JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN"

Transkriptio

1 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 09/10/2013 Laatija Tarkastaja Tiina Kuokkanen Kyösti Pätynen Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO

2 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 1. Johdanto Lähtökohdat Tavoite Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslaki 7 2. Vähittäiskaupan toimintaympäristö Vaikutusalue Väestö ja väestön kasvu Työpaikat Ostovoima ja liiketilan lisätarve Vähittäiskaupan liikevaihto Ostovoiman siirtymät Ostovoiman kasvu Liiketilan lisätarve Kauppakeskuksen mitoitus Päivittäistavarakaupan palveluverkko Vaikutusalue Nykytilanne Myymälöiden sijoittuminen Markkinaosuudet myymälätyypeittäin ja kaupan ryhmittäin Kaupan palveluiden saavutettavuus Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Uudet myymälät Nykyisten myymälöiden toimintaedellytykset Erikoistavarakaupan palveluverkko Vaikutusalue ja seudullinen asema Nykytilanne Erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisvaihtoehdot Sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi Vaikutukset keskustaan Vaikutukset ostovoiman siirtymiin Liikenteelliset vaikutukset Tilaa vievän kaupan alueet 41

3 3 5.6 Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Suositukset ja johtopäätökset Kaupan palveluverkko- ja mitoitus 45 KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan... 9 Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan Kuva 3 Väestö vaikutusalueella m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos Kuva 6 Työpaikat m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos Kuva 7 Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan 24 Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta Kuva 9 Päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala, m2 Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri Kuva 10 Päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoindeksi vuonna 2012 suhteessa Järvenpään keskimääräiseen päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoon Kuva 11 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tieverkkoa pitkin Kuva 12 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu ja päivittäistavaramyymälät 31 Kuva 13 Päivittäistavarakaupan tavoitteellinen palveluverkko 2035 (uudet myymälät ja nykyiset) 32 Kuva 14 Järvenpään erikoistavarakaupan vaikutusalue Kuva 15 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden keskittymät Kuva 16 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Järvenpäässä Kuva 17 Kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehdot Kuva 18 Tilaa vaativan kaupan alueet Järvenpäässä Kuva 19 Tavoitteelliset erikoiskaupan alueet Järvenpäässä pääkäyttötarkoituksen mukaan.. 44 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu alueittain Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella... 14

4 4 Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille Taulukko 5 Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve , kem Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve , kem Taulukko 7 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus myymälätyypeittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012) Taulukko 8 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus kaupparyhmittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012) Taulukko 9 Ketjumyymälöiden lukumäärä ja pinta-ala-arvio m2 kunnittain ja toimialoittain Taulukko 10 Arvio Terholan alueen pinta-alajakaumasta, kem Taulukko 11 Päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta Taulukko 12 Erikoistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta KAAVIOLUETTELO Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina , miljoonia euroja 16 Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella , miljoonia euroja 20 Kaavio 5 Päivittäistavarakaupan neliömyyntiteho suhteessa päivittäistavaran myyntialaan Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri LIITTEET Liite 1 Keskusten vaikutusalueiden määrittäminen Huffin mallin avulla Liite 2 Kaupan sanasto Liite 3 Suuryksikkövaihtoehtojen vaikutusten arviointi Liite 4 Suuryksikkövaihtoehtojen vetovoimamallinnus Liite 5 Terholan alueen tonttikohtainen selvitys

5 5 TIIVISTELMÄ Järvenpään kaupallisella vaikutusalueella asuu noin asukasta ja väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan Järvenpään 15 minuutin saavutettavuusalueella asuu lähes asukasta jo nykyisin. Järvenpään kokonaisasiakaspotentiaali on siis nykyistä vaikutusaluetta suurempi. Mikäli Järvenpään kaupan tarjonta olisi nykyistä kattavampi, voi vaikutusalue laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä. Päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin vuosina Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Liikevaihdon supistumista selittää pitkälti myymäläverkoston supistuminen. Tilaa vievän kaupan osalta kehitys on ollut markkinakasvua huomattavasti nopeampaa, mihin on ollut syynä myymälämäärän kasvu. Järvenpään tarjonta päivittäistavarakaupan osalta on riittävä nykytilanteessa. Ostovoiman ulosvirtausta ei juuri ole. Väestön- ja ostovoimankasvu kuitenkin luo lisäliiketilantarvetta kem2 vuoteen 2020 mennessä ja kem2 vuosien välillä. Päivittäistavarakaupan myynti on keskittynyt Järvenpäässä suuriin myymälöihin ja päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kehittämisen painopiste tulisi olla lähipalveluissa. Uudet päivittäistavaramyymälät tulisi sijoittaa luonnollisesti kasvaville asuinalueille. Vuoteen 2020 mennessä päivittäistavarakaupan lisäpintaalan tarvetta on ainakin keskustassa, Isokydössä ja Lepolassa. Vuoden 2020 jälkeen lisäpintaalan tarvetta on Nummenkylässä, Ristinummella, Haarajoella ja Pietilässä ja 2030-luvulla todennäköisesti myös Wärtsilässä. Keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta Järvenpäässä ei vastaa kysyntää ja ostovoiman ulosvirtaus on 30 % luokkaa, yli 40 miljoonaa euroa. Laskennallinen lisäliiketilantarve on jo nykytilanteessa yli kem2. Jatkossa kasvava väestö ja ostovoima luovat edelleen lisäpintaalantarvetta tai ostovoiman ulosvirtaus kasvaa. Järvenpäähän on suunniteltu kauppakeskusta ja suositeltavin sijaintivaihtoehto kauppakeskukselle on ydinkeskusta. Keskustan ulkopuolelle sijoitettuna kauppakeskus vaikuttaa keskustan kaupalliseen asemaan ja vaarantaa keskustan elinvoimaisuuden. Laskennalliseen lisäliiketilantarpeeseen ja markkina-alueen kokoon suhteutettuna kauppakeskuksen realistisena mitoituksena voidaan pitää noin kem2. Tämä vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta. Em. kokoluokan kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Arviolta noin puolet myynnistä on ostovoiman ulosvirtauksen pienentymistä ja vaikutusalueen laajentumista ja noin puolet myynnistä on pois Järvenpään nykyisiltä myymälöiltä. Pidemmällä tähtäimellä asukaspohja ja ostovoima kuitenkin kasvavat, mikä tasoittaa tilannetta. Tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpää on omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Ostovoiman ulosvirtaus on pientä tai sitä ei ole lainkaan tarkastelutavasta riippuen. Lisäliiketilan tarvetta tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta kuitenkin luo kasvava väestöpohja. Lisäksi Poikkitien alueelle sijoittuu maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä, joten alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti palvelevia liiketiloja. Pääpaino erikoistavarakaupan lähivuosien kehittämisessä on keskustahakuisessa erikoiskaupassa, mutta myös tilaa vievän kaupan toimintaedellytykset on turvattava. Poikkitien lisäksi Terholan/Pohjoisväylän alue on kaupallisesti vetovoimainen sijainti ja alueen kehittämisedellytykset tulisi huomioida alueen kaavoituksessa.

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Järvenpään kaupunki on tilannut selvitystyön Järvenpään kaupan verkostosta ja kaupan kehittämishankkeiden vaikutusten arvioinnista. Työ liittyy seuraaviin vireillä oleviin tai mahdollisesti vireille tuleviin suunnittelutehtäviin: keskustan osayleiskaavan (2002) tarkistus Poikkitien yritysalueen asemakaavan laatiminen koko kaupungin yleiskaavan (2004) tarkistustarpeen arviointi MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen tarkoittamien tilaa vievän kaupan alueiden arviointi ja asemakaavojen muutokset. Kaupallisten palvelujen kokonaistarve ja sijoittuminen osana kasvavaa yhdyskuntarakennetta selvitetään yleiskaavallisella tasolla huomioiden Järvenpään yleiskaavan, keskustan osayleiskaavan, Poikkitien maankäyttöluonnokset sekä Tuomalan osayleiskaavoitussuunnitelmat. Yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitysnäkymät selvitetään kaupan palveluiden potentiaalisen mitoituksen kannalta. Hanketasolla selvitetään erikoiskaupan suuryksikköjen (kauppakeskukset) sijoittumista keskustan tuntumassa ja Poikkitien alueella yhteensä seitsemän vaihtoehtoisen sijainnin osalta. Lisäksi työssä selvitetään MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen hyödyntämistarpeet tilaa vievän kaupan alueilla. Lopullista suositusta kaupan palveluverkosta verrataan yleis- ja asemakaavoihin sekä muihin aiempiin suunnitelmiin ja esitetään tarvittaessa mahdolliset muutostarpeet. Järvenpään kaupan palveluverkkoa on aikaisemmin käsitelty useissa eri selvityksissä, jotka huomioidaan lähtötietoina myös tässä selvityksessä. Keskeisimpiä ko. selvityksistä ovat Uudenmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 sekä ympäristöministeriön ohjeistusluonnos vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksesta 2. Järvenpään kaupungilta ohjausryhmään on kuulunut Erno Heikkola, Ilkka Holmila, Sari Piela, Olli Keto-Tokoi sekä Antti Nikkanen. :n projektiryhmään on kuulunut Kyösti Pätynen, Tiina Kuokkanen, Katharina Mead, Eero Salminen ja Tuomo Vesajoki. 1.2 Tavoite Tässä selvityksessä arvioidaan kaupan palveluverkon nykytila, hahmotetaan vaihtoehtoiset kehittämismahdollisuudet erityisesti kauppakeskus-sijaintien osalta ja arvioidaan vaihtoehtoisten kaupan palveluverkkojen seurausvaikutukset seudullisella ja paikallisella tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. vähittäiskaupan (päivittäistavara-, erikois- ja tilaa vievä kauppa) kehityspotentiaali ja tilatarpeet olemassa olevien kaupan alueiden kehittämisedellytykset (erityisesti tilaa vievän kaupan osalta) erikoiskaupan suuryksiköiden (kauppakeskusten) sijoittumisvaihtoehdot, joita on alustavasti hahmoteltu keskustassa 6 kpl ja Poikkitiellä 1 kpl sekä toteutusjärjestyksen valinta. 1 Uudenmaan liiton julkaisuja, E , haetty Ympäristöministeriö, luonnos

7 7 1.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Järvenpään keskustassa on merkintä keskustatoimintojen alue ja keskustan eteläpuolella Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatie 4 risteysalueella on merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä. Maakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön kokoraja on Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella k-m2, ellei selvityksin toisin osoiteta. Ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, kuten auto-, huonekalu- ja rautakauppa ei kuulunut maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksikköjä koskevan erityissääntelyn piiriin silloin, kun maakuntakaavaa laadittiin. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Siinä molemmat em. merkinnät säilyvät. 2. vaihemaakuntakaava kuitenkin ottaa muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kantaa myös kaupan mitoitukseen ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumiseen: "Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ja vaihemaakuntakaavaan merkityille vähittäiskaupan suuryksikköalueille. Suuryksikköalueet ja osa keskustatoimintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuuden rajat." 3 Järvenpään osalta kuntakeskuksen (keskustatoimintojen alueen) vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatien 4 risteysalueelle (ns. Järvenpään eteläinen liittymä) sijoittuvan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila ja enimäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Maakuntakaavaehdotuksessa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on Järvenpäässä tilaa vievän kaupan osalta k-m2, muun erikoistavarakaupan osalta k-m2 ja päivittäistavarakaupan osalta k-m2, ellei selvityksin muuta osoiteta. Kaavamääräyksissä todetaan myös, että merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. 4 Vähittäiskaupan alueen käsite on uusi ja sen tulkinnasta ei vielä ole kokemuksia Yleiskaava Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Ristinummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat tullevat vireille vuosina Näihin suunnitellaan uusia asuinalueita Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2011 ja paljon tilaa vievä erikoistavarakauppa otettiin ohjauksen piiriin. Tilaa vievä erikoistavarakauppa sisällytetään vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään ja siirtymäajan jälkeen ( eteenpäin) paljon tilaa vievän kaupan suuryksikölle (yli k-m2) ei voida c-alueen ulkopuolella myöntää rakennuslupaa, ellei aluetta ole asemakaavassa varattu KM-merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta, jonka ohjeellisena rajana voidaan pitää yli k-m2:n tai yli 25 % laajennusta. Siirtymäkauden jälkeen tonteille, joita ei ole asemakaavassa varattu KMmerkinnällä, voidaan myöntää rakennuslupa vain alle k-m2 myymälälle. 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, selostus. haettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Merkinnät ja määräykset, haettu

8 8 Järvenpäässä on tilaa vievän kaupan alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen. Nämä alueet sijaitsevat Terholassa Pohjoisväylän varressa, Poikkitien eteläisen liittymän tuntumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mikonkorvessa. Osana tätä selvitystä otetaan kantaa ko. tonttien tulevaan käyttöön, jotta niiden asemakaavat voidaan tarvittaessa tarkistaa ennen vuotta Em. alueista niitä, jonne sijoittuu jatkossa vain alle kem2 tilaa vievän kaupan myymälöitä, ei periaatteessa tarvitse kaavoittaa uudelleen KM-merkinnällä. Jos alueille on tarpeen sijoittaa tilaa vievän erikoiskaupan suuryksiköitä, jotka kuitenkin jäävät alle seudullisuuden rajan kem2, tarvitaan asemakaavamuutos ja KM-merkintä. Kaavamuutoksen pitäisi olla ongelmaton, jos kaavamuutos on alueen yleiskaavan mukainen. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, eli tilaa vievän kaupan osalta yli kem2:n myymälöitä, voi käytännössä sijoittaa Järvenpäässä ainoastaan Poikkitien alueelle (maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä) ja keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoimintojen alueen rajaus on ajankohtainen uuden keskustan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä.

9 9 2. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Vaikutusalue Järvenpään vaikutusalue on muodostettu tässä selvityksessä asiointitodennäköisyysmallinnuksen perusteella (ks. Liite 1) huomioiden sekä päivittäis- että erikoistavarakauppa. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan erilliset vaikutusalueet on esitetty jäljempänä luvuissa 4 ja 5. Vetovoimatekijänä asiointitodennäköisyysmallinnuksessa on käytetty kaupan liikevaihtoa vuodelta Järvenpään kaupallinen vaikutusalueen rajaus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Järvenpään vaikutusalue muodostuu lähivaikutusalueesta, josta asiointitodennäköisyys Järvenpään kaupallisissa keskittymissä on vähintään 50 %. Käytännössä lähivaikutusalue muodostuu Järvenpään kaupungista. Toissijaiselta vaikutusalueelta asiointitodennäköisyys Järvenpäässä on vähintään 10 %. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan kuitenkin enemmän alueen muissa keskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan Järvenpäässä ennen kaikkea päivittäistavarakaupan ostoksilla. Järvenpään toissijainen vaikutusalue ulottuu laajemmalle pohjoisen ja idän suuntiin kuin etelään ja länteen. Tämä johtuu heikommasta tarjonnasta pohjoisessa ja idässä ja jäljempänä luvussa 5 nähdään, että esimerkiksi Pornaisissa ei käytännössä ole lainkaan erikoiskaupan tarjontaa. Kartalla esitettyä rajattua aluetta käytetään tässä selvityksessä tarkastelualueena, mutta käytännössä vaikutusalueen rajoja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Järvenpään vaikutusalueella asuu tällä hetkellä yhteensä noin asukasta. Toissijainen vaikutusalue Lähivaikutusalue Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty Järvenpään saavutettavuus ajoaikoina. 5 minuutin säteellä Järvenpään keskustasta asuu noin asukasta, 10 minuutin säteellä asukasta ja 15 minuutin säteellä jo asukasta. Järvenpään lähialueen potentiaalinen asiakas-

10 10 pohja on siis kaiken kaikkiaan nykyisen vaikutusalueen asukaspohjaa selvästi suurempi. Vaikutusalue voi laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä, mikäli Järvenpään kaupan tarjonta lisääntyy. Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan 2.2 Väestö ja väestön kasvu Järvenpään kaupungin alue on kattavasti asutettu. Eniten asutusta on Pöytäalhon (4 000 as.), keskustan (3 700 as.) ja Jampan alueilla (3 400 as). Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Wärtsilän ja Ristinummen alueet ovat Järvenpäässä harvaan asuttuja ja ne ovatkin Järvenpään kaavoitusohjelmassa asumisen kehittämisalueita 2010-luvun loppupuoliskolla. Niihin odotetaan merkittävää väestönlisäystä tulevina vuosikymmeninä. Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Väestön sijoittuminen nykytilanteessa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 3).

11 11 Kuva 3 Väestö vaikutusalueella m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Järvenpään väestömäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä: väestö on liki tuplaantunut vuodesta Järvenpää sijaitsee pääkaupunkiseudun kehyskunta-alueella ja Järvenpään väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen voimakkaana. Järvenpään kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2035 mennessä kaupungin väkiluku kasvaa noin asukkaalla. Tilastokeskus ennustaa samalle ajalle noin asukkaan lisäystä. Tilastokeskuksen ennuste on trendiennuste, joka perustuu tilastolliseen (menneeseen) väestönkehitykseen eikä huomioi esim. kaavoitettavia asuinalueita tai muita väestönkasvun kehittämistoimenpiteitä. Tässä selvityksessä käytetään Järvenpään omaa väestösuunnitetta, sillä se on tarkempi ja huomioi paremmin paikalliset olot. Järvenpään väestönkasvu on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1).

12 Toteutunut väestönkasvu (Tilastokeskus) Järvenpään väestösuunnite (2012) Tilastokeskuksen väestöennuste 0 Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina Seuraavassa kartassa (Kuva 4) on kuvattuna vaikutusalueella tapahtuneet asukasmäärän muutokset vuosien 2002 ja 2009 välillä. Etenkin keskustassa, Peltolassa, Nummenkylässä sekä Haarajoella väestö on kasvanut. Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki

13 13 Seuraava kartta (Kuva 5) esittää Järvenpään väestösuunnitteen vuosille alueittain. Mitä vihreämpi on kaupunginosan väri, sitä enemmän väestönkasvua sinne kaavaillaan. Keltainen väri kuvaa muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa väestönkehitystä. Järvenpään suuret aluehankkeet erottuvat väestösuunnitekartalla: Järvenpään voimakkaimmin kasvavat kaupunginosat aikavälillä ovat Ristinummi, Pietilä, Lepola ja Wärtsilä, joiden väkimäärä yhteensä kasvaa noin 6500 henkilöllä. Myös Pajala ja Haarajoki kasvavat. Väestömäärä taas vähenee Jampan alueelle ja keskustan tuntumassa sijaitsevalla Loutin alueella. Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty väestönkasvu alueittain vielä numeromuotoisena. Vihreä väri kuvaa kasvua edelliseen vertailuvuoteen nähden ja keltainen muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa.

14 14 Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu alueittain Väestömäärä Kaupunginosa Muutos Ristinummi ,8 % Pietilä ,6 % Lepola ,3 % Wärtsilä ,4 % Pajala ,0 % Haarajoki ,6 % Isokytö ,5 % Nummenkylä ,3 % Kaakkola ,2 % Terhola ,5 % Kinnari ,1 % Peltola ,0 % Kyrölä ,7 % Sorto ,9 % Saunakallio ,1 % Satukallio ,0 % Mikonkorpi ,7 % Terioja ,4 % Saturmetsä ,7 % Keskus ,5 % Mylly ,7 % Vanhakylä ,0 % Pöytäalho ,8 % Loutti ,7 % Jamppa ,6 % Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty kuvan 1 mukaisen vaikutusalueen nykyinen väestö ja väestöennuste vuoteen 2035 asti. Lähivaikutusalueen väestöennuste on em. kaupungin oman väestösuunnitteen mukainen. Toissijaisella vaikutusalueella (Järvenpään ulkopuolella) on käytetty Tilastokeskuksen väestökasvuennusteen mukaisia, kuntakohtaisia kasvuprosentteja. 5 Taulukossa esitettyä väestöennustetta käytetään jäljempänä tilantarvelaskelmien perusteena. Kaiken kaikkiaan Järvenpään kaupallisen vaikutusalueen väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella Väestöennuste vaikutusalueella Lähivaikutusalue, Järvenpää Toissijainen vaikutusalue Yhteensä Työpaikat Työpaikkojen määrällä ja sijainnilla on merkitystä kaupan palveluiden sijoittumisen kannalta. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on näin erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 65,5 %. Järvenpäässä siis on vä- 5 Tilastokeskuksen ennuste on tässä riittävä tarkkuustaso toissijaisen vaikutusalueen osalta. Toissijaisen vaikutusalueen väestön määrä jää joka tapauksessa pieneksi verrattuna ensisijaiseen vaikutusalueeseen ja sen merkitys esimerkiksi jäljempänä esitettävissä tilantarvelaskelmissa on näin ollen pieni. Toissijaisen vaikutusalueen rajaus ei myöskään ulotu naapurikuntien keskustaajamiin asti, joissa väestönkasvu on suurinta (vrt. Rykmentinpuisto Hyrylässä).

15 15 hemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asuvan työllisen työvoiman määrä on. Järvenpäästä pendelöidään töihin muualle, esimerkiksi Vantaalle ja Helsinkiin, joiden työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Tämä lisää osaltaan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään suurimmat työssäkäyntialueet sijaitsevat Wärtsilässä sekä keskustassa ja sen lähialueilla. Työpaikkojen sijoittuminen vuoden 2011 lopussa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 6). Kuva 6 Työpaikat m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos.

16 milj OSTOVOIMA JA LIIKETILAN LISÄTARVE 3.1 Vähittäiskaupan liikevaihto Liikevaihto kuvastaa hyvin kaupan tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta kunnassa. Seuraavissa kaavioissa ja taulukoissa esitetyt liikevaihtotarkastelut perustuvat Tilastokeskuksen Yritysrekisterin tietoihin. Seuraavassa kaaviossa 2 on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä vuosina Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä on kasvanut vuosien välillä kokonaisuudessaan noin 37 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 17 % kasvua (4,1 % keskivuosikasvu), mikä on enemmän kuin vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ko. aikavälillä, 15,4 %. Toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen yhteenlaskettu liikevaihto on vuosina kasvanut 36 miljoonaa euroa eli 29 % (6,7 % keskivuosikasvu). Koko Suomen tasolla kasvu oli 22 %. Tilaa vievä erikoiskauppa on Järvenpäässä kasvanut 11 miljoonaa euroa, 38 % (9,5 % keskivuosikasvu). Myös tilaa vievän kaupan liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin koko toimialan liikevaihto, joka kasvoi vain 9,5 % vuosina Tilaa vievän kaupan voimakas kasvu Järvenpäässä selittyy pitkälti myymälöiden määrän kasvulla; vuonna 2011 myymälöitä oli 10 enemmän kuin Samanaikaisesti muun erikoiskaupan (keskustahakuinen) liikevaihto on laskenut tasaisesti, yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla, -16 %. Keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihto kasvoi koko Suomen tasolla vuosina ,5 %. Järvenpäässä keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihdon supistuminen selittynee pitkälti myymäläverkoston supistumisella: keskustaerikoiskauppojen määrä on laskenut 141 myymälästä 127 myymälään vuosina Yhteenvetona voidaan todeta, että päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä , milj Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina , miljoonia euroja Väestön ja kaupan liikevaihdon suhdetta voidaan tarkastella edelleen suhteuttamalla vähittäiskaupan liikevaihto väestön määrään. Näin saadaan liikevaihto euroa/asukas -tunnusluku. Asukaskohtainen liikevaihto kuvaa tarjonnan kattavuutta ja se antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä, vaikka liikevaihtotarkastelu ei huomioikaan kuluttajien ostovoimaa.

17 17 Järvenpään toimialoittaista, asukaskohtaista liikevaihtoa on seuraavassa kaaviossa (Kaavio 3)verrattu Uudenmaan ja Suomen vastaaviin tunnuslukuihin vuonna Järvenpäässä vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto oli euroa vuonna 2011, mikä on suurempi kuin Suomessa (6 014 ) tai Uudellamaalla (6 227 ) keskimäärin. Tällä perusteella näyttää siltä, että Järvenpään kaupan tarjonta kokonaisuutena olisi varsin kattava: toimialoittaisia eroja kuitenkin löytyy. Päivittäis- ja tavaratalokaupan asukaskohtainen liikevaihto on Järvenpäässä noin 15 % korkeampi kuin koko Suomessa ja noin 20 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Tilaa vievän kaupan osalta Järvenpään asukaskohtainen liikevaihto on noin 5 % korkeampi kuin koko Suomessa ja 15 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan asukaskohtainen liikevaihto on noin -12 % pienempi kuin koko Suomessa ja -30 % pienempi kuin Uudellamaalla. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpään tarjonta päivittäis- ja tavaratalokaupan sekä tilaa vievän kaupan osalta näyttäisi riittävältä. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpää jopa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää näiden osalta. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta taas ei vastaa kysyntää Järvenpäässä. Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain /asukas Järvenpää Suomi Uusimaa Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain Ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty ostovoiman siirtymät Järvenpäästä vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan osalta 6. Ostovoiman siirtymiä arvioitiin osin jo edellisessä luvussa asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Todettakoon tässä, että tavaraalajaot ovat osin erilaiset tässä (mm. hypermarketin ja tavaratalojen erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan) kuin asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa. Arviot ostovoiman siirtymistä ovatkin vaihdelleet eri selvityksissä jonkin verran riippuen laskentatavasta, käytetystä tavara-alajaosta sekä vuodesta ja laskelmia voidaan pitää ainoastaan suuntaaantavina. 6 Laskelmien pohjalla käytetty asukaskohtainen kulutusluku perustuu Santasalo Ky:n julkaisemiin kulutuslukuihin (www.tuomassantasalo.fi, haettu Ks. myös taulukko 4). Päivittäistavarakaupan myynti perustuu Nielsenin myymälärekisteriin (2012). Myymälärekisterin sisältämä hypermarketien erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan. Erikoistavarakaupan osalta myynti perustuu muutoin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin: vuoden 2011 liikevaihtotiedot on muunnettu vuoden 2012 tiedoiksi keskimääräisien, toimialoittaisten kasvulukujen perusteella. Näin saatu vuoden 2012 liikevaihto on muunnettu verolliseksi vähittäismyynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero.

18 18 Päivittäistavarakaupan osalta Järvenpään on omavaraisempi kuin erikoistavarakaupan osalta. Järvenpäästä virtasi vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ostovoimaa ulos arviolta noin -8 % ostovoimasta eli noin 11 miljoonaa euroa. Aikaisemmissa selvityksissä päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on yleensä ollut positiivinen ja tämä siirtymä näyttäisi nyt menetetyltä. Edellä, asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella, päivittäis- ja tavaratalokaupan siirtymä vuonna 2011 näytti edelleen positiiviselta. Tässä tarkastelu poikkeaa asukaskohtaisesta liikevaihtotarkastelusta siten, että päivittäistavarakaupasta puuttuu tavaratalokauppa eli hypermarketien ja halpatavaratalojen käyttötavaraosastot. Jos ne huomioidaan, on ainakin vuonna 2011 siirtymä ollut edelleen positiivinen asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta Järvenpäästä virtasi ulos ostovoimaa vuonna 2012 arviolta lähes 40 miljoonaa euroa, -30 % ostovoimasta. Asukaskohtaisen liikevaihtotarkastelun tulokset olivat hyvin samanlaiset: Järvenpään asukaskohtainen erikoistavarakaupan liikevaihto oli -30 % pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Jälleen kerran voidaan todeta, että Järvenpään keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta ei vastaa alueen kysyntää ja alueelta virtaa ulos keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoimaa merkittävässä määrin. Tilaa vievän erikoistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus oli vuonna 2012 arviolta noin -6 %. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman siirtymä näytti positiiviselta. Tavara-alajako poikkeaa näissä tarkasteluissa osin toisistaan. Jos huomioidaan vain päätoimialaltaan tilaa vievän kaupan myymälät (kuten asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa), näyttää ostovoiman siirtymä positiiviselta. Jos taas tilaa vievän kaupan osalta huomioidaan myös esimerkiksi hypermarketeissa myytävät tilaa vievän kaupan tuotteet näyttää ostovoiman siirtymä negatiiviselta. Totuus lienee jostain em. lukujen väliltä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Järvenpään on joka tapauksessa tilaa vievän kaupan osalta omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna 2012 Ostovoiman siirtymät, Järvenpää Ostovoima milj. (2012) Myynti milj. (2012) Siirtymä milj. Siirtymä, % Päivittäistavara % Erikoistavara % Keskustaerikoistavara % Tilaa vievä erikoistavara % Vähittäiskauppa yhteensä % 3.3 Ostovoiman kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Ostovoimaa ja sen kasvua arvioitaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

19 19 Kulutusluvut vuodelle 2012 Santasalo Ky:n mukaisesti (www.tuomassantasalo.fi, haettu ) 7. Kulutuksen kasvuoletuksena on käytetty niin sanotusti varovaisen kasvun oletusta ja erikoistavarakauppaan suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Oletukset: päivittäistavarakauppa 1 %:n vuosikasvu ja erikoistavarakauppa 2 %:n vuosikasvu. 8 Väestön kasvu on huomioitu vaikutusalueella taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Yllä mainittujen oletusten mukaiset kulutusluvut ( /hlö/vuosi) vuosille on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille Kulutus, /hlö Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa YHTEENSÄ Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty väestön ja kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella. Vaikutusalueen ostovoima lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Kasvava ostovoima edellyttää vähittäiskaupan tarjonnan lisäämistä tai ostovoiman ulosvirtaus alueelta kasvaa entisestään. 7 Aikaisemmissa selvityksissä Järvenpään ja Uudenmaan osalta käytetyt kulutusluvut ovat vaihdelleet jonkin verran ja ovat olleet tässä selvityksessä käytettyjä kulutuslukuja pienempiä. Tässä selvityksessä on käytetty uusinta saatavilla olevaa tietoa. Se, että lähtötilanteen kulutusluvut ovat olleet aikaisempina vuosina pienempiä, on loogista huomioiden selvitysten ajankohdan. Kulutus kasvaa ajan kuluessa tulotason noustessa, joten myös kulutusluvut kasvavat. 8 Kulutuslukuennusteisiin eri selvityksissä vaikuttavat niissä käytetyt kasvuennusteet, joihin taas usein vaikuttaa selvityksen tekohetken taloudellinen tilanne. Tässä on päädytty käyttämään ns. varovaisen kasvun oletusta huomioiden selvityksen pitkä aika jänne, vaikka vuosittainen kasvuennuste on näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin Järvenpään liikevaihdon kehitys keskimäärin vuosina Varovainen vuosikasvuarvio on kuitenkin perusteltu pitkän aikavälin mitoituslaskelmissa, joihin sisältyy joka tapauksessa paljon epävarmuutta mm. kulutuksen suuntautumisen suhteen.

20 20 Vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella , milj Tilaa vievä erikoiskauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella , miljoonia euroja 3.4 Liiketilan lisätarve Järvenpään liiketilan lisätarvetta on arvioitu viimeksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Maakuntakaavaehdotuksessa Järvenpään keskustaa ei mitoitettu lainkaan. Sama tilanne on muissakin alueen keskuksissa: esimerkiksi Hyrylää ja Keravaa ei mitoitettu, joten ne ovat näin ollen kehittymisedellytyksiltään samanarvoisia keskuksia. Järvenpään eteläinen liittymä, ns. Poikkitien alue, mitoitettiin maakuntakaavaehdotuksessa kokonaispinta-alaltaan kem2:n suuruiseksi. Alueen nykyinen pinta-ala on arviolta noin kem2. Tässä selvityksessä liiketilan lisätarvetta tarkastellaan vaikutusalueen ostovoimaan perustuen. Vaikutusalueen väestö ja sitä kautta ostovoima kasvavat voimakkaasti, mikä näkyy luonnollisesti myös liiketilan lisätarpeena. Lisäliiketilatarpeen pohjana käytetyt väestönkasvu ja kulutuksen kasvun oletukset on kerrottu jo edellä. Todettakoon tässä lisäksi, että muutoin lisäliiketilatarpeen laskemisessa käytetyt oletukset vastaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käytettyjä oletuksia: Kaavaylimitoitus 30 % Verkkokauppavähennys -10 % Kaupan neliömyyntitehon kasvu +20 % vuoteen 2035 mennessä. Käytetyt neliömyyntitehot: Päivittäistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna 2035 Keskustahakuinen erikoistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna 2035 Tilaa vievä erikoistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna Ostovoiman siirtymä 0 %

21 21 Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman ulosvirtausta. Tavoitteena on myös, että ostovoiman ulosvirtausta voitaisiin pienentää nykyisestä. Ostovoiman siirtymät on kuitenkin huomioitu osin jäljempänä esimerkiksi kauppakeskuksen mitoitusta laskelmissa. Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve lähi- ja toissijaisella vaikutusalueella on esitetty taulukossa 5. Toteutunut pinta-ala on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksestä, minkä lisäksi Terholan alueen osalta kaupan pinta-alaa on arvioitu kenttäkierroksen perusteella 9. Alemmassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty vain lisätarve verrattuna nykytilanteeseen. Toissijaisen vaikutusalueen osalta saatavilla ei ollut tarkkoja tietoja toteutuneesta pinta-alasta, joten yksinkertaisuuden vuoksi tässä on oletettu, että vuoden 2013 toteuma vastaa vuoden 2013 laskennallista tilantarvetta. Todellisuudessa näin ei välttämättä ole ja voidaankin hyvin todennäköisesti olettaa, että esimerkiksi keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta toissijaisella vaikutusalueella ei vastaa kysyntää. Näin ollen toissijaisen vaikutusalueen pinta-alan lisätarve on todennäköisesti alla esitettyä suurempi. Kaavioista nähdään, että päivittäistavarakaupan osalta välitöntä lisäpinta-alan tarvetta ei Järvenpäässä ole. Kuitenkin jo vuoteen 2020 mennessä uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa tarvitaan lähivaikutusalueella jo kem2 ja vuoteen 2035 mennessä yhteensä kem2. Päivittäistavarakaupan osalta tulisi tavoitella omavaraisuutta ja näin ollen em. lisätarve tulisi kaavoittaa lähivuosina. Lähivaikutusalueella (Järvenpää) olisi jo nykyisellään tarvetta erityisesti keskustahakuisen erikoistavarakaupan pinta-alalle. Vaje nykytilanteessa on lähes kem2. Vuoteen 2035 mennessä erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarve on kaikkiaan arviolta lähes kem2. Laskelmat kuitenkin perustuvat oletukseen, että ostovoiman siirtymiä ei käytännössä olisi verkkokauppaa lukuun ottamatta. Lisätarve on näin ollen pienempi, jos hyväksytään jonkin asteinen ostovoiman ulosvirtaus esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tilaa vievän kaupan osalta lähivaikutusalueella (Järvenpää) on laskennallisesti tilantarvetta nykytilanteessa noin kem2. Tilaa vievän erikoiskaupan osalta ostovoiman ulosvirtaus on kuitenkin edellä esitetyn mukaisesti vain vähäistä tai sitä ei ole lainkaan (ks. luvut 3.1. ja 3.2.). Näin ollen laskennallista lisäliiketilankaan tarvetta ei pitäisi nykytilanteessa juuri olla. Todennäköisesti tilaa vievän erikoistavarakaupan nykyinen pinta-ala on todellisuudessa alla esitettyä suurempi (kattavia tilastoja ei saatavilla), minkä lisäksi tilaa vievän erikoistavarakaupan pinta-alaa löytyy jonkin verran myös esimerkiksi hypermarketeista. Näin ollen lisäliiketilan tarve tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta on nykytilanteessa jonkin verran alhaisempi kuin kem2, jos lisäliiketilan tarve mitoitettaisiin vain Järvenpään lähivaikutusalueen ostovoiman perusteella. Käytännössä tilaa vievän kaupan mitoitus kaavoituksessa on suurempi, koska Poikkitien alue tullaan todennäköisesti mitoittamaan seudulliseksi kohteeksi maakuntakaavan mukaisesti. 9 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksessä tilaa vievän erikoiskaupan pinta-ala on kem2. Selvityksessä ei ole huomioitua kaikkia Terholan alueen liiketiloja. Terholan alueella (ml. K-citymarketin ja Tarjoustalon alue) on rakennettua pinta-alaa noin kem2. Tästä tilaa vaativaa erikoiskauppaa (pl. autokauppa) on kenttäkierroksen perusteella arviolta k-m2. Em. pinta-aloihin on lisätty kaavaylimitoitusta 30 %.

22 22 Taulukko 5 Lähivaikutusalue Järvenpää Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve , kem2 Laskennallinen tilantarve, kem2 Toteuma 2013* Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Toissijainen vaikutusalue Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä *Toteutuneeseen pinta-alaan on lisätty ns. kaavaylimitoitus 30 %, jotta luvuista on saatu verrannollisia laskennallisen tilantarpeen kanssa. Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve , kem2 Lähivaikutusalue Järvenpää Lisätarve 2013 Lisätarve Lisätarve Yht Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Toissijainen vaikutusalue Lisätarve Lisätarve Yht Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Kauppakeskuksen mitoitus Järvenpään kauppakeskusta on tähän asti suunniteltu keskustaan ns. Perhelän kortteliin ja liiketilojen alustava mitoitus on suunnitelmien mukaan ollut noin k-m2 ilman teknisiä- tai pysäköintitiloja. Vuoden 2013 alusta on hahmoteltu laajempaa kokonaisuutta ja liiketilojen mitoitus on tässä ainakin k-m2. Kauppakeskuksen tavoiteltua mitoitusta voidaan pitää realistisena suhteessa ostovoimaan ja laskennalliseen liiketilatarpeeseen nähden. Esimerkiksi kauppakeskuksen k-m2:n erikoistavarakaupan pinta-ala vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta 10. Erikoistavarakaupan pinta-alan lisäksi kauppakeskuksen kokonaismitoituksesta ravintoloille ja palveluille voidaan varata tilaa noin % kauppakeskuksen kokonaispinta-alasta, minkä lisäksi kauppakeskukseen on sijoittumassa päivittäistavarakauppa. Kauppakeskuksen mitoituksena on jäljempänä kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa käytetty alla esitettyjä lukuja. Mitoituksessa ei ole huomioitu mahdollisia kauppakeskukseen sijoittuvia yleisiä, julkisia tiloja % * k-m2 = poistetaan kaavaylimitoitus 30 % kem2

23 23 Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala k-m2 Erikoistavarakauppa k-m2 Ravintolat ja palvelut k-m2 Päivittäistavarakauppa k-m2 Olemassa olevien kauppakeskusten vuosimyynnin perusteella voidaan todeta, että tämän kokoisen kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä tavoitetta voidaan pitää realistisena markkina-alueen ostovoimaan nähden ja kauppakeskuksen toimintaedellytykset ovat tältä osin kunnossa.

24 24 4. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO 4.1 Vaikutusalue Seuraavassa kuvassa on esitetty Järvenpään päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue 11. Vaikutusalue ulottuu laajalle erityisesti itään Pornaisten suuntaan ja päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue on asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan laajempi kuin Järvenpään erikoistavaramyymälöiden (ks. luku 5.1). Pornaisissa on ainoastaan päivittäistavarakaupan lähimyymälöitä, joten onkin todennäköistä, että Pornaisista asioidaan Järvenpään päivittäistavaramyymälöissä, erityisesti hypermarketeissa (vrt. hypermarketin korkea markkinaosuus, sivu 26). Selvyyden vuoksi todettakoon, että tässä vaikutusaluemallinnuksessa on siis huomioitu päivittäistavaramyymälöiden liikevaihto Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesti, joten mallinnukseen sisältyy myös hypermarketien erikoistavaraosastot 12, jotka voivat olla kuluttajalle myös yksi päivittäistavaroiden ostopaikan valintaan vaikuttava kriteeri. Kuva Nykytilanne Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan Myymälöiden sijoittuminen Järvenpään päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on kattava. Seuraavalla kartalla (Kuva 8) on esitetty Järvenpään päivittäistavarakaupan verkosto Nielsenin myymälärekisterin mukaan (2012), pl. pienet päivittäistavarakaupan erikoismyymälät, kuten leipomot tai luontaistuotekau- 11 Vaikutusalueen rajat suuntaa-antavia. 12 Tilastokeskuksen yritysrekisterissä toimipaikan kaikki liikevaihto tilastoituu toimipaikan toimialan mukaan. Näin ollen hypermarketien erikoistavarakaupan osastoja ei ole mahdollista erottaa.

25 25 pat. Järvenpäässä sijaitsee kaksi hypermarketiksi luokiteltavaa päivittäistavaramyymälää: Prisma ydinkeskustassa kävelykadun länsipäässä sekä K-citymarket Pöytäalhon alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Kartalta näkyy, että Järvenpään lounais- ja luoteiskulmissa myymäläverkosto ei ole yhtä kattava kuin muualla. Varsinaisesta palveluaukosta ei voida kuitenkaan nykytilanteessa puhua huomioiden, että ko. alueiden väestöpohja on nykyisellään pieni. Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on esitetty päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan teemoitettuna. Kartalta nähdään, että hypermarketit Prisma ja K-citymarket ovat pinta-alalla mitattuna suurimmat Järvenpään päivittäistavaramyymälät. Em. myymälöiden pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet on varattu erikoistavarakaupalle. Myös ns. halpatavaratalo Tarjoustalo on kokonaispinta-alalla mitattuna yhtä suuri kuin hypemarketit, mutta sen pinta-alasta vain alle neljännes on varattu päivittäistavaralle. Muiden päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala on kokonaisuudessaan osoitettu päivittäistavaroille lukuun ottamatta Lidl-myymälää, jonka pieni erikoistavaroille varattu pinta-ala myös erottuu seuraavalla kartalla.

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin? Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KELLOKOSKI KAUPAN PALVELUVERK- KOSELVITYS

KELLOKOSKI KAUPAN PALVELUVERK- KOSELVITYS Vastaanottaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Kaupan palveluverkkoselvitys, loppuraportti Päivämäärä 5.2.2016 KELLOKOSKI KAUPAN PALVELUVERK- KOSELVITYS KELLOKOSKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 (KESKUSTA) KAUPUNGINOSA KORTTELI 59 JA LIIKENNEALUETTA 2 (TUULENSUU) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA 9 (KARTANOMÄKI) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE

ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS, YHDYSTIEN TEOLLISUUSALUE KORTTELI 221 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.10.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Köylypolvi 432 KORTTELI 221 TONTIT 1 ja 2 Kaavan laatija REJLERS

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutos (Läntisen puurivikadut) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: 26.1. 2015 Sweco Ympäristö Oy PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS 12.5. 2014 22.5. 2014

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2015 KAUKAJÄRVI, JUVANKATU 4, KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN VÄHITTÄIS- KAUPAN SUURYKSIKÖKSI. ASEMAKAAVA NRO 8579. Kaava-alue, lähivaikutusalue

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 Keskeinen sisältö... 2 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat... 3 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Haapolahti) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot