JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

2 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa lisääntyvään kysyntään uusia kauppapaikkoja kehittämällä ja nykyisiä kaupallisia keskuksia laajentamalla. Järvenpäähän on osoitettavissa mittavat kaupan lisäpinta-alan tarpeet vuoteen 2010 ja edelleen vuoteen 2020 mennessä. Järvenpäässä onkin vireillä uusia kauppapaikkahankkeita sekä keskustassa että keskustan ulkopuolella. Ns. Terholan tavarataloa suunnitellaan keskustan ulkopuolelle Terholan alueelle, jossa nykyään sijaitsevat mm. Citymarket ja Lidl. Terholan tavaratalo luokitellaan halpatavarataloksi, jonka liikeideaan kuuluu myydä edulliseen hintaan pääasiassa erikoistavaroita. Myyntipinta-alaltaan myymälä olisi noin neliötä, josta noin neliötä olisi päivittäistavaroita ja loput pääasiassa tilaa vievää erikoistavarakauppaa. Valikoimiin kuuluisivat myös ns. keskustahakuinen erikoistavarakauppa eli mm. vaatetus. Terholan tavaratalo edesauttaisi osaltaan koko Terholan alueen toimialan kehittymistä entistä enemmän kaupan suuntaan ja kaupunkirakenteeltaan kaupunkimaisempaan suuntaan. Terholan tavaratalo kilpailee pääasiassa suurten kaupan yksiköiden kanssa. Päivittäistavarakaupassa kilpailijoita ovat etenkin hypermarketit Prisma ja Citymarket sekä Lidl. Erikoistavarakaupassa kilpailijoita ovat etenkin hypermarketit. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kilpailu ulottuu jossain määrin myös Järvenpään keskustan erikoismyymälöihin. Vaikutus keskustaan on kuitenkin kokonaisuuteen nähden vähäinen. Tilaa vievän kaupan osalta Terholan tavaratalo tuo markkinoille uutta tarjontaa, jota ei nykyisin juuri Järvenpäästä löydy. Sijainti kaupan verkostorakenteen sekä tulevan väestökehityksen kannalta on hyvä. Keskustan ja keskustan ulkopuolisen kaupan roolijako selkeytyy ennestään keskustan kehittyessä laadukkaaseen ja monipuoliseen erikoistavarakaupan suuntaan. Terholan tavaratalon vaikutukset nykyiseen päivittäistavarakaupan lähimyymäläverkostoon jää vähäiseksi. Kaupungin pohjoisosiin suunniteltujen tulevien lähimyymälöiden toimintaedellytyksiin Terholan tavaratalolle ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia. Tulevien myymälöiden mitoituksiin hankkeella voi olla vähäisiä vaikutuksia. Terholan tavaratalo vahvistaa Järvenpään kaupallista asemaa ja lisää sen kaupallista omavaraisuutta etenkin erikoiskaupan osalta. Naapurikuntien myymäläverkostoon hankkeella ei kuitenkaan ole vaikutuksia. Kokonaisuudessaan Terholan tavaratalon hanke on perusteltu. Tämä Terholan tavaratalon kaupallisten ympäristövaikutusten arviointi on tehty osana Entrecon Oy:n Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitystä. Hankkeen ohjaustyöryhmän

3 3 puheenjohtajana on toiminut kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja ryhmään ovat kuuluneet myös Pirjo Latva-aho, Seppo Itkonen, Terttu-Elina Wainio ja Tarja Perälä Järvenpään kaupungista. Espoossa 30. päivänä kesäkuuta 2004 ENTRECON OY Kyösti Pätynen Konsultti, KTM Saku Järvinen Konsultti, KTM

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa Vähittäiskaupan verkosto Järvenpäässä v Päivittäistavarakauppa Erikoistavarakauppa MARKKINAT VUONNA 2003 JA Väestömäärien muutokset Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Pinta-alan laskennallinen lisätarve TERHOLAN TAVARATALON HANKEKUVAUS Halpatavaratalo-konseptin kehitysvaihe Tavaratalon toimialarakenne ja mitoitus TERHOLAN TAVARATALON KAUPALLISIA VAIKUTUKSIA Järvenpään keskusta Päivittäistavarakaupan suurmyymälät Päivittäistavarakaupan lähipalvelut Järvenpään kaupallinen asema Kaupan kehittyminen naapurikunnissa Terholan alueen kaupan kehityspotentiaali Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? Terholan tavaratalon toteuttamatta jättäminen? LIITE 1: KAUPAN MÄÄRITELMIÄ... 27

5 5 KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue...6 Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla...8 Kuva 3 Pt-myymälöiden pinta-alat Järvenpäässä v Kuva 4 Erikoiskaupan sijaintialueet Järvenpäässä...10 Kuva 5 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v Kuva 6 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä...12 Kuva 7 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Kuva 8 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Kuva 9 Pt-ostovoimavirtaukset (indeksi) tilastoalueittain v Kuva 10 Terholan tavaratalon pohjapiirustukset...21 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja Taulukko 3 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Taulukko 4 Lisäpinta-alan (my-m 2 ) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 5 Lisäpinta-alan (krs-m 2 ) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 6 Terholan tavaratalon myyntipinta-ala, myyntitehot ja myynti...21

6 6 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Järvenpää on Keski-Uudenmaan merkittävin kaupallinen keskus. Sen vaikutusalue ulottuu etenkin hypermarket-kysynnässä ja erikoistavaroissa naapurikuntien alueelle. 1 Seuraavaan karttaan on rajattu Järvenpään ensisijainen ja toissijainen kaupallinen vaikutusalue. Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue 1 Kaupan määritelmiä (mm. päivittäistavarakauppa, erikoistavarakauppa, hypermarket) on esitelty Liitteessä 1.

7 7 Sisempi ensisijainen vaikutusalue kattaa Järvenpään lisäksi osia naapurikunnista. Tällä alueella asuu n pääosin Järvenpäässä asioivaa henkilöä. Toissijaisella vaikutusalueella on noin asukasta, joiden kauppa-asiointi jakautuu reuna-alueiltaan myös Järvenpään kilpaileviin keskuksiin. Vaikutusalue kattaa Järvenpään lisäksi Tuusulasta Kellokosken, Jokelan ja osittain myös Hyrylän. Mäntsälä ja Pornainen kuuluvat myös pääosin Järvenpään toissijaiseen vaikutusalueeseen. Yhteensä koko Järvenpään vaikutusalueella on siis noin asukasta ja väestönkasvun on ennustettu olevan erittäin suurta seuraavien vuosikymmenten aikana. Erikoiskaupassa Järvenpään kanssa kilpailevat Kerava, Hyvinkää sekä etenkin Vantaa ja muut pääkaupunkiseudun mittavat kaupan keskukset. 1.2 Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa Pääkaupunkiseudulla ja myös kehyskunnissa on vireillä useita kaupan hankkeita. Lahden moottoritie on sekä kaupan että moottoritien varrella sijaitsevien kuntien kannalta mielenkiintoinen sijaintipaikka. Mittavia kaupan hankkeita Lahdenväylän varteen on jo suunnitteilla Helsingissä (Viikki) ja Vantaalla (Hakunila). Keravalla ja Järvenpäässä etenkään päivittäistavarakauppaa ei ole suunnitteilla moottoritien varteen. Järvenpäässä eteläisen moottoritieliittymän läheisyyteen yleiskaavassa osoitetaan lähinnä tilaa vievää erikoiskauppaa. Kaupan yleinen trendi keskittyä näkyy seuraavassa kartassa, johon on merkitty merkittävimpiä nykyisiä ja suunnitelmissa olevia kaupallisia keskuksia. Mukana ovat kaikki keskukset, joissa on hypermarket-tasoinen myymälä (olemassa olevat keskukset sinisiä, suunnitellut keltaisia).

8 8 Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla Edelliseen karttaa on otettu mukaan vain mittavimmat tiedossa olevat hankkeet. Näiden lisäksi hankkeita on vireillä myös Klaukkalassa, Tuusulassa, Mäntsälässä, Keravalla ja Järvenpäässä. Pääkaupunkiseudun useissa kauppakeskuksissa on myös vireillä laajennushankkeita. Kilpailu kuluttajien suosiosta siis jatkuu edelleen ostovoiman kasvun avittamana.

9 9 1.3 Vähittäiskaupan verkosto Järvenpäässä v Päivittäistavarakauppa Vuonna 2003 Järvenpäässä toimi 15 päivittäistavarakauppaa ja 5 päivittäistavarakaupan erikoismyymälää 2. Seuraavassa kartassa nämä myymälät on esitetty myyntipinta-alan mukaan. Punainen kuvaa päivittäistavaraosaston pinta-alaa ja vihreä erikoistavaraosaston pinta-alaa. Kuva 3 Pt-myymälöiden pinta-alat Järvenpäässä v Suurimmat myymälät ovat keskustan Prisma ja keskustan ulkopuolinen Citymarket, joiden päivittäistavaraosastot ovat pinta-alaltaan lähes neliön suuruisia. Lisäksi nämä hypermarketit tarjoavat laajan valikoiman erikoistavaroita. Valintatalo Plus on kaupungin suurin pelkästään päivittäistavaroita myyvä supermarket. Edellisestä kartasta puuttuu vuoden Päivittäistavarakaupan erikoismyymälät ovat Järvenpäässä luontaistuote- tai leipomomyymälöitä.

10 10 aikana avannut Lidl. Pienempiä lähimyymälöitä löytyy melko tasaisesti runsasväkisimmiltä alueilta kaupungin eripuolilta lukuun ottamatta pohjoista aluetta (Peltola, Isokytö, Pietilä, Nummenkylä) Erikoistavarakauppa Erikoistavarakauppa on Järvenpäässä keskittynyt pääasiassa ydinkeskustaan. Tämän lisäksi ns. tilaa vievä kauppa on hakenut sijaintiaan keskustan ulkopuolelta. Seuraavassa kartassa on osoitettu karkeasti erikoiskaupan sijoittuminen Järvenpäässä. Kuva 4 Erikoiskaupan sijaintialueet Järvenpäässä Ydinkeskustan (punainen ympyrä) ulkopuolella on kaksi merkittävämpää erikoiskaupan aluetta (siniset ellipsit): Terhola sekä Wärsilänkadun/Pajalankadun alue. Tämän lisäksi yksittäisiä erikoiskaupan yksikköjä sijaitsee eri puolilla kaupunkia, mm. K-rauta eteläisen moottoritien läheisyydessä sekä Jysk ja Hackman keskustan eteläpuolella.

11 11 2 MARKKINAT VUONNA 2003 ja Väestömäärien muutokset Järvenpäässä oli vuoden 2003 lopussa asukasta. Vuoteen 2020 väestömäärän ennustetaan kasvavan asukkaaseen eli kasvua olisi 21 prosenttia. Seuraavassa kartassa on tilastoalueittain kuvattu väestömäärien muutokset Järvenpäässä vuodesta 2003 vuoteen Kuva 5 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v Eniten uusia asukkaita tulee etelään Ristinummen ja Lepolan alueelle sekä pohjoiseen Haarajoen ja Pietilän alueille. Väestömäärä kasvaa kuitenkin lähes kaikilla tilastoalueilla

12 12 kaupungin eri puolilla. Sen sijaan Kyrölän ja Jampan tilastoalueilla väestömäärän ennustetaan vähenevän muutamalla sadalla hengellä. Seuraavassa on esitetty nykyisen väestömäärän sijoittuminen ruututarkkuudella (250 m x 250 m) Järvenpäässä. Lisäksi kartassa on vuoden 2003 pt-myymälät. Kuva 6 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä Edellisestä kartasta käy ilmi, että myymäläverkosto vastaa melko hyvin väestön sijaintia: väkirikkailla alueilla on lähes aina myös myymälä. Poikkeuksen tekevät pohjoiset asuinalueet, joilla lähimpään myymälään etäisyys on muita kaupunginosia pidempi.

13 Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Järvenpääläisten ostovoiman määrittelyssä pohjana ovat Tilastokeskuksen tuoreimmat kulutusluvut ( /henkilö v. 2001) Uudenmaan alueella (pl. pk-seutu). Seuraavassa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuosille 2001, 2003 sekä 2010 ja Ohessa on myös kulutuslukujen päivityksessä ja tulevan tilanteen ennusteissa käytetyt vuosittaiset kasvuprosentit 3. Vähittäiskauppa on jaettu tässä päivittäistavarakauppaan sekä erikoistavarakauppaan. Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Kulutusluvut, euroa per asukas Järvenpää v v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Kasvuprosentit Päivittäistavarat ja alko 1,5 % 1,0 % 0,7 % Erikoistavarat ja ravintolat 3,0 % 2,0 % 1,5 % Ostovoima määräytyy kulutuksen kasvun ja väestömäärien muutoksen yhteisvaikutuksesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Järvenpään asukkaiden ostovoima edellä esitettyjen väestö- ja kulutuslukuennusteiden pohjalta. 3 Reaalikasvu, jossa inflaatiota ei ole huomioitu. Kasvuluvut vuosille ovat melko varovaisia ennusteita tulevasta kehityksestä.

14 14 Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja 2020 Ostovoima, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 88,6 103,4 123,7 Erikoistavarat ja ravintolat 91,8 114,8 148,6 Yhteensä 180,4 218,1 272,3 Kasvu-% Päivittäistavarat ja alko 17 % 20 % 40 % Erikoistavarat ja ravintolat 25 % 29 % 62 % Yhteensä 21 % 25 % 51 % Vuonna 2003 järvenpääläisten yhteenlaskettu vähittäiskaupan ostovoima oli noin 180 miljoonaa euroa, josta noin puolet oli päivittäistavaraa. Vuoteen 2020 mennessä ostovoiman ennustetaan kasvavan noin 270 miljoonaan euroon eli kasvua olisi yli 50 prosenttia. Erikoistavaroiden ostovoiman kasvu on päivittäistavaroita suurempaa. 2.3 Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Seuraavassa tarkastellaan ostovoiman virtauksia eli toteutuneen myynnin ja ostovoiman erotusta Järvenpäässä. Päivittäistavaroiden ostovoima, myynti ja ostovoiman virtaus vuosian 1999, 2001 ja 2003 on esitetty seuraavassa kuvassa 4. 4 Oheisissa myyntiluvussa ei mukana mm. huoltoasemien ja kioskien pt-myyntiä. Ostovoimavirtaus on siis hieman suurempi kuin kuviosta ilmenee.

15 15 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä M 60 Pt-myynti ostovoima ostovoimavirtaus vuosi Kuva 7 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus Järvenpäähän on kasvanut muutamasta miljoonasta eurosta jopa 15 miljoonaan euroon vuosina Ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän on siis selvästi kasvanut. Seuraavassa on esitetty päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus miljoonina euroina tilastoalueittain. Punaisilla alueilla myynti on alueen omaa ostovoimaa suurempi ja sinisillä alueilla vastaavasti pienempi.

16 16 Kuva 8 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Keskustan ja Pöytäalhon tilastoalueilla ostovoiman sisäänvirtaus on suurimmillaan Prisman ja Citymarketin vetämänä. Myös Pajalan, Terholan ja Haarajoen alueilla pt-kaupan myynti on ostovoimaa suurempi. Suurimmillaan ostovoiman ulosvirtaus on puolestaan pohjoisilla tilastoalueilla. Seuraavassa kartassa on esitetty vastaavasti pt-ostovoiman virtaukset indeksilukuina.

17 17 Kuva 9 Pt-ostovoimavirtaukset (indeksi) tilastoalueittain v Punaisilla alueilla indeksi on yli sadan, eli myynti on ostovoimaa suurempi. Esimerkiksi Haarajoen indeksi 154 tarkoittaa, että alueella pt-kaupan myynti on 54 % ostovoimaa suurempi. Sinisillä alueilla indeksi on alle 100 ja ostovoima siis myyntiä suurempi. Esimerkiksi Jampan indeksi 45 tarkoittaa, että alueelta virtaa ulos 55 % pt-kaupan ostovoimasta. Harmaat alueet (=indeksi 0) ovat päivittäistavarakaupan palvelutyhjiöitä: koko alueen ostovoima virtaa ulos.

18 Pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu näkyy aikaa myöten pinta-alan kasvuna. Kauppa ei yleensä jätä tilaisuutta käyttämättä lisätäkseen myyntiään! Ja se tapahtuu kapasiteettia nostamalla. Ostovoiman kasvua aiheuttavat: nykyisen väestön kulutuksen kasvu uusien asukkaiden kulutus Seuraavassa on esitetty ostovoiman kasvu Järvenpäässä päivittäistavaroiden ja erikoistavaroiden osalta: Taulukko 3 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Ostovoiman kasvu, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 14,8 20,3 35,1 Erikoistavarat ja ravintolat 22,9 33,8 56,8 Yhteensä 37,7 54,1 91,8 Edellä osoitettu lisäostovoima tarvitsee myymäläpinta-alaa. Seuraavassa laskelmassa oletetaan, että myyntitehokkuus päivittäistavaroissa on /m 2 ja erikoistavaroissa /m 2. Järvenpään oma ostovoiman kasvu edellyttää siis seuraavanlaisia pinta-alan lisätarpeita: Taulukko 4 Lisäpinta-alan (my-m 2 ) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (my-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Päivittäistavaroiden lisäpinta-alan tarve vuoteen 2020 mennessä on noin myyntineliötä, joka vastaisi lähes kahden hypermarketin päivittäistavaraosastoa. Erikoistavaroissa pinta-alan lisätarve on yli myyntineliötä. Seuraavassa myyntineliöt on muutettu kerrosalaksi kertoimille 1,2 (päivittäistavara) ja 1,3 (erikoistavara).

19 19 Taulukko 5 Lisäpinta-alan (krs-m 2 ) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (krs-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Edellisissä laskelmissa on huomioitava seuraavat seikat: uusi pinta-alan tarve ei ota myyntiä nykyisistä myymälöistä pinta-alan kasvun tarvetta lisää poistuva pinta-ala sekä mahdollinen ostovoiman virtauksen kasvu naapurikunnista Vuotuinen 1 prosentin myymäläpoistuma merkitsisi vuoteen 2020 mennessä myyntineliön eli n kerrosneliön lisätarvetta edellisiin laskelmiin verrattuna pelkästään päivittäistavarakaupassa. Kulutuksen ja väestömäärän kasvun aiheuttama ostovoiman kasvu naapurikunnissa toisi myös lisänsä pinta-alan tarpeeseen. Näin edellä olevia laskelmia voidaan pitää Järvenpään vähittäiskaupan neliöiden minimilisätarpeina. Miten edellä kuvattu laskennallinen lisäkapasiteetti tulisi Järvenpäässä sijoittaa? Lähtökohtana ovat seuraavat, kaupan sijaintipäätöstä mukailevat tekijät: nykyinen väestö uuden väestön sijoittuminen nykyiset ja uudet liikenneväylät ml. raideliikenne liikenteellinen saavutettavuus nykyinen kaupan palveluvarustus kaupunkikeskus-perusteinen rakennemalli muut maankäytön edellytykset

20 20 3 TERHOLAN TAVARATALON HANKEKUVAUS 3.1 Halpatavaratalo-konseptin kehitysvaihe Terholan tavaratalo edustaisi ns. halpatavaratalo-konseptia. Niiden liikeideaan kuuluu myydä lähinnä erikoistavaroita kilpailukykyiseen hintaan. Halpatavaratalot tarvitsevat yleensä riittävän suuret ja/tai edulliset tilat pystyäkseen toimimaan konseptinsa mukaisesti. Ne tarjoavat vaihtoehdon etenkin kuluttajille, jotka eivät taloudellisista syistä halua asioida keskustaputiikeissa tai tavarataloissa. Tässä suhteessa halpatavaratalot täydentävät muuta kaupan tarjontaa ja tuovat lisää vaihtoehtoja markkinoille. Monet halpatavarataloketjut ovat viime vuosien aikana kuitenkin nostaneet laatutasoaan ja nousseet lähes samaan sarjaan hypermarkettien kanssa. Hintatason merkitys myymälöiden kilpailussa on kuitenkin erittäin tärkeä tekijä. 3.2 Tavaratalon toimialarakenne ja mitoitus Terholan tavaratalon sijaintipaikka olisi Pohjoisväylän ja Helsingintien risteyksessä. Pohjoisväylän toisella puolella sijaitsee Citymarket ja Helsingintien toiselle puolelle suunnitellaan Jet-bensiiniasemaa sekä kaupallisia palveluita. Samalle risteysalueelle ollaan parhaillaan rakentamassa ABCliikennepalveluasemaa. Oheisessa kuvassa 5 näkyy tavaratalon tontti ja siihen suunnitellut rakennukset. Varsinainen tavaratalorakennus on kaksikerroksinen myymälätilojen sijaitessa 2. kerroksessa. Lisäksi tontin reunassa on lämmittämätön vihermyymälä. Seuraavassa kuvassa 5 on kerroksittain pohjapiirustukset myymälästä. Pohjakerros on sisäänkäyntiä ja siihen liittyvää toria sekä pullonpalautusta, huoltotiloja ja erillistä 5 Lähde: Arkkitehtitoimisto VG-Group Oy

21 21 vihermyymälää lukuun ottamatta omistettu pysäköinnille. Pysäköintipaikkoja katutasoon mahtuu 373. Toisessa kerroksessa ovat varsinaiset myymälätilat, kerrosalaltaan noin neliötä. 1. krs 2. krs Kuva 10 Terholan tavaratalon pohjapiirustukset Varsinaisen tavaratalo-osan (pl. vihermyymälä) myyntipinta-ala on noin neliötä, josta 60 % on ilmoitettu koostuvan ns. tilaa vievästä kaupasta. Loput 40 % koostuisi n neliön elintarvikeosastosta sekä muusta erikoistavarakaupasta. 6 Seuraavassa taulukossa on esitetty tämä jako. Lisäksi on johdettu myyntitehokkuuksien kautta myymälän oletettu myynti. Taulukko 6 Terholan tavaratalon myyntipinta-ala, myyntitehot ja myynti Myyntiala Myyntiteho Myynti Terholan tavaratalo m2 /m2 milj. * "tilaa vievä" (60 %) ,7 * muut (40 %) ,4 - erikoiskauppa ,4 - elintarvikkeet ,0 YHTEENSÄ ,1 Tavaratalon kokonaismyynniksi muodostuisi noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä elintarvikemyynti olisi noin 9 miljoonaa euroa ja varsinaisen keskustahakuisen erikoiskaupan 6 Pinta-alatiedot on saatu keskusteluista Juha Palovaaran (Nova-Kiinteistöt Oy) sekä Jouni Saarisen (Arkkitehtitoimisto VG-Group Oy) kanssa.

22 22 myynniksi jäisi 4,4 miljoonaa euroa. Tilaa vievän kaupan myynti kohoisi lähes 12 miljoonaan euroon eli lähes 50 % koko tavaratalon myynnistä.

23 23 4 TERHOLAN TAVARATALON KAUPALLISIA VAIKUTUKSIA 4.1 Järvenpään keskusta Järvenpään keskustan vahvuus on monipuolisessa erikoistavarakaupassa. Keskustan ankkurina toimii Prisma, jonka päivittäistavaraosastokin on mittava. Valtaosa Terholan tavaratalon valikoimista on muuta kuin keskustahakuista vähittäiskauppaa. Keskustahakuisen erikoiskaupan (mm. vaatetus, lelut ja osa taloustavaroista) ja päivittäistavarakaupan (elintarvikkeet ja non-food) osalta Terholan tavaratalo kilpailee osittain myös keskustan kanssa. Lähinnä kilpailu käydään tällöin juuri Prisman kanssa. Terholan tavaratalon valikoima edustaa etenkin vaatetuksen osalta pääasiassa selvästi keskustan muotiliikkeitä edullisempaa hintatasoa ja se kilpailee näin erityyppisistä asiakkaista. Osaltaan Terholan tavaratalo vahvistaa Terholaa kaupan alueena ankkureinaan sen lisäksi Citymarket ja Lidl. Näin keskustan suhteellinen osuus kaupan volyymistä pienenee ellei keskustassa ryhdytä investointeihin kaupan lisäpinta-alan synnyttämiseksi. Keskustaa tulisi kehittää sekä kävelykadun varren kortteleissa (mm. Perhelän kortteli) sekä sen välittömässä läheisyydessä. Keskustassa tyypillisiä toimialoja olisivat mm. pukeutuminen ja muotikauppa, sisustus- ja lahjatavarakaupat, ravintolat ja kahvilat sekä muut pienemmät erikoiskaupat. 4.2 Päivittäistavarakaupan suurmyymälät Eniten Terholan tavaratalo kilpailisi muiden suurten kaupan yksiköiden kanssa. Varsinkin hypermarketit Prisma ja Citymarket altistuvat kilpailulle etenkin erikoistavarakaupan osalta. Päivittäistavarakaupan osalta Terholan tavaratalo kilpailisi hypermarkettien lisäksi etenkin Lidlin kanssa. Lidl tarjoaa samantyyppisen rajoitetumman valikoiman elintarvikkeita kuin Terholan tavaratalokin. Edellä mainituissa päivittäistavarakaupan suurmyymälöissä 7 tapahtunee Terholan tavaratalon vaikutuksesta tilapäinen myynnin alentuminen, jolla ei kuitenkaan pitäisi olla vaikutuksia myymälöiden toimintaedellytyksiin. Ostovoiman kasvu palauttaa myynnit muutamassa vuodessa entiselleen. Vaikka Terholan tavaratalo kilpaileekin läheisten Citymarketin ja Lidlin kanssa, se samalla vahvistaa koko Terholan aluetta kaupan keskittymänä. Nämä kolme myymälää muodostavat yhdessä selvän vaihtoehtoisen asiointialueen keskustan Prismaan nähden. Terholan alueen tarjonta keskittyy yhä enemmän etenkin erikoistavarakaupan suuntaan. Merkittävä osa uudesta erikoistavarakaupasta on kuitenkin luokiteltavissa tilaa vieväksi kaupaksi. 7 Lidl ei ole virallisen luokituksen mukaan päivittäistavarakaupan suurmyymälä, joihin lasketaan yli krs-m2:n päivittäistavaramyymälät.

24 Päivittäistavarakaupan lähipalvelut Terholan tavaratalon vaikutuksia lähimyymälöihin voidaan tarkastella kahdella tasolla: vaikutuksia nykyisiin päivittäistavarakaupan lähimyymälöihin sekä tuleviin lähimyymälähankkeisiin. Terholan alueella on tällä hetkellä kolme päivittäistavaramyymälää (Citymarket, Lidl ja Valintatalo), joiden yhteenlaskettu päivittäistavaroiden myyntipinta-ala on noin m 2. Terholan tavaratalon tuoma pt-kaupan lisäpinta-ala (1.500 m 2 elintarvikkeet + arviolta 300 m 2 non-food) tuo alueen päivittäistavaratarjontaan noin 40 % lisäyksen. Asuinalueilla olevien lähimyymälöiden (nykyisten ja tulevien) toimintaedellytykset ovat riippuvaisia pääasiassa lähiväestön määrästä. Liikenteellisesti hyvä sijainti ja helppo saavutettavuus ovat myös tärkeitä seikkoja lähimyymälöiden menestykseen. Nykyisiin asuinalueilla sijaitseviin lähimyymälöihin ei Terholan tavaratalolla ole oleellisia vaikutuksia. Sen sijaan Terholassa kilpailutilanne etenkin jo avanneen Lidlin ja myös tulevan Terholan tavaratalon myötä kiristyy ja Valintatalo voi joutua ahtaalle. Toisaalta pienen lähimyymälän edut eli asioinnin helppous ja nopeus houkuttavat Terholan Valintataloon eri tyyppisiä kuluttajia kuin suurempiin marketteihin. Oheiseen karttaan on paikannettu ja nimetty vuoden 2003 päivittäistavarakaupan myymäläverkosto, Terholan tavaratalo sekä uudet suunnitellut hankkeet kaupungin pohjoispuolella. Terholan tavaratalolta on noin kahden kilometrin matka Vehnätielle ja Laurilantielle suunnitelluille myymälöille. Tämä jättää näille tuleville myymälöille varsin hyvät omat lähimarkkinat varsinkin, kun Terholan tavaratalo ei varsinaisesti tuo uudenlaista päivittäistavaratarjontaa alueellensa. Jo tiedossa oleviin päivittäistavarakaupan myymälähankkeisiin Terholan tavaratalolla ei ole osoitettavissa merkittäviä vaikutuksia. Tulevien myymälöiden

25 25 mitoituksiin hankkeella voi olla kuitenkin vähäisiä vaikutuksia. Vehnätien kaupalle on kuitenkin tilausta jo nykyisellä väestöpohjalla (reilu asukasta lähiseudulla + hyvä liikenteellinen sijainti). Laurilantien lähikaupalle on taas nykyväestössä osoitettavissa vajaa asukkaan lähiasujaimisto, joka yhdessä väestönkasvun kanssa antaa kohtuulliset perusteet uudelle lähimyymälälle. 4.4 Järvenpään kaupallinen asema Terholan tavaratalo tuo Järvenpäähän ja koko talousalueelle kaupan uuden toimintakonseptin: monipuolisen halpatavaratalon. Kuluttajasegmentti, joka hakee low price -tarjontaa, löytäisi sen kotikaupungin alueelta laajassa mitassa. Toisaalta halpatavaratalo jättää keskustatyyppiselle erikoiskaupalle mahdollisuuden kehittyä keskustassa. Näin keskustaa tullaan edelleenkin kehittämään laadukkaan toimialarakenteen suuntaan. Järvenpään imago ja liiketoimintaympäristö paranee etenkin Terholassa ja alueen kiinnostavuus myös kaupan sijaintipaikkana nousee. Myös muualle kaupungin alueelle uudella kaupan toimijalla on välillisesti piristävä vaikutus. Erilaiset kaupan profiilit ja konseptit täydentyvät. Järvenpään kaupallinen omavaraisuus nousee etenkin erikoiskaupan osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että järvenpääläisten ostosmatkat kaupungin ulkopuolelle vähenevät ja naapurikuntalaisten ostosmatkat Järvenpäähän kasvavat jonkin verran. Tästä voivat hyötyä myös jo olemassa olevat myymälät Järvenpäässä. 4.5 Kaupan kehittyminen naapurikunnissa Terholan tavaratalo vahvistaa Järvenpään kaupallista asemaa jonkin verran. Ostovoimavirtauksen lisäys naapurikunnista Järvenpäähän ei kuitenkaan ole niin huomattava, että Terholan tavaratalolla olisi vaikutuksia naapurikuntien kaupan palveluverkkoon. 4.6 Terholan alueen kaupan kehityspotentiaali Tavaratalohanke yhdessä muiden hankkeiden kanssa lisää koko Terholan kiinnostavuutta vähittäiskaupan vyöhykkeenä. Etenkin tilaa vievän kaupan alueena Terholalla on kehityspotentiaalia. Toisaalta Citymarket ja Terholan tavaratalo edustavat osittain myös keskustahakuista erikoistavarakauppaa. Terholan kaupunkikuva kehittyykin kaupunkimaiseen suuntaan etenkin Pohjoisväylän ja Helsingintien risteyksessä. Terholan alueella on odotettavissa painetta kiinteistöinvestointeihin ja nykyisten toimintojen jalostumista kaupan toimintojen suuntaan. Ei-sopivat toimialat (mm. varastotoiminnot) siirtynevät ajan mittaan syrjäisimmille alueille halvemman maanhinnan perässä. Terhola tarjoaisi monelle tilaa vievän kaupan myymälälle vaihtoehtoisen sijaintipaikan. Toinen kiinnostava tilaa vievän kaupan alue

26 26 on eteläinen moottoritien liittymä, jossa yhdistyy myös paljon tilaa vaativan kaupan sijainnin edellytyksiä (tilaa rakentaa, liikenteellisesti helposti saavutettava sijainti, toistaiseksi kohtalainen maanhinta). 4.7 Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? Ostopaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat kaupan tutkijoiden pysyvä mielenkiinnon kohde. Argumenteista nousevat esiin: valikoiman laajuus, edullisuus, laadukkuus, asioinnin nopeus, viihtyvyys ja turvallisuus. Nämä ominaisuudet asiakkaan kannalta parhaimmalla tavalla yhdistävä myymälä voittaa kilpailussa. Yleisiä kuluttajakäyttäytymisen muutostrendejä ovat mm. auton käytön lisääntyminen, siitä seuraava ostosmatkan pituuden kasvu sekä keskiostoksen kasvu. 8 Asiointimatkojen yhteydessä pyritään hoitamaan mahdollisimman moni kauppa-asia, mikä suosii monipuolisia kaupan keskittymiä liikenteellisesti hyvillä paikoilla. 4.8 Terholan tavaratalon toteuttamatta jättäminen? Terholan tavaratalon toteuttamatta jättäminen merkitsisi Järvenpään kannalta seuraavaa: vastaavan tyyppinen kaupan suuryksikkö sijoittuisi jonnekin muualle Järvenpäähän tai naapurikuntiin, vastaavan tyyppistä konseptia ei voida kuitenkaan toteuttaa Järvenpään keskustaan (tilantarve, kaava) erikoistavarakaupan ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän pysyisi ennallaan tai vähenisi hieman Järvenpään kaupallisen omavaraisuuden kasvu hidastuu Järvenpään status seutukunnan kaupallisena keskuksena ei vahvistu 8 Tämä on jo suurelta osin tapahtunut, mutta Suomessa kehitys jatkunee edelleen, kunnes saavutetaan pohjoismainen keskitaso. Tähän kehitykseen vaikuttaa suurelta osin autokannan tihentyminen.

27 27 LIITE 1: KAUPAN MÄÄRITELMIÄ Kuluttajan ostotapahtumat ovat tavallisesti joko päivittäisiä, usein tapahtuvia ostotapahtumia tai harvoin tehtäviä erikoistavaraostoja. Päivittäistavaroiden ryhmään kuuluvat elintarvikkeet sekä usein kotitaloudessa tarvittavat pesu-, puhdistus- ja kodintarvikkeet (ns. non-food-tuotteet). Normaalin elintarvikemyymälän valikoima koostuu juuri em. tuotteista. Alkoholituotteiden osalta käytäntö vaihtelee, mutta päivittäistavarakaupoissa myytävät alkoholijuomat kuuluvat poikkeuksetta päivittäistavaroiden ryhmään. Erikoistavaraa ostetaan harvemmin. Erikoistavara käsitteenä pitää sisällään lähes kaiken päivittäistavarakaupan ulkopuolelle kohdistuvan vähittäiskaupan yksityisen kulutuksen: pukeutumisen, vapaa-ajan tuotteet, kodintekniikan, optisen alan tuotteet, asumisen ja sisustamisen jne. Autokauppakin voidaan lukea erikoistavaraostosten piiriin, mutta se pidetään yleensä jo tilastollisistakin syistä erillään muusta erikoiskaupasta. Päivittäistavarakauppa Seuraavassa on kuvattu keskeiset vähittäiskaupan termit: 9 Tavaratalo Tavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään m 2. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntialasta. Tavaratalon osastot vastaavat alan erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaratalossa on korkea palvelu-aste ja kassat sijaitsevat osastoilla. Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa, aluekeskuksessa tai muualla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Raja tavaratalon ja halpahintatavaratalon välillä on joskus hämärä. Suurimmat niistä voidaan osoittaa kolmeen kategoriaan: tavaratalo, hypermarket ja halpatavaratalo (ns. hard discounter). Halpatavaratalossa lajitelma on laaja, usein päivittäistavara käsittää ainoastaan kuivan teollisen elintarvikkeen ja palvelu on minimissään. Tyypillinen esimerkki halpatavaratalosta on pääkaupunkiseudulla toimiva Tarjoustalo, Pohjanmaalla toimiva Kokkolan Halpa-Halli ja Oulun seudulla toimiva Säästökuoppa. Hypermarket Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli m Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarket voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavissa paikoissa. Järvenpäässä on tällä hetkellä kaksi hypermarkettia: Prisma ja Citymarket. 9 Lähde: Kauppa Keskuskauppakamari. 10 Käytännössä uudet hypermarketit ovat paljon suurempia, jopa yli m 2.

28 28 Supermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva päivittäistavaramyymälä, jonka myynti-pinta-ala on vähintään 400 m 2 ja jossa elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön tilastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pinta-alaltaan suuriin yli m 2 ja pieniin m 2 supermarketteihin, joita kutsutaan myös yleisesti marketeiksi. S-Marketit, Valintatalot ja K- Supermarketit ovat yleisimpiä supermarket-ketjuja. Lähikauppa Lähikauppa on tavallisesti pieni, yleensä alle 400 m 2 :n kokoinen myymälä, joka sijaitsee asutuksen keskellä jalankulkuyhteyksien päässä. Lähikauppoihin kuuluvat valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit. Esimerkkejä lähimyymäläketjuista ovat Siwa, Alepa, Sale, Ruokavarasto, K- Extra ja Spar-Market. Valintamyymälä: Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan m 2 :n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan m 2. Kyläkauppa: Kyläkauppa on haja-asutusalueella taikka pienissä taajamissa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m 2 ja vuosimyynti jää alle 1,6 miljoonan euron. Pienmyymälä ja kioski: Pienmyymälä ja kioski on myynti-pinta-alaltaan alle 100 m 2 :n päivittäistavaramyymälä. Elintarvikekioskin myynti voi tapahtua luukun kautta taikka itsepalvelutai palvelumyymälän tapaan. Kioskin myyntivalikoima on rajoitettu, mutta sen aukiolo on vapaa myös kaava-alueilla. Huoltoasema- ja liikennemyymälät: Asutuskeskuksissa sijaitsevien huoltamoiden ja valtateiden varsilla sijaitsevien liikennemyymälöiden päivittäistavaroiden myynti on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi, vaikka niiden hintataso on market-hintatasoa korkeampi. Kehityksen pääasiallisena syynä on näiden myymälätyyppien vapaa aukiolomahdollisuus ja valikoimaltaan kuluttajia kiinnostava tarjonta. Lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa ja myymäläautoissa. Näiden jakelukanavien osuus kokonaismarkkinoista on viime vuosina ollut vähenemään päin. Päivittäistavaroiden sähköinen kauppa puolestaan ei ole kehittynyt ennustetulla tavalla johtuen ruoan jakelua koskevista, toistaiseksi ratkaisua vaille olevista logistisista ongelmista. Päivittäistavaroiden sähköisen kaupan vuosimyynti oli vuonna 2000 alle 10 miljoonaa euroa. Tämä vastaa yhden n m 2 supermarketin vuosittaista myyntiä.

29 29 Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupassa voimakas ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja eriytyvät konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Hinta-laatu-palvelu -kolmion erilaiset yhdistelmät kuvastuvat kaupan tarjonnassa ja sitä esittelevässä mainonnassa. Ulkomaisten ketjujen etabloituminen Suomen markkinoille on merkittävää. Konsepteina ovat mm. suuripintaiset, usean tuhannen neliömetrin myymälät keskustojen ulkopuolelle 11. Ns. tilaa vievä erikoistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt markkina-alueillaan muutamiin keskittymiin. Kauppakeskus Kaupungin ydinkeskustaan perinteisesti vapaa-ajan ja pukeutumisen erikoismyymälät ovat viime vuosien aikana pyrkineet sijoittumaan kauppakeskuksiin (shopping mall). Suurin ja Suomen ensimmäinen kauppakeskus on Helsingin Itäkeskus, jonka vuokrattava pinta-ala on nykyään lähes m 2, ja joka on samalla Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Muita suuria kotimaisia ovat esim. Espoon Iso Omena, Vantaan Jumbo ja Raision Mylly. Näiden kokoluokka on m 2 tai enemmän. Keskustaan toteutettava kauppakeskus edellyttää toimivaa pysäköintiä. Siksi kauppakeskukset ovat viime vuosina hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien päähän. Suuremmilla paikkakunnilla keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten läheisyyteen on syntynyt joko ennen tai jälkeen kauppakeskuksen tuloa myös merkittäviä tilaa vievän kaupan keskittymiä. Vähittäiskaupan suuryksikkö ja tilaa vievä kauppa Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli krs-m 2 suuruista vähittäiskaupan myymälää. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle, ellei asemakaavassa ole erityistä merkintää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Vähittäiskaupan suuryksikkösäädökset eivät koske paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. (MRL 58, 114 ) Seuraavat toimialat eivät ole ohjauksen piirissä 12 : Moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, Sisustustarvikekauppa 11 Esimerkkeinä Gigantti ja Biltema. Rauta- ja rakennustarvikekaupassa markkinoita valtaa saksalainen Bauhaus ja puutarhakaupassa Plantagen. Vapaa-ajan ja urheilun toimialalla ruotsalainen Stadium. Kotimaiset Mustapörssi ja Kesport/Intersport ovat viime vuosina kasvattaneet voimakkaasti myymäläkokoaan. 12 Ympäristöministeriö on laatinut suosituksen maankäyttö- ja rakennuslain momentissa tarkoitetun paljon tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoista (Kontio Santasalo 2000).

30 30 (rakenteellinen sisustus: maalit, tapetit, keittiökalusteet jne.), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa, kodintekniikkakauppa Seuraavat toimialat ovat vuorostaan ohjauksessa: Sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus: valaisimet, peitteet, verhot yms.), urheilukauppa, muu vähittäiskauppa Retail park Retail park on uusi erikoiskaupan konsepti, joka tarjoaa tilaa vievälle erikoiskaupalle kokonaisuutena suunnitellun, toimivan ja kaupallisesti vetovoimaisen toimintaympäristön. Retail parkissa erikoiskaupan yksiköiden lukumäärä on yleensä ja kokoluokka krs-m 2. Retail parkin toimintaperiaate perustuu lähinnä erikoiskaupan toimialojen osalta suurmyymälöiden keskittämiseen yhteen keskukseen. Sijainti on pääsääntöisesti taajaman reuna-alueella tai kokonaan sen ulkopuolella välityskapasiteetiltaan suurten liikenneväylien risteysalueilla. Rakennusmassat sijoitellaan perusmallin mukaan yhteisen pysäköintialueen ympärille usein I:n, L:n, U:n tai neliön muotoiseen kaavioon. Toimialojen keskittäminen lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat varsin ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Monissa ulkomaisissa toteutuksissa keskukseen on sijoittunut myös päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Suomessa ei ole varsinaisia retail parkeja vielä rakennettu, mutta saman tyyppisiä erikoiskaupan keskittymiä on olemassa esimerkiksi Pirkkalassa ja Vantaalla. Suomen retail park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät retail park -konseptiin lukeutuvat ovat kokoluokkaa m 2. Suunnitteilla olevat yksiköt pääkaupunkiseudulla tavoittelevat suurimmillaan m 2 :n kerrosalaa. Ulkomaiset retail park -keskukset yltävät suurimmillaan m 2 :n pinta-alaan. Retail parkit pyritään suunnittelemaan ja toteuttaman yhtenä kokonaisuutena. Käytännössä rakentaminen kuitenkin tehdään markkinatilanteen sanelemana vaiheittain. Ihannetapauksessa kaavoituksessa tulisi varata retail parkille kaupallisen mitoituksen osoittama hehtaarimäärä. Liikenneverkon ja massojen sijoittelussa tulisi huomioida kokonaistoimivuus tavarahuollon, pysäköinnin, näkyvyyden ja kaupunkikuvan suhteen. Kaupallinen fasadi, julkisivu, jolla on pituutta enimmillään muutama sata metriä, pitäisi asiakkaan nähdä yhdellä silmäyksellä.

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana 2.11.2004 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMINEN OULUN SEUDULLA

KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMINEN OULUN SEUDULLA KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMINEN OULUN SEUDULLA Oulun seutukunta Pohjois-Pohjanmaan liitto 00 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 5 TIIVISTELMÄ... 8 LÄHTÖKOHDAT.... Työn tavoitteet.... Aluerajaus.... Haastattelut...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 2008 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Tulkinnan ongelmia Katja Koskela Tuomas Santasalo kansikuva puuttuu!!! YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 YLEISSUUNNITTELUOSASTO Tutkimustoimisto Anne Saastamoinen 14.12.2007

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 YLEISSUUNNITTELUOSASTO Tutkimustoimisto Anne Saastamoinen 14.12.2007 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS (PRISMA) Kaupallisten vaikutusten arviointi Kannelmäen kauppakeskuksen kehittämisen tarve Kannelmäessä Laulukujan ja Kantelettaren tien kulmauksessa

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Ylivieskan kaupan rakenne

Ylivieskan kaupan rakenne 25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma 20.6.2007 Raporttiluonnos Joupin Ostospuisto Kehittämissuunnitelma Raporttiluonnos 20.6.2007 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...7 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot