JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

2 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen suurmyymälän kaupallisia ympäristövaikutuksia, päivittäistavarakaupan verkoston nykytila ja sen kehitysnäkymät, erikoistavarakaupan toimintaedellytykset keskustassa sekä tarkastella yleiskaavaa 2020 kaupan verkostorakenteen ja yritystoiminnan näkökulmasta. 1 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Järvenpään yleiskaava 2020:n oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Järvenpään kaupunki on Keski-Uudenmaan kaupan merkittävin keskus, jonka vaikutusalue ulottuu selvästi myös naapurikuntien alueelle. Järvenpään ydinvaikutusalue kattaa tällä hetkellä noin asukkaan alueen ja laajimmillaan Järvenpää tarjoaa kaupan palveluita jopa asukkaalle. Järvenpää on tänä päivänä omavarainen lähes kaikilla kaupan toimialoilla ja ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän on selvästi positiivinen. Järvenpäässä ja sen vaikutusalueella väestönkasvu jatkuu vahvana myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestönkasvu yhdessä kulutuksen kasvun kanssa merkitsee huomattavaa ostovoiman kasvua vuoteen 2020 mennessä. Tämä taas on merkki vähittäiskaupalle vastata lisääntyvään kysyntään uusilla myymälöillä ja myymäläkeskittymillä. Vuoteen 2020 mennessä Järvenpäähän voitaisiin toteuttaa noin krs-m 2 uutta vähittäiskaupan pinta-alaa. Tästä reilut m 2 olisi päivittäistavarakauppaa ja valtaosa siis erikoistavarakauppaa. Naapurikunnissa ja pääkaupunkiseudulla on myös mittavia kaupan hankkeita suunnitteilla ja kilpailu kuntien kesken kaupan toimijoista ja sijoittajista on kovaa. Yksi yleiskaavan keskeisistä tavoitteista on kaupallisten palvelujen vahvistaminen kävelykeskustan ympäristössä. Kaupungin keskusta onkin viime vuosien aikana saanut osakseen voimakkaan kehitysruiskeen. Tämä on tapahtunut sekä julkisen vallan että yksityisen sektorin voimavaroin. Ongelmana Järvenpäässä on kuitenkin lisäpinta-alan sijoittaminen aivan ydinkeskustaan. Keskusta tarvitsisi noin m 2 :n lisäyksen nykyiseen pinta-alaan pystyäkseen säilyttämään asemansa seutunsa johtavana kaupan keskuksena. Käytännössä tämä merkitsisi uuden keskustakauppakeskuksen rakentamista mielellään kävelykadun pohjoiseen päähän. Näin keskustasta tulisi entistä houkuttelevampi asiointikohde kuluttajan kannalta. Keskustan ulkopuolisista alueista etenkin Terhola ja eteläinen moottoritieliittymä ovat kiinnostavia kaupan kannalta. Terholan keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa on nostanut sen merkittäväksi kaupan keskittymäksi ja alueella on vireillä jo nyt useita kaupan hankkeita. Tuleva tarjonta Terholassa on kuitenkin pääasiassa tilaa vievää kauppaa, joten vaikutukset keskustaan jäävät melko pieniksi. Eteläisen moottoritieliittymän alueet ovat kaupungin 1 Terholan tavaratalon vaikutukset on raportoitu erillisessä selvityksessä: Terholan tavaratalo kaupalliset vaikutukset. Entrecon Oy Aiempia Entrecon Oy:n selvityksiä Järvenpäästä ovat mm. Liikekiinteistöjen toiminnallisuus kävelykatutoteutuksen yhteydessä (1999), Kaupan suuryksikön vaikutus palvelurakenteeseen ja keskustan kehittämiseen (1998) ja Keskustan kaupallinen ja toiminnallinen suunnitelma (1997).

3 3 kiinnostavin vielä toistaiseksi lähes käyttämätön reservi uuden kaupan sijaintialueena. Eteläinen moottoritieliittymä sopii erityisen hyvin tilaa vievän kaupan keskittymille. Myös hypermarketin sijaintipaikkana alue olisi erinomainen huolimatta yleiskaavan ja maakuntakaavan rajoituksista. Terhola ja moottoritien eteläinen liittymä ovat pääasiassa kaupan suurmyymälöiden uusia sijaintikohteita. Suurmyymälöiden lisäksi tarvitaan myös pienempiä vähittäiskaupan yksiköitä. Keskustan tyypillisiä yksiköitä ovat pienet erikoisliikkeet ja ravintolat sekä kahvilat. Keskustan ulkopuolelle asuinalueilla puolestaan tarvitaan uusia päivittäistavarakaupan lähimyymälöitä sekä niihin liittyviä erikoiskaupan lähipalveluja. Selkeä päivittäistavarakaupan tarjonta-aukko löytyy kaupungin pohjoisosista Peltolan ja Pietilän kaupunginosista, joihin on jo suunnitteilla omat lähimyymälänsä. Lisäksi kaupungin eteläosiin kuten Kyrölään tarvitaan lisää lähimyymälöitä väestökasvun myötä. Järvenpään lähimyymäläverkoston on jo nykyisellään melko tiivis ja uusien myymälöiden myötä päivittäistavarakaupan saavutettavuus paranee entisestään. Päivittäistavarakaupan suurmyymälöillä eli hypermarketeilla ja suurilla supermarketeilla, jotka palvelevat kuluttajia monipuolisella tarjonnallaan ja helpolla saavutettavuudellaan, on kuitenkin tärkeä rooli myös tulevaisuudessa kaupan palveluverkostossa Järvenpäässä. Kaupan palveluverkon toimivuus on maankäytön suunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista. Palveluverkkosuunnittelun avulla turvataan kuluttajille kauppapalvelujen saatavuus ja yrityksille liiketoiminnan menestymisen edellytykset. Tässä selvityksessä esitetty kaupan tavoitepalveluverkko 2020 pyrkii vahvistamaan Järvenpään asemaa kaupan keskuksena sekä ydinkeskustan, keskustan ulkopuolisten kaupan vyöhykkeiden että lähikaupan osalta. Etenkin keskustan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia keskustakortteleiden kehittämiseen houkuttelevina erikoiskaupan liiketiloina. Tämä Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitys on tehty Järvenpään kaupungin toimeksiannosta. Hankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja jäseninä elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho, arkkitehti Seppo Itkonen, arkkitehti Terttu-Elina Wainio ja kaavasuunnittelija Tarja Perälä Järvenpään kaupungista. Espoossa 2. päivänä marraskuuta 2004 ENTRECON OY Kyösti Pätynen Konsultti, KTM Saku Järvinen Konsultti, KTM

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO LÄHTÖKOHDAT Työn tavoitteet Työtapa Kaupan sijaintisuunnittelun perustekijät Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa MARKKINAT VUONNA 2003 JA Väestömäärien muutokset Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Pinta-alan laskennallinen lisätarve Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO Päivittäistavarakaupan kehitys Järvenpäässä v Nykyinen pt-kaupan myymäläverkosto Potentiaaliset päivittäistavarakaupan kohteet Hypermarkettien tulevaisuus Järvenpäässä KESKUSTAHAKUINEN ERIKOISTAVARAKAUPPA Järvenpään keskustaselvitykset yhteenveto Järvenpään erikoiskaupan rakenne toimialoittain Järvenpään keskustan erikoiskaupan vahvuudet ja heikkoudet... 35

5 5 5.4 Liikepaikkojen kriittisiä menestystekijöitä Suosituksia Järvenpään keskustakiinteistöjen kehittämiseksi TILAA VIEVÄ ERIKOISKAUPPA Nykyinen tilaa vievän kaupan verkosto Tilaa vievän kaupan potentiaaliset sijoittumisalueet YLEISKAAVA 2020 KAUPAN KEHITYKSEN LÄHTÖKOHTANA Järvenpään yleiskaava 2020 pääkohdat kaupan kannalta Kaupan palveluverkko Järvenpäässä Vaikutukset Palvelujen alueellinen saatavuus Yhdyskuntarakenteen muuttuminen (keskustan kehittyminen) Liikenne Kaupunkikuva LIITE 1: KAUPAN MÄÄRITELMIÄ KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue...9 Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla...10 Kuva 3 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v Kuva 4 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä...12 Kuva 5 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Kuva 6 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Kuva 7 Pt-ostovoimavirtauskset (indeksi) tilastoalueittain v Kuva 8 Järvenpään päivittäistavarakaupan vyöhykkeet...22 Kuva 9 Päivittäistavaramyynti (milj. euroa) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja Kuva 10 Päivittäistavarapinta-ala (myynti-m2) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja

6 6 Kuva 11 Pt-myynti hypermarketeissa ja muissa myymälöissä...25 Kuva 12 Pt-myymälälöiden pinta-alat Järvenpäässä v Kuva 13 Pt-myymälöiden pinta-alat ja myyntitehokkuudet v Kuva 14 Lyhyimmän matkan periaatteen lähiväestöt Peltolan ja Pietilän myymälöille...28 Kuva 15 Järvenpään keskustan liiketilat toimialoittain...32 Kuva 16 Muotikauppa ja muut erikoisliikkeet Järvenpään keskustassa...33 Kuva 17 Ravintolat ja kahvilat Järvenpään keskustassa...34 Kuva 18 Perhelän korttelin vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia...38 Kuva 19 Erikoiskaupan sijaintialueet Järvenpäässä...40 Kuva 20 Uuden kaupan pinta-alan sijoittuminen Järvenpäässä...45 Kuva 21 Uuden kaupan pinta-alan sijoittuminen Järvenpäässä mukana 3. hypermarket...47 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja Taulukko 3 Vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja virtaus (milj. euroa) Järvenpäässä v Taulukko 4 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Taulukko 5 Lisäpinta-alan (my-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 6 Lisäpinta-alan (krs-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Taulukko 7 Lisäpinta-alan tarve v Järvenpään ydinmarkkina-alueella...19 Taulukko 8 Ydinmarkkina-alueen lisäpinta-alan tarpeen tyypittelyä...20 Taulukko 9 Uusien lähimyymälöiden mahdollinen myynti ja myyntipinta-ala...29 Taulukko 10 Uuden pinta-alan (krs-m2) jakautuminen alueittain ja kaupan toimialoittain...46

7 7 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Työn tavoitteet Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on jäsentää Järvenpään kaupungin vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta vuonna Työn osa-alueet määräytyvät seuraavasti: Kuvataan nykyinen kaupan palveluverkon rakenne Lasketaan ostovoima, sen kehittyminen ja ostovoiman virtaukset Selvitetään vireillä olevat kaava- ja investointihankkeet Määritellään kaupan verkoston kehityskulku vuoteen 2020 saakka Esitetään tavoiteverkoston keskeiset piirteet Kaupan kehittymiseen vaikuttavat väestön painopisteet, aluerakenne sekä vireillä olevien hankkeiden arviointi tulevaisuuden tilantarpeen, sijainnin ja kaupan toimintaperiaatteiden kannalta prosessi edellyttää toisinaan muutoksia kiinteistöjen käyttötarkoituksissa, mikä on otettu huomioon myös suosituksien annossa. Oikeanlainen mitoitus ja sijaintianalyysi yleiskaavasuunnittelua palvelevalla mittakaavalla auttaa luomaan toiminnallista kaupunkirakennetta ja terveet edellytykset liiketoiminnalle. 2.2 Työtapa Palveluverkkoselvitystä varten tehtiin yksityiskohtainen paikkatietoanalyysi, kenttäkierros ja kaupan keskusliikkeiden, kiinteistönomistajien sekä Tuusulan ja Keravan kaupungin edustajien haastattelut. Seuraavassa on listattu haastatellut henkilöt: Heikki Heinimäki, osastopäällikkö, Tradeka Jari Leivo, kiinteistöjohtaja, HOK Timo Huurtola, aluejohtaja, Kesko Heikki Kallio, verkostojohtaja, Suomen Spar Hannu Ruuskanen, toiminnanjohtaja, Sykettä ja Sinfoniaa ry Leif Laine, toimitusjohtaja, Keski-Uudenmaan Osuuspankki Hannu Juutinen, kiinteistöpäällikkö, Osuuspankkien Eläkekassa Pirjo Latva-aho, elinkeinojohtaja, Järvenpään kaupunki Petri Härkönen, kehitysjohtaja, Keravan kaupunki markkinointipäällikkö Lasse Laaksonen, kaavasuunnittelija Kaija Äikäs ja tutkija Sirpa Nisunen, Tuusulan kunta

8 8 Kulutuspotentiaalia ja vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta hahmottavat tilastoanalyysit ovat myös olennainen osa selvitystä. Lisäksi asioita pohdittiin konsultin vetämissä ohjausryhmän palavereissa Järvenpäässä. Palveluverkkoselvityksen lähteinä on käytetty mm. olemassa olevaa kaava-aineistoa, Tilastokeskuksen ruututietokantaa (250 m x 250 m) ja kulutustilastoja, A.C. Nielsen Finlandin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä sekä tilaajan antamaa paikkatietoaineistoa. 2.3 Kaupan sijaintisuunnittelun perustekijät Palveluverkkosuunnittelun perusanalyysi keskittyy seuraaviin aihealueisiin: Aluerakenne o yhdyskuntarakenne (pohjana yleiskaava) Väestö- ja väestönkasvu Kulutus ja ostovoima o asukkaat o kulutuksen kasvu Nykyinen myymäläkanta o sijainti o myyntitehokkuus o rakennusten kunto Raportissa on mainittu myös joukko vähittäiskaupan myymälätyyppeihin ja kaupallisiin keskittymiin liittyviä termejä. Tämä sanasto ja määritelmät on koottuna liitteessä Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Järvenpää on Keski-Uudenmaan merkittävin kaupallinen keskus. Sen vaikutusalue ulottuu etenkin hypermarket-kysynnässä ja erikoistavaroissa naapurikuntien alueelle. Seuraavaan karttaan on rajattu Järvenpään kaupallinen vaikutusalue. Vaikutusalue on jaettu kolmeen osaan: Järvenpään kaupunki n asukasta Järvenpään ydinvaikutusalue n asukasta Järvenpään koko vaikutusalue n asukasta

9 9 Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue Koko vaikutusalueella on asukkaita noin ja väestönkasvun on ennustettu olevan erittäin suurta. Vaikutusalue kattaa Järvenpään lisäksi Tuusulasta Kellokosken, Jokelan ja osittain myös Hyrylän. Mäntsälä ja Pornainen kuuluvat myös pääosin Järvenpään vaikutusalueeseen. Ydinvaikutusalue muodostuu asukkaista, jotka pääosin asioivat Järvenpäässä. Ydinvaikutusalueeseen eivät kuulu Hyrylä ja Jokela sekä Mäntsälän keskusta. Erikoiskaupassa Järvenpään kanssa kilpailevat Kerava, Hyvinkää ja etenkin Vantaan ja muun pääkaupunkiseudun mittavat kaupan keskukset. 2.5 Kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa Pääkaupunkiseudulla ja myös kehyskunnissa on vireillä useita kaupan hankkeita. Lahden moottoritie on sekä kaupan että moottoritien varrella sijaitsevien kuntien kannalta mielenkiintoinen sijaintipaikka. Mittavia kaupan hankkeita on jo suunnitteilla Helsingissä (Viikki)

10 10 ja Vantaalla (Hakunila). Keravalla ja Järvenpäässä etenkään päivittäistavarakauppaa ei ole toistaiseksi suunnitteilla moottoritien varteen. Halpatavaratalohankkeita on suunnitteilla Hyrylässä ja Keravalla sekä Järvenpään Terholassa. Kaupan yleinen trendi keskittyä näkyy seuraavassa kartassa, johon on merkitty merkittävimpiä nykyisiä ja suunnitelmissa olevia kaupallisia keskuksia. Mukana ovat kaikki keskukset, joissa on hypermarket-tasoinen myymälä. Kuva 2 Nykyiset ja suunnitelmissa olevat kaupan keskukset pääkaupunkiseudulla Edelliseen karttaa on otettu mukaan vain mittavimmat tiedossa olevat hankkeet. Näiden lisäksi hankkeita on vireillä myös Klaukkalassa, Tuusulassa, Mäntsälässä, Keravalla ja Järvenpäässä. Pääkaupunkiseudun useissa kauppakeskuksissa on myös vireillä laajennushankkeita. Kilpailu kuluttajien suosiosta siis jatkuu edelleen ostovoiman kasvun avittamana.

11 11 3 MARKKINAT VUONNA 2003 ja Väestömäärien muutokset Järvenpäässä oli vuoden 2003 lopussa asukasta. Vuoteen 2020 väestömäärän ennustetaan kasvavan asukkaaseen eli kasvua olisi 21 prosenttia. Seuraavassa kartassa on tilastoalueittain kuvattu väestömäärien muutokset Järvenpäässä vuodesta 2003 vuoteen Kuva 3 Väestömäärien muutokset tilastoalueittain v

12 12 Eniten uusia asukkaita tulee etelään Ristinummen ja Lepolan alueelle sekä pohjoiseen Haarajoen ja Pietilän alueille. Väestömäärä kasvaa kuitenkin lähes kaikilla tilastoalueilla kaupungin eri puolilla. Sen sijaan Kyrölän ja Jampan tilastoalueilla väestömäärän ennustetaan vähenevän muutamalla sadalla hengellä. Seuraavassa on esitetty nykyisen väestömäärän sijoittuminen ruututarkkuudella (250 m x 250 m) Järvenpäässä. Lisäksi kartassa on vuoden 2003 pt-myymälät. Kuva 4 Asukkaat ruuduittain ja päivittäistavaramyymälät Järvenpäässä Edellisestä kartasta käy ilmi, että myymäläverkosto vastaa melko hyvin väestön sijaintia: väkirikkailla alueilla on lähes aina myös myymälä. Poikkeuksen tekevät pohjoiset asuinalueet, joilla etäisyys lähimpään myymälään on muita kaupunginosia pidempi.

13 Ostovoiman kehitys Järvenpäässä Järvenpääläisten ostovoiman määrittelyssä pohjana ovat Tilastokeskuksen tuoreimmat kulutusluvut ( /henkilö v. 2001) Uudenmaan alueella (pl. pk-seutu). Seuraavassa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuosille 2001, 2003 sekä 2010 ja Ohessa on myös kulutuslukujen päivityksessä ja tulevan tilanteen ennusteissa käytetyt vuosittaiset kasvuprosentit 2. Vähittäiskauppa on jaettu tässä päivittäistavarakauppaan sekä erikoistavarakauppaan. Taulukko 1 Kulutusluvut ( /asukas) sekä kasvuprosentit vuosille Kulutusluvut, euroa per asukas Järvenpää v v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Kasvuprosentit Päivittäistavarat ja alko 1,5 % 1,0 % 0,7 % Erikoistavarat ja ravintolat 3,0 % 2,0 % 1,5 % Ostovoima määräytyy kulutuksen kasvun ja väestömäärien muutoksen yhteisvaikutuksesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Järvenpään asukkaiden ostovoima edellä esitettyjen väestö- ja kulutuslukuennusteiden pohjalta. 2 Reaalikasvu, jossa inflaatiota ei ole huomioitu. Kasvuluvut vuosille ovat melko varovaisia ennusteita tulevasta kehityksestä.

14 14 Taulukko 2 Ostovoima toimialoittain Järvenpäässä vuosina 2003, 2010 ja 2020 Ostovoima, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 88,6 103,4 123,7 Erikoistavarat ja ravintolat 91,8 114,8 148,6 Yhteensä 180,4 218,1 272,3 Kasvu-% Päivittäistavarat ja alko 17 % 20 % 40 % Erikoistavarat ja ravintolat 25 % 29 % 62 % Yhteensä 21 % 25 % 51 % Vuonna 2003 järvenpääläisten yhteenlaskettu vähittäiskaupan ostovoima oli noin 180 miljoonaa euroa, josta noin puolet oli päivittäistavaraa. Vuoteen 2020 mennessä ostovoiman ennustetaan kasvavan noin 270 miljoonaan euroon eli kasvua olisi yli 50 prosenttia. Erikoistavaroiden ostovoiman kasvu on päivittäistavaroita suurempaa. 3.3 Ostovoiman virtaukset Järvenpäässä Seuraavassa tarkastellaan ostovoiman virtauksia eli toteutuneen myynnin ja ostovoiman erotusta Järvenpäässä. Päivittäistavaroiden ostovoima, myynti ja ostovoiman virtaus vuosina 1999, 2001 ja 2003 on esitetty seuraavassa kuvassa 3. 3 Oheisissa myyntiluvussa ei mukana mm. huoltoasemien ja kioskien pt-myyntiä. Ostovoimavirtaus on siis hieman suurempi kuin kuviosta ilmenee.

15 15 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä M 60 Pt-myynti ostovoima ostovoimavirtaus vuosi Kuva 5 Päivittäistavaroiden myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Järvenpäässä v Päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus Järvenpäähän on kasvanut muutamasta miljoonasta eurosta jopa 15 miljoonaan euroon vuosina Ostovoimavirtaus naapurikunnista Järvenpäähän on siis selvästi kasvanut. Seuraavan laskelman pohjana on Tilastokeskuksen tuoreimman yritysrekisterin liikevaihtotiedot vuodelta Päivittäistavarakauppaan sisältyvät myös Alkon myynti ja AC Nielsenin rekisteristä puuttuvat myymälät (mm. kioskit). Taulukko 3 Vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja virtaus (milj. euroa) Järvenpäässä v Myynti Ostovoima Virtaus Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus Järvenpäähän on tämän laskelman mukaan noin 22 miljoonaa euroa ja erikoistavaroissakin 15 miljoonaa euroa. Yhteensä Järvenpäässä vähittäiskaupan myynti on noin 37 miljoonaa euroa (eli n. 23 prosenttia) suurempi kuin

16 16 kaupungin oman väestön ostovoima. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Järvenpää tarjoaa kaupan palveluitaan selvästi omaa kaupunkia suuremmalle vaikutusalueelle. Seuraavassa on esitetty päivittäistavaroiden ostovoimavirtaus miljoonina euroina tilastoalueittain. Punaisilla alueilla myynti on alueen omaa ostovoimaa suurempi ja sinisillä alueilla vastaavasti pienempi. Kuva 6 Pt-ostovoimavirtaukset (milj. euroa) tilastoalueittain v Keskustan ja Pöytäalhon tilastoalueilla ostovoiman sisäänvirtaus on suurimmillaan Prisman ja Citymarketin vetämänä. Myös Pajalan, Terholan ja Haarajoen alueilla pt-kaupan myynti on ostovoimaa suurempi. Suurimmillaan ostovoiman ulosvirtaus on puolestaan pohjoisilla tilastoalueilla.

17 17 Seuraavassa kartassa on esitetty vastaavasti pt-ostovoiman virtaukset indeksilukuina. Kuva 7 Pt-ostovoimavirtauskset (indeksi) tilastoalueittain v Punaisilla alueilla indeksi on yli sadan, eli myynti on ostovoimaa suurempi. Esimerkiksi Haarajoen indeksi 154 tarkoittaa, että alueella pt-kaupan myynti on 54 % ostovoimaa suurempi. Sinisillä alueilla indeksi on alle 100 ja ostovoima siis myyntiä suurempi. Esimerkiksi Jampan indeksi 45 tarkoittaa, että alueelta virtaa ulos 55 % pt-kaupan ostovoimasta. Harmaat alueet (=indeksi 0) ovat päivittäistavarakaupan palvelutyhjiöitä: koko alueen ostovoima virtaa ulos.

18 Pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvu näkyy aikaa myöten pinta-alan kasvuna. Kauppa ei yleensä jätä tilaisuutta käyttämättä lisätäkseen myyntiään! Ja se tapahtuu kapasiteettia nostamalla. Ostovoiman kasvua aiheuttavat: nykyisen väestön kulutuksen kasvu uusien asukkaiden kulutus Seuraavassa on esitetty ostovoiman kasvu Järvenpäässä päivittäistavaroiden ja erikoistavaroiden osalta: Taulukko 4 Ostovoiman kasvu Järvenpäässä v Ostovoiman kasvu, milj. euroa v v v Päivittäistavarat ja alko 14,8 20,3 35,1 Erikoistavarat ja ravintolat 22,9 33,8 56,8 Yhteensä 37,7 54,1 91,8 Edellä osoitettu lisäostovoima tarvitsee myymäläpinta-alaa. Seuraavassa laskelmassa oletetaan, että myyntitehokkuus päivittäistavaroissa on /m2 ja erikoistavaroissa /m2. Järvenpään oma ostovoiman kasvu edellyttää siis seuraavanlaisia pinta-alan lisätarpeita: Taulukko 5 Lisäpinta-alan (my-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (my-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Päivittäistavaroiden lisäpinta-alan tarve vuoteen 2020 mennessä on noin myyntineliötä, joka vastaisi lähes kahden hypermarketin päivittäistavaraosastoa. Erikoistavaroissa pinta-alan lisätarve on yli myyntineliötä. Seuraavassa myyntineliöt on muutettu kerrosalaksi kertoimille 1,2 (päivittäistavara) ja 1,3 (erikoistavara).

19 19 Taulukko 6 Lisäpinta-alan (krs-m2) tarve vähittäiskaupassa Järvenpäässä v Lisäpinta-alan tarve (krs-m2) v v v Päivittäistavarat ja alko Erikoistavarat ja ravintolat Yhteensä Edellisissä laskelmissa on huomioitava seuraavat seikat: uusi pinta-alan tarve ei ota myyntiä nykyisistä myymälöistä pinta-alan kasvun tarvetta lisää poistuva pinta-ala sekä mahdollinen ostovoiman virtauksen kasvu naapurikunnista Vuotuinen 1 prosentin myymäläpoistuma merkitsisi vuoteen 2020 mennessä myyntineliön eli n kerrosneliön lisätarvetta edellisiin laskelmiin verrattuna pelkästään päivittäistavarakaupassa. Kulutuksen ja väestömäärän kasvun aiheuttama ostovoiman kasvu naapurikunnissa toisi myös lisänsä pinta-alan tarpeeseen. Näin edellä olevia laskelmia voidaan pitää Järvenpään vähittäiskaupan neliöiden minimilisätarpeina. Seuraavassa laskelmassa on huomioitu naapurikuntien tuoma lisäpotentiaali pinta-alan lisätarpeeseen Järvenpäässä. Väestöpohjana on käytetty Järvenpään ydinvaikutusaluetta eli asukkaita, jotka ensisijaisesti asioivat Järvenpäässä. Ydinvaikutusalueen kokonaisväestöpohja on tänä päivänä lähes asukasta ja v arviolta n asukasta. Taulukko 7 Lisäpinta-alan tarve v Järvenpään ydinmarkkina-alueella Pinta-alan lähde Pt Et Yhteensä Järvenpää ( => as.) Muu ydinmarkkina-alue ( => as.) Poistuva p-a YHTEENSÄ (my-m2) YHTEENSÄ (krs-m2) Järvenpäässä voidaan siis tavoitella päivittäistavaroissa n krs-m 2 :n ja erikoistavaroissa n krs-m 2 :n lisäyksiä nykyisiin pinta-aloihin vuoteen 2020 mennessä. Erikoistavarakaupassa poistuvaksi pinta-alaksi on arvioitu n neliötä, joka siis hakeutuu nykyistä parempiin sijaintipaikkoihin. Suurin osa siirtyvästä erikoistavarakaupasta on tilaa vievää kauppaa. Seuraavassa on vielä tarkennettu ydinvaikutusalueen lisäpinta-alan tarpeen sijoittumista keskustaan ja keskustan ulkopuolelle. Pääajatuksena on, että tilaa vievä kauppa ja

20 20 päivittäistavarakauppa sijoittuvat pääosin keskustan ulkopuolelle ja erikoistavarakauppa puolestaan keskustaan. Taulukko 8 Ydinmarkkina-alueen lisäpinta-alan tarpeen tyypittelyä my-m2 krs-m2 Päivittäistavara (pt) Keskusta Keskustan ulkopuolelle Erikoistavarakauppa (et) Keskusta Tilaa vievä Muu Yhteensä (pt+et) Keskusta Keskustan ulkopuolelle Erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarpeesta noin 40 % on tilaa vievää kauppaa, joka siis kokonaisuudessaan sijoittuu keskustan ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupalle varataan noin 2000 neliön osuus keskustasta, mutta pääosin pt-kauppa sijoittuisi keskustan ulkopuolisille asuinalueille. Varsinaisen keskustahakuisen erikoistavarakaupan tulisi puolestaan pääosin sijoittua ydinkeskustaan. Näin turvattaisiin keskustan kaupallinen asema kilpailussa keskustan ulkopuolisten kappakeskittymien sekä naapurikaupunkien kanssa. Miten edellä kuvattu laskennallinen lisäkapasiteetti tulisi Järvenpäässä sijoittaa? Lähtökohtana ovat seuraavat, kaupan sijaintipäätöstä mukailevat tekijät: nykyinen väestö uuden väestön sijoittuminen nykyiset ja uudet liikenneväylät ml. raideliikenne liikenteellinen saavutettavuus nykyinen kaupan palveluvarustus kaupunkikeskus-perusteinen rakennemalli muut maankäytön edellytykset 3.5 Kuluttajan käyttäytyminen missä asioidaan ja milloin? Ostopaikan valintaan vaikuttavia tekijät ovat kaupan tutkijoiden pysyvä mielenkiinnon kohde. Argumenteista nousevat esiin: valikoiman laajuus, edullisuus, laadukkuus, asioinnin nopeus, viihtyvyys ja turvallisuus. Nämä ominaisuudet parhaimmalla tavalla yhdistävä myymälä voittaa kilpailussa.

21 21 Yleisiä kuluttajakäyttäytymisen muutostrendejä ovat mm. auton käytön lisääntyminen, siitä seuraava ostosmatkan pituuden kasvu sekä keskiostoksen kasvu. 4 Asiointimatkojen yhteydessä pyritään hoitamaan mahdollisimman moni kauppa-asia, mikä suosii monipuolisia kaupan keskittymiä liikenteellisesti hyvillä paikoilla. Liikenteellisesti hyvä paikka voi tarkoittaa myös paikkaa, jossa asioidaan jalan (esim. kävelykatu) olennaista on, että liikenne on sujuvaa, pysäköinti on vaivatonta ja jalankulkuympäristö on miellyttävä. 4 Tämä on jo suurelta osin tapahtunut, mutta Suomessa kehitys jatkunee edelleen, kunnes saavutetaan pohjoismainen keskitaso. Tähän kehitykseen vaikuttaa suurelta osin autokannan tihentyminen.

22 22 4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO 4.1 Päivittäistavarakaupan kehitys Järvenpäässä v Seuraavassa tarkastellaan päivittäistavarakaupan kehitystä Järvenpäässä vuosina 1999, 2001 ja 2003 A. C. Nielsenin myymälärekisteritietojen pohjalta. Tarkastelua varten Järvenpää on jaettu kolmeen osaan kaupungin suuraluejakoa hyödyntäen: 1. Ydinkeskusta 2. Muut keskeiset kaupunginosat 3. Muu Järvenpää Kartalla ko. vyöhykejako näyttää seuraavalta: Kuva 8 Järvenpään päivittäistavarakaupan vyöhykkeet

23 23 Ydinkeskustan suurin päivittäistavaramyymälä on Prisma, joka aloitti toimintansa vuoden 1999 aikana. Seuraavissa tilastoissa näkyy Prisman osalta vuoden 1999 tilastoissa vain 9 kuukauden myynti. Muiden keskeisten kaupunginosien suurimmat myymälät ovat Citymarket ja Valintatalo Plus. Muu Järvenpää sisältää lähinnä asuinalueiden lähimyymälöiden myynnin. Seuraavassa kuvassa on osoitettu pt-myynnin kehittyminen vyöhykkeittäin Järvenpäässä. Pt-myynti Järvenpäässä vyöhykeittäin v. 1999, 2001 ja milj. euroa v v v Ydinkeskusta Muut keskeiset kaupunginosat Muu Järvenpää Kuva 9 Päivittäistavaramyynti (milj. euroa) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja 2003 Päivittäistavaramyynti on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut kaikilla vyöhykkeillä Järvenpään alueella. Eniten myynti on kasvanut muilla keskeisillä kaupunginosilla vuodesta 1999 vuoteen 2003 kasvua tällä alueella oli 33 %. Ydinkeskustassa myynnin kasvu oli samana ajanjaksona 25 % ja muualla Järvenpäässä 17 prosenttia. Järvenpään päivittäistavaramyynti on neljässä vuodessa kokonaisuudessaan kasvanut yli 20 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia. Päivittäistavarakaupan myyntiala on sen sijaan jopa vähentynyt vuosien 1999 ja 2003 välissä kuten seuraavasta kuvasta nähdään.

24 24 Pt-myyntiala Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja m v v v Ydinkeskusta Muut keskeiset kaupunginosat Muu Järvenpää Kuva 10 Päivittäistavarapinta-ala (myynti-m2) Järvenpäässä vyöhykkeittäin v. 1999, 2001 ja 2003 Ydinkeskustan pt-myyntiala on vähentynyt 16 % vuodesta 1999 vuoteen Muilla vyöhykkeillä pinta-ala on pysynyt lähes ennallaan. Koko kaupungista on neljässä vuodessa hävinnyt pt-pinta-alaa yli myyntineliötä eli kahdeksan prosenttia. Vähenevistä neliöistä myydään siis yhä enemmän. Myyntitehokkuuden kasvu on siis ollut huomattavaa koko kaupungissa ja voidaan olettaa, että myymälöillä on tarvetta lisäpinta-alalle tulevaisuudessa. Seuraavassa on päivittäistavaramyynti jaettu hypermarkettien (Citymarket ja Prisma) sekä kaikkien muiden myymälöiden kesken.

25 25 Päivittäistavaramyynnin jakautuminen v. 1999, 2001 ja % 80 % 60 % 40 % Muut Hyperit 20 % 0 % vuosi Kuva 11 Pt-myynti hypermarketeissa ja muissa myymälöissä Vuonna 1999 hypermarketit vastasivat 47 prosentista koko kaupungin päivittäistavaramyynnistä 5. Vuonna 2003 hypermerkettien osuus oli noussut jo 64 prosenttiin pt-kokonaismyynnistä. 5 Prisma avattiin vuoden 1999 aikana ja ehti toimia 9 kuukautta.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 7 2 TIIVISTELMÄ...10 3 LÄHTÖKOHDAT... 13 3.1 Työn tavoitteet... 13 3.2

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu Kaavoitusohjelma 2013 2017 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2014-17 8 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA Keskon kauppakeskus 1.7.1998 (Dnro 1/59/98) HANKKEESTA VASTAAVA Kesko Oyj HANKKEEN KUVAUS Hanke Hanke käsittää Kesko

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET 2016 Martti Wilhelms 10.1.2017 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen

Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan

Lisätiedot

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari 20.10.2016 Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistys ry PÄÄKAUPUNKISEUTU

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet Tuusulan yleiskaava 2040 Työpaikka-alueet Tuomala II Ristikivi Tuusulan itäväylä Rykmentinpuistossa Sula Kulomäentie Focus Focus - Sijainti: globaaleille toimijoille ja pk-seudun yrityksille - Näkyvyys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot