupunkiseutu Kuva 3 Etäisyydet Forssasta läheisiin kaupunkikeskuksiin

7 2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella Kaupan liikevaihto ja myynti Seuraavissa kuvissa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Forssan seudun kunnissa vuonna Liikevaihto on jaettu Tilastokeskuksen TOL2008-toimialaluokittelun mukaisesti seuraavasti: TOL 471: Supermarketit, valintamyymälät, kioskit, itsepalvelutavaratalot ja pienoistavaratalot TOL 472: Hedelmien, marjojen, vihannesten, lihatuotteiden, leipomotuotteiden, luontaistuotteiden ja muiden pt-erikoistavaroiden myynti sekä Alko TOL 474: Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot, viihde-elektroniikka TOL 475: Tekstiilit, rauta- ja rakennustarvikkeet, keittiö ja saniteettitilojen kalusteet, matot, tapetit, lattiapäällysteet, sähköiset kodinkoneet, huonekalut, valaisimet, taloustavarat, soittimet TOL 476: Kirjat, sanomalehdet, paperitavarat, urheiluvälineet, pelit, leikkikalut TOL 477: Vaatteet, jalkineet, apteekit, terveydenhoitotarvikkeet, kosmetiikka, kukat/kasvit/siemenet/lannoitteet, lemmikkieläimet, kulta/kello, valokuvausala, optinen ala, lahjatavarat/askartelu Ei sisällä TOL 473 (= ajoneuvojen polttoaineet) eikä TOL 478 (= tori- ja markkinakauppa) ja 479 (=vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä) Lähes 80 % seutukunnan vähittäiskaupasta tapahtuu Forssan kaupungissa. Toiseksi suurin liikevaihto on Humppilassa. Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulevat Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain vuonna milj. euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 4 Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. euroa) kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoistavarakaupoista 84 % liikevaihdosta eli lähes 80 miljoonaa euroa tapahtui Forssassa. Humppilan erikoiskauppojen liikevaihto oli kymmenesosa eli 8 miljoonaa euroa. Jokioisten, Tammela ja Ypäjän erikoiskauppojen liikevaihto oli suppeaa ja vaihteli 1-3 miljoonan euron välillä.

8 8 Erikoistavarakauppojen liikevaihto kunnittain vuonna milj. euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 5 Erikoiskauppojen liikevaihto kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa kahdessa kuvassa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain asukasta kohden vuonna Yksittäisten kuntien lisäksi kuvioissa on esitetty koko Forssan seudun ja Suomen asukaskohtainen liikevaihto. Koko Suomessa asukaskohtainen liikevaihto oli euroa vuonna Forssan seudun luku jäi tästä vain muutamalla eurolla. Siten Forssan seudun kaupan liikevaihto on hyvin lähelle seudun ostovoimaa ja ostovoimavirtaus on tasapainossa. Sekä Forssa että Humppila ovat selvästi valtakunnallisen tason yläpuolella ja siten ostovoimavirtaus näihin kuntiin on positiivinen. Jokioinen, Tammela ja Ypäjä jäävät kaikki alle kolmannekseen Suomen keskiarvosta, joten ostovoimavirtaus näistä kunnista ulos on huomattavaa. Erikoiskauppojen asukaskohtaisessa liikevaihdossa Forssa ja Humppila ovat edelleen ylivoimaisia. Forssassa kaikki erikoiskaupan päätoimialat ovat edustettuina ja Humppilassakin 3 toimialaa neljästä. Sen sijaan Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän tarjonta on vaatimatonta: edustettuina on lähinnä muut erikoistavarat -toimiala ja erikoiskauppojen liikevaihto on vain % valtakunnan keskiarvosta.

9 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 6 Vähittäiskaupan liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoiskauppojen liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 7 Erikoiskauppojen liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa taulukossa liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero. Lähteenä on Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin lisäksi käytetty A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Kauppa on jaettu päivittäistavarakauppaan sekä erikoiskaupan eri toimialoihin Forssassa ja Forssa seudulla vuonna 2008.

10 Taulukko 1 Vähittäiskaupan myynti (milj. ) Forssan seudulla vuonna 2008 Myynti, milj. Toimiala Forssa Muu seutu Forssan seutukunta Päivittäistavarat Pt-erikoiskauppa ja Alko Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vievä ja tietotekninen kauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Muu erikoiskauppa myymälöissä Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistäistavarakaupan (ml. Alko) myynti oli 107 ja erikoistavarakaupan 135 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupasta 73 % ja erikoistavarakaupasta 84 % tapahtui keskuskaupunki Forssassa. 2.2 Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Forssan seudun suurimmat päivittäistavaraa myymät yksiköt ovat sijoittuneet Forssan keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Seuraavassa kartassa on esitetty AC Nielsenin Myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan toimipaikat Forssassa vuonna Ympyrän koko kuvaa myymälän myyntipinta-alaa ja värit sen jakautumista päivittäis- ja erikoistavaraan. Pienimmissä myymälöissä ei erikoistavaraa ole myynnissä ollenkaan, sen sijaan etenkin hypermarketeissa saattaa olla hyvinkin laajat erikoistavaravalikoimat. Kartassa näkyvistä hypermarketeista Citymarketin ja Euromarketin pinta-aloista yli puolet on erikoistavaraa.

11 11 Kuva 8 Päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan Forssassa vuonna 2008 Forssassa on neljä yli tuhannen myyntineliön päivittäistavarakauppaa. Hypermarketit Citymarket ja Euromarket saavat seurakseen vuoden 2010 syksyllä avattavan Prisman. Suuria supermarketteja ovat S-market keskustan pohjoispuolella sekä Lidl. Muut Forssan päivittäistavarakaupat ovat pieniä alle 400 neliön lähimyymälöitä asuinalueilla tai valtateiden risteysalueelle sijoittuneita liikennepalveluasemien päivittäistavarakauppoja. Forssan ulkopuolisen seutukunnan suurimmat päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet kuntakeskuksiin, joissa jokaisessa on vähintään 2 pt-kauppaa. Lisäksi seudulla on vielä muutamia kyläkauppoja. Lisäksi seuraavassa kartassa näkyy suurena pisteenä Humppilan Suoramyynti, jonka pinta-alasta suurin osa on erikoistavaroita.

12 12 Kuva 9 Päivittäistavaramyymälät pinta-alan mukaan Forssan seudulla vuonna 2008 Seuraavassa kuvassa Forssan seudun myymälät on esitetty päivittäistavaroiden pinta-alan ja myyntitehokkuuden (euroa per neliö) mukaan. Forssan seudun päivittäistavarakaupan vuonna Myynti, euroa per neliö Pt-myyntipinta-ala Kuva 10 Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pinta-alan ja myyntitehokkuuden mukaan vuonna 2008

13 Päivittäistavarakaupan verkoston muutospaineita voidaan arvioida tarkastelemalla nykyisen myymäläverkoston neliömyyntitehoja. Alle euroa/my-m2:n myyntiteholla toimiva myymälä ei yleensä toimi taloudellisesti kannattavasti. Edellisestä kuvasta näkyy hyvin, että alhaisella myyntiteholla toimivia myymälöitä on vain muutamia yksittäisiä tapauksia eikä verkossa siten ole välittömiä harvenemispaineita. Pienten myymälöiden myyntitehot ovat siis pääosin hyvällä tasolla eli toiminta on tässä suhteessa terveellä pohjalla. Suurimpien yksiköiden eli hypermarkettien myyntitehot ovat myös melko korkeita. Keskimäärin Suomen pt-myymälöiden myyntitehokkuus oli euroa per neliö. Forssan seudun myymälöiden keskimääräinen myyntitehokkuus on tätä korkeammalla tasolla. Siten myymäläverkostossa on pikemminkin tarvetta uusille myymälöille kuin myymäläverkoston harvenemiselle. 13 Syksyllä 2010 valmistuvan Prisman myötä Forssan seutu saa uuden suurimman päivittäistavaramyymälänsä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaikki Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pt-pinta-alan mukaan vuonna 2008 sekä tilanteessa, jossa Prisma on valmistunut. Tulevaisuudessa suuret myymälät ottavat siis entistä suuremman siivun markkinoista. Päivittäistavarakaupat v pt-pinta-alan mukaan Päivittäistavarakaupat ml. Prisma pt-pinta-alan mukaan Kuva 11 Päivittäistavarakaupat Forssan seudulla pinta-alan mukaan vuonna 2008 ja Erikoistavarakaupan palveluverkko Forssan seudun erikoistavarakaupan tarjonta keskittyy pääosin Forssaan. Muissa seudun kunnissa erikoiskaupan tarjonta on melko suppeaa, ja ostovoimavirtaukset Forssaan ovat huomattavia. Muissa kunnissa erikoiskaupan tarjonta on keskittynyt pääosin kuntakeskukseen lukuun ottamatta Humppilaa, jossa Lasitehtaan alue Vt2:n varrella on kunnan merkittävä kaupan keskus. Merkittävä osa Forssan erikoistavarakaupasta tapahtuu päivittäistavaran suuryksiköiden erikoistavaosastojen kautta. Hypermarketit sekä nk. halpatavaratalot ovat merkittävässä roolissa erikoistavarakaupan tarjonnan osalta. Hypermarketeista Euromarket on sijoittunut kaupungin ydinkeskustaan ja Citymarket keskustan välittömään läheisyyteen. Halpatavarataloista Tokmanni on sijoittunut Citymarketin lähelle ja Hurrikaani Vt2:n varrelle. Halpatavaratalot eivät sisälly A.C. Nielsenin myymälärekisteriin ja valtaosa niiden pinta-alasta on erikoiskauppaa. Hypermarketit, halpatavaratalot ja muut Forssan erikoiskaupan alueet on merkitty seuraavaan karttaan.

14 ABC, Autokeidas, Gigantti, autokauppaa Tilaa vievän kaupan alue. S-market 14 Keskusta Autokauppaa, kivijalkakauppaa Tekniset, autokauppa Hurrikaani Lidl Prisma Citymarket Tarjoustalo Kuva 12 Kaupan alueet Forssassa Perinteinen kaupunkikeskusta on muodostunut torin ympärille, jonne on sijoittunut useita erikoisliikkeitä. Myös joen länsipuolella Kauppakadun varrella on erikoisliikkeiden keskittymä. Eniten erikoiskaupan ketjumyymälöitä on kuitenkin keskittynyt nykyisiin hypermarket-keskuksiin Citymarkettiin ja Euromarkettiin, joista on muodostunut vetovoimaisia kauppakeskuksia. Prisman myötä Forssaan saadaan kolmas hypermarketkauppakeskus. Keskustan sekä hypermarket-keskusten ja halpatavaratalojen ulkopuolelle kaupan alueet ovat pääosin tilaa vievää erikoiskauppaa. Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on keskustan ja Vt10:n välisellä alueelle Tampereentiellä ja Sortohaan yritysalueella. Valtateiden 2 ja 10 risteysalueelle on myös sijoittunut muutama tilaa vievän kaupan yksikkö liikennepalveluasemien läheisyyteen. Hämeentiellä tulevan Prisman pohjoispuolella on sijoittunut etenkin autokauppaa. Rautatienkadulla Vt2:n tuntumassa sekä Hurrikaaniin läheisyydessä on myös muutamia yksittäisin kaupan yksiköitä. Kaikki Forssan kaupan alueet ovat sijoittuneet keskeisille paikoille taajamarakenteen sisään tai reunalle. 2.4 Kaupan hankepotentiaali Prisma-keskus tuo uutta kaupan pinta-alaa noin kerrosneliötä. Tästä Prisman osuus on noin k-m2, josta noin 2/3 on erikoistavarakauppaa. Prisman lisäksi keskukseen sijoittuu useita erikoistavarakaupan myymälöitä sekä ravintoloita ja muita kaupallisia palveluita. Forssan keskustassa kehityspotentiaalia on useissa kiinteistöissä. Euromarket-keskusta ja viereistä linja-autoasemaa olisi mahdollista kehittää erikoiskaupan keskuksina. Myös S- marketilta tyhjilleen jääneet tilat aivan keskustan ytimessä Hämeentiellä tarjoisivat mahdollisuuden palveluiden kehittämiselle. Prisman tuoman kaupan lisäkapasiteetin vuoksi uusille erikoiskaupan tiloille voi olla vähän kysyntää lähiaikoina. Ostovoiman

15 kehittyessä tulevaisuudessa myönteisesti on keskustassa paremmat mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja uusia liiketiloja. 15 Prisman lisäksi Forssaan on tekeillä myös uusi Sale-lähimyymälä. Myös muissa Forssan seudun kunnissa on päivittäistavarakaupan laajennuksia tai uusia myymälöitä suunnitteilla. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa lisääntyy todennäköisesti ainakin Tammelassa, Jokioisilla ja Humppilassa. Erikoiskaupassa Forssan keskustan ulkopuoliset nykyiset kaupan alueet ovat kaikki potentiaalisia laajentuvia kaupan alueita tulevaisuudessa. Nykyiset kaupan alueet voivat tiivistyä ja laajentua kysynnän mukaan. Forssan ulkopuolisista kunnista erikoiskaupan lisäpotentiaalia voisi olla etenkin Humppilalla, jossa nykyisen Lasitehtaan alue ja suunnitellun lentokentän läheisiä alueita on mietitty myös kaupan sijoittumisalueina. 3. Väestö ja ostovoima 3.1 Väestönkasvu ja väestön sijainti Väestökehitys seudulla Forssan paikallismarkkina-alueella asuu noin ihmistä. Alue muodostuu keskuskaupungista Forssasta, jonka kanssa Jokioinen ja Tammela muodostavat lähes yhtenäisen kaupunkiseudun. Humppila ja Ypäjä sijaitsevat hieman kauempana Forssasta ja ovat seudun pienimmät kunnat. Seuraavassa kuviossa on esitetty väestön määrä alueen kunnissa vuodesta 1980 vuoteen 2005 sekä Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 asti. Forssan seudun väestökehitys v sekä väestöennuste v Ypäjä Tammela Jokioinen Humppila Forssa Kuva 13 Forssan seudun väestökehitys sekä väestöennuste (Tilastokeskus) Väestönkasvu Forssan seudulla vuosina oli Tämän jälkeen vuoteen 2009 mennessä väkimäärä on vähentynyt asukkaalla. Jokioisten ja Tammelan väkiluku on kasvanut vuodesta 1980 lähtien, muiden kuntien väkimäärä on pääosin

16 vähentynyt. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 kaikkien Forssan seudun kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan - prosentuaalisesti eniten Jokioisissa ja Tammelassa. 16 Seuraavissa kartoissa on kuvattu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen väkimäärän muutos kunnittain vuodesta 2008 vuoteen Forssan seutu sijaitsee kolmen Suomen merkittävimmän kasvukaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen ja Turun keskellä. Forssan seudulla ennustettu kasvu on kuitenkin melko hidasta. Lisäksi Forssan seudun etelä- ja länsipuolella sekä koko luoteiselle vyöhykkeellä on väkeään menettäviä kuntia. Kuva 14 Suomessa Asukasmäärien muutokset kunnittain v Tilastokeskuksen mukaan Etelä- Seuraavassa kartassa näkyvät asukasmäärien prosentuaaliset ja absoluuttiset muutokset kunnittain vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä Forssan seudun kasvuksi ennustetaan 3,5 % eli asukasta.

17 17 Kuva 15 Asukasmäärien muutokset kunnittain v Tilastokeskuksen mukaan Forssan seudulla ja lähikunnissa Seuraavassa kuvassa on esitetty väestö kunnittain ja alueittain ikäryhmissä vuosina 2008 ja Väestö ikäryhmittäin vuosina 2008 ja % 25 % 50 % 75 % 100 % Forssa Tammela Jokioinen Ypäjä Humppila Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa Forssa Tammela Jokioinen Ypäjä Humppila Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa Kuva 16 Asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2008 ja 2030

18 18 Forssan seudulla on muuta Kanta-Hämettä ja koko Suomea keskimäärin vanhempi väestörakenne. Työikäistä (15-64-vuotiaat) väkeä on Forssan seudulla nykyisin 64 % väestöstä, kun Kanta-Hämeessä työikäisen väestön osuus on keskimäärin 64,7 % ja koko Suomessa 66,5 %. Vuoden 2030 tilanteessa Tilastokeskuksen mukaan työikäistä väkeä on Forssan seudulla 53,8 %, Kanta-Hämeessä 56,2 % ja koko Suomessa 57,8 % väestöstä Väestö ja työpaikat ruuduittain Seuraavissa kartoissa on havainnollistettu väestön sijoittumista Forssan kaupunkiin ja koko seudulle. Kartat perustuvat Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Ensimmäisessä kartassa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduissa ja toisessa kilometrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Forssan seudun reilusta asukkaasta noin eli yli 70 % on keskittynyt ensimmäisen kartan alueelle eli Forssan, Jokioisten ja Tammelan keskustojen muodostamalle alueelle. Ainoita muita selviä väestökeskittymiä seudulla ovat Humppilan ja Ypäjän keskustaajamat. Forssan väki on keskittynyt hyvin tiiviisti pääosin valtatie 2:n itä- ja valtatie 10:n eteläpuolelle. Samalle alueelle on keskittynyt myös Forssan seudun suurimmat kaupan vyöhykkeet. Kuva 17 Asukkaat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2007

19 19 Kuva 18 Asukkaat kilometrin ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2007 Työpaikkojen sijoittumista 250 metrin ruuduissa on esitetty seuraavassa kartassa. Suurin osa työpaikoista on sijoittunut tiiviille alueelle lähelle Forssan keskustaa. Ruutuaineisto on vuoden 2005 lopusta. Kuva 19 Työpaikat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2005

20 20 Kuva 19 Työpaikat 1 km ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2005 Vuonna 2007 Forssan seudulla oli yhteensä työpaikkaa, josta eli 64 % oli Forssassa (Tilastokeskus). 3.2 Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat Forssan työpaikkaomavaraisuus on Kanta-Hämeen kunnista paras eli 127 %. Koko Forssan seudun työpaikkaomavaraisuus on 98 % eli työllisiä seudulla on vaan hieman enemmän kuin työpaikkoja. Myös tämä luku on parempi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2007) Seuraavassa kartassa on esitetty työssäkäynti eli pendelöinti Forssaan asuinkunnittain vuonna Forssalaisista eli 77 % työvoimasta kävi kotikunnassaan töissä eli 23 % Forssan työvoimasta puolestaan kävi töissä oman kotikuntansa ulkopuolella ihmistä pendelöi Forssaan, ja nämä pendelöijät näkyvät kunnittain seuraavassa kartassa. (Tilastokeskus)

21 21 Kuva 20 Työssäkäynti Forssan kaupunkiin asuinkunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus) Kesäasukkaat ja valtateillä liikkuvat ohikulkijat tuovat oman lisänsä Forssan seudun oman väestön ostovoimaan. Seuraavassa kartassa on esitetty kesämökkien määrä kunnittain vuonna Forssan seudulla oli vuonna 2007 yhteensä kesämökkiä, joista valtaosa (3 176 kpl) sijaitsi Tammelassa (Lähde: Tilastokeskus). Kuva 21 Kesämökit kunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus)

22 22 Etenkin Tammelassa kesäasukkaiden myötä kunnan asukasluku jopa tuplaantuu kesäloma-aikoina. Tällä on merkitystä Tammelan kauppojen lisäksi myös etenkin Forssan kauppojen kannalta. 3.3 Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset (Tilastokeskuksen mukaan). Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pintaalan tarve tulevaisuudessa. Ostovoimalaskelmissa käytettävä toimialajaottelu: Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut. Kulutusluvut perustuvat Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan teoksen Vähittäiskauppa Suomessa 2008 päivitettyihin ( ) maakuntakohtaisiin lukuihin vuosilta 2008 ja Tässä selvityksessä on käytetty Kanta-Hämeen maakunnan kulutuslukuja. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Taloudellisesta taantumasta johtuvan epävarmuuden vuoksi kulutusluvun kasvulle on arvioitu toimialoittain nopean sekä hitaan kasvun mukainen kehitys sekä niistä johdettu keskiarvo seuraavien oletusten mukaisesti: Hidas kasvu vuoden 2010 kulutuksen kasvu 0 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 on 2 %/v. ja vuosina ,5 %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen % /v. ja vuosina ,5 %/v. Nopea kasvu kasvu alkaa jo vuonna 2010, jolloin erikoistavarakaupan kasvu on 2 % ja päivittäistavarakaupan kasvu 1 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. Keskiarvo Kahden edellisen keskiarvo

23 23 Taulukko 2 Kaupan kulutusluvut ( per asukas) nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoissa v Kulutusluvut, nopea kasvu Kanta-Häme Päivittäistavarakauppa ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Kulutusluvut, hidas kasvu Kanta-Häme Päivittäistavarakauppa ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Tilastokeskuksen väestöennusteen ja edellä esitettyjen kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan ostovoima Forssan markkina-alueella vuosina , 2020 ja Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Forssan seudun päivittäistavaroiden ostovoima kasvoi noin 1,9 % lamasta huolimatta. Päivittäistavarakaupan ostovoima vuosina , 2020 ja milj. euroa Hidas Keskiarvo Nopea Kuva 22 Päivittäistavarakaupan ostovoima (milj. ) eri kasvuvaihtoehdoilla Forssan seudulla v

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Ylivieskan kaupan rakenne

Ylivieskan kaupan rakenne 25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana 2.11.2004 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Saarijärvi ja Pylkönmäki

Saarijärvi ja Pylkönmäki 5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Seinäjoki kauppapaikkana

Seinäjoki kauppapaikkana Seinäjoki kauppapaikkana Tervetuloa Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin! Seinäjoen kaupunki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista ja kehittyvistä keskuksista. Kasvun eväät ovat syntyneet kaupungin väkiluvun

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot