Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

2 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko suunnitelma siten, että se vastaa nykytilannetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Kalajokilaakson kunnissa sekä Pietarsaaren seutukunnassa. Työ pohjautuu mm. kaupan alan uusimpiin tilastoihin sekä seudulla tiedossa oleviin kaupan hankkeisiin. Selvitystyössä esitetään kaupan kehitysnäkymät maakuntakaavatason tarkkuudella. Tällöin keskeisiä asioita ovat mm. hypermarket-alueiden kehityskuva sekä tilaa vievän kaupan sijoittuminen. Myös keskustakauppaa ja lähikauppaverkostoa tarkastellaan. Viime vuosina vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman kehitys on ollut nopeaa Suomessa. Uusia kaupan hankkeita on vireillä lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Etenkin maakuntakeskukset vahvistavat kaupan tarjontaansa ja siten vetovoimaansa asiointikohteena. Kilpailu maakuntien ja seutukuntien välillä kiristyy, ja uudet kaupan hankkeet vaikuttavat ihmisten asiointikäyttäytymiseen. Tämän selvityksen tarkastelualueelle etenkin Ylivieska on viime aikoina lisännyt kaupallista vetovoimaansa ja laajentanut markkina-aluettaan. Myynniltään alueen suurin kaupan keskus on kuitenkin vielä Kokkola, jossa etenkin päivittäistavarakauppa hypermarketteineen sekä keskustaerikoiskauppa tavarataloineen ovat vahvoja. Pietarsaari on tarkastelualueen kolmas merkittävä kaupan keskus, jonka markkina-alue on kuitenkin Kokkolan ja Ylivieskan markkina-alueita selvästi pienempi. Keski-Pohjanmaalle sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla on yhteensä noin asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteet lupaavat selvää väestökasvua tarkastelualueelle seuraavien vuosikymmenien aikana. Ainoastaan Kaustisen seutukunnassa väkimäärä on laskemassa. Kulutuksen yleinen kasvu yhdessä väestökehityksen kanssa tarkoittaa selvästi kasvavaa ostovoimaa vuoteen 2030 mennessä. Lisääntyvä ostovoima vaatii arvion mukaan noin neliön kaupan lisärakentamista alueelle. Eniten kaupan hankkeita on vireillä Kokkolassa, jossa tiedossa oleva hankejoukko täyttäisi jo puolet kaupan laskennallisesta tarpeesta. Myös Ylivieskassa ja Pietarsaaressa sekä Kannuksessa ja Kalajoella on mittavia kaupan hankkeita vireillä. Kokkola tarkastelualueen suurimpana kaupan keskuksena kiinnostaa kotimaisia ja ulkomaisia kaupan ketjuja sijaintipaikkana. Kokkolassa suurimmat kaupan hankkeet ovat Heinolan alueella, joka on maakuntakaavassakin merkittynä suuryksiköiden paikkana. Suurin hanke on Citymarketin muuttaminen pois keskustan tuntumasta Heinolaan. Myös

3 3 muissa hypermarketeissa on laajennushankkeita. Kaikki Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet sijaitsevat aivan yhdyskuntarakenteen sisällä ja lähellä kaupungin keskustaa. Näin Kokkolan kaupan tarjonta keskittyy melko tiiviille alueelle, ja keskustan ulkopuolinen kaupan tarjonta tukee ja täydentää keskustakauppaa. Keskustassakin on suunnitteilla kauppakeskushankkeita, jotka vahvistavat keskustan asemaa ylivoimaisena erikoiskaupan ostopaikkana. Kaupan sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle helpottaa asiointia myös koko Keski-Pohjanmaan maakunnan ja naapuriseutukuntien alueelta. Kokkolan kaupallinen asema onkin vahvistumassa, ja siten asiointitarve alueen ulkopuolisiin kaupan keskuksiin (kuten Vaasaan ja Ouluun) vähenee. Pietarsaaressa kaupan hankkeet sijoittuvat keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen. Näin tilaa vievä kauppa, hypermarketkauppa ja keskustakauppa muodostaisivat myös Pietarsaaressa vahvan ja tiiviin tarjontakokonaisuuden, joka vahvistaisi Pietarsaaren asemaa seutunsa keskuksena. Silti Pietarsaaren markkina-alueen koko on selvästi Kokkolaa pienempi, ja monien kaupan ketjujen sijaintistrategioissa Kokkola palvelee myös Pietarsaaren seudun asukkaita. Pedersören Edsevössä on suunnitteilla myös mittava tilaa vievän kaupan keskus. Edsevön sijainti kaukana asutus- ja työpaikkakeskittymistä vaatisi erittäin laajan vaikutusalueen, ja mittavan kaupan keskittymän sijoittaminen Edsevöön kilpailisi suoraan etenkin Pietarsaaren tilaa vievän kaupan kanssa. Ylivieskan kaupan kehitys jatkuu suunnitelmien mukaan vahvana. Savarin alueelle keskustan tuntumaan on suunnitteilla suuri määrä uutta kauppaa. Ensimmäinen hypermarket nostaa Ylivieskan profiilia kaupan keskuksena jo tänä vuonna. Hankkeiden myötä Ylivieskan markkina-alue saattaa jopa laajentua nykyisestä. Ylivieskan sijainti Kalajokilaakson keskikokoisten kaupunkien keskellä on mahdollistanut sen nykyisen kehityksen. Silti myös Kalajoella, Nivalassa ja Kannuksessa on omia kaupan hankkeita vireillä. Etenkin halpatavaratalokaupan ja tilaa vievän kaupan tarjonta parantuu myös pienemmissä kaupungeissa. Suurimmassa osassa tarkastelualueen kuntia kauppa keskittyy keskustaajamiin, ja erikoiskaupan tarjonta on vaatimatonta. Lähipalveluiden saavutettavuus voi muodostua ongelmaksi lähinnä maaseutumaisissa ympäristöissä, joissa vähenevä väestö ei riitä säilyttämään kauppaa. Kaupunkimaisilla alueilla lähikauppaverkosto sen sijaan pääosin säilyy ja jopa vahvistuu tehokkaiden lähikauppaketjujen ansiosta. Espoossa Saku Järvinen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM

4 4 Sisältö Yhteenveto...2 Sisältö Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimusalue Vähittäiskaupan yleinen kehitys Kaupan kehitys Suomessa Vähittäiskaupan viimeaikainen kehitys Keski-Pohjanmaalla ja lähiseudulla Väestö ja ostovoima Väestönkasvu ja väestön sijainti Ostovoima ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Vähittäiskauppa tutkimusalueella Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko Nykyinen erikoistavarakaupan palveluverkko Tulevat vähittäiskaupan hankkeet Vähittäiskaupan näkymät Keski-Pohjanmaalla sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla Yleiset kehityspiirteet Kokkola Pietarsaari ja Pedersöre Ylivieska ja muut sen vaikutuspiirin kunnat Kannus ja muut Keski-Pohjanmaan kunnat...34

5 5 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Valtioneuvosto on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavan. Vaihekaava käsittää mm. kaupan palveluverkon. Kaupan verkostoselvitys on valmistunut loppuvuodesta Vuoden 2002 jälkeen sekä kaupan kysyntä että kaupan tarjonta ovat kehittyneet ennakoitua nopeammin. Nyt on vireillä maakuntakaavan 3. vaiheen laatiminen. Ajankohtaisina tarpeina on esitetty mm. palveluverkon mitoitustarpeiden laskennallinen tarkastaminen sekä rakenteellisen tarkastelun päivittäminen. Kaupan rakennemuutos on ollut voimakas. Tästä on osoituksena Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan alueille toteutuneet ja alueilla kehitteillä olevat mittavat kaupan hankkeet. Päivittäistavarakaupassa ketjukonseptien yhä suurempi tehokkuus mahdollistaa investoinnit myös pienempiin kuntakeskuksiin. Uudet kaupan toimintamallit mm. tilaa vievän kaupan osalta mahdollistavat laajat, yhtenäisesti toteutetut keskittymät. Erikoisliikkeitä kootaan yhteen ydinkeskustan kortteleihin tai keskustan välittömään tuntumaan sijoittuviin kauppakeskuksiin. Vanhat teollisuusalueet ovat väistymässä uusien kauppakonseptien tieltä. Hypermarkettien uudishankkeet ja nykyisten laajennukset ovat toteutumassa yhä pienemmillä markkinaalueilla. Kuntakeskusten palvelut ovat kohentuneet tehokkaiden supermarket-ketjujen toimesta. Kehityksellä on hintansa: lähipalvelujen saavutettavuus on useilla alueilla koetuksella. Kilpailua käydään useilla eri tasolla. Seutukunnat kilpailevat yrityksistä, palveluista, työpaikoista ja asukkaista. Laadukas, monipuolinen, asukkaita eri elämäntilanteissa palveleva kauppa on merkittävä argumentti tuotaessa esiin Keski-Pohjanmaan maakunnan, Kalajokilaakson kuntien ja Pietarsaaren seutukunnan menestystekijöitä. Miten kauppa sijoittuu pitkällä aikavälillä alueelle, riippuu maankäytön strategiasta. Siinä on otettava huomioon sekä yhdyskuntarakenteen tavoitteet että kaupan sijaintiin liittyvät toimintaedellytykset. Konsensus voidaan löytää. Se tulisi kirjata maakuntakaavaan ja yleiskaavoihin julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteisenä näkemyksenä.

6 6 Tämän selvityksen tavoitteena on päivittää Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 suunnitelma siten, että se vastaa nykytilannetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Kalajokilaakson kunnissa sekä Pietarsaaren seutukunnassa. Työ pohjautuu mm. kaupan alan uusimpiin tilastoihin sekä seudulla tiedossa oleviin kaupan hankkeisiin. Selvitystyön painopiste on esittää kaupan kehitysnäkymät maakuntakaavan tarkkuudella. Tällöin keskeisiä asioita ovat mm. hypermarket-alueiden kehityskuva sekä tilaa vievän kaupan sijoittuminen esimerkiksi nykyisille kaupan alueille ja teollisuus- ja varastoalueille. Myös keskustakauppaa ja lähikauppaverkostoa tarkastellaan Tutkimusalue Työssä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi etenkin Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukuntien kauppaa. Ylivieskan kaupan vaikutusalue ulottuu selvästi seutukuntansa ulkopuolelle. Seuraavassa kartassa on esitetty aluerajat ja kunnat. Keski-Pohjanmaan maakunta jakautuu Kokkolan ja Kaustisen seutukuntiin. Seutukuntia käytetään tässä selvityksessä tilastollisina alueina. Kuva 1 Keski-Pohjanmaa Tutkimusalue Kaupan palveluverkko

7 7 Kokkola on alueen suurin kaupunki ja kaupan keskus. Ylivieska on viime vuosien aikana noussut merkittäväksi kaupalliseksi keskukseksi. Pietarsaari on alueen kolmas merkittävä kaupan keskus. Muita pienempiä kaupan keskuksia ovat etenkin Kannus, Kaustinen, Kalajoki ja Oulainen. Valtaosassa tutkimusalueen kuntia kaupan tarjonta keskittyy pääosin päivittäistavarakauppaan. Kuluttajien asiointikäyttäytymiseen kunta- ja seutukuntarajat eivät yleensä vaikuta. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallupin määrittämät paikallismarkkina-alueet tutkimusalueen kaupan keskuksille. 1 Gallupin Suuri Vaikutusaluetutkimus antaa yleiskuvan alueiden vetovoimasta ja väestön liikkuvuudesta. Kartassa näkyvät myös lähimmät kilpailevat kaupan keskukset. Niiden markkina-alueet rajoittavat Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan markkina-alueiden laajentumista. Kilpailevia keskuksia ovat Oulu, Raahe, Iisalmi, Jyväskylä, Töysä (Tuuri), Seinäjoki ja Vaasa. Markkina-aluejaossa Kokkola, Pietarsaari, Oulu, Vaasa, Iisalmi ja Jyväskylä ovat myös päämarkkina-alueita. Paikallismarkkina-alueista Oululle alisteisia ovat Raahe ja Ylivieska. Seinäjoelle alisteinen on puolestaan Töysän (Tuurin) paikallismarkkina-alue. Kuva 2 Alueen kaupunkien markkina-alueet ja kuntien väkiluku vuonna TNS Gallupin tutkimusaineiston pohjalta on muodostettu uusi, koko maan kattava markkina-aluejako. Jako on tehty kahdessa tasossa: päämarkkina-alueet (28) ja paikallismarkkina-alueet (43).

8 8 Kokkolan markkina-alueeksi muodostuu Keski-Pohjanmaan alue lisättynä Kruunupyyllä. Asukkaita tällä alueella on noin , ja se on Suomen 43:sta paikallismarkkina-alueesta 19. suurin. Ylivieskan markkina-alue levittyy melko laajalle alueelle yli seutukuntarajojen. Asukkaita Ylivieskan markkina-alueella on lähes ja se on Suomen 20. suurin paikallismarkkina-alue. Pietarsaaren markkina-alue jää seutukuntaa pienemmäksi. Asukasmäärä on noin , jolloin se on Suomen 31. suurin paikallismarkkina-alue.

9 9 2. Vähittäiskaupan yleinen kehitys 2.1. Kaupan kehitys Suomessa 2 Kaupan yleisenä kehityspiirteenä ehkä huomattavin on ollut yksikkökokojen kasvaminen. Erityisesti tilaa vievän kaupan (mm. rauta- ja huonekalukauppa) yksikkökoko on kasvanut. Myös päivittäistavarakaupassa erityisesti hypermarket-ryhmässä myymälöiden koko on kasvanut vuosi vuodelta myymälöiden erikoistavaravalikoiman kasvaessa. Samalla yhä suurempi osa päivittäistavarakaupan myynnistä tapahtuu hypermarketeissa. Kuten päivittäistavarakaupassa, myös erikoistavarakaupassa useilla toimialoilla myymäläkoko on kasvanut. Niin kutsutut retail park toteutukset ovat mahdollistaneet entistä suuremmat toimitilat, ja kauppa on kehittänyt entistä suurempia konsepteja myös sellaisille toimialoille, jotka eivät kuulu perinteisen tilaa vaativan kaupan ryhmään. Esimerkiksi varsin pienikokoista tavaraa myyvällä Tiimarilla on jo testattavana uudenlainen suurmyymäläkonsepti Vantaalla. Myös uusimmat retail parkkeihin sijoittuneet lelu- ja urheilukaupat ovat esimerkkejä toimialoista, jossa pääosin pientä tavaraa myydään suurissa myymälöissä. Samaan aikaan yhä suurempiin myymälöihin johtavan kehityksen kanssa perinteinen paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) on ollut voimakkaimmin myyntiään kasvattava toimiala. Suuria myymälähalleja on noussut joka puolelle Suomea. Päivittäistavarakaupan kohdalla kehitys yhä suurempiin yksikköihin ei ole ollut täysin suoraviivainen. Myös pienet lähimyymälät ovat menestyneet hyvin, ja kauppaketjut ovat perustaneet uusiakin myymälöitä kaupunkialueille. Osittain pienten myymälöiden suosio selittyy niitä suosivalla aukiololainsäädännöllä, mutta myös asiakkaiden ostotottumukset näyttävät tukevan pieniä lähikauppoja. Myynnin arvosta valtaosa syntyy kuitenkin suurimmissa yksiköissä. Pienillä myymälöillä on lähinnä täydennysostopaikan rooli. Päivittäistavaramyymälöiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta vähenemisvauhti on viime vuosina selvästi hidastunut. Jäljelle jääneet kaupat ovat tyypillisesti tehokkaammin ketjuohjattuja ja paremmilla liikepaikoilla toimivia. Päivittäistavarakaupan verkosto harvenee edelleen alueilla, joilla väestö vähenee voimakkaasti, mutta suurin myymälämäärän vähentyminen on jo tapahtunut. 2 Lähde: Entrecon Oy: Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys. Kemi-Tornion seutukunta (2008)

10 10 Asiakkaat kaipaavat kaupoilta yhä laajempia valikoimia. Osittain tämä vaatii suurempia yksikkökokoja, mutta kaupan tehokas logistiikka ja tavararyhmien hallinta ovat mahdollistaneet entistä laajemmat valikoimat myös pienemmissä myymälöissä. Vähittäiskaupan myynti on kasvanut Suomessa jo useita vuosia peräkkäin ennätystahtiin. Kuluttajien ostovoima on kasvanut, ja maahan on tullut runsaasti uusia ketjuja. Uudet ulkomaiset ketjut ovat lisänneet varsinkin erikoistavarakaupan tarjontaa ja tuoneet uusia toimintatapoja. Päivittäistavarakaupassa ainoa ulkomainen konsepti on toistaiseksi Lidl. Viime vuosina Suomeen tulleita uusia erikoiskaupan ketjuja ovat mm. Bauhaus, Plantagen, Toys R Us, OnOff, Gigantti, Mango ja Stadium. Erityisesti ruotsalaiset vähittäiskaupan ketjut ovat tulleet näkyvästi suomalaisten kaupunkien katukuvaan. Suomalaisista ketjuista erityisen kiivaasti ovat laajentuneet ns. halpatavaratalot. Tokmannikonserni on yritysostoin ottanut suuren siivun halpatavaratalokaupasta, mutta alalla on myös muita voimakkaita toimijoita. Paikallisten ketjujen lisäksi ainakin Hong Kong tavaratalo, Motonet ja Biltema ovat viime vuosina laajentaneet verkostoaan, ja samalla kasvattaneet myös tuotevalikoimiaan muuttuen yhä enemmän yleistavaratalojen suuntaan. Keski- Pohjanmaan alueella selvästi vahvin halpatavaratalo on ollut perinteisesti Halpahalli. Erikoistavarakaupassa kauppakeskukset ovat muodostuneet erikoiskaupan ketjuille houkutteleviksi sijaintipaikoiksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla uusien asuinalueiden palvelut on keskitetty kauppakeskuksiin. Suurissa kaupungeissa kaupunkikeskustat ovat edelleen merkittäviä kauppapaikkoja, mutta niiden roolissa korostuvat myös viihde, kulttuuri ja vapaa-ajan vietto. Samoja ominaisuuksia tuodaan myös suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin. Pienten kaupunkien keskustojen erikoiskauppa on useissa tapauksissa hiipunut. Ketjujen ulkopuolella toimivat yrittäjät eivät ole yhtä vetovoimaisia kuin kauppakeskuksissa ja -keskittymissä toimivat suuret valtakunnalliset ja kansainväliset ketjut. Varsinkin suhteellisen lähellä suurempia kaupunkeja sijaitsevista pikkukaupungeista lähdetään usein ostoksille kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin. Erikoisliikkeet hakeutuvat mielellään lähelle toisiaan. Perinteisen keskustaerikoiskaupan (muotikauppa, kirjat, kosmetiikka ym.) kohdalla tämä tarkoittaa usein kauppakeskussijaintia, tilaa vievän kaupan (rauta-, huonekalu-, kodinkone) kohdalla ns. retail parkeja eli yhden rakennuttajan luomia yhteisen pysäköintialueen ympärille muodostuvia erillisten suurten myymälöiden keskittymiä. Kun kaupan keskittymä on syntynyt, hakeutuu siihen yhä lisää myymälöitä. Asiakkaiden houkuttelemiseksi kaupallisista keskittymistä pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia, mikä yleensä tarkoittaa myös päivittäistavarakaupan syntymistä alueelle jollain aikavälillä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2002 vuoteen Tilaston lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä, ja luokittelu perustuu TOL2002-toimialaluokitukseen. Koko vähittäiskauppa (TOL52) on merkitty mustalla. Päivittäistavara ja tavaratalot ryhmä muodostuu TOL-luokista 521 ja 522. Tavaratalokauppaan sisältyy myös tavarataloissa tapahtuva erikoistavarakauppa. Kaavion erikoistava-

11 11 rakauppa-ryhmän muodostaa TOL-pääluokka 524. Erikoistavarakauppa on edelleen jaettu tilaa vievään (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) sekä muuhun erikoistavarakauppaan. Vähittäiskaupan liikevaihto, kasvu koko maassa 2002= Koko vähittäiskauppa Erikoistavarakauppa Muu erikoistavarakauppa Päivittäistavara ja tavaratalot Kodinkone, rauta ja huonekalu Kuva 3 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa toimialoittain Koko vähittäiskauppa on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 2006 liikevaihto oli noin 20 % suurempi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Suurinta kasvu on ollut tilaa vievän kaupan ryhmässä. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan kasvu on ollut selvästi vaatimattomampaa, tosin silti kasvanut merkittävästi. Alla olevassa kuviossa on esitetty vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta Toimipaikkojen määrä on vähentynyt vain pt-kaupassa, jossa verkosto oli tihein. Koko Suomessa päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä on neljässä vuodessa vähentynyt noin 450:llä. Vuonna 2006 päivittäistavara- tai tavaratalomyymälöitä oli noin kappaletta. Erikoistavarakaupassa toimipaikkojen määrä on lisääntynyt selvästi. Suurin kasvupiikki on ollut vuosien 2005 ja 2006 välillä. Erikoistavarakaupan toimipaikkoja (TOL524) oli vuonna 2006 noin kappaletta. Edelliseen taulukkoon verrattaessa näkyy kuitenkin selvästi, että toimipaikkojen määrän kasvu on ollut liikevaihdon kasvua vaatimattomampaa. Keskimäärin myymälöiden liikevaihto on siis kasvanut.

12 12 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002 koko maa Koko vähittäiskauppa Erikoistavarakauppa Muu erikoistavarakauppa Päivittäistavara ja tavaratalot Kodinkone, rauta ja huonekalu Kuva 4 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002 koko maassa 2.2. Vähittäiskaupan viimeaikainen kehitys Keski-Pohjanmaalla ja lähiseudulla Edellisessä Keski-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksessä (v. 2002) selvitystyön painopiste oli päivittäistavarakaupassa ja tilaa vievässä kaupassa. Ostovoimaa laskettaessa arvioitiin Tilastokeskuksen silloisen ennusteen mukaan, että Keski-Pohjanmaan sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukuntien väestömäärä laskee v yhteensä noin asukkaalla. Lähes joka kunnassa väestöennusteet olivat miinusmerkkisiä. Tilastokeskuksen uusi ennuste lupaa samalle alueelle vuoteen 2030 mennessä selvää kasvua, joten vastaavasti ostovoimaennusteet ovat merkittävästi kasvaneet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vähittäiskaupan kehitys ja ostovoiman kasvu ovat olleet selvästi nopeampia kuin edellisen selvityksen aikoihin ennakoitiin. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että tarve uuden vähittäiskaupan rakentamiselle tutkimusalueelle on selvästi suurempi kuin edellisessä kaupan palveluverkkoselvityksessä ennakoitiin. Edellisen kaupan palveluverkkoselvityksen aikoihin päivittäistavarakauppaketju Lidl teki vasta tuloaan Keski-Pohjanmaalle. Ulkomaisten ketjujen etabloitumista Suomen markkinoille ennakoitiin, ja tämä onkin ollut selvästi kiihtyvä trendi viime vuosina. Edellisen selvityksen aikoihin Kärkkäinen oli rakenteilla Ylivieskaan, ja Ylivieskan nousua hypermarket-sarjaan pidettiin mahdollisena vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehityskuva on toteutumassa jo lähiaikoina. Seuraavassa kuvassa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu Kokkolan, Kaustisen, Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukunnissa vuodesta 1994 vuoteen Kokkola on ollut seutukunnista selvästi suurin kaupan volyymiltään koko ajanjakson. Vuonna 1994 Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen kaupan liikevaihto oli molemmissa yhtä suuri. Tämän jälkeen Ylivieska on noussut Pietarsaarta selvästi suuremmaksi, ja viime vuosina se on jo tavoittanut Kokkolan liikevaihtolukuja. Kaustisen seutukunnan kaupan kasvu on ollut selvästi hitainta.

13 13 Vähittäiskaupan liikevaihdon (TOL52) kehitys v seutukunnittain milj. euroa Kokkola Kaustinen Jakobstadsregionen Ylivieska Kuva 5 Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. euroa) seutukunnittain v Seuraavassa kuvassa vähittäiskaupan liikevaihto on jaettu asukasta kohden seutukunnittain sekä Keski-Pohjanmaan, koko Tarkastelualueen (=Keski-Pohjanmaa, Pietarsaaren seutu, Ylivieskan seutu) ja koko Suomen osalta. Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL52) alueittain asukasta kohti euroa Kokkola Kaustinen Keski-Pohjanmaa Jakobstadsregionen Ylivieska Tarkastelualue Koko maa Kuva 6 Vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden seutukunnittain v

14 14 Keskimäärin Suomessa vähittäiskaupan liikevaihto on noussut reilusta 3000 eurosta yli viiteen tuhanteen euroon asukasta kohti vuodesta 1994 vuoteen Tämä pitää sisällään myös inflaation. Tarkastelualueen seutukunnista Ylivieska ja Kokkola ovat valtakunnan keskiarvoa ylempänä. Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä koko tarkastelualueen asukaskohtainen liikevaihtoluku on hieman Suomen keskiarvon alapuolella. Pietarsaaren ja Kaustisen seutukuntien alhainen vähittäiskaupan myynti asukasta kohti laskee keskiarvoja.

15 15 3. Väestö ja ostovoima 3.1. Väestönkasvu ja väestön sijainti Keski-Pohjanmaalla ja naapuriseutukunnissa on kolme merkittävää kaupan keskusta: Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska. Alueen selvästi suurin kaupunki on Kokkola, joka kasvaa kuntaliitoksen ansiosta vuonna 2009 noin asukkaan kaupungiksi. Keski- Pohjanmaalla on asukkaita lähes Yhteensä Keski-Pohjanmaalla sekä Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukunnissa on asukkaita noin Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain ja seutukunnittain asukasluvut vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen väestöennusteet viiden vuoden välein v Taulukko 1 Väestön määrä kunnissa v Asukkaita Tilastokeskuksen mukaan Asukasmuutos v Alue kpl %..Kokkola - Karleby %..Kannus %..Kälviä - Kelviå %..Himanka %..Lohtaja - Lochteå % Kokkolan seutukunta %..Kaustinen - Kaustby %..Toholampi %..Veteli - Vetil %..Perho %..Halsua %..Ullava %..Lestijärvi % Kaustisen seutukunta % KESKI-POHJANMAA %..Pietarsaari - Jakobstad %..Pedersören kunta - Pedersöre %..Uusikaarlepyy - Nykarleby %..Kruunupyy - Kronoby %..Luoto - Larsmo % Pietarsaaren seutu %..Ylivieska %..Kalajoki %..Oulainen %..Sievi %..Alavieska %..Merijärvi % Ylivieskan seutu % KOKO TARKASTELUALUE % Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa eniten Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Myös Ylivieskan seudulla väestöennuste on positiivinen. Ainoastaan Kaustisen seutukunta menettää väestöään selvästi. Yhteensä koko tarkastelualueen väkimäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli asukkaalla eli 4 %. Tilastokeskuksen edellisen väestöennusteen

16 16 mukaan saman alueen väkimäärä olisi vähentynyt noin asukkaalla vuosina Alueen seutukuntien asukkaiden ikäjakauma on pääosin hieman koko Suomen ikäjakaumaa nuorempaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Keski-Pohjanmaan seutukuntien sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen ikäjakaumat vuonna 2006 ja ennustettu ikäjakauma vuonna Väestö on jaettu karkeasti kolmeen ikäryhmään: lapset alle 15 vuotta, aktiiviikäiset vuotta ja eläkeikäiset yli 65 vuotta. Koko maan väestön jakautuminen ikäryhmiin on esitetty vertailupohjaksi punaisella pilkkuviivalla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokkola Kaustinen Pietarsaari Ylivieska Koko maa Kokkola Kaustinen Pietarsaari Ylivieska Koko maa alle yli 65 Kuva 7 Väestön ikäjakauma seutukunnittain vuonna 2006 ja 2030 Lapsien osuus väestöstä on kaikissa seutukunnissa Suomen keskiarvoa suurempaa sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennusteessa. Aktiivi-ikäisten osuus on sen sijaan kaikissa seutukunnissa Suomen keskiarvon alapuolella. Eläkeikäisiä on nykytilanteessa eniten Kaustisen ja Pietarsaaren seuduilla. Kokkolassa ja Ylivieskassa eläkeikäisiä on 16 % eli Suomen keskiarvon verran. Seuraavissa kartoissa on havainnollistettu väestön sijoittumista seudulle. Kartat perustuvat Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Kartoissa on esitetty väestön määrä kahden kilometrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa. Kokkola ja Pietarsaari näkyvät kartassa selvästi suurimpina keskuksina. Ylivieskan ympärillä on puolestaan suuri joukko keskikokoisia kaupunkeja (Kalajoki, Oulainen, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi), joiden keskelle Ylivieskaan on syntynyt mittava kaupan keskus.

17 17 Kuva 8 Väestön sijoittuminen Keski-Pohjanmaalla ja naapuriseuduilla vuoden 2005 lopussa Seuraavissa kartoissa on kuvattu tarkemmin väestön sijoittuminen Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan kaupungeissa. Ruutujen koko on 250 m x 250 m. Seuraavien karttojen rajaamilla alueilla oli väestömäärä vuonna 2005: Kokkolassa n Pietarsaaressa n Ylivieskassa n

18 18 Kuva 9 Väestön sijoittuminen Kokkolassa vuoden 2005 lopussa Kuva 10 Väestön sijoittuminen Pietarsaaressa vuoden 2005 lopussa

19 19 Kuva 11 Väestön sijoittumien Ylivieskassa vuoden 2005 lopussa Kaikkien kolmen kaupungin keskustat muodostavat tiheimmän asutuskeskittymän. Keskustat ovat kaikissa kolmessa kaupungissa sijoittuneet melko hyvin myös väestön painopisteeseen nähden Ostovoima ja ostovoiman virtaukset Ostovoimaa arvioidaan kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön keskimäärin vuodessa käyttämää summaa vähittäiskaupan palveluihin. Tässä selvityksessä kulutusluvun pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2007 valmistunutta Kulutustutkimusta, jossa on seurattu noin kotitalouden ostokäyttäytymistä. Otos on jaettu alueittain niin, että voidaan huomioida kulutuksen alueelliset erot. Kulutustutkimus on käyttänyt NUTS2-tason luokittelua, ja Keski- Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kulutustutkimuksen mukaiset Pohjois- Suomen vähittäiskaupan kulutusluvut eri toimialoilla v sekä ennusteen vuosille 2020 ja 2030 seuraavien kasvuoletusten mukaan 3 : Päivittäistavarakaupan kasvu vuodessa 1 % vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen 0,5 % vuodessa Erikoiskaupan kasvu vuodessa 2,5 % vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen 1,5 % vuodessa 3 Kulutusluvut eivät sisällä apteekkikauppaa eivätkä autokauppaa.

20 20 Kasvuoletukset vastaavat pitkällä aikavälillä suurin piirtein bruttokansantuotteen kasvua, vaikka kovemman kasvun kausiakin voi välillä olla. Kasvuoletus kuvaa todellista kasvua, minkä lisäksi euromääräistä kulutusta lisää myös inflaatio, jota oletuksissa ei ole huomioitu. Asukaskohtainen kulutus vuonna 2006 oli lähes euroa. 4 Taulukko 2 Asukaskohtainen vähittäiskaupan kulutus vuosina 2006, 2020 ja 2030 Kulutusluku, /asukas Toimiala v v v Päivittäistavarat ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Tilaa vievä kauppa sisältää edellisessä taulukossa huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupan toimialat. Muu erikoiskauppa on pääosin keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa. Tässä käytettyä kulutuslukua voi pitää varovaisena arviona, kuten myös käytettyjä kasvuprosentteja. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan ostovoima seutukunnittain vuonna 2006, 2020 ja Ylempi taulukko kuvaa päivittäistavaroiden ja alempi erikoistavaroiden ostovoimaa. Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoima (milj. euroa) seutukunnittain v. 2006, 2020 ja 2030 Ostovoima, milj. euroa Kasvu Päivittäistavarat v v v milj. % Kokkolan seutukunta % Kaustisen seutukunta % KESKI-POHJANMAA % Pietarsaaren seutu % Ylivieskan seutu % KOKO TARKASTELUALUE % Ostovoima, milj. euroa Kasvu Erikoistavarat v v v milj. % Kokkolan seutukunta % Kaustisen seutukunta % KESKI-POHJANMAA % Pietarsaaren seutu % Ylivieskan seutu % KOKO TARKASTELUALUE % 4 Tilastokeskuksen Kulutustutkimukseen perustuva kulutusluku on pienempi kuin esimerkiksi Tuomas Santasalon Vähittäiskauppa Suomessa kirjassa esittämä kulutusluku. Ero selittyy lähinnä tilastolähteiden eroavaisuuksilla. Santasalon luku perustuu ilmeisesti vähittäiskaupan myyntiin, Kulutustutkimus taas talouksien ostotottumusten seurantaan. Liikevaihtoon perustuva luku sisältää myös yritysten välistä kauppaa ja on pikemminkin asukaskohtainen myyntipotentiaali kuin todellinen kulutus. Kulutustutkimuksesta taas voi tutkimusmetodeista johtuen jäädä pois osa kulutuksesta. Selvimmin tämä näkyy mm. ravintola- ja alkoholikulutuksessa, joiden suhteen ihmiset usein salaavat osan kulutuksestaan.

21 21 Koko tarkastelualueen ostovoima oli yhteensä noin 714 miljoonaa euroa vuonna Luku perustuu väestön määrään ja Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelusta arvioituun henkilökohtaiseen Pohjois-Suomen kulutuslukuun. Vajaa puolet ostovoimasta sijoittuu Keski-Pohjanmaalle väestömäärän mukaisesti. Vuonna 2006 päivittäistavarakaupan ostovoima on laskelman mukaan vielä selvästi erikoiskaupan ostovoimaa suurempaa. Vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupan ostovoima kuitenkin jo ylittää päivittäistavaroiden ostovoiman. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan kasvu vuoteen 2030 mennessä on koko tarkastelualueella noin 100 miljoonaa euroa eli 25 %. Erikoiskaupan kasvu samalla aikajaksolla on noin 220 miljoonaa euroa eli 70 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti seutukunnittain vuonna Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin vähittäiskaupan (TOL52) liikevaihtotietoja. Liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero, joka vaihtelee toimialoittain 8-22 % välillä. 5 Päivittäistavarakauppa pitää sisällään hypermarkettien/tavaratalojen, supermarkettien, lähikauppojen ja kioskien päivittäistavaramyynnin. Lisäksi päivittäistavarakauppaan on sisällytetty Alkojen ja pterikoiskauppojen (esim. leipomotuotteiden ja makeisten erikoiskaupat) myynti. Erikoiskauppa on jaettu erikoiskauppaan tavarataloissa (sis. hypermarketit), muotikauppaan, tilaa vievään kauppaan (huonekalu-, kodinkone ja rautakaupat) sekä muuhun erikoiskauppaan. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti (milj. euroa) seutukunnittain v Myynti, miljoonaa euroa seutukunnittain Toimiala Kokkola Kaustinen Pietarsaari Ylivieska Yhteensä Päivittäistavarakauppa Alko ja pt-erikoiskauppa Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa Muotikauppa Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yht Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli tarkastelualueella 865 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet oli erikoistavaroita. Kokkolan seutukunnan myynti oli 312 miljoonaa euroa, ja etenkin päivittäistavaroissa ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa Kokkola oli myynniltään selvästi muita seutukuntia vahvempi. Ylivieskan seutukunta on myynniltään lähes saman suuruinen Kokkolan kanssa. Etenkin tavaratalojen erikoiskaupassa ja tilaa vievässä erikoiskaupassa Ylivieska jopa ylittää myynniltään Kokkolan. 5 Sisältää koko vähittäiskauppa pl. Apteekki, käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä, vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä ja henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus. Ei sisällä myöskään autokauppaa.

22 22 Seuraavassa taulukossa on verrattu seutukuntien myyntiä ja ostovoimaa, joiden erotuksena syntyy ostovoimavirtaus. Ostovoimavirtaus on esitetty miljoonina euroina sekä indeksinä. Mikäli seudun ostovoima on myyntiä suurempaa, tapahtuu kunnasta ostovoiman ulosvirtausta. Jos taas myynti on ostovoimaa suurempaa, virtaa kuntaan ostovoimaa muualta. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Indeksiarvo 100 voi sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. Ylempi taulukko kuvaa ostovoiman virtausta päivittäistavarakaupassa ja alempi erikoistavarakaupassa. Taulukko 5 Ostovoiman virtaus seutukunnittain v Myynti Ostovoima Virtaus Päivittäistavarat milj. milj. milj. indeksi Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta KESKI-POHJANMAA Pietarsaaren seutu Ylivieskan seutu KOKO TARKASTELUALUE Myynti Ostovoima Virtaus Erikoistavarat milj. milj. milj. indeksi Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta KESKI-POHJANMAA Pietarsaaren seutu Ylivieskan seutu KOKO TARKASTELUALUE Päivittäistavarakaupassa koko tarkastelualueen myynti ja ostovoima ovat lähellä toisiaan. Ainoastaan Pietarsaaren seudulta ostovoimaa virtaa ulos. Tämä selittynee etenkin Kruunupyyn ostovoiman suuntautumisena Kokkolan seudun puolelle. Erikoistavarakaupassa ostovoimavirtaukset ovat laskelman mukaan selvästi positiivisia kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Kaustisella. Yhteensä koko tarkastelualueen erikoiskaupan myynti ylittää ostovoiman lähes 140 miljoonalla eurolla eli 44 prosentilla. Ylivieskan seudulla erikoiskaupan myynti on yli kaksinkertainen seudun omaan ostovoimaan verrattuna. Myös Kokkolan seudun vahva erikoiskaupan tarjonta näkyy reilun 60 miljoonan euron ostovoimavirtauksena seutukuntaan. Etenkin erikoistavarakaupassa vähittäiskaupan myyntiin sisältyy toimialasta riippuen jonkin verran myös yritystenvälistä kauppaa. Esimerkiksi rautakaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee huomattava määrä myös yrityskauppaa. Vähittäiskaupan ostovoimaluvut

23 23 sisältävät kuitenkin vain kotitalouksien ostovoiman. Näin todelliset ostovoimavirtaukset eivät välttämättä ole aivan edellisen taulukon lukujen suuruisia Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seuraavassa on esitetty Keski-Pohjanmaan sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seutujen laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: Ostovoiman kasvun oletetaan toteutuvan uutena kaupan pinta-alana Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus on euroa per myyntineliö ja erikoistavarakaupan euroa per myyntineliö Myyntiala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Seutukuntien ostovoimavirtausindeksi pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2030 (eli seutukuntien ja koko tarkastelualueen suhteellinen kaupan asema pysyy nykyisellä tasollaan) Taulukko 6 Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve seutukunnittain Lisäpinta-alan tarve v , kem2 Alue Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta KESKI-POHJANMAA Pietarsaaren seutu Ylivieskan seutu KOKO TARKASTELUALUE Oheinen taulukko ei huomioi poistuvaa ja uudistuvaa pinta-alaa, vaan laskelma perustuu pelkkään ostovoiman kasvuun ja nykyisten ostovoimavirtausindeksien säilymiseen. Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvetta synnyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös poistuva rakennuskanta ja kaupan uudistumistarve. Hyvin tyypillistä on, että myymälä laajentuessaan muuttaa kokonaan uusiin tiloihin, jolloin vanhan myymälän käyttötarkoitus tai toimiala voi muuttua. Vähittäiskaupassa lisääntyvä tarjonta yleensä myös kasvattaa kysyntää: asiakkaat kuluttavat entistä enemmän ja kaupallinen vaikutusalue laajenee (eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa). Tämä lisäisi edellisen taulukon osoittamaa pinta-alan lisätarvetta selvästi. Toisaalta osa ostovoiman kasvusta voi toteutua lisämyyntinä myös nykyisessä myymäläverkostossa. Edellisiä lukuja voidaankin pitää vain suuntaa-antavina vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarpeina. Vähittäiskaupan kulutuksen kasvu vaihtelee vuosittain ja tällä on huomattava vaikutus ostovoima- ja sitä kautta lisäpinta-alalaskelmiin. Vähittäiskaupan mitoituksessa kuntien on yleiskaavoissaan varattava myös ns. ylimääräistä kaavavarantoa. Kaikki kaavahankkeet eivät toteudu ja toisaalta kaupan kilpailun kannalta on suotavaa, että vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on tarjolla erilaisille kaupan hankkeille.

24 24 4. Vähittäiskauppa tutkimusalueella 4.1. Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto on levittäytynyt koko tarkastelualueelle. Suurimmat yksiköt ovat sijoittuneet Kokkolaan ja Pietarsaareen, joissa ovat alueen ainoat hypermarketit (Citymarket ja Prisma molemmissa sekä Minimani Kokkolassa). Suurten supermarkettien ja Halpahalli-tavaratalojen verkosto on levittäytynyt laajasti alueen muihinkin kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Seuraavassa olevassa kartassa on esitetty AC Nielsenin Myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan toimipaikat tutkimusalueella vuonna Ympyrän koko kuvaa myymälän myyntipinta-alaa ja värit sen jakautumista päivittäis- ja erikoistavaraan. Pienimmissä myymälöissä ja useimmissa supermarketeissa ei erikoistavaraa ole myynnissä ollenkaan, sen sijaan suuremmissa hypermarketeissa ja tavarataloissa saattaa olla hyvinkin laajat erikoistavaravalikoimat. Kuva 12 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto tarkastelualueella (AC Nielsen)

25 25 Useimmista pienemmistä kaupunki- tai kuntakeskuksista löytyvät S-market sekä K- (super)market. Lidl on sijoittunut suurimpiin kaupan keskuksiin Kokkolaan, Pietarsaareen ja Ylivieskaan. Lisäksi myymäläverkostoa täydentävät pienemmät lähimyymälät, joista yleisiä ovat etenkin Siwa ja Sale. Halpahalli on seudulla laajalle levittäytynyt tavarataloketju, jotka tuovat päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäksi tervetullutta erikoiskaupan valikoimaa varsinkin pienemmille paikkakunnille. Halpahallit ovat sijoittuneet Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan lisäksi Kannukseen, Oulaisiin, Kalajoelle, Kaustiselle sekä Nivalaan (joka sijaitsee tarkastelualueen ulkopuolella). AC Nielsenin myymälärekisteristä puuttuvat useimmat halpatavaratalot, joista tarkastelualueella merkittävin on Kärkkäinen Ylivieskassa. Kärkkäisen valikoimiin kuuluvat päivittäistavarakaupan tarjonnasta kuitenkin vain lähinnä kuivaelintarvikkeet ja teknokemian tuotteet. Lähes koko Suomeen levittäytyneen Tokmanni-halpatavarataloketjun myymälöitä ei löydy tarkastelualueelta toistaiseksi kuin Oulaisista. Seuraavassa karttaa on zoomattu maakunnan keskukseen Kokkolaan, jossa päivittäistavarakaupan myynti on suurinta ja pt-myymälät tarkastelualueen suurimpia. Kuva 13 Kokkolan päivittäistavarakaupan myymälät Kokkolassa on viisi suurta päivittäistavarakauppaa, jotka kaikki sijoittuvat keskustaan tai sen välittömään tuntumaan. Näistä Anttila-tavaratalon valikoimiin eivät varsinaiset päivittäistavarat kuulu kuin vähäisessä määrin. Suurimmat päivittäistavarakaupan ovat Prisma ja Citymarket, joita hieman pienempi on kaupungin kolmas hypermarket Minimani.

26 26 Halpahalli täydentää keskustan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan tarjontaa keskeisellä sijainnillaan. Hypermarkettien ja tavaratalojen lisäksi Kokkolassa on kaksi yli tuhatneliöista päivittäistavarakauppaa: Kallentorin S-market sekä Lidl. Kaikki muut kaupungin pt-kaupat ovat alle 400 neliöisiä, joka mahdollistaa myös sunnuntaiaukioloajan. Päivittäistavarakaupan verkoston muutospaineita voidaan arvioida tarkastelemalla nykyisen myymäläverkoston neliömyyntitehoja. Useamman vuoden peräkkäin alle euroa/my-m2 myyntitehokkuudella toimiva myymälä ei yleensä toimi taloudellisesti kannattavasti. Seuraavassa kuviossa on esitetty AC Nielsenin rekisterin mukaiset myyntipinta-alat ja neliömyyntitehot vuonna Päivittäistavarakauppojen pt-myynti ja -myyntitehokkuus seutukunnittain euroa per neliö Kaustinen Kokkola Pietarsaari Ylivieska myyntineliöt (m2) Kuva 14 Päivittäistavaramyymälöiden myyntipinta-alat ja neliömyyntiteho Suomessa päivittäistavarakauppojen keskimääräinen myyntitehokkuus on noin euroa per neliö. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla keskimääräinen myyntitehokkuus on lähellä valtakunnan keskiarvoa, mutta Kaustisella ja Ylivieskassa myyntitehokkuudet ovat selvästi keskiarvon alapuolella. Tämä kertoo siitä, että alueen nykyisissä myymälöissä olisi varaa lisätä myyntiä selvästi ilman myymälöiden uusperustantaakin. Toisaalta yksittäisten myymälöiden huono myyntitehokkuus saattaa aiheutua myymälän huonosta sijainnista tai paikallisesta myymäläpinta-alan ylikapasiteetista. Uutta myyntipinta-alaa tarvitaan siten korvaamaan vanhentunutta ja väärään paikkaan jäänyttä myymälätilaa. Päivittäistavarakaupassa palvelujen saavutettavuus on erityisen tärkeää. Riittävän tiheä myymäläverkosto takaa alueiden elinvoimaisuuden. Selvityksen tarkastelualueen kunnissa myymäläverkosto on säilynyt melko tiheänä. Myymäläverkosto seurailee asutusta ja

27 27 kaikissa suuremmissa taajamissa on päivittäistavaramyymälänsä. Kyläkauppaverkosto on kuitenkin edelleen vaarassa harventua. Kyläkauppaverkoston harveneminen on kuitenkin hidastunut viime aikoina Suomessa Nykyinen erikoistavarakaupan palveluverkko Erikoistavarakaupan palvelut ovat päivittäistavaraa voimakkaammin keskittyneet suuriin kaupunkikeskuksiin. Seuraavassa kartassa on tarkasteltu erikoiskaupan toimipaikkojen määrää kunnittain. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteriin vuodelta Käytettävissä on ollut vain toimipaikkojen määrätieto, eli suurten ja pienten yksiköiden painoarvo on kuvioissa sama. Tilasto antaa hyvän kuvan erikoiskaupan monipuolisuudesta kunnissa. Erikoiskauppa on jaettu muotikauppaan (tekstiili-, vaate- ja kenkäkaupat), tilaa vievään kauppaan (huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat) sekä muuhun erikoiskauppaan. Muotikauppa on tyypillisesti keskustahakuista kauppaa ja tilaa vievä kauppa pyrkii sijoittumaan keskustan ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Muu erikoiskauppa kattaa tässä monipuolisen joukon erikoiskauppoja, joista suurin osa on keskustahakuista (esim. kirjakaupat, fotoliikkeet, optikot, kello- ja kultakaupat, urheilukaupat, lahjatavaraliikkeet). Kuva 15 Erikoiskaupan toimipaikat toimialoittain tarkastelualueen kunnissa vuonna 2008

28 28 Kokkola on selvästi suurin erikoiskaupan keskus tarkastelualueella. Kokkolassa on 165 erikoismyymälää, joista 41 on muotikauppaa, 44 tilaa vievän kaupan liikettä ja 80 muita erikoiskauppoja. Pietarsaaressa erikoiskauppoja oli 106 ja Ylivieskassa 75. Keski-Pohjanmaan kunnissa Kokkolan jälkeen eniten erikoiskauppoja oli Kannuksessa (27), Kaustisella (18) ja Vetelissä (16). Pääosin pienten kuntien erikoiskaupan tarjonta on kuitenkin vaatimatonta. Erikoisliikkeiden lisäksi merkittävä osa erikoiskaupasta kulkee tavaratalojen kautta. Hypermarketit ovat tavarataloista suurimpia ja ne ovat keskittyneet Kokkolaan ja Pietarsaareen: valtakunnallisten Prisman ja Citymarketin lisäksi Kokkolan erikoiskaupan tarjontaa monipuolistaa Minimani. Suurin tarkastelualueen tavarataloista on kuitenkin Ylivieskan Kärkkäinen, jonka neliön pinta-alasta valtaosa on erikoiskauppaa. Halpahalli on laajasti alueelle levittäytynyt tavarataloketju, joka tuo suurten kaupunkien lisäksi erikoiskaupan tarjontaa myös pienemmille paikkakunnille. Valtakunnallisesti levittäytynyt Tokmanni-halpatavarataloketju on vasta tulossa Keski-Pohjanmaalle. Erikoiskauppojen ja tavaratalojen erikoiskaupan myyntiarviot on esitetty luvussa Tulevat vähittäiskaupan hankkeet Kokkolassa on vireillä suuri joukko kaupan hankkeita. Suurin hankkeista on Citymarketin siirtyminen Heinolan alueelle. Keskus pitää sisällään nykyistä suuremman Citymarketin lisäksi erikoiskauppaa. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin m2. Heinolan alueella on vireillä myös ainakin Tokmannin ja Kalustetalo Heinon hankkeet, jotka pitävät sisällään ainakin halpatavaratalokauppaa ja huonekalukauppaa. Lisäksi Heinolan alueelle on suunnitteilla autokauppoja. Citymarketin lisäksi myös muilla hypermarketeilla (Minimani ja Prisma) on laajennussuunnitelmia. Muut Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet ovat keskustakauppaa tai päivittäistavarakauppaa. Keskustassa kauppakeskus Chydenia laajenee ja myös toinen pienempi kauppakeskushanke on vireillä. Päivittäistavarakaupan lähikauppaverkosto täydentyy lähivuosien aikana myös uusilla myymälöillä. Yhteensä kaikki Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet lisäisivät vähittäiskaupan pinta-alaa noin m2 (ei sisällä autokauppaa). Pietarsaaressa on kaupan potentiaalia sekä keskustassa että sen ulkopuolella. Keskustan palvelutarjonta voi kohentua kauppakeskushankkeen myötä. Tilaa vievän kaupan mahdollisuuksia on etenkin hypermarkettien lähellä Ratapiha-alueella. Myös ohikulkutien varsi on tilaa vievän kaupan kannalta mahdollinen sijaintipaikka. Pietarsaaren kaupan hankkeiden kanssa osittain samoista asiakkaista kilpailee myös Pedersören Edsevö, jossa on ollut tavoitteena kehittää risteysalueesta pääosin tilaa vievän kaupan keskittymää. Ylivieska on noussut lähialueensa selvästi suurimmaksi kaupan keskukseksi. Etenkin Savarin alue on kehittynyt Kärkkäisen myötä seudulliseksi kaupan keskukseksi. Savarin alueelle on suunnitteilla suuri joukko uusia kaupan hankkeita, ja Ylivieskan ensimmäinen

29 29 hypermarket Citymarket on tavoitteena avata alueelle jo tänä vuonna. Savarin alue saattaa laajentua entisestään lähivuosien aikana, sillä sinne on kehitteillä mittavia kaavahankkeita. Suurimmassa osassa pienistä kaupungeista tai kunnista ei ole merkittäviä kaupan hankkeita vireillä. Kannuksessa on kuitenkin asemakaavatyö käynnissä tavoitteena muodostaa kaupunkiin uusi kaupan keskus. Kokoluokaltaan Kannuksen hanke on noin m2 ja toimialana olisivat halpatavaratalo, päivittäistavara ja erikoisliikkeet. Kalajoella on puolestaan vireillä kaksikin kaupan hanketta: neliön kaupan keskittymä Meinalaan ja n neliön kauppakeskushanke keskustaan. Ylivieskan seutukunnan vaikutuspiirissä Nivalassa on myös vireillä mittava kaupan hanke, joka lisäisi kaupungin kaupan tarjontaa etenkin tilaa vievän kaupan alalla. Kannuksen, Kalajoen ja Nivalan hankkeiden myötä kilpailu kaupan toimijoista ja alueen asukkaiden ostoeuroista Ylivieskan ympäristössä kiristyy selvästi.

30 30 5. Vähittäiskaupan näkymät Keski-Pohjanmaalla sekä Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduilla 5.1. Yleiset kehityspiirteet Keski-Pohjanmaan ja naapuriseutukuntien merkittävin kaupan keskus sekä myynniltään että tarjonnan monipuolisuudeltaan on Kokkola. Alueella on kuitenkin kaksi muutakin merkittävää kaupallista keskusta eli Pietarsaari ja Ylivieska. Etenkin Ylivieska on viime vuosina noussut jopa Kokkolaa myynniltään suuremmaksi kaupan keskukseksi varsinkin tilaa vievän erikoiskaupan ja tavaratalokaupan osalta. Ylivieska on myös nousemassa hypermarket-sarjaan Kokkolan ja Pietarsaaren rinnalle. Monien kaupan ketjujen sijaintistrategioihin sopii hajasijoittaa myymäläverkostoaan kaikkiin kolmeen alueen vahvaan kaupunkikeskukseen. Toisaalta useat valtakunnallista myymäläverkostoa tavoittelevat kaupan ketjut pyrkivät palvelemaan koko asukaan aluetta yhdellä myymälällä. Kokkolan sijasta Ylivieska saattaa olla joillekin ketjumyymälöille mahdollinen sijaintipaikka. Pedersören Edsevö puolestaan tavoittelee liikenteellisellä sijainnillaan laajaa markkina-aluetta kokonaan kaupunkirakenteen ulkopuolelta. Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan seuduille on ennustettu kohtalaista väestönkasvua seuraaville vuosikymmenille. Tämä yhdessä kulutuksen yleisen kasvun myötä nostaa selvästi tarkastelualueen ostovoimaa. Kaustisen seutukunnan väkimäärä puolestaan jatkaa vähenemistään, mutta kulutuksen kasvu pitää sielläkin ostovoiman pienessä kasvussa. Vähittäiskaupalle viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet erittäin kovan kasvun aikaa, osittain 1990-luvun alun laman aikana syntyneen patoutuneen kysynnän vuoksi. Yhtä kovaa myynnin kasvua ei ole realistista odottaa seuraaville kymmenille vuosille. Silti vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2030 mennessä on huomattava. Lisäksi on muistettava, että vähittäiskaupassa runsas tarjonta myös jossain määrin lisää kysyntää kaupan tarjonnan paraneminen ja monipuolistuminen voi ohjata kulutusta entistä enemmän vähittäiskauppaan. Tämä saattaa lisätä kaupan rakentamista ostovoiman kasvuakin nopeammin. Liiketilakanta myös uudistuu, ja vanhat ja epätarkoituksenmukaiset tilat saattavat jäädä tyhjilleen tai korvautua muilla toiminnoilla. Väestö ikääntyy alueella, niin kuin koko Suomessa, suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Väestön ikääntymisen ajatellaan yleensä tarkoittavan lähipalvelujen kysynnän kasvua. Hyvinvoivat nuoret eläkeläiset liikkuvat kuitenkin todennäköisesti yhtä paljon kuin ennenkin, päinvastoin liikkuminen voi lisääntyä, kun vihdoin on aikaa ajella.

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ylivieskan kaupan rakenne

Ylivieskan kaupan rakenne 25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Liikekeskus Kokkolan Kauppatähti Mestarintie, m2 m 2. Kokkola

Liikekeskus Kokkolan Kauppatähti Mestarintie, m2 m 2. Kokkola Liikekeskus n Kauppatähti Mestarintie, 10 10 400 400 m2 m 2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekeskus n Kauppatähti Mestarintie, 10 10 400 400 m2 m 2 2 Liikekeskus

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 7 2 TIIVISTELMÄ...10 3 LÄHTÖKOHDAT... 13 3.1 Työn tavoitteet... 13 3.2

Lisätiedot

Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys

Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 11.1.2007 Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2 Yhteenveto Tässä Rovaniemen kaupungin tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Rovaniemen kaupan palveluverkkoa: siinä tapahtuneita muutoksia,

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33315 Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

Kaikki yhden katon alla

Kaikki yhden katon alla Kaikki yhden katon alla Liikekaupunki Ideapark on täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ideaparkissa liikut kaupasta tai

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN KOKOANSA ISOMPI YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN SE ON JÄRKIRATKAISU. TÄSSÄ PAINAVAT PERUSTEET. Kokoaan suurempi. Ylivieska on lähes 15 000 asukkaan kaupunkikeskus, joka tarjoaa erinomaisen kasvualustan menestyvälle

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot