JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN"

Transkriptio

1 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 09/10/2013 Laatija Tarkastaja Tiina Kuokkanen Kyösti Pätynen Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO

2 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 1. Johdanto Lähtökohdat Tavoite Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslaki 7 2. Vähittäiskaupan toimintaympäristö Vaikutusalue Väestö ja väestön kasvu Työpaikat Ostovoima ja liiketilan lisätarve Vähittäiskaupan liikevaihto Ostovoiman siirtymät Ostovoiman kasvu Liiketilan lisätarve Kauppakeskuksen mitoitus Päivittäistavarakaupan palveluverkko Vaikutusalue Nykytilanne Myymälöiden sijoittuminen Markkinaosuudet myymälätyypeittäin ja kaupan ryhmittäin Kaupan palveluiden saavutettavuus Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Uudet myymälät Nykyisten myymälöiden toimintaedellytykset Erikoistavarakaupan palveluverkko Vaikutusalue ja seudullinen asema Nykytilanne Erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisvaihtoehdot Sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi Vaikutukset keskustaan Vaikutukset ostovoiman siirtymiin Liikenteelliset vaikutukset Tilaa vievän kaupan alueet 41

3 3 5.6 Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Suositukset ja johtopäätökset Kaupan palveluverkko- ja mitoitus 45 KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan... 9 Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan Kuva 3 Väestö vaikutusalueella m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos Kuva 6 Työpaikat m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos Kuva 7 Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan 24 Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta Kuva 9 Päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala, m2 Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri Kuva 10 Päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoindeksi vuonna 2012 suhteessa Järvenpään keskimääräiseen päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoon Kuva 11 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tieverkkoa pitkin Kuva 12 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu ja päivittäistavaramyymälät 31 Kuva 13 Päivittäistavarakaupan tavoitteellinen palveluverkko 2035 (uudet myymälät ja nykyiset) 32 Kuva 14 Järvenpään erikoistavarakaupan vaikutusalue Kuva 15 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden keskittymät Kuva 16 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Järvenpäässä Kuva 17 Kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehdot Kuva 18 Tilaa vaativan kaupan alueet Järvenpäässä Kuva 19 Tavoitteelliset erikoiskaupan alueet Järvenpäässä pääkäyttötarkoituksen mukaan.. 44 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu alueittain Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella... 14

4 4 Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille Taulukko 5 Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve , kem Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve , kem Taulukko 7 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus myymälätyypeittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012) Taulukko 8 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus kaupparyhmittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012) Taulukko 9 Ketjumyymälöiden lukumäärä ja pinta-ala-arvio m2 kunnittain ja toimialoittain Taulukko 10 Arvio Terholan alueen pinta-alajakaumasta, kem Taulukko 11 Päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta Taulukko 12 Erikoistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta KAAVIOLUETTELO Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina , miljoonia euroja 16 Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella , miljoonia euroja 20 Kaavio 5 Päivittäistavarakaupan neliömyyntiteho suhteessa päivittäistavaran myyntialaan Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri LIITTEET Liite 1 Keskusten vaikutusalueiden määrittäminen Huffin mallin avulla Liite 2 Kaupan sanasto Liite 3 Suuryksikkövaihtoehtojen vaikutusten arviointi Liite 4 Suuryksikkövaihtoehtojen vetovoimamallinnus Liite 5 Terholan alueen tonttikohtainen selvitys

5 5 TIIVISTELMÄ Järvenpään kaupallisella vaikutusalueella asuu noin asukasta ja väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan Järvenpään 15 minuutin saavutettavuusalueella asuu lähes asukasta jo nykyisin. Järvenpään kokonaisasiakaspotentiaali on siis nykyistä vaikutusaluetta suurempi. Mikäli Järvenpään kaupan tarjonta olisi nykyistä kattavampi, voi vaikutusalue laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä. Päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin vuosina Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Liikevaihdon supistumista selittää pitkälti myymäläverkoston supistuminen. Tilaa vievän kaupan osalta kehitys on ollut markkinakasvua huomattavasti nopeampaa, mihin on ollut syynä myymälämäärän kasvu. Järvenpään tarjonta päivittäistavarakaupan osalta on riittävä nykytilanteessa. Ostovoiman ulosvirtausta ei juuri ole. Väestön- ja ostovoimankasvu kuitenkin luo lisäliiketilantarvetta kem2 vuoteen 2020 mennessä ja kem2 vuosien välillä. Päivittäistavarakaupan myynti on keskittynyt Järvenpäässä suuriin myymälöihin ja päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kehittämisen painopiste tulisi olla lähipalveluissa. Uudet päivittäistavaramyymälät tulisi sijoittaa luonnollisesti kasvaville asuinalueille. Vuoteen 2020 mennessä päivittäistavarakaupan lisäpintaalan tarvetta on ainakin keskustassa, Isokydössä ja Lepolassa. Vuoden 2020 jälkeen lisäpintaalan tarvetta on Nummenkylässä, Ristinummella, Haarajoella ja Pietilässä ja 2030-luvulla todennäköisesti myös Wärtsilässä. Keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta Järvenpäässä ei vastaa kysyntää ja ostovoiman ulosvirtaus on 30 % luokkaa, yli 40 miljoonaa euroa. Laskennallinen lisäliiketilantarve on jo nykytilanteessa yli kem2. Jatkossa kasvava väestö ja ostovoima luovat edelleen lisäpintaalantarvetta tai ostovoiman ulosvirtaus kasvaa. Järvenpäähän on suunniteltu kauppakeskusta ja suositeltavin sijaintivaihtoehto kauppakeskukselle on ydinkeskusta. Keskustan ulkopuolelle sijoitettuna kauppakeskus vaikuttaa keskustan kaupalliseen asemaan ja vaarantaa keskustan elinvoimaisuuden. Laskennalliseen lisäliiketilantarpeeseen ja markkina-alueen kokoon suhteutettuna kauppakeskuksen realistisena mitoituksena voidaan pitää noin kem2. Tämä vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta. Em. kokoluokan kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Arviolta noin puolet myynnistä on ostovoiman ulosvirtauksen pienentymistä ja vaikutusalueen laajentumista ja noin puolet myynnistä on pois Järvenpään nykyisiltä myymälöiltä. Pidemmällä tähtäimellä asukaspohja ja ostovoima kuitenkin kasvavat, mikä tasoittaa tilannetta. Tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpää on omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Ostovoiman ulosvirtaus on pientä tai sitä ei ole lainkaan tarkastelutavasta riippuen. Lisäliiketilan tarvetta tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta kuitenkin luo kasvava väestöpohja. Lisäksi Poikkitien alueelle sijoittuu maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä, joten alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti palvelevia liiketiloja. Pääpaino erikoistavarakaupan lähivuosien kehittämisessä on keskustahakuisessa erikoiskaupassa, mutta myös tilaa vievän kaupan toimintaedellytykset on turvattava. Poikkitien lisäksi Terholan/Pohjoisväylän alue on kaupallisesti vetovoimainen sijainti ja alueen kehittämisedellytykset tulisi huomioida alueen kaavoituksessa.

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Järvenpään kaupunki on tilannut selvitystyön Järvenpään kaupan verkostosta ja kaupan kehittämishankkeiden vaikutusten arvioinnista. Työ liittyy seuraaviin vireillä oleviin tai mahdollisesti vireille tuleviin suunnittelutehtäviin: keskustan osayleiskaavan (2002) tarkistus Poikkitien yritysalueen asemakaavan laatiminen koko kaupungin yleiskaavan (2004) tarkistustarpeen arviointi MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen tarkoittamien tilaa vievän kaupan alueiden arviointi ja asemakaavojen muutokset. Kaupallisten palvelujen kokonaistarve ja sijoittuminen osana kasvavaa yhdyskuntarakennetta selvitetään yleiskaavallisella tasolla huomioiden Järvenpään yleiskaavan, keskustan osayleiskaavan, Poikkitien maankäyttöluonnokset sekä Tuomalan osayleiskaavoitussuunnitelmat. Yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitysnäkymät selvitetään kaupan palveluiden potentiaalisen mitoituksen kannalta. Hanketasolla selvitetään erikoiskaupan suuryksikköjen (kauppakeskukset) sijoittumista keskustan tuntumassa ja Poikkitien alueella yhteensä seitsemän vaihtoehtoisen sijainnin osalta. Lisäksi työssä selvitetään MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen hyödyntämistarpeet tilaa vievän kaupan alueilla. Lopullista suositusta kaupan palveluverkosta verrataan yleis- ja asemakaavoihin sekä muihin aiempiin suunnitelmiin ja esitetään tarvittaessa mahdolliset muutostarpeet. Järvenpään kaupan palveluverkkoa on aikaisemmin käsitelty useissa eri selvityksissä, jotka huomioidaan lähtötietoina myös tässä selvityksessä. Keskeisimpiä ko. selvityksistä ovat Uudenmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 sekä ympäristöministeriön ohjeistusluonnos vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksesta 2. Järvenpään kaupungilta ohjausryhmään on kuulunut Erno Heikkola, Ilkka Holmila, Sari Piela, Olli Keto-Tokoi sekä Antti Nikkanen. :n projektiryhmään on kuulunut Kyösti Pätynen, Tiina Kuokkanen, Katharina Mead, Eero Salminen ja Tuomo Vesajoki. 1.2 Tavoite Tässä selvityksessä arvioidaan kaupan palveluverkon nykytila, hahmotetaan vaihtoehtoiset kehittämismahdollisuudet erityisesti kauppakeskus-sijaintien osalta ja arvioidaan vaihtoehtoisten kaupan palveluverkkojen seurausvaikutukset seudullisella ja paikallisella tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. vähittäiskaupan (päivittäistavara-, erikois- ja tilaa vievä kauppa) kehityspotentiaali ja tilatarpeet olemassa olevien kaupan alueiden kehittämisedellytykset (erityisesti tilaa vievän kaupan osalta) erikoiskaupan suuryksiköiden (kauppakeskusten) sijoittumisvaihtoehdot, joita on alustavasti hahmoteltu keskustassa 6 kpl ja Poikkitiellä 1 kpl sekä toteutusjärjestyksen valinta. 1 Uudenmaan liiton julkaisuja, E , haetty Ympäristöministeriö, luonnos

7 7 1.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Järvenpään keskustassa on merkintä keskustatoimintojen alue ja keskustan eteläpuolella Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatie 4 risteysalueella on merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä. Maakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön kokoraja on Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella k-m2, ellei selvityksin toisin osoiteta. Ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, kuten auto-, huonekalu- ja rautakauppa ei kuulunut maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksikköjä koskevan erityissääntelyn piiriin silloin, kun maakuntakaavaa laadittiin. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Siinä molemmat em. merkinnät säilyvät. 2. vaihemaakuntakaava kuitenkin ottaa muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kantaa myös kaupan mitoitukseen ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumiseen: "Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ja vaihemaakuntakaavaan merkityille vähittäiskaupan suuryksikköalueille. Suuryksikköalueet ja osa keskustatoimintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuuden rajat." 3 Järvenpään osalta kuntakeskuksen (keskustatoimintojen alueen) vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatien 4 risteysalueelle (ns. Järvenpään eteläinen liittymä) sijoittuvan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila ja enimäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Maakuntakaavaehdotuksessa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on Järvenpäässä tilaa vievän kaupan osalta k-m2, muun erikoistavarakaupan osalta k-m2 ja päivittäistavarakaupan osalta k-m2, ellei selvityksin muuta osoiteta. Kaavamääräyksissä todetaan myös, että merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. 4 Vähittäiskaupan alueen käsite on uusi ja sen tulkinnasta ei vielä ole kokemuksia Yleiskaava Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Ristinummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat tullevat vireille vuosina Näihin suunnitellaan uusia asuinalueita Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2011 ja paljon tilaa vievä erikoistavarakauppa otettiin ohjauksen piiriin. Tilaa vievä erikoistavarakauppa sisällytetään vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään ja siirtymäajan jälkeen ( eteenpäin) paljon tilaa vievän kaupan suuryksikölle (yli k-m2) ei voida c-alueen ulkopuolella myöntää rakennuslupaa, ellei aluetta ole asemakaavassa varattu KM-merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta, jonka ohjeellisena rajana voidaan pitää yli k-m2:n tai yli 25 % laajennusta. Siirtymäkauden jälkeen tonteille, joita ei ole asemakaavassa varattu KMmerkinnällä, voidaan myöntää rakennuslupa vain alle k-m2 myymälälle. 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, selostus. haettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Merkinnät ja määräykset, haettu

8 8 Järvenpäässä on tilaa vievän kaupan alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen. Nämä alueet sijaitsevat Terholassa Pohjoisväylän varressa, Poikkitien eteläisen liittymän tuntumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mikonkorvessa. Osana tätä selvitystä otetaan kantaa ko. tonttien tulevaan käyttöön, jotta niiden asemakaavat voidaan tarvittaessa tarkistaa ennen vuotta Em. alueista niitä, jonne sijoittuu jatkossa vain alle kem2 tilaa vievän kaupan myymälöitä, ei periaatteessa tarvitse kaavoittaa uudelleen KM-merkinnällä. Jos alueille on tarpeen sijoittaa tilaa vievän erikoiskaupan suuryksiköitä, jotka kuitenkin jäävät alle seudullisuuden rajan kem2, tarvitaan asemakaavamuutos ja KM-merkintä. Kaavamuutoksen pitäisi olla ongelmaton, jos kaavamuutos on alueen yleiskaavan mukainen. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, eli tilaa vievän kaupan osalta yli kem2:n myymälöitä, voi käytännössä sijoittaa Järvenpäässä ainoastaan Poikkitien alueelle (maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä) ja keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoimintojen alueen rajaus on ajankohtainen uuden keskustan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä.

9 9 2. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Vaikutusalue Järvenpään vaikutusalue on muodostettu tässä selvityksessä asiointitodennäköisyysmallinnuksen perusteella (ks. Liite 1) huomioiden sekä päivittäis- että erikoistavarakauppa. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan erilliset vaikutusalueet on esitetty jäljempänä luvuissa 4 ja 5. Vetovoimatekijänä asiointitodennäköisyysmallinnuksessa on käytetty kaupan liikevaihtoa vuodelta Järvenpään kaupallinen vaikutusalueen rajaus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Järvenpään vaikutusalue muodostuu lähivaikutusalueesta, josta asiointitodennäköisyys Järvenpään kaupallisissa keskittymissä on vähintään 50 %. Käytännössä lähivaikutusalue muodostuu Järvenpään kaupungista. Toissijaiselta vaikutusalueelta asiointitodennäköisyys Järvenpäässä on vähintään 10 %. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan kuitenkin enemmän alueen muissa keskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan Järvenpäässä ennen kaikkea päivittäistavarakaupan ostoksilla. Järvenpään toissijainen vaikutusalue ulottuu laajemmalle pohjoisen ja idän suuntiin kuin etelään ja länteen. Tämä johtuu heikommasta tarjonnasta pohjoisessa ja idässä ja jäljempänä luvussa 5 nähdään, että esimerkiksi Pornaisissa ei käytännössä ole lainkaan erikoiskaupan tarjontaa. Kartalla esitettyä rajattua aluetta käytetään tässä selvityksessä tarkastelualueena, mutta käytännössä vaikutusalueen rajoja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Järvenpään vaikutusalueella asuu tällä hetkellä yhteensä noin asukasta. Toissijainen vaikutusalue Lähivaikutusalue Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty Järvenpään saavutettavuus ajoaikoina. 5 minuutin säteellä Järvenpään keskustasta asuu noin asukasta, 10 minuutin säteellä asukasta ja 15 minuutin säteellä jo asukasta. Järvenpään lähialueen potentiaalinen asiakas-

10 10 pohja on siis kaiken kaikkiaan nykyisen vaikutusalueen asukaspohjaa selvästi suurempi. Vaikutusalue voi laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä, mikäli Järvenpään kaupan tarjonta lisääntyy. Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan 2.2 Väestö ja väestön kasvu Järvenpään kaupungin alue on kattavasti asutettu. Eniten asutusta on Pöytäalhon (4 000 as.), keskustan (3 700 as.) ja Jampan alueilla (3 400 as). Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Wärtsilän ja Ristinummen alueet ovat Järvenpäässä harvaan asuttuja ja ne ovatkin Järvenpään kaavoitusohjelmassa asumisen kehittämisalueita 2010-luvun loppupuoliskolla. Niihin odotetaan merkittävää väestönlisäystä tulevina vuosikymmeninä. Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Väestön sijoittuminen nykytilanteessa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 3).

11 11 Kuva 3 Väestö vaikutusalueella m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Järvenpään väestömäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä: väestö on liki tuplaantunut vuodesta Järvenpää sijaitsee pääkaupunkiseudun kehyskunta-alueella ja Järvenpään väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen voimakkaana. Järvenpään kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2035 mennessä kaupungin väkiluku kasvaa noin asukkaalla. Tilastokeskus ennustaa samalle ajalle noin asukkaan lisäystä. Tilastokeskuksen ennuste on trendiennuste, joka perustuu tilastolliseen (menneeseen) väestönkehitykseen eikä huomioi esim. kaavoitettavia asuinalueita tai muita väestönkasvun kehittämistoimenpiteitä. Tässä selvityksessä käytetään Järvenpään omaa väestösuunnitetta, sillä se on tarkempi ja huomioi paremmin paikalliset olot. Järvenpään väestönkasvu on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1).

12 Toteutunut väestönkasvu (Tilastokeskus) Järvenpään väestösuunnite (2012) Tilastokeskuksen väestöennuste 0 Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina Seuraavassa kartassa (Kuva 4) on kuvattuna vaikutusalueella tapahtuneet asukasmäärän muutokset vuosien 2002 ja 2009 välillä. Etenkin keskustassa, Peltolassa, Nummenkylässä sekä Haarajoella väestö on kasvanut. Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki

13 13 Seuraava kartta (Kuva 5) esittää Järvenpään väestösuunnitteen vuosille alueittain. Mitä vihreämpi on kaupunginosan väri, sitä enemmän väestönkasvua sinne kaavaillaan. Keltainen väri kuvaa muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa väestönkehitystä. Järvenpään suuret aluehankkeet erottuvat väestösuunnitekartalla: Järvenpään voimakkaimmin kasvavat kaupunginosat aikavälillä ovat Ristinummi, Pietilä, Lepola ja Wärtsilä, joiden väkimäärä yhteensä kasvaa noin 6500 henkilöllä. Myös Pajala ja Haarajoki kasvavat. Väestömäärä taas vähenee Jampan alueelle ja keskustan tuntumassa sijaitsevalla Loutin alueella. Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty väestönkasvu alueittain vielä numeromuotoisena. Vihreä väri kuvaa kasvua edelliseen vertailuvuoteen nähden ja keltainen muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa.

14 14 Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu alueittain Väestömäärä Kaupunginosa Muutos Ristinummi ,8 % Pietilä ,6 % Lepola ,3 % Wärtsilä ,4 % Pajala ,0 % Haarajoki ,6 % Isokytö ,5 % Nummenkylä ,3 % Kaakkola ,2 % Terhola ,5 % Kinnari ,1 % Peltola ,0 % Kyrölä ,7 % Sorto ,9 % Saunakallio ,1 % Satukallio ,0 % Mikonkorpi ,7 % Terioja ,4 % Saturmetsä ,7 % Keskus ,5 % Mylly ,7 % Vanhakylä ,0 % Pöytäalho ,8 % Loutti ,7 % Jamppa ,6 % Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty kuvan 1 mukaisen vaikutusalueen nykyinen väestö ja väestöennuste vuoteen 2035 asti. Lähivaikutusalueen väestöennuste on em. kaupungin oman väestösuunnitteen mukainen. Toissijaisella vaikutusalueella (Järvenpään ulkopuolella) on käytetty Tilastokeskuksen väestökasvuennusteen mukaisia, kuntakohtaisia kasvuprosentteja. 5 Taulukossa esitettyä väestöennustetta käytetään jäljempänä tilantarvelaskelmien perusteena. Kaiken kaikkiaan Järvenpään kaupallisen vaikutusalueen väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella Väestöennuste vaikutusalueella Lähivaikutusalue, Järvenpää Toissijainen vaikutusalue Yhteensä Työpaikat Työpaikkojen määrällä ja sijainnilla on merkitystä kaupan palveluiden sijoittumisen kannalta. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on näin erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 65,5 %. Järvenpäässä siis on vä- 5 Tilastokeskuksen ennuste on tässä riittävä tarkkuustaso toissijaisen vaikutusalueen osalta. Toissijaisen vaikutusalueen väestön määrä jää joka tapauksessa pieneksi verrattuna ensisijaiseen vaikutusalueeseen ja sen merkitys esimerkiksi jäljempänä esitettävissä tilantarvelaskelmissa on näin ollen pieni. Toissijaisen vaikutusalueen rajaus ei myöskään ulotu naapurikuntien keskustaajamiin asti, joissa väestönkasvu on suurinta (vrt. Rykmentinpuisto Hyrylässä).

15 15 hemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asuvan työllisen työvoiman määrä on. Järvenpäästä pendelöidään töihin muualle, esimerkiksi Vantaalle ja Helsinkiin, joiden työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Tämä lisää osaltaan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään suurimmat työssäkäyntialueet sijaitsevat Wärtsilässä sekä keskustassa ja sen lähialueilla. Työpaikkojen sijoittuminen vuoden 2011 lopussa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 6). Kuva 6 Työpaikat m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos.

16 milj OSTOVOIMA JA LIIKETILAN LISÄTARVE 3.1 Vähittäiskaupan liikevaihto Liikevaihto kuvastaa hyvin kaupan tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta kunnassa. Seuraavissa kaavioissa ja taulukoissa esitetyt liikevaihtotarkastelut perustuvat Tilastokeskuksen Yritysrekisterin tietoihin. Seuraavassa kaaviossa 2 on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä vuosina Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä on kasvanut vuosien välillä kokonaisuudessaan noin 37 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 17 % kasvua (4,1 % keskivuosikasvu), mikä on enemmän kuin vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ko. aikavälillä, 15,4 %. Toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen yhteenlaskettu liikevaihto on vuosina kasvanut 36 miljoonaa euroa eli 29 % (6,7 % keskivuosikasvu). Koko Suomen tasolla kasvu oli 22 %. Tilaa vievä erikoiskauppa on Järvenpäässä kasvanut 11 miljoonaa euroa, 38 % (9,5 % keskivuosikasvu). Myös tilaa vievän kaupan liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin koko toimialan liikevaihto, joka kasvoi vain 9,5 % vuosina Tilaa vievän kaupan voimakas kasvu Järvenpäässä selittyy pitkälti myymälöiden määrän kasvulla; vuonna 2011 myymälöitä oli 10 enemmän kuin Samanaikaisesti muun erikoiskaupan (keskustahakuinen) liikevaihto on laskenut tasaisesti, yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla, -16 %. Keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihto kasvoi koko Suomen tasolla vuosina ,5 %. Järvenpäässä keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihdon supistuminen selittynee pitkälti myymäläverkoston supistumisella: keskustaerikoiskauppojen määrä on laskenut 141 myymälästä 127 myymälään vuosina Yhteenvetona voidaan todeta, että päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä , milj Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina , miljoonia euroja Väestön ja kaupan liikevaihdon suhdetta voidaan tarkastella edelleen suhteuttamalla vähittäiskaupan liikevaihto väestön määrään. Näin saadaan liikevaihto euroa/asukas -tunnusluku. Asukaskohtainen liikevaihto kuvaa tarjonnan kattavuutta ja se antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä, vaikka liikevaihtotarkastelu ei huomioikaan kuluttajien ostovoimaa.

17 17 Järvenpään toimialoittaista, asukaskohtaista liikevaihtoa on seuraavassa kaaviossa (Kaavio 3)verrattu Uudenmaan ja Suomen vastaaviin tunnuslukuihin vuonna Järvenpäässä vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto oli euroa vuonna 2011, mikä on suurempi kuin Suomessa (6 014 ) tai Uudellamaalla (6 227 ) keskimäärin. Tällä perusteella näyttää siltä, että Järvenpään kaupan tarjonta kokonaisuutena olisi varsin kattava: toimialoittaisia eroja kuitenkin löytyy. Päivittäis- ja tavaratalokaupan asukaskohtainen liikevaihto on Järvenpäässä noin 15 % korkeampi kuin koko Suomessa ja noin 20 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Tilaa vievän kaupan osalta Järvenpään asukaskohtainen liikevaihto on noin 5 % korkeampi kuin koko Suomessa ja 15 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan asukaskohtainen liikevaihto on noin -12 % pienempi kuin koko Suomessa ja -30 % pienempi kuin Uudellamaalla. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpään tarjonta päivittäis- ja tavaratalokaupan sekä tilaa vievän kaupan osalta näyttäisi riittävältä. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpää jopa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää näiden osalta. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta taas ei vastaa kysyntää Järvenpäässä. Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain /asukas Järvenpää Suomi Uusimaa Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain Ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty ostovoiman siirtymät Järvenpäästä vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan osalta 6. Ostovoiman siirtymiä arvioitiin osin jo edellisessä luvussa asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Todettakoon tässä, että tavaraalajaot ovat osin erilaiset tässä (mm. hypermarketin ja tavaratalojen erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan) kuin asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa. Arviot ostovoiman siirtymistä ovatkin vaihdelleet eri selvityksissä jonkin verran riippuen laskentatavasta, käytetystä tavara-alajaosta sekä vuodesta ja laskelmia voidaan pitää ainoastaan suuntaaantavina. 6 Laskelmien pohjalla käytetty asukaskohtainen kulutusluku perustuu Santasalo Ky:n julkaisemiin kulutuslukuihin (www.tuomassantasalo.fi, haettu Ks. myös taulukko 4). Päivittäistavarakaupan myynti perustuu Nielsenin myymälärekisteriin (2012). Myymälärekisterin sisältämä hypermarketien erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan. Erikoistavarakaupan osalta myynti perustuu muutoin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin: vuoden 2011 liikevaihtotiedot on muunnettu vuoden 2012 tiedoiksi keskimääräisien, toimialoittaisten kasvulukujen perusteella. Näin saatu vuoden 2012 liikevaihto on muunnettu verolliseksi vähittäismyynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero.

18 18 Päivittäistavarakaupan osalta Järvenpään on omavaraisempi kuin erikoistavarakaupan osalta. Järvenpäästä virtasi vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ostovoimaa ulos arviolta noin -8 % ostovoimasta eli noin 11 miljoonaa euroa. Aikaisemmissa selvityksissä päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on yleensä ollut positiivinen ja tämä siirtymä näyttäisi nyt menetetyltä. Edellä, asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella, päivittäis- ja tavaratalokaupan siirtymä vuonna 2011 näytti edelleen positiiviselta. Tässä tarkastelu poikkeaa asukaskohtaisesta liikevaihtotarkastelusta siten, että päivittäistavarakaupasta puuttuu tavaratalokauppa eli hypermarketien ja halpatavaratalojen käyttötavaraosastot. Jos ne huomioidaan, on ainakin vuonna 2011 siirtymä ollut edelleen positiivinen asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta Järvenpäästä virtasi ulos ostovoimaa vuonna 2012 arviolta lähes 40 miljoonaa euroa, -30 % ostovoimasta. Asukaskohtaisen liikevaihtotarkastelun tulokset olivat hyvin samanlaiset: Järvenpään asukaskohtainen erikoistavarakaupan liikevaihto oli -30 % pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Jälleen kerran voidaan todeta, että Järvenpään keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta ei vastaa alueen kysyntää ja alueelta virtaa ulos keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoimaa merkittävässä määrin. Tilaa vievän erikoistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus oli vuonna 2012 arviolta noin -6 %. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman siirtymä näytti positiiviselta. Tavara-alajako poikkeaa näissä tarkasteluissa osin toisistaan. Jos huomioidaan vain päätoimialaltaan tilaa vievän kaupan myymälät (kuten asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa), näyttää ostovoiman siirtymä positiiviselta. Jos taas tilaa vievän kaupan osalta huomioidaan myös esimerkiksi hypermarketeissa myytävät tilaa vievän kaupan tuotteet näyttää ostovoiman siirtymä negatiiviselta. Totuus lienee jostain em. lukujen väliltä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Järvenpään on joka tapauksessa tilaa vievän kaupan osalta omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna 2012 Ostovoiman siirtymät, Järvenpää Ostovoima milj. (2012) Myynti milj. (2012) Siirtymä milj. Siirtymä, % Päivittäistavara % Erikoistavara % Keskustaerikoistavara % Tilaa vievä erikoistavara % Vähittäiskauppa yhteensä % 3.3 Ostovoiman kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Ostovoimaa ja sen kasvua arvioitaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

19 19 Kulutusluvut vuodelle 2012 Santasalo Ky:n mukaisesti (www.tuomassantasalo.fi, haettu ) 7. Kulutuksen kasvuoletuksena on käytetty niin sanotusti varovaisen kasvun oletusta ja erikoistavarakauppaan suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Oletukset: päivittäistavarakauppa 1 %:n vuosikasvu ja erikoistavarakauppa 2 %:n vuosikasvu. 8 Väestön kasvu on huomioitu vaikutusalueella taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Yllä mainittujen oletusten mukaiset kulutusluvut ( /hlö/vuosi) vuosille on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille Kulutus, /hlö Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa YHTEENSÄ Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty väestön ja kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella. Vaikutusalueen ostovoima lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Kasvava ostovoima edellyttää vähittäiskaupan tarjonnan lisäämistä tai ostovoiman ulosvirtaus alueelta kasvaa entisestään. 7 Aikaisemmissa selvityksissä Järvenpään ja Uudenmaan osalta käytetyt kulutusluvut ovat vaihdelleet jonkin verran ja ovat olleet tässä selvityksessä käytettyjä kulutuslukuja pienempiä. Tässä selvityksessä on käytetty uusinta saatavilla olevaa tietoa. Se, että lähtötilanteen kulutusluvut ovat olleet aikaisempina vuosina pienempiä, on loogista huomioiden selvitysten ajankohdan. Kulutus kasvaa ajan kuluessa tulotason noustessa, joten myös kulutusluvut kasvavat. 8 Kulutuslukuennusteisiin eri selvityksissä vaikuttavat niissä käytetyt kasvuennusteet, joihin taas usein vaikuttaa selvityksen tekohetken taloudellinen tilanne. Tässä on päädytty käyttämään ns. varovaisen kasvun oletusta huomioiden selvityksen pitkä aika jänne, vaikka vuosittainen kasvuennuste on näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin Järvenpään liikevaihdon kehitys keskimäärin vuosina Varovainen vuosikasvuarvio on kuitenkin perusteltu pitkän aikavälin mitoituslaskelmissa, joihin sisältyy joka tapauksessa paljon epävarmuutta mm. kulutuksen suuntautumisen suhteen.

20 20 Vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella , milj Tilaa vievä erikoiskauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella , miljoonia euroja 3.4 Liiketilan lisätarve Järvenpään liiketilan lisätarvetta on arvioitu viimeksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Maakuntakaavaehdotuksessa Järvenpään keskustaa ei mitoitettu lainkaan. Sama tilanne on muissakin alueen keskuksissa: esimerkiksi Hyrylää ja Keravaa ei mitoitettu, joten ne ovat näin ollen kehittymisedellytyksiltään samanarvoisia keskuksia. Järvenpään eteläinen liittymä, ns. Poikkitien alue, mitoitettiin maakuntakaavaehdotuksessa kokonaispinta-alaltaan kem2:n suuruiseksi. Alueen nykyinen pinta-ala on arviolta noin kem2. Tässä selvityksessä liiketilan lisätarvetta tarkastellaan vaikutusalueen ostovoimaan perustuen. Vaikutusalueen väestö ja sitä kautta ostovoima kasvavat voimakkaasti, mikä näkyy luonnollisesti myös liiketilan lisätarpeena. Lisäliiketilatarpeen pohjana käytetyt väestönkasvu ja kulutuksen kasvun oletukset on kerrottu jo edellä. Todettakoon tässä lisäksi, että muutoin lisäliiketilatarpeen laskemisessa käytetyt oletukset vastaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käytettyjä oletuksia: Kaavaylimitoitus 30 % Verkkokauppavähennys -10 % Kaupan neliömyyntitehon kasvu +20 % vuoteen 2035 mennessä. Käytetyt neliömyyntitehot: Päivittäistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna 2035 Keskustahakuinen erikoistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna 2035 Tilaa vievä erikoistavarakauppa /m2 vuonna 2013 ja /m2 vuonna Ostovoiman siirtymä 0 %

21 21 Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman ulosvirtausta. Tavoitteena on myös, että ostovoiman ulosvirtausta voitaisiin pienentää nykyisestä. Ostovoiman siirtymät on kuitenkin huomioitu osin jäljempänä esimerkiksi kauppakeskuksen mitoitusta laskelmissa. Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve lähi- ja toissijaisella vaikutusalueella on esitetty taulukossa 5. Toteutunut pinta-ala on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksestä, minkä lisäksi Terholan alueen osalta kaupan pinta-alaa on arvioitu kenttäkierroksen perusteella 9. Alemmassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty vain lisätarve verrattuna nykytilanteeseen. Toissijaisen vaikutusalueen osalta saatavilla ei ollut tarkkoja tietoja toteutuneesta pinta-alasta, joten yksinkertaisuuden vuoksi tässä on oletettu, että vuoden 2013 toteuma vastaa vuoden 2013 laskennallista tilantarvetta. Todellisuudessa näin ei välttämättä ole ja voidaankin hyvin todennäköisesti olettaa, että esimerkiksi keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta toissijaisella vaikutusalueella ei vastaa kysyntää. Näin ollen toissijaisen vaikutusalueen pinta-alan lisätarve on todennäköisesti alla esitettyä suurempi. Kaavioista nähdään, että päivittäistavarakaupan osalta välitöntä lisäpinta-alan tarvetta ei Järvenpäässä ole. Kuitenkin jo vuoteen 2020 mennessä uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa tarvitaan lähivaikutusalueella jo kem2 ja vuoteen 2035 mennessä yhteensä kem2. Päivittäistavarakaupan osalta tulisi tavoitella omavaraisuutta ja näin ollen em. lisätarve tulisi kaavoittaa lähivuosina. Lähivaikutusalueella (Järvenpää) olisi jo nykyisellään tarvetta erityisesti keskustahakuisen erikoistavarakaupan pinta-alalle. Vaje nykytilanteessa on lähes kem2. Vuoteen 2035 mennessä erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarve on kaikkiaan arviolta lähes kem2. Laskelmat kuitenkin perustuvat oletukseen, että ostovoiman siirtymiä ei käytännössä olisi verkkokauppaa lukuun ottamatta. Lisätarve on näin ollen pienempi, jos hyväksytään jonkin asteinen ostovoiman ulosvirtaus esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tilaa vievän kaupan osalta lähivaikutusalueella (Järvenpää) on laskennallisesti tilantarvetta nykytilanteessa noin kem2. Tilaa vievän erikoiskaupan osalta ostovoiman ulosvirtaus on kuitenkin edellä esitetyn mukaisesti vain vähäistä tai sitä ei ole lainkaan (ks. luvut 3.1. ja 3.2.). Näin ollen laskennallista lisäliiketilankaan tarvetta ei pitäisi nykytilanteessa juuri olla. Todennäköisesti tilaa vievän erikoistavarakaupan nykyinen pinta-ala on todellisuudessa alla esitettyä suurempi (kattavia tilastoja ei saatavilla), minkä lisäksi tilaa vievän erikoistavarakaupan pinta-alaa löytyy jonkin verran myös esimerkiksi hypermarketeista. Näin ollen lisäliiketilan tarve tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta on nykytilanteessa jonkin verran alhaisempi kuin kem2, jos lisäliiketilan tarve mitoitettaisiin vain Järvenpään lähivaikutusalueen ostovoiman perusteella. Käytännössä tilaa vievän kaupan mitoitus kaavoituksessa on suurempi, koska Poikkitien alue tullaan todennäköisesti mitoittamaan seudulliseksi kohteeksi maakuntakaavan mukaisesti. 9 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksessä tilaa vievän erikoiskaupan pinta-ala on kem2. Selvityksessä ei ole huomioitua kaikkia Terholan alueen liiketiloja. Terholan alueella (ml. K-citymarketin ja Tarjoustalon alue) on rakennettua pinta-alaa noin kem2. Tästä tilaa vaativaa erikoiskauppaa (pl. autokauppa) on kenttäkierroksen perusteella arviolta k-m2. Em. pinta-aloihin on lisätty kaavaylimitoitusta 30 %.

22 22 Taulukko 5 Lähivaikutusalue Järvenpää Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve , kem2 Laskennallinen tilantarve, kem2 Toteuma 2013* Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Toissijainen vaikutusalue Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä *Toteutuneeseen pinta-alaan on lisätty ns. kaavaylimitoitus 30 %, jotta luvuista on saatu verrannollisia laskennallisen tilantarpeen kanssa. Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve , kem2 Lähivaikutusalue Järvenpää Lisätarve 2013 Lisätarve Lisätarve Yht Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Toissijainen vaikutusalue Lisätarve Lisätarve Yht Päivittäistavarakauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Kauppakeskuksen mitoitus Järvenpään kauppakeskusta on tähän asti suunniteltu keskustaan ns. Perhelän kortteliin ja liiketilojen alustava mitoitus on suunnitelmien mukaan ollut noin k-m2 ilman teknisiä- tai pysäköintitiloja. Vuoden 2013 alusta on hahmoteltu laajempaa kokonaisuutta ja liiketilojen mitoitus on tässä ainakin k-m2. Kauppakeskuksen tavoiteltua mitoitusta voidaan pitää realistisena suhteessa ostovoimaan ja laskennalliseen liiketilatarpeeseen nähden. Esimerkiksi kauppakeskuksen k-m2:n erikoistavarakaupan pinta-ala vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta 10. Erikoistavarakaupan pinta-alan lisäksi kauppakeskuksen kokonaismitoituksesta ravintoloille ja palveluille voidaan varata tilaa noin % kauppakeskuksen kokonaispinta-alasta, minkä lisäksi kauppakeskukseen on sijoittumassa päivittäistavarakauppa. Kauppakeskuksen mitoituksena on jäljempänä kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa käytetty alla esitettyjä lukuja. Mitoituksessa ei ole huomioitu mahdollisia kauppakeskukseen sijoittuvia yleisiä, julkisia tiloja % * k-m2 = poistetaan kaavaylimitoitus 30 % kem2

23 23 Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala k-m2 Erikoistavarakauppa k-m2 Ravintolat ja palvelut k-m2 Päivittäistavarakauppa k-m2 Olemassa olevien kauppakeskusten vuosimyynnin perusteella voidaan todeta, että tämän kokoisen kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä tavoitetta voidaan pitää realistisena markkina-alueen ostovoimaan nähden ja kauppakeskuksen toimintaedellytykset ovat tältä osin kunnossa.

24 24 4. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO 4.1 Vaikutusalue Seuraavassa kuvassa on esitetty Järvenpään päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue 11. Vaikutusalue ulottuu laajalle erityisesti itään Pornaisten suuntaan ja päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue on asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan laajempi kuin Järvenpään erikoistavaramyymälöiden (ks. luku 5.1). Pornaisissa on ainoastaan päivittäistavarakaupan lähimyymälöitä, joten onkin todennäköistä, että Pornaisista asioidaan Järvenpään päivittäistavaramyymälöissä, erityisesti hypermarketeissa (vrt. hypermarketin korkea markkinaosuus, sivu 26). Selvyyden vuoksi todettakoon, että tässä vaikutusaluemallinnuksessa on siis huomioitu päivittäistavaramyymälöiden liikevaihto Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesti, joten mallinnukseen sisältyy myös hypermarketien erikoistavaraosastot 12, jotka voivat olla kuluttajalle myös yksi päivittäistavaroiden ostopaikan valintaan vaikuttava kriteeri. Kuva Nykytilanne Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan Myymälöiden sijoittuminen Järvenpään päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on kattava. Seuraavalla kartalla (Kuva 8) on esitetty Järvenpään päivittäistavarakaupan verkosto Nielsenin myymälärekisterin mukaan (2012), pl. pienet päivittäistavarakaupan erikoismyymälät, kuten leipomot tai luontaistuotekau- 11 Vaikutusalueen rajat suuntaa-antavia. 12 Tilastokeskuksen yritysrekisterissä toimipaikan kaikki liikevaihto tilastoituu toimipaikan toimialan mukaan. Näin ollen hypermarketien erikoistavarakaupan osastoja ei ole mahdollista erottaa.

25 25 pat. Järvenpäässä sijaitsee kaksi hypermarketiksi luokiteltavaa päivittäistavaramyymälää: Prisma ydinkeskustassa kävelykadun länsipäässä sekä K-citymarket Pöytäalhon alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Kartalta näkyy, että Järvenpään lounais- ja luoteiskulmissa myymäläverkosto ei ole yhtä kattava kuin muualla. Varsinaisesta palveluaukosta ei voida kuitenkaan nykytilanteessa puhua huomioiden, että ko. alueiden väestöpohja on nykyisellään pieni. Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on esitetty päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan teemoitettuna. Kartalta nähdään, että hypermarketit Prisma ja K-citymarket ovat pinta-alalla mitattuna suurimmat Järvenpään päivittäistavaramyymälät. Em. myymälöiden pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet on varattu erikoistavarakaupalle. Myös ns. halpatavaratalo Tarjoustalo on kokonaispinta-alalla mitattuna yhtä suuri kuin hypemarketit, mutta sen pinta-alasta vain alle neljännes on varattu päivittäistavaralle. Muiden päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala on kokonaisuudessaan osoitettu päivittäistavaroille lukuun ottamatta Lidl-myymälää, jonka pieni erikoistavaroille varattu pinta-ala myös erottuu seuraavalla kartalla.

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI TERHOLAN TERHOLAN SEUDULLISUUSARVIOINTI

JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI TERHOLAN TERHOLAN SEUDULLISUUSARVIOINTI JÄRVENPÄÄ TERHOLA SEUDULLISUUDEN ARVIOINTI SISÄLTÖ Lähtökohdat Nykytilanne Vetovoimamallinnus Myymäläkeskittymä Johtopäätökset Tonttikohtaiset tarkastelut LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAVOITE Järvenpään keskustan

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 26.5.2015 KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMALAN KAAVA-ALUEET

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu Kaavoitusohjelma 2013 2017 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2014-17 8 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana 2.11.2004 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen

Lisätiedot

Saarijärvi ja Pylkönmäki

Saarijärvi ja Pylkönmäki 5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Loviisa ja Lapinjärvi

Loviisa ja Lapinjärvi 7.6.2011 Loviisa ja Lapinjärvi Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 4 1. Johdanto... 7 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 7 1.2. Tutkimusalue... 8 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä...

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen

Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti Kaupunginvaltuusto 16.3.2015 Keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistustarve Kaupan uudet säädökset MRL:ssa Kaupallinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot