Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030"

Transkriptio

1 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne

2 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen, jonka keskuksena on Forssan kaupunki. Forssassa on monipuolinen päivittäistavarakaupan ja etenkin erikoistavarakaupan tarjonta, joka palvelee koko seudun asukkaita. Forssan sijainti Suomen kolmen suurimman kaupunkiseudun keskellä melko kaukana lähimmistä suurista kaupunkikeskuksista antaa hyvät lähtökohdat myös kaupan tarjonnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa Forssan markkina-alue voi jopa kasvaa nykyisestä. Kaupan palveluverkko vuonna 2030 perustuu seudun tulevaan väestömäärään ja sen ostovoimaan. Ennusteiden mukaan seudun väkimäärä kasvaa maltillisesti tulevaisuudessa. Yhdessä kulutuskysynnän kasvun kanssa tämä merkitsee kaupan ostovoiman selvää kasvua. Kasvava ostovoima taas tarvitsee uutta kaupan pinta-alaa, jota Forssan seudulla tarvitaan etenkin erikoistavarakaupassa useita kymmeniä tuhansia neliöitä. Päivittäistavarakaupassa pinta-alan lisätarve on vähäisempää ja tiedossa olevat hankepotentiaalit riittävät kattamaan sen. Forssan kaupan sijoittumisessa isot päätökset on viime vuosien aikana tehty, kun hypermarketit ovat sijoittuneet lähelle keskustaa taajamarakenteen sisään. Hypermarketeista on muodostunut kauppakeskustyyppisiä kokonaisuuksia erikoisliikkeineen. Citymarketin ja erityisesti Prisman myötä suurin osa erikoiskaupan ketjumyymälöistä on sijoittunut ydinkeskustan ulkopuolelle. Euromarketin ja torin ympäristön kortteleissa voi ainakin väliaikaisesti jäädä tyhjiä liiketiloja. Keskusta voi kuitenkin hyötyä lähellä sijaitsevien hypermarkettien tuomista asiakasvirroista. Pidemmällä aikavälillä ydinkeskustaan voidaan kehittää lisää liiketiloja. Näin keskustahakuinen erikoiskauppa ja kaupalliset palvelut kuten ravintolat keskittyvät melko tiiviille alueelle keskustaan ja sen välittömään tuntumaan. Keskustan ja hypermarkettien ulkopuolinen erikoiskauppa sijoittuu halpatavarataloihin ja tilaa vievän kaupan alueille, jotka ovat sijoittuneet liikenteellisesti helposti saavutettaville paikoille. Forssassa on useita tilaa vievän kaupan alueita, jotka ovat kaikki sijoittuneet joko taajamarakenteen sisälle tai aivan sen reunalle. Lähes kaikkia nykyisiä kaupan alueita on myös mahdollisuus laajentaa tai tiivistää muuttamalla rakennusten käyttötarkoitusta esimerkiksi varastotoiminnoista tilaa vievän kaupan myymälöiksi. Erikoiskaupan pinta-alan lisätarve on mahdollista toteuttaa keskustaan, sen välittömään tuntumaan sekä nykyisille

3 tilaa vievän kaupan alueille. Siten kokonaan uusia kaupan alueita ei tarvita. Seudullisesti parhaiten saavutettavissa oleva kaupan alue on valtateiden 2 ja 10 risteyksessä, jossa olisi paljon mahdollisuuksia laajentaa kaupan alueita. 3 Forssan seudun muista kunnista ostovoimavirtaus Forssaan jatkuu tulevaisuudessakin suurena etenkin erikoiskaupassa. Monipuolisen erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan suurmyymälöiden keskittyminen seudun keskukseen Forssaan hyödyttää koko seudun asukkaita, sillä ostosmatkat kauempana sijaitseviin suuriin kaupan keskuksiin vähenevät. Tammelan ja Jokioisten keskustat ja muut mahdolliset kaupan paikat sijaitsevat aivan Forssan tuntumassa, joten näissä varsinkin erikoiskaupan lisääminen on haastavaa. Sen sijaan päivittäistavarakaupan lisäämiseen on olemassa hyvät mahdollisuudet etenkin väestömäärän kasvaessa. Ypäjällä ei ole välitöntä tarvetta kaupan tarjonnan lisäämiseen, mutta hevosurheiluun liittyvien palveluiden, kaupan ja matkailutoimintojen kehittäminen voisi olla merkittävä mahdollisuus. Humppilassa on jo nykyisin kunnan omaan ostovoimaan nähden hyvä kaupan tarjonta, joka keskittyy Lasitehtaan alueelle valtatie 2:n varteen. Lasitehtaan alueen lisäksi Humppilassa tulevaisuuden mahdolliset kaupan hankkeet voisivat sijoittua myös valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle sekä suunnitellun lentokentän tuntumaan. Espoossa Saku Järvinen konsultti, KTM Entrecon Oy Kyösti Pätynen konsultti, KTM Entrecon Oy

4 4 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 Sisällysluettelo 4 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimusalue 5 2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella Kaupan liikevaihto ja myynti Päivittäistavarakaupan palveluverkko Erikoistavarakaupan palveluverkko Kaupan hankepotentiaali Väestö ja ostovoima Väestönkasvu ja väestön sijainti Väestökehitys seudulla Väestö ja työpaikat ruuduittain Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Vähittäiskaupan näkymät Forssan seudulla Kaupan kehitys Suomessa Forssan kaupan palveluverkko Yleiset kehityspiirteet Forssan keskusta Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Muun Forssan seudun palveluverkko Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä Liite: Vähittäiskaupan sanastoa ja määritelmiä 35

5 5 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Entrecon Oy laatii A-Insinöörit Oy:n alikonsulttina selvityksen kaupan palveluverkosta. Entrecon Oy:n työ on luonteeltaan kaupan palveluverkkoselvitys, jonka yhteydessä tarkastellaan myös väestöä ja työssäkäyntiä. Selvityksessä tarkastellaan Forssan seudun kaupallista rakennetta, kaupan tarjontaa ja sen kehitystä. Selvityksen perusteella luodaan kokonaiskuva kaupan rakenteesta, kehityssuunnista ja -tarpeista sekä mahdollisuuksista. Tämä kaupallinen selvitys on yksi esiselvityksistä ja toimii pohjana A-Insinöörien tekemälle Forssan seudun strategiselle rakennetarkastelulle (FOSTRA). Kaupan rakenne ja sijoittuminen vaikuttaa voimakkaasti maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen vetovoimaisuus on keskeinen menestystekijä kaikille keskuksille. Kaupan palveluverkkoselvitys on tärkeä työkalu strategiselle suunnittelulle. Tämän selvityksen lähtökohtana on kaupan nykytilanne sekä väestö- ja ostovoimatiedot. Lähtökohtana ovat myös maankäytön suunnitelmat ja etenkin Kanta-Hämeen vahvistettu maakuntakaava, josta seuraavassa on ote Forssan seudusta. Kuva 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (Hämeen liitto) 1.2 Tutkimusalue Tämän selvityksen tutkimusalueen muodostavat Forssan seudun kunnat eli Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallupin Forssan sekä läheisten kaupunkien paikallismarkkina-alueet. Markkina-aluejako perustuu Suureen Vaikutusaluetutkimukseen 2006, jossa selvitetään suomalaisten kotitalouksien ostosten tekoa ja palveluiden käyttöä omalla paikkakunnalla ja sen ulkopuolella. Forssan paikallismarkkina-alue on identtinen seutukuntajaon kanssa. Karttaan on nimetty markkina-alueiden keskuskaupunkien lisäksi Forssan seudun naapurikunnat.

6 6 Kuva 2 Forssan paikallismarkkina-alue TNS Gallupin mukaan vuonna 2006 Forssan markkina-aluetta rajoittavat etenkin suuret kaupalliset keskukset Helsinki, Tampere ja Turku sekä Hämeenlinna ja Salo. Myös Loimaan, Huittisten, Riihimäen ja Karkkilan sekä Nummelan kaupan tarjonta rajaavat Forssan markkina-aluetta. Seuraavassa kuvassa on esitetty ajoetäisyydet Forssasta lähimpiin kaupan keskuksiin. Huittinen Tampere 92 km Loimaa 67 km 38 km Forssa 56 km Hämeenlinna 91 km Turku 62 km Salo 49 km Karkkila Helsinki 116 km, Espoo 100 km Pääkaupunkiseutu Kuva 3 Etäisyydet Forssasta läheisiin kaupunkikeskuksiin

7 2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella Kaupan liikevaihto ja myynti Seuraavissa kuvissa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Forssan seudun kunnissa vuonna Liikevaihto on jaettu Tilastokeskuksen TOL2008-toimialaluokittelun mukaisesti seuraavasti: TOL 471: Supermarketit, valintamyymälät, kioskit, itsepalvelutavaratalot ja pienoistavaratalot TOL 472: Hedelmien, marjojen, vihannesten, lihatuotteiden, leipomotuotteiden, luontaistuotteiden ja muiden pt-erikoistavaroiden myynti sekä Alko TOL 474: Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot, viihde-elektroniikka TOL 475: Tekstiilit, rauta- ja rakennustarvikkeet, keittiö ja saniteettitilojen kalusteet, matot, tapetit, lattiapäällysteet, sähköiset kodinkoneet, huonekalut, valaisimet, taloustavarat, soittimet TOL 476: Kirjat, sanomalehdet, paperitavarat, urheiluvälineet, pelit, leikkikalut TOL 477: Vaatteet, jalkineet, apteekit, terveydenhoitotarvikkeet, kosmetiikka, kukat/kasvit/siemenet/lannoitteet, lemmikkieläimet, kulta/kello, valokuvausala, optinen ala, lahjatavarat/askartelu Ei sisällä TOL 473 (= ajoneuvojen polttoaineet) eikä TOL 478 (= tori- ja markkinakauppa) ja 479 (=vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä) Lähes 80 % seutukunnan vähittäiskaupasta tapahtuu Forssan kaupungissa. Toiseksi suurin liikevaihto on Humppilassa. Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulevat Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain vuonna milj. euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 4 Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. euroa) kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoistavarakaupoista 84 % liikevaihdosta eli lähes 80 miljoonaa euroa tapahtui Forssassa. Humppilan erikoiskauppojen liikevaihto oli kymmenesosa eli 8 miljoonaa euroa. Jokioisten, Tammela ja Ypäjän erikoiskauppojen liikevaihto oli suppeaa ja vaihteli 1-3 miljoonan euron välillä.

8 8 Erikoistavarakauppojen liikevaihto kunnittain vuonna milj. euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 5 Erikoiskauppojen liikevaihto kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa kahdessa kuvassa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain asukasta kohden vuonna Yksittäisten kuntien lisäksi kuvioissa on esitetty koko Forssan seudun ja Suomen asukaskohtainen liikevaihto. Koko Suomessa asukaskohtainen liikevaihto oli euroa vuonna Forssan seudun luku jäi tästä vain muutamalla eurolla. Siten Forssan seudun kaupan liikevaihto on hyvin lähelle seudun ostovoimaa ja ostovoimavirtaus on tasapainossa. Sekä Forssa että Humppila ovat selvästi valtakunnallisen tason yläpuolella ja siten ostovoimavirtaus näihin kuntiin on positiivinen. Jokioinen, Tammela ja Ypäjä jäävät kaikki alle kolmannekseen Suomen keskiarvosta, joten ostovoimavirtaus näistä kunnista ulos on huomattavaa. Erikoiskauppojen asukaskohtaisessa liikevaihdossa Forssa ja Humppila ovat edelleen ylivoimaisia. Forssassa kaikki erikoiskaupan päätoimialat ovat edustettuina ja Humppilassakin 3 toimialaa neljästä. Sen sijaan Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän tarjonta on vaatimatonta: edustettuina on lähinnä muut erikoistavarat -toimiala ja erikoiskauppojen liikevaihto on vain % valtakunnan keskiarvosta.

9 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 6 Vähittäiskaupan liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoiskauppojen liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna euroa Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 7 Erikoiskauppojen liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa taulukossa liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero. Lähteenä on Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin lisäksi käytetty A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Kauppa on jaettu päivittäistavarakauppaan sekä erikoiskaupan eri toimialoihin Forssassa ja Forssa seudulla vuonna 2008.

10 Taulukko 1 Vähittäiskaupan myynti (milj. ) Forssan seudulla vuonna 2008 Myynti, milj. Toimiala Forssa Muu seutu Forssan seutukunta Päivittäistavarat Pt-erikoiskauppa ja Alko Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vievä ja tietotekninen kauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Muu erikoiskauppa myymälöissä Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistäistavarakaupan (ml. Alko) myynti oli 107 ja erikoistavarakaupan 135 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupasta 73 % ja erikoistavarakaupasta 84 % tapahtui keskuskaupunki Forssassa. 2.2 Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Forssan seudun suurimmat päivittäistavaraa myymät yksiköt ovat sijoittuneet Forssan keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Seuraavassa kartassa on esitetty AC Nielsenin Myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan toimipaikat Forssassa vuonna Ympyrän koko kuvaa myymälän myyntipinta-alaa ja värit sen jakautumista päivittäis- ja erikoistavaraan. Pienimmissä myymälöissä ei erikoistavaraa ole myynnissä ollenkaan, sen sijaan etenkin hypermarketeissa saattaa olla hyvinkin laajat erikoistavaravalikoimat. Kartassa näkyvistä hypermarketeista Citymarketin ja Euromarketin pinta-aloista yli puolet on erikoistavaraa.

11 11 Kuva 8 Päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan Forssassa vuonna 2008 Forssassa on neljä yli tuhannen myyntineliön päivittäistavarakauppaa. Hypermarketit Citymarket ja Euromarket saavat seurakseen vuoden 2010 syksyllä avattavan Prisman. Suuria supermarketteja ovat S-market keskustan pohjoispuolella sekä Lidl. Muut Forssan päivittäistavarakaupat ovat pieniä alle 400 neliön lähimyymälöitä asuinalueilla tai valtateiden risteysalueelle sijoittuneita liikennepalveluasemien päivittäistavarakauppoja. Forssan ulkopuolisen seutukunnan suurimmat päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet kuntakeskuksiin, joissa jokaisessa on vähintään 2 pt-kauppaa. Lisäksi seudulla on vielä muutamia kyläkauppoja. Lisäksi seuraavassa kartassa näkyy suurena pisteenä Humppilan Suoramyynti, jonka pinta-alasta suurin osa on erikoistavaroita.

12 12 Kuva 9 Päivittäistavaramyymälät pinta-alan mukaan Forssan seudulla vuonna 2008 Seuraavassa kuvassa Forssan seudun myymälät on esitetty päivittäistavaroiden pinta-alan ja myyntitehokkuuden (euroa per neliö) mukaan. Forssan seudun päivittäistavarakaupan vuonna Myynti, euroa per neliö Pt-myyntipinta-ala Kuva 10 Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pinta-alan ja myyntitehokkuuden mukaan vuonna 2008

13 Päivittäistavarakaupan verkoston muutospaineita voidaan arvioida tarkastelemalla nykyisen myymäläverkoston neliömyyntitehoja. Alle euroa/my-m2:n myyntiteholla toimiva myymälä ei yleensä toimi taloudellisesti kannattavasti. Edellisestä kuvasta näkyy hyvin, että alhaisella myyntiteholla toimivia myymälöitä on vain muutamia yksittäisiä tapauksia eikä verkossa siten ole välittömiä harvenemispaineita. Pienten myymälöiden myyntitehot ovat siis pääosin hyvällä tasolla eli toiminta on tässä suhteessa terveellä pohjalla. Suurimpien yksiköiden eli hypermarkettien myyntitehot ovat myös melko korkeita. Keskimäärin Suomen pt-myymälöiden myyntitehokkuus oli euroa per neliö. Forssan seudun myymälöiden keskimääräinen myyntitehokkuus on tätä korkeammalla tasolla. Siten myymäläverkostossa on pikemminkin tarvetta uusille myymälöille kuin myymäläverkoston harvenemiselle. 13 Syksyllä 2010 valmistuvan Prisman myötä Forssan seutu saa uuden suurimman päivittäistavaramyymälänsä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaikki Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pt-pinta-alan mukaan vuonna 2008 sekä tilanteessa, jossa Prisma on valmistunut. Tulevaisuudessa suuret myymälät ottavat siis entistä suuremman siivun markkinoista. Päivittäistavarakaupat v pt-pinta-alan mukaan Päivittäistavarakaupat ml. Prisma pt-pinta-alan mukaan Kuva 11 Päivittäistavarakaupat Forssan seudulla pinta-alan mukaan vuonna 2008 ja Erikoistavarakaupan palveluverkko Forssan seudun erikoistavarakaupan tarjonta keskittyy pääosin Forssaan. Muissa seudun kunnissa erikoiskaupan tarjonta on melko suppeaa, ja ostovoimavirtaukset Forssaan ovat huomattavia. Muissa kunnissa erikoiskaupan tarjonta on keskittynyt pääosin kuntakeskukseen lukuun ottamatta Humppilaa, jossa Lasitehtaan alue Vt2:n varrella on kunnan merkittävä kaupan keskus. Merkittävä osa Forssan erikoistavarakaupasta tapahtuu päivittäistavaran suuryksiköiden erikoistavaosastojen kautta. Hypermarketit sekä nk. halpatavaratalot ovat merkittävässä roolissa erikoistavarakaupan tarjonnan osalta. Hypermarketeista Euromarket on sijoittunut kaupungin ydinkeskustaan ja Citymarket keskustan välittömään läheisyyteen. Halpatavarataloista Tokmanni on sijoittunut Citymarketin lähelle ja Hurrikaani Vt2:n varrelle. Halpatavaratalot eivät sisälly A.C. Nielsenin myymälärekisteriin ja valtaosa niiden pinta-alasta on erikoiskauppaa. Hypermarketit, halpatavaratalot ja muut Forssan erikoiskaupan alueet on merkitty seuraavaan karttaan.

14 ABC, Autokeidas, Gigantti, autokauppaa Tilaa vievän kaupan alue. S-market 14 Keskusta Autokauppaa, kivijalkakauppaa Tekniset, autokauppa Hurrikaani Lidl Prisma Citymarket Tarjoustalo Kuva 12 Kaupan alueet Forssassa Perinteinen kaupunkikeskusta on muodostunut torin ympärille, jonne on sijoittunut useita erikoisliikkeitä. Myös joen länsipuolella Kauppakadun varrella on erikoisliikkeiden keskittymä. Eniten erikoiskaupan ketjumyymälöitä on kuitenkin keskittynyt nykyisiin hypermarket-keskuksiin Citymarkettiin ja Euromarkettiin, joista on muodostunut vetovoimaisia kauppakeskuksia. Prisman myötä Forssaan saadaan kolmas hypermarketkauppakeskus. Keskustan sekä hypermarket-keskusten ja halpatavaratalojen ulkopuolelle kaupan alueet ovat pääosin tilaa vievää erikoiskauppaa. Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on keskustan ja Vt10:n välisellä alueelle Tampereentiellä ja Sortohaan yritysalueella. Valtateiden 2 ja 10 risteysalueelle on myös sijoittunut muutama tilaa vievän kaupan yksikkö liikennepalveluasemien läheisyyteen. Hämeentiellä tulevan Prisman pohjoispuolella on sijoittunut etenkin autokauppaa. Rautatienkadulla Vt2:n tuntumassa sekä Hurrikaaniin läheisyydessä on myös muutamia yksittäisin kaupan yksiköitä. Kaikki Forssan kaupan alueet ovat sijoittuneet keskeisille paikoille taajamarakenteen sisään tai reunalle. 2.4 Kaupan hankepotentiaali Prisma-keskus tuo uutta kaupan pinta-alaa noin kerrosneliötä. Tästä Prisman osuus on noin k-m2, josta noin 2/3 on erikoistavarakauppaa. Prisman lisäksi keskukseen sijoittuu useita erikoistavarakaupan myymälöitä sekä ravintoloita ja muita kaupallisia palveluita. Forssan keskustassa kehityspotentiaalia on useissa kiinteistöissä. Euromarket-keskusta ja viereistä linja-autoasemaa olisi mahdollista kehittää erikoiskaupan keskuksina. Myös S- marketilta tyhjilleen jääneet tilat aivan keskustan ytimessä Hämeentiellä tarjoisivat mahdollisuuden palveluiden kehittämiselle. Prisman tuoman kaupan lisäkapasiteetin vuoksi uusille erikoiskaupan tiloille voi olla vähän kysyntää lähiaikoina. Ostovoiman

15 kehittyessä tulevaisuudessa myönteisesti on keskustassa paremmat mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja uusia liiketiloja. 15 Prisman lisäksi Forssaan on tekeillä myös uusi Sale-lähimyymälä. Myös muissa Forssan seudun kunnissa on päivittäistavarakaupan laajennuksia tai uusia myymälöitä suunnitteilla. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa lisääntyy todennäköisesti ainakin Tammelassa, Jokioisilla ja Humppilassa. Erikoiskaupassa Forssan keskustan ulkopuoliset nykyiset kaupan alueet ovat kaikki potentiaalisia laajentuvia kaupan alueita tulevaisuudessa. Nykyiset kaupan alueet voivat tiivistyä ja laajentua kysynnän mukaan. Forssan ulkopuolisista kunnista erikoiskaupan lisäpotentiaalia voisi olla etenkin Humppilalla, jossa nykyisen Lasitehtaan alue ja suunnitellun lentokentän läheisiä alueita on mietitty myös kaupan sijoittumisalueina. 3. Väestö ja ostovoima 3.1 Väestönkasvu ja väestön sijainti Väestökehitys seudulla Forssan paikallismarkkina-alueella asuu noin ihmistä. Alue muodostuu keskuskaupungista Forssasta, jonka kanssa Jokioinen ja Tammela muodostavat lähes yhtenäisen kaupunkiseudun. Humppila ja Ypäjä sijaitsevat hieman kauempana Forssasta ja ovat seudun pienimmät kunnat. Seuraavassa kuviossa on esitetty väestön määrä alueen kunnissa vuodesta 1980 vuoteen 2005 sekä Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 asti. Forssan seudun väestökehitys v sekä väestöennuste v Ypäjä Tammela Jokioinen Humppila Forssa Kuva 13 Forssan seudun väestökehitys sekä väestöennuste (Tilastokeskus) Väestönkasvu Forssan seudulla vuosina oli Tämän jälkeen vuoteen 2009 mennessä väkimäärä on vähentynyt asukkaalla. Jokioisten ja Tammelan väkiluku on kasvanut vuodesta 1980 lähtien, muiden kuntien väkimäärä on pääosin

16 vähentynyt. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 kaikkien Forssan seudun kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan - prosentuaalisesti eniten Jokioisissa ja Tammelassa. 16 Seuraavissa kartoissa on kuvattu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen väkimäärän muutos kunnittain vuodesta 2008 vuoteen Forssan seutu sijaitsee kolmen Suomen merkittävimmän kasvukaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen ja Turun keskellä. Forssan seudulla ennustettu kasvu on kuitenkin melko hidasta. Lisäksi Forssan seudun etelä- ja länsipuolella sekä koko luoteiselle vyöhykkeellä on väkeään menettäviä kuntia. Kuva 14 Suomessa Asukasmäärien muutokset kunnittain v Tilastokeskuksen mukaan Etelä- Seuraavassa kartassa näkyvät asukasmäärien prosentuaaliset ja absoluuttiset muutokset kunnittain vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä Forssan seudun kasvuksi ennustetaan 3,5 % eli asukasta.

17 17 Kuva 15 Asukasmäärien muutokset kunnittain v Tilastokeskuksen mukaan Forssan seudulla ja lähikunnissa Seuraavassa kuvassa on esitetty väestö kunnittain ja alueittain ikäryhmissä vuosina 2008 ja Väestö ikäryhmittäin vuosina 2008 ja % 25 % 50 % 75 % 100 % Forssa Tammela Jokioinen Ypäjä Humppila Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa Forssa Tammela Jokioinen Ypäjä Humppila Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa Kuva 16 Asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2008 ja 2030

18 18 Forssan seudulla on muuta Kanta-Hämettä ja koko Suomea keskimäärin vanhempi väestörakenne. Työikäistä (15-64-vuotiaat) väkeä on Forssan seudulla nykyisin 64 % väestöstä, kun Kanta-Hämeessä työikäisen väestön osuus on keskimäärin 64,7 % ja koko Suomessa 66,5 %. Vuoden 2030 tilanteessa Tilastokeskuksen mukaan työikäistä väkeä on Forssan seudulla 53,8 %, Kanta-Hämeessä 56,2 % ja koko Suomessa 57,8 % väestöstä Väestö ja työpaikat ruuduittain Seuraavissa kartoissa on havainnollistettu väestön sijoittumista Forssan kaupunkiin ja koko seudulle. Kartat perustuvat Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Ensimmäisessä kartassa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduissa ja toisessa kilometrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Forssan seudun reilusta asukkaasta noin eli yli 70 % on keskittynyt ensimmäisen kartan alueelle eli Forssan, Jokioisten ja Tammelan keskustojen muodostamalle alueelle. Ainoita muita selviä väestökeskittymiä seudulla ovat Humppilan ja Ypäjän keskustaajamat. Forssan väki on keskittynyt hyvin tiiviisti pääosin valtatie 2:n itä- ja valtatie 10:n eteläpuolelle. Samalle alueelle on keskittynyt myös Forssan seudun suurimmat kaupan vyöhykkeet. Kuva 17 Asukkaat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2007

19 19 Kuva 18 Asukkaat kilometrin ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2007 Työpaikkojen sijoittumista 250 metrin ruuduissa on esitetty seuraavassa kartassa. Suurin osa työpaikoista on sijoittunut tiiviille alueelle lähelle Forssan keskustaa. Ruutuaineisto on vuoden 2005 lopusta. Kuva 19 Työpaikat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2005

20 20 Kuva 19 Työpaikat 1 km ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2005 Vuonna 2007 Forssan seudulla oli yhteensä työpaikkaa, josta eli 64 % oli Forssassa (Tilastokeskus). 3.2 Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat Forssan työpaikkaomavaraisuus on Kanta-Hämeen kunnista paras eli 127 %. Koko Forssan seudun työpaikkaomavaraisuus on 98 % eli työllisiä seudulla on vaan hieman enemmän kuin työpaikkoja. Myös tämä luku on parempi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2007) Seuraavassa kartassa on esitetty työssäkäynti eli pendelöinti Forssaan asuinkunnittain vuonna Forssalaisista eli 77 % työvoimasta kävi kotikunnassaan töissä eli 23 % Forssan työvoimasta puolestaan kävi töissä oman kotikuntansa ulkopuolella ihmistä pendelöi Forssaan, ja nämä pendelöijät näkyvät kunnittain seuraavassa kartassa. (Tilastokeskus)

21 21 Kuva 20 Työssäkäynti Forssan kaupunkiin asuinkunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus) Kesäasukkaat ja valtateillä liikkuvat ohikulkijat tuovat oman lisänsä Forssan seudun oman väestön ostovoimaan. Seuraavassa kartassa on esitetty kesämökkien määrä kunnittain vuonna Forssan seudulla oli vuonna 2007 yhteensä kesämökkiä, joista valtaosa (3 176 kpl) sijaitsi Tammelassa (Lähde: Tilastokeskus). Kuva 21 Kesämökit kunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus)

22 22 Etenkin Tammelassa kesäasukkaiden myötä kunnan asukasluku jopa tuplaantuu kesäloma-aikoina. Tällä on merkitystä Tammelan kauppojen lisäksi myös etenkin Forssan kauppojen kannalta. 3.3 Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset (Tilastokeskuksen mukaan). Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pintaalan tarve tulevaisuudessa. Ostovoimalaskelmissa käytettävä toimialajaottelu: Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut. Kulutusluvut perustuvat Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan teoksen Vähittäiskauppa Suomessa 2008 päivitettyihin ( ) maakuntakohtaisiin lukuihin vuosilta 2008 ja Tässä selvityksessä on käytetty Kanta-Hämeen maakunnan kulutuslukuja. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Taloudellisesta taantumasta johtuvan epävarmuuden vuoksi kulutusluvun kasvulle on arvioitu toimialoittain nopean sekä hitaan kasvun mukainen kehitys sekä niistä johdettu keskiarvo seuraavien oletusten mukaisesti: Hidas kasvu vuoden 2010 kulutuksen kasvu 0 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 on 2 %/v. ja vuosina ,5 %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen % /v. ja vuosina ,5 %/v. Nopea kasvu kasvu alkaa jo vuonna 2010, jolloin erikoistavarakaupan kasvu on 2 % ja päivittäistavarakaupan kasvu 1 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. Keskiarvo Kahden edellisen keskiarvo

23 23 Taulukko 2 Kaupan kulutusluvut ( per asukas) nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoissa v Kulutusluvut, nopea kasvu Kanta-Häme Päivittäistavarakauppa ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Kulutusluvut, hidas kasvu Kanta-Häme Päivittäistavarakauppa ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Tilastokeskuksen väestöennusteen ja edellä esitettyjen kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan ostovoima Forssan markkina-alueella vuosina , 2020 ja Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Forssan seudun päivittäistavaroiden ostovoima kasvoi noin 1,9 % lamasta huolimatta. Päivittäistavarakaupan ostovoima vuosina , 2020 ja milj. euroa Hidas Keskiarvo Nopea Kuva 22 Päivittäistavarakaupan ostovoima (milj. ) eri kasvuvaihtoehdoilla Forssan seudulla v

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

KODIN KESKUS, JOENSUU m²

KODIN KESKUS, JOENSUU m² KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI LIIKERAKENNUS VUOKRATAAN TOIMITILAA Joensuun Raatekankaalle keskeiselle kaupan alueelle Lieksaan ja Nurmekseen sekä Kontiolahdelle/Kajaaniin

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q Mikko Helander

Osavuosikatsaus Q Mikko Helander Osavuosikatsaus Q3 2016 26.10.2016 Mikko Helander Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle Kesko Food Russia Holding Oy on 26.10.2016 sopinut myyvänsä päivittäistavarakaupan liiketoimintansa

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin? Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot