JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

2 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen suurmyymälän kaupallisia ympäristövaikutuksia, päivittäistavarakaupan verkoston nykytila ja sen kehitysnäkymät, erikoistavarakaupan toimintaedellytykset keskustassa sekä tarkastella yleiskaavaa 2020 kaupan verkostorakenteen ja yritystoiminnan näkökulmasta. 1 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Järvenpään yleiskaava 2020:n oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Järvenpään kaupunki on Keski-Uudenmaan kaupan merkittävin keskus, jonka vaikutusalue ulottuu selvästi myös naapurikuntien alueelle. Järvenpään ydinvaikutusalue kattaa tällä hetkellä noin asukkaan alueen ja laajimmillaan Järvenpää tarjoaa kaupan palveluita jopa asukkaalle. Järvenpää on tänä päivänä omavarainen lähes kaikilla kaupan toimialoilla ja ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän on selvästi positiivinen. Järvenpäässä ja sen vaikutusalueella väestönkasvu jatkuu vahvana myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestönkasvu yhdessä kulutuksen kasvun kanssa merkitsee huomattavaa ostovoiman kasvua vuoteen 2020 mennessä. Tämä taas on merkki vähittäiskaupalle vastata lisääntyvään kysyntään uusilla myymälöillä ja myymäläkeskittymillä. Vuoteen 2020 mennessä Järvenpäähän voitaisiin toteuttaa noin krs-m 2 uutta vähittäiskaupan pinta-alaa. Tästä reilut m 2 olisi päivittäistavarakauppaa ja valtaosa siis erikoistavarakauppaa. Naapurikunnissa ja pääkaupunkiseudulla on myös mittavia kaupan hankkeita suunnitteilla ja kilpailu kuntien kesken kaupan toimijoista ja sijoittajista on kovaa. Yksi yleiskaavan keskeisistä tavoitteista on kaupallisten palvelujen vahvistaminen kävelykeskustan ympäristössä. Kaupungin keskusta onkin viime vuosien aikana saanut osakseen voimakkaan kehitysruiskeen. Tämä on tapahtunut sekä julkisen vallan että yksityisen sektorin voimavaroin. Ongelmana Järvenpäässä on kuitenkin lisäpinta-alan sijoittaminen aivan ydinkeskustaan. Keskusta tarvitsisi noin m 2 :n lisäyksen nykyiseen pinta-alaan pystyäkseen säilyttämään asemansa seutunsa johtavana kaupan keskuksena. Käytännössä tämä merkitsisi uuden keskustakauppakeskuksen rakentamista mielellään kävelykadun pohjoiseen päähän. Näin keskustasta tulisi entistä houkuttelevampi asiointikohde kuluttajan kannalta. Keskustan ulkopuolisista alueista etenkin Terhola ja eteläinen moottoritieliittymä ovat kiinnostavia kaupan kannalta. Terholan keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa on nostanut sen merkittäväksi kaupan keskittymäksi ja alueella on vireillä jo nyt useita kaupan hankkeita. Tuleva tarjonta Terholassa on kuitenkin pääasiassa tilaa vievää kauppaa, joten vaikutukset keskustaan jäävät melko pieniksi. Eteläisen moottoritieliittymän alueet ovat kaupungin 1 Terholan tavaratalon vaikutukset on raportoitu erillisessä selvityksessä: Terholan tavaratalo kaupalliset vaikutukset. Entrecon Oy Aiempia Entrecon Oy:n selvityksiä Järvenpäästä ovat mm. Liikekiinteistöjen toiminnallisuus kävelykatutoteutuksen yhteydessä (1999), Kaupan suuryksikön vaikutus palvelurakenteeseen ja keskustan kehittämiseen (1998) ja Keskustan kaupallinen ja toiminnallinen suunnitelma (1997).

3 3 kiinnostavin vielä toistaiseksi lähes käyttämätön reservi uuden kaupan sijaintialueena. Eteläinen moottoritieliittymä sopii erityisen hyvin tilaa vievän kaupan keskittymille. Myös hypermarketin sijaintipaikkana alue olisi erinomainen huolimatta yleiskaavan ja maakuntakaavan rajoituksista. Terhola ja moottoritien eteläinen liittymä ovat pääasiassa kaupan suurmyymälöiden uusia sijaintikohteita. Suurmyymälöiden lisäksi tarvitaan myös pienempiä vähittäiskaupan yksiköitä. Keskustan tyypillisiä yksiköitä ovat pienet erikoisliikkeet ja ravintolat sekä kahvilat. Keskustan ulkopuolelle asuinalueilla puolestaan tarvitaan uusia päivittäistavarakaupan lähimyymälöitä sekä niihin liittyviä erikoiskaupan lähipalveluja. Selkeä päivittäistavarakaupan tarjonta-aukko löytyy kaupungin pohjoisosista Peltolan ja Pietilän kaupunginosista, joihin on jo suunnitteilla omat lähimyymälänsä. Lisäksi kaupungin eteläosiin kuten Kyrölään tarvitaan lisää lähimyymälöitä väestökasvun myötä. Järvenpään lähimyymäläverkoston on jo nykyisellään melko tiivis ja uusien myymälöiden myötä päivittäistavarakaupan saavutettavuus paranee entisestään. Päivittäistavarakaupan suurmyymälöillä eli hypermarketeilla ja suurilla supermarketeilla, jotka palvelevat kuluttajia monipuolisella tarjonnallaan ja helpolla saavutettavuudellaan, on kuitenkin tärkeä rooli myös tulevaisuudessa kaupan palveluverkostossa Järvenpäässä. Kaupan palveluverkon toimivuus on maankäytön suunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista. Palveluverkkosuunnittelun avulla turvataan kuluttajille kauppapalvelujen saatavuus ja yrityksille liiketoiminnan menestymisen edellytykset. Tässä selvityksessä esitetty kaupan tavoitepalveluverkko 2020 pyrkii vahvistamaan Järvenpään asemaa kaupan keskuksena sekä ydinkeskustan, keskustan ulkopuolisten kaupan vyöhykkeiden että lähikaupan osalta. Etenkin keskustan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia keskustakortteleiden kehittämiseen houkuttelevina erikoiskaupan liiketiloina. Tämä Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitys on tehty Järvenpään kaupungin toimeksiannosta. Hankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja jäseninä elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, arkkitehti Seppo Itkonen, arkkitehti Terttu-Elina Wainio ja kaavasuunnittelija Tarja Perälä Järvenpään kaupungista. Espoossa 2. päivänä marraskuuta 2004 ENTRECON OY Kyösti Pätynen Konsultti, KTM Saku Järvinen Konsultti, KTM

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO LÄHTÖKOHDAT Työn tavoitteet Työtapa Kaupan sijaintisuunnittelun perustekijät Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa MARKKINAT VUONNA 2003 JA Väestömäärien muutokset Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Pinta-alan laskennallinen lisätarve Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO Päivittäistavarakaupan kehitys Järvenpäässä v Nykyinen pt-kaupan myymäläverkosto Potentiaaliset päivittäistavarakaupan kohteet Hypermarkettien tulevaisuus Järvenpäässä KESKUSTAHAKUINEN ERIKOISTAVARAKAUPPA Järvenpään keskustaselvitykset yhteenveto Järvenpään erikoiskaupan rakenne toimialoittain Järvenpään keskustan erikoiskaupan vahvuudet ja heikkoudet... 35

5 5 5.4 Liikepaikkojen kriittisiä menestystekijöitä Suosituksia Järvenpään keskustakiinteistöjen kehittämiseksi TILAA VIEVÄ ERIKOISKAUPPA Nykyinen tilaa vievän kaupan verkosto Tilaa vievän kaupan potentiaaliset sijoittumisalueet YLEISKAAVA 2020 KAUPAN KEHITYKSEN LÄHTÖKOHTANA Järvenpään yleiskaava 2020 pääkohdat kaupan kannalta Kaupan palveluverkko Järvenpäässä Vaikutukset Palvelujen alueellinen saatavuus Yhdyskuntarakenteen muuttuminen (keskustan kehittyminen) Liikenne Kaupunkikuva LIITE 1: KAUPAN MÄÄRITELMIÄ KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue...9 Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla...10 Kuva 3 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v Kuva 4 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä...12 Kuva 5 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Kuva 6 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Kuva 7 Pt-ostovoimavirtauskset (indeksi) tilastoalueittain v Kuva 8 Järvenpään päivittäistavarakaupan vyöhykkeet...22 Kuva 9 Päivittäistavaramyynti (milj. euroa) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja Kuva 10 Päivittäistavarapinta-ala (myynti-m2) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja

6 6 Kuva 11 Pt-myynti hypermarketeissa ja muissa myymälöissä...25 Kuva 12 Pt-myymälälöiden pinta-alat Järvenpäässä v Kuva 13 Pt-myymälöiden pinta-alat ja myyntitehokkuudet v Kuva 14 Lyhyimmän matkan periaatteen lähiväestöt Peltolan ja Pietilän myymälöille...28 Kuva 15 Järvenpään keskustan liiketilat toimialoittain...32 Kuva 16 Muotikauppa ja muut erikoisliikkeet Järvenpään keskustassa...33 Kuva 17 Ravintolat ja kahvilat Järvenpään keskustassa...34 Kuva 18 Perhelän korttelin vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia...38 Kuva 19 Erikoiskaupan sijaintialueet Järvenpäässä...40 Kuva 20 Uuden kaupan pinta-alan sijoittuminen Järvenpäässä...45 Kuva 21 Uuden kaupan pinta-alan sijoittuminen Järvenpäässä mukana 3. hypermarket...47 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja Taulukko 3 Vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja virtaus (milj. euroa) Järvenpäässä v Taulukko 4 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Taulukko 5 Lisäpinta-alan (my-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 6 Lisäpinta-alan (krs-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 7 Lisäpinta-alan tarve v Järvenpään ydinmarkkina-alueella...19 Taulukko 8 Ydinmarkkina-alueen lisäpinta-alan tarpeen tyypittelyä...20 Taulukko 9 Uusien lähimyymälöiden mahdollinen myynti ja myyntipinta-ala...29 Taulukko 10 Uuden pinta-alan (krs-m2) jakautuminen alueittain ja kaupan toimialoittain...46

7 7 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Työn tavoitteet Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on jäsentää Järvenpään kaupungin vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta vuonna Työn osa-alueet määräytyvät seuraavasti: Kuvataan nykyinen kaupan palveluverkon rakenne Lasketaan ostovoima, sen kehittyminen ja ostovoiman virtaukset Selvitetään vireillä olevat kaava- ja investointihankkeet Määritellään kaupan verkoston kehityskulku vuoteen 2020 saakka Esitetään tavoiteverkoston keskeiset piirteet Kaupan kehittymiseen vaikuttavat väestön painopisteet, aluerakenne sekä vireillä olevien hankkeiden arviointi tulevaisuuden tilantarpeen, sijainnin ja kaupan toimintaperiaatteiden kannalta prosessi edellyttää toisinaan muutoksia kiinteistöjen käyttötarkoituksissa, mikä on otettu huomioon myös suosituksien annossa. Oikeanlainen mitoitus ja sijaintianalyysi yleiskaavasuunnittelua palvelevalla mittakaavalla auttaa luomaan toiminnallista kaupunkirakennetta ja terveet edellytykset liiketoiminnalle. 2.2 Työtapa Palveluverkkoselvitystä varten tehtiin yksityiskohtainen paikkatietoanalyysi, kenttäkierros ja kaupan keskusliikkeiden, kiinteistönomistajien sekä Tuusulan ja Keravan kaupungin edustajien haastattelut. Seuraavassa on listattu haastatellut henkilöt: Heikki Heinimäki, osastopäällikkö, Tradeka Jari Leivo, kiinteistöjohtaja, HOK Timo Huurtola, aluejohtaja, Kesko Heikki Kallio, verkostojohtaja, Suomen Spar Hannu Ruuskanen, toiminnanjohtaja, Sykettä ja Sinfoniaa ry Leif Laine, toimitusjohtaja, Keski-Uudenmaan Osuuspankki Hannu Juutinen, kiinteistöpäällikkö, Osuuspankkien Eläkekassa Pirjo Latva-aho, elinkeinojohtaja, Järvenpään kaupunki Petri Härkönen, kehitysjohtaja, Keravan kaupunki markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, kaavasuunnittelija Kaija Äikäs ja tutkija Sirpa Nisunen, Tuusulan kunta

8 8 Kulutuspotentiaalia ja vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta hahmottavat tilastoanalyysit ovat myös olennainen osa selvitystä. Lisäksi asioita pohdittiin konsultin vetämissä ohjausryhmän palavereissa Järvenpäässä. Palveluverkkoselvityksen lähteinä on käytetty mm. olemassa olevaa kaava-aineistoa, Tilastokeskuksen ruututietokantaa (250 m x 250 m) ja kulutustilastoja, A.C. Nielsen Finlandin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä sekä tilaajan antamaa paikkatietoaineistoa. 2.3 Kaupan sijaintisuunnittelun perustekijät Palveluverkkosuunnittelun perusanalyysi keskittyy seuraaviin aihealueisiin: Aluerakenne o yhdyskuntarakenne (pohjana yleiskaava) Väestö- ja väestönkasvu Kulutus ja ostovoima o asukkaat o kulutuksen kasvu Nykyinen myymäläkanta o sijainti o myyntitehokkuus o rakennusten kunto Raportissa on mainittu myös joukko vähittäiskaupan myymälätyyppeihin ja kaupallisiin keskittymiin liittyviä termejä. Tämä sanasto ja määritelmät on koottuna liitteessä Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Järvenpää on Keski-Uudenmaan merkittävin kaupallinen keskus. Sen vaikutusalue ulottuu etenkin hypermarket-kysynnässä ja erikoistavaroissa naapurikuntien alueelle. Seuraavaan karttaan on rajattu Järvenpään kaupallinen vaikutusalue. Vaikutusalue on jaettu kolmeen osaan: Järvenpään kaupunki n asukasta Järvenpään ydinvaikutusalue n asukasta Järvenpään koko vaikutusalue n asukasta

9 9 Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Koko vaikutusalueella on asukkaita noin ja väestönkasvun on ennustettu olevan erittäin suurta. Vaikutusalue kattaa Järvenpään lisäksi Tuusulasta Kellokosken, Jokelan ja osittain myös Hyrylän. Mäntsälä ja Pornainen kuuluvat myös pääosin Järvenpään vaikutusalueeseen. Ydinvaikutusalue muodostuu asukkaista, jotka pääosin asioivat Järvenpäässä. Ydinvaikutusalueeseen eivät kuulu Hyrylä ja Jokela sekä Mäntsälän keskusta. Erikoiskaupassa Järvenpään kanssa kilpailevat Kerava, Hyvinkää ja etenkin Vantaan ja muun pääkaupunkiseudun mittavat kaupan keskukset. 2.5 Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa Pääkaupunkiseudulla ja myös kehyskunnissa on vireillä useita kaupan hankkeita. Lahden moottoritie on sekä kaupan että moottoritien varrella sijaitsevien kuntien kannalta mielenkiintoinen sijaintipaikka. Mittavia kaupan hankkeita on jo suunnitteilla Helsingissä (Viikki)

10 10 ja Vantaalla (Hakunila). Keravalla ja Järvenpäässä etenkään päivittäistavarakauppaa ei ole toistaiseksi suunnitteilla moottoritien varteen. Halpatavaratalohankkeita on suunnitteilla Hyrylässä ja Keravalla sekä Järvenpään Terholassa. Kaupan yleinen trendi keskittyä näkyy seuraavassa kartassa, johon on merkitty merkittävimpiä nykyisiä ja suunnitelmissa olevia kaupallisia keskuksia. Mukana ovat kaikki keskukset, joissa on hypermarket-tasoinen myymälä. Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla Edelliseen karttaa on otettu mukaan vain mittavimmat tiedossa olevat hankkeet. Näiden lisäksi hankkeita on vireillä myös Klaukkalassa, Tuusulassa, Mäntsälässä, Keravalla ja Järvenpäässä. Pääkaupunkiseudun useissa kauppakeskuksissa on myös vireillä laajennushankkeita. Kilpailu kuluttajien suosiosta siis jatkuu edelleen ostovoiman kasvun avittamana.

11 11 3 MARKKINAT VUONNA 2003 ja Väestömäärien muutokset Järvenpäässä oli vuoden 2003 lopussa asukasta. Vuoteen 2020 väestömäärän ennustetaan kasvavan asukkaaseen eli kasvua olisi 21 prosenttia. Seuraavassa kartassa on tilastoalueittain kuvattu väestömäärien muutokset Järvenpäässä vuodesta 2003 vuoteen Kuva 3 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v

12 12 Eniten uusia asukkaita tulee etelään Ristinummen ja Lepolan alueelle sekä pohjoiseen Haarajoen ja Pietilän alueille. Väestömäärä kasvaa kuitenkin lähes kaikilla tilastoalueilla kaupungin eri puolilla. Sen sijaan Kyrölän ja Jampan tilastoalueilla väestömäärän ennustetaan vähenevän muutamalla sadalla hengellä. Seuraavassa on esitetty nykyisen väestömäärän sijoittuminen ruututarkkuudella (250 m x 250 m) Järvenpäässä. Lisäksi kartassa on vuoden 2003 pt-myymälät. Kuva 4 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä Edellisestä kartasta käy ilmi, että myymäläverkosto vastaa melko hyvin väestön sijaintia: väkirikkailla alueilla on lähes aina myös myymälä. Poikkeuksen tekevät pohjoiset asuinalueet, joilla etäisyys lähimpään myymälään on muita kaupunginosia pidempi.

13 Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Järvenpääläisten ostovoiman määrittelyssä pohjana ovat Tilastokeskuksen tuoreimmat kulutusluvut ( /henkilö v. 2001) Uudenmaan alueella (pl. pk-seutu). Seuraavassa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuosille 2001, 2003 sekä 2010 ja Ohessa on myös kulutuslukujen päivityksessä ja tulevan tilanteen ennusteissa käytetyt vuosittaiset kasvuprosentit 2. Vähittäiskauppa on jaettu tässä päivittäistavarakauppaan sekä erikoistavarakauppaan. Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Kulutusluvut, euroa per asukas Järvenpää v v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Kasvuprosentit Päivittäistavarat ja alko 1,5 % 1,0 % 0,7 % Erikoistavarat ja ravintolat 3,0 % 2,0 % 1,5 % Ostovoima määräytyy kulutuksen kasvun ja väestömäärien muutoksen yhteisvaikutuksesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Järvenpään asukkaiden ostovoima edellä esitettyjen väestö- ja kulutuslukuennusteiden pohjalta. 2 Reaalikasvu, jossa inflaatiota ei ole huomioitu. Kasvuluvut vuosille ovat melko varovaisia ennusteita tulevasta kehityksestä.

14 14 Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja 2020 Ostovoima, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 88,6 103,4 123,7 Erikoistavarat ja ravintolat 91,8 114,8 148,6 Yhteensä 180,4 218,1 272,3 Kasvu-% Päivittäistavarat ja alko 17 % 20 % 40 % Erikoistavarat ja ravintolat 25 % 29 % 62 % Yhteensä 21 % 25 % 51 % Vuonna 2003 järvenpääläisten yhteenlaskettu vähittäiskaupan ostovoima oli noin 180 miljoonaa euroa, josta noin puolet oli päivittäistavaraa. Vuoteen 2020 mennessä ostovoiman ennustetaan kasvavan noin 270 miljoonaan euroon eli kasvua olisi yli 50 prosenttia. Erikoistavaroiden ostovoiman kasvu on päivittäistavaroita suurempaa. 3.3 Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Seuraavassa tarkastellaan ostovoiman virtauksia eli toteutuneen myynnin ja ostovoiman erotusta Järvenpäässä. Päivittäistavaroiden ostovoima, myynti ja ostovoiman virtaus vuosina 1999, 2001 ja 2003 on esitetty seuraavassa kuvassa 3. 3 Oheisissa myyntiluvussa ei mukana mm. huoltoasemien ja kioskien pt-myyntiä. Ostovoimavirtaus on siis hieman suurempi kuin kuviosta ilmenee.

15 15 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä M 60 Pt-myynti ostovoima ostovoimavirtaus vuosi Kuva 5 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus Järvenpäähän on kasvanut muutamasta miljoonasta eurosta jopa 15 miljoonaan euroon vuosina Ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän on siis selvästi kasvanut. Seuraavan laskelman pohjana on Tilastokeskuksen tuoreimman yritysrekisterin liikevaihtotiedot vuodelta Päivittäistavarakauppaan sisältyvät myös Alkon myynti ja AC Nielsenin rekisteristä puuttuvat myymälät (mm. kioskit). Taulukko 3 Vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja virtaus (milj. euroa) Järvenpäässä v Myynti Ostovoima Virtaus Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus Järvenpäähän on tämän laskelman mukaan noin 22 miljoonaa euroa ja erikoistavaroissakin 15 miljoonaa euroa. Yhteensä Järvenpäässä vähittäiskaupan myynti on noin 37 miljoonaa euroa (eli n. 23 prosenttia) suurempi kuin

16 16 kaupungin oman väestön ostovoima. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Järvenpää tarjoaa kaupan palveluitaan selvästi omaa kaupunkia suuremmalle vaikutusalueelle. Seuraavassa on esitetty päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus miljoonina euroina tilastoalueittain. Punaisilla alueilla myynti on alueen omaa ostovoimaa suurempi ja sinisillä alueilla vastaavasti pienempi. Kuva 6 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Keskustan ja Pöytäalhon tilastoalueilla ostovoiman sisäänvirtaus on suurimmillaan Prisman ja Citymarketin vetämänä. Myös Pajalan, Terholan ja Haarajoen alueilla pt-kaupan myynti on ostovoimaa suurempi. Suurimmillaan ostovoiman ulosvirtaus on puolestaan pohjoisilla tilastoalueilla.

17 17 Seuraavassa kartassa on esitetty vastaavasti pt-ostovoiman virtaukset indeksilukuina. Kuva 7 Pt-ostovoimavirtauskset (indeksi) tilastoalueittain v Punaisilla alueilla indeksi on yli sadan, eli myynti on ostovoimaa suurempi. Esimerkiksi Haarajoen indeksi 154 tarkoittaa, että alueella pt-kaupan myynti on 54 % ostovoimaa suurempi. Sinisillä alueilla indeksi on alle 100 ja ostovoima siis myyntiä suurempi. Esimerkiksi Jampan indeksi 45 tarkoittaa, että alueelta virtaa ulos 55 % pt-kaupan ostovoimasta. Harmaat alueet (=indeksi 0) ovat päivittäistavarakaupan palvelutyhjiöitä: koko alueen ostovoima virtaa ulos.

18 Pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu näkyy aikaa myöten pinta-alan kasvuna. Kauppa ei yleensä jätä tilaisuutta käyttämättä lisätäkseen myyntiään! Ja se tapahtuu kapasiteettia nostamalla. Ostovoiman kasvua aiheuttavat: nykyisen väestön kulutuksen kasvu uusien asukkaiden kulutus Seuraavassa on esitetty ostovoiman kasvu Järvenpäässä päivittäistavaroiden ja erikoistavaroiden osalta: Taulukko 4 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Ostovoiman kasvu, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 14,8 20,3 35,1 Erikoistavarat ja ravintolat 22,9 33,8 56,8 Yhteensä 37,7 54,1 91,8 Edellä osoitettu lisäostovoima tarvitsee myymäläpinta-alaa. Seuraavassa laskelmassa oletetaan, että myyntitehokkuus päivittäistavaroissa on /m2 ja erikoistavaroissa /m2. Järvenpään oma ostovoiman kasvu edellyttää siis seuraavanlaisia pinta-alan lisätarpeita: Taulukko 5 Lisäpinta-alan (my-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (my-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Päivittäistavaroiden lisäpinta-alan tarve vuoteen 2020 mennessä on noin myyntineliötä, joka vastaisi lähes kahden hypermarketin päivittäistavaraosastoa. Erikoistavaroissa pinta-alan lisätarve on yli myyntineliötä. Seuraavassa myyntineliöt on muutettu kerrosalaksi kertoimille 1,2 (päivittäistavara) ja 1,3 (erikoistavara).

19 19 Taulukko 6 Lisäpinta-alan (krs-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (krs-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Edellisissä laskelmissa on huomioitava seuraavat seikat: uusi pinta-alan tarve ei ota myyntiä nykyisistä myymälöistä pinta-alan kasvun tarvetta lisää poistuva pinta-ala sekä mahdollinen ostovoiman virtauksen kasvu naapurikunnista Vuotuinen 1 prosentin myymäläpoistuma merkitsisi vuoteen 2020 mennessä myyntineliön eli n kerrosneliön lisätarvetta edellisiin laskelmiin verrattuna pelkästään päivittäistavarakaupassa. Kulutuksen ja väestömäärän kasvun aiheuttama ostovoiman kasvu naapurikunnissa toisi myös lisänsä pinta-alan tarpeeseen. Näin edellä olevia laskelmia voidaan pitää Järvenpään vähittäiskaupan neliöiden minimilisätarpeina. Seuraavassa laskelmassa on huomioitu naapurikuntien tuoma lisäpotentiaali pinta-alan lisätarpeeseen Järvenpäässä. Väestöpohjana on käytetty Järvenpään ydinvaikutusaluetta eli asukkaita, jotka ensisijaisesti asioivat Järvenpäässä. Ydinvaikutusalueen kokonaisväestöpohja on tänä päivänä lähes asukasta ja v arviolta n asukasta. Taulukko 7 Lisäpinta-alan tarve v Järvenpään ydinmarkkina-alueella Pinta-alan lähde Pt Et Yhteensä Järvenpää ( => as.) Muu ydinmarkkina-alue ( => as.) Poistuva p-a YHTEENSÄ (my-m2) YHTEENSÄ (krs-m2) Järvenpäässä voidaan siis tavoitella päivittäistavaroissa n krs-m 2 :n ja erikoistavaroissa n krs-m 2 :n lisäyksiä nykyisiin pinta-aloihin vuoteen 2020 mennessä. Erikoistavarakaupassa poistuvaksi pinta-alaksi on arvioitu n neliötä, joka siis hakeutuu nykyistä parempiin sijaintipaikkoihin. Suurin osa siirtyvästä erikoistavarakaupasta on tilaa vievää kauppaa. Seuraavassa on vielä tarkennettu ydinvaikutusalueen lisäpinta-alan tarpeen sijoittumista keskustaan ja keskustan ulkopuolelle. Pääajatuksena on, että tilaa vievä kauppa ja

20 20 päivittäistavarakauppa sijoittuvat pääosin keskustan ulkopuolelle ja erikoistavarakauppa puolestaan keskustaan. Taulukko 8 Ydinmarkkina-alueen lisäpinta-alan tarpeen tyypittelyä my-m2 krs-m2 Päivittäistavara (pt) Keskusta Keskustan ulkopuolelle Erikoistavarakauppa (et) Keskusta Tilaa vievä Muu Yhteensä (pt+et) Keskusta Keskustan ulkopuolelle Erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarpeesta noin 40 % on tilaa vievää kauppaa, joka siis kokonaisuudessaan sijoittuu keskustan ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupalle varataan noin 2000 neliön osuus keskustasta, mutta pääosin pt-kauppa sijoittuisi keskustan ulkopuolisille asuinalueille. Varsinaisen keskustahakuisen erikoistavarakaupan tulisi puolestaan pääosin sijoittua ydinkeskustaan. Näin turvattaisiin keskustan kaupallinen asema kilpailussa keskustan ulkopuolisten kappakeskittymien sekä naapurikaupunkien kanssa. Miten edellä kuvattu laskennallinen lisäkapasiteetti tulisi Järvenpäässä sijoittaa? Lähtökohtana ovat seuraavat, kaupan sijaintipäätöstä mukailevat tekijät: nykyinen väestö uuden väestön sijoittuminen nykyiset ja uudet liikenneväylät ml. raideliikenne liikenteellinen saavutettavuus nykyinen kaupan palveluvarustus kaupunkikeskus-perusteinen rakennemalli muut maankäytön edellytykset 3.5 Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? Ostopaikan valintaan vaikuttavia tekijät ovat kaupan tutkijoiden pysyvä mielenkiinnon kohde. Argumenteista nousevat esiin: valikoiman laajuus, edullisuus, laadukkuus, asioinnin nopeus, viihtyvyys ja turvallisuus. Nämä ominaisuudet parhaimmalla tavalla yhdistävä myymälä voittaa kilpailussa.

21 21 Yleisiä kuluttajakäyttäytymisen muutostrendejä ovat mm. auton käytön lisääntyminen, siitä seuraava ostosmatkan pituuden kasvu sekä keskiostoksen kasvu. 4 Asiointimatkojen yhteydessä pyritään hoitamaan mahdollisimman moni kauppa-asia, mikä suosii monipuolisia kaupan keskittymiä liikenteellisesti hyvillä paikoilla. Liikenteellisesti hyvä paikka voi tarkoittaa myös paikkaa, jossa asioidaan jalan (esim. kävelykatu) olennaista on, että liikenne on sujuvaa, pysäköinti on vaivatonta ja jalankulkuympäristö on miellyttävä. 4 Tämä on jo suurelta osin tapahtunut, mutta Suomessa kehitys jatkunee edelleen, kunnes saavutetaan pohjoismainen keskitaso. Tähän kehitykseen vaikuttaa suurelta osin autokannan tihentyminen.

22 22 4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO 4.1 Päivittäistavarakaupan kehitys Järvenpäässä v Seuraavassa tarkastellaan päivittäistavarakaupan kehitystä Järvenpäässä vuosina 1999, 2001 ja 2003 A. C. Nielsenin myymälärekisteritietojen pohjalta. Tarkastelua varten Järvenpää on jaettu kolmeen osaan kaupungin suuraluejakoa hyödyntäen: 1. Ydinkeskusta 2. Muut keskeiset kaupunginosat 3. Muu Järvenpää Kartalla ko. vyöhykejako näyttää seuraavalta: Kuva 8 Järvenpään päivittäistavarakaupan vyöhykkeet

23 23 Ydinkeskustan suurin päivittäistavaramyymälä on Prisma, joka aloitti toimintansa vuoden 1999 aikana. Seuraavissa tilastoissa näkyy Prisman osalta vuoden 1999 tilastoissa vain 9 kuukauden myynti. Muiden keskeisten kaupunginosien suurimmat myymälät ovat Citymarket ja Valintatalo Plus. Muu Järvenpää sisältää lähinnä asuinalueiden lähimyymälöiden myynnin. Seuraavassa kuvassa on osoitettu pt-myynnin kehittyminen vyöhykkeittäin Järvenpäässä. Pt-myynti Järvenpäässä vyöhykeittäin v. 1999, 2001 ja milj. euroa v v v Ydinkeskusta Muut keskeiset kaupunginosat Muu Järvenpää Kuva 9 Päivittäistavaramyynti (milj. euroa) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja 2003 Päivittäistavaramyynti on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut kaikilla vyöhykkeillä Järvenpään alueella. Eniten myynti on kasvanut muilla keskeisillä kaupunginosilla vuodesta 1999 vuoteen 2003 kasvua tällä alueella oli 33 %. Ydinkeskustassa myynnin kasvu oli samana ajanjaksona 25 % ja muualla Järvenpäässä 17 prosenttia. Järvenpään päivittäistavaramyynti on neljässä vuodessa kokonaisuudessaan kasvanut yli 20 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia. Päivittäistavarakaupan myyntiala on sen sijaan jopa vähentynyt vuosien 1999 ja 2003 välissä kuten seuraavasta kuvasta nähdään.

24 24 Pt-myyntiala Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja m v v v Ydinkeskusta Muut keskeiset kaupunginosat Muu Järvenpää Kuva 10 Päivittäistavarapinta-ala (myynti-m2) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja 2003 Ydinkeskustan pt-myyntiala on vähentynyt 16 % vuodesta 1999 vuoteen Muilla vyöhykkeillä pinta-ala on pysynyt lähes ennallaan. Koko kaupungista on neljässä vuodessa hävinnyt pt-pinta-alaa yli myyntineliötä eli kahdeksan prosenttia. Vähenevistä neliöistä myydään siis yhä enemmän. Myyntitehokkuuden kasvu on siis ollut huomattavaa koko kaupungissa ja voidaan olettaa, että myymälöillä on tarvetta lisäpinta-alalle tulevaisuudessa. Seuraavassa on päivittäistavaramyynti jaettu hypermarkettien (Citymarket ja Prisma) sekä kaikkien muiden myymälöiden kesken.

25 25 Päivittäistavaramyynnin jakautuminen v. 1999, 2001 ja % 80 % 60 % 40 % Muut Hyperit 20 % 0 % vuosi Kuva 11 Pt-myynti hypermarketeissa ja muissa myymälöissä Vuonna 1999 hypermarketit vastasivat 47 prosentista koko kaupungin päivittäistavaramyynnistä 5. Vuonna 2003 hypermerkettien osuus oli noussut jo 64 prosenttiin pt-kokonaismyynnistä. 5 Prisma avattiin vuoden 1999 aikana ja ehti toimia 9 kuukautta.

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 7 2 TIIVISTELMÄ...10 3 LÄHTÖKOHDAT... 13 3.1 Työn tavoitteet... 13 3.2

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI TERHOLAN TERHOLAN SEUDULLISUUSARVIOINTI

JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI TERHOLAN TERHOLAN SEUDULLISUUSARVIOINTI JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI SISÄLTÖ Lähtökohdat Nykytilanne Vetovoimamallinnus Myymäläkeskittymä Johtopäätökset Tonttikohtaiset tarkastelut LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAVOITE Järvenpään keskustan

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014 Pörssi-ilta Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,3 mrd - K-ryhmän myynti 11,6 mrd 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba SOITA VAIKKA HETI! 02071 58218 Jesper Lindgren Kiinteistökehitysjohtaja jesper.lindgren@lemminkainen.com elävöittää Lohjan

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot