Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa-Joupin asemakaavoitus"

Transkriptio

1 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi

2 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue Selvityksen tavoitteet Nykyinen markkina-alue Kauppa-Joupin asemakaava ja kaupan tarjonta Väestö ja ostovoima vaikutusalueella Väestö ja ostovoima Ostovoiman virtaukset Pinta-alan laskennallinen lisätarve Seinäjoelle Kaupallinen toimintaympäristö Kaupan alueet Seinäjoella Kaupan hankkeita seudulla Liikenne Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Ostovoiman suuntautumiseen kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Palveluverkko Vaikutukset muihin keskuksiin Lähikaupat Seinäjoen asema yliseudullisena kaupan keskuksena Joupin alueen kehitysnäkymät Kaupunkikuva Liikenne Sosiaalisten vaikutusten arviointi Alueen sosiaalinen luonne Toiminnallisuus Koettu ympäristö/elämyksellisyys...35

3 3 Yhteenveto Kauppa-Joupin alue sijaitsee reilun kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta kantatie 67:n varrella. Alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi noin neliön kaupan rakentamisen nykyisen tarjonnan lisäksi. Jouppi on jo tällä hetkellä tunnettu kaupan keskittymä. Kaupan alueen laajennus tekisi siitä koko seudun suurimman yhtenäisen kaupan alueen. Seinäjoen seudun merkittävin kaupallinen keskus on Seinäjoen keskusta, jossa on markkinaalueen suurin erikoiskauppojen tarjonta. Muita merkittäviä kaupan keskittymiä ovat etenkin Hyllykallion ja Rengastien alueet, joiden lisäksi varsinkin Pohja-Kapernaumin alue kehittyy tulevaisuudessa merkittäväksi kaupan keskittymäksi. Kaikki Seinäjoen nykyiset kaupan keskittymät ovat sijoittuneet hyville paikoille yhdyskuntarakenteen sisään. Merkittävimmät kaupan hankkeet ovat nykyisten keskuksien laajennuksia. Seinäjoen kaupan markkina-alue on jopa suurempi kuin koko Etelä-Pohjanmaan alue, ja asukkaita markkina-alueella on noin Etenkin erikoistavarakaupassa Seinäjoen asema on vahva, ja ostovoimavirtaus markkina-alueen kunnista Seinäjoelle on huomattava. Päivittäistavarakaupassa kulutuskäyttäytyminen suosii enemmän lähellä olevaa kauppaa, joten ostovoimavirtaus päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle ei ole niin suurta. Ennusteiden mukaan Seinäjoen markkina-alueen väkimäärä kasvaa noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on erityisen vahvaa Seinäjoen seudulla aivan markkina-alueen ytimessä. Asukasmäärän lisäksi myös kulutuskysyntä kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2030 mennessä ostovoiman kasvu vaatii uusia kaupan neliöitä jopa yli neliötä, josta suurin osa on erikoiskauppaa. Valtaosa uudesta kaupasta toteutuu maakunnan keskuksessa Seinäjoella. Kauppa-Joupin lisäksi uusia neliöitä suunnitellaan erityisesti Pohja-Kapernaumin alueelle, Seinäjoen keskustaan ja pidemmällä aikavälillä myös Seinäjoen itäisen ohikulkutien liittymiin. Hankkeiden myötä Seinäjoen asema vahvana koko markkina-aluetta palvelevana kaupan

4 4 keskuksena vahvistuu. Muiden kuntien kaupan tarjonta perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääosin oman kunnan ostovoimaan, joka mahdollistaa vain rajatun määrän erikoiskaupan tarjontaa. Mittavat erikoiskaupan ostokset on jatkossakin tarkoituksen mukaista hoitaa Seinäjoella. Sen sijaan päivittäistavarakaupat ja erikoiskaupan lähipalvelut säilyvät ja kehittyvät pienemmissäkin kunnissa. Joissain markkina-alueen kunnissa, kuten Töysässä ja Kauhajoella, on jo nykyisin muodostunut useampaa kuntaa palveleva kaupallinen keskittymä. Seinäjoen vahva asema hyödyttää kuitenkin myös muiden markkina-alueen kuntien asukkaita, sillä ostosmatkat kauempana sijaitseviin maakuntakeskuksiin kuten Vaasaan, Tampereelle ja Jyväskylään vähenevät. Joupin asemakaava ja siten kaupan alueen laajentuminen mahdollistaisivat Kauppa-Joupin kehittymisen Seinäjoen suurimmaksi yhtenäiseksi kaupan alueeksi. Kauppa-Joupin toteutuminen vahvistaa ostovoiman virtausta Seinäjoen muista osista Jouppiin ja myös muista markkina-alueen kunnista Seinäjoelle. Ostovoiman kasvu Joupin markkina-alueella ja erityisesti Seinäjoen seudulla on kuitenkin niin vahvaa, että se riittää kattamaan laajennuksen tuottaman arvioidun myynnin pidemmällä aikavälillä. Silti etenkin erikoiskaupassa kaupan hankkeita on vireillä enemmän kuin ostovoiman kasvu mahdollistaisi. Suurin kilpailu tapahtuisi nimenomaan keskustan ulkopuolelle sijoittuvien muiden kaupan keskittymien kanssa. Todennäköistä on, että kaikki kaupunkiseudun kilpailevat kaupan hankkeet eivät toteudu tai toteutuvat vasta erittäin pitkällä aikavälillä. Kauppa-Joupin palvelutarjonnan kasvu lisää kilpailua Seinäjoen keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Kauppa-Jouppi on lähimpänä keskustaa oleva kaupan rakentamiseen soveltuva laaja alue. Tarjonnaltaan Kauppa-Jouppi ja keskusta täydentävät toisiaan ja muodostavat lähes yhtenäisen kauppakeskittymäparin, joka vahvistaa Seinäjoen kaupallista asemaa maakunnan kasvukeskuksena. Monelle Seinäjokea sijaintipaikkana miettivälle kaupan ketjulle tai yritykselle Jouppi ja Pohja-Kapernaumi ovat vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Siten nämä kaksi kaupan aluetta joutuvat kilpailutilanteeseen etenkin erikoiskaupan ketjumyymälöistä. Kaupan ketjujen ja yritysten kannalta tilanne on erittäin mieluisa, sillä Seinäjoella on kaksi hyvällä paikalla sijaitsevaa liikepaikkaa tarjolla. Joupin ja Pohja-Kapernaumin hankkeet ovat olemassa olevien kaupan keskittymien laajennuksia olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Siten kasvutarpeen toteutuminen nykyisissä keskuksissa vähentää painetta kokonaan uusien kaupan alueiden syntymiseen. Päivittäistavarakaupan osuus Kauppa-Joupin hankkeesta on suhteellisen vähäinen ja alueelle suunniteltu hypermarket kilpailee pääosin muiden hypermarkettien kanssa. Seinäjoen asuinalueiden lähikauppojen toimintaedellytyksiin Kauppa-Joupilla tuskin on suoraa

5 5 vaikutusta lukuun ottamatta vieressä sijaitsevaa S-markettia. Kokonaisuudessaan hanke kiristää päivittäistavarakaupan kilpailua, mutta kauempana sijaitsevien muiden Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakaupan lähipalveluiden toimintaedellytyksiin hankkeella ei ole olennaisia vaikutuksia. Kuntakeskuksille ja asuinalueiden myymälöille jää edelleen rooli päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan lähipalvelujen ostopaikkoina. Julkisten palveluiden sijoittumiseen hankkeella ai ole vaikutuksia. Kauppa-Joupin sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat eniten lähialueella asuviin sekä alueella asioiviin ja työssäkäyviin. Seinäjoen markkina-alue on laaja, joten Kauppa-Jouppi vaikuttaa monen ihmisen asiointeihin ja ajankäyttöön. Kaupalliset vaikutukset ovat kuitenkin suurimmillään lähialueilla. Kuluttajien kannalta muutos nykyiseen verrattuna on lähinnä kaupan tarjonnan monipuolistuminen, joka tuo vaihtoehtoja kuluttajan arkeen. Sekä työntekijän että asukkaan kannalta Kauppa-Jouppi pääosin vahvistaa Seinäjoen identiteettiä, ja vähentää asiointimatkoja kauempana sijaitseviin kauppa- ja työpaikkakeskittymiin. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

6 6 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue 1.1. Selvityksen tavoitteet Työn lähtökohtana on Entrecon Oy:n Kauppa-Joupin alueelle tekemä kaupallinen selvitys (Joupin kauppapuistikon kehittämissuunnitelma, 2007). Tätä selvitystä täydentämään tarvittiin raportti Kauppa-Joupin kaupallisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tämän selvityksen lisäksi Joupista on tekeillä myös liikenneselvitys. Selvityksen tavoitteena on osoittaa Kauppa-Joupin asemakaavan mahdollistaman kaupallisen kokonaisuuden kaupalliset ja sosiaaliset ympäristövaikutukset. Toimialatarkastelu rajataan vähittäiskauppaan, jota tarkastellaan myös toimialoittain. Suurin osa Joupin alueen tulevasta tarjonnasta on erikoiskauppaa, josta valtaosa olisi tilaa vaativaa kauppaa (asuminen, sisustaminen, kodinkone). Asemakaava mahdollistaisi Jouppiin myös keskustatyyppistä erikoiskauppaa, kuten muotikauppaa. Päivittäistavarakaupan tarjonta keskittyisi hypermarkettiin. Myös vapaa-ajan, viihteen ja muiden kaupallisten palveluiden kehityskuvaa arvioidaan. Tutkimusalueena on koko Seinäjoen laaja markkina-alue, joka ulottuu Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle. Kaupalliset vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten Seinäjoelle sekä Seinäjoen läheisiin kuntiin, joten tarkastelu painottuu lähialueisiin Nykyinen markkina-alue Seuraavassa on esitetty Seinäjoen markkina-alue. Markkina-alueen rajaus perustuu TNS Gallup Oy:n Suuren Vaikutusaluetutkimukseen (2006), jossa puhelinhaastattelujen perusteella on selvitetty kuluttajien asiointivirtoja kuntien välillä. Seinäjoen päämarkkinaalue on kartassa rajattu mustalla viivalla. Se sisältää myös Kauhajoen ja Töysän paikallismarkkina-alueet (kuvassa vihreä ja lila alue).

7 kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä PORI TAMPERE Kuva 1 Seinäjoen markkina-alue TNS Gallupin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen mukaan (2006) Seinäjoen markkina-alue on laaja ja sillä asuu noin asukasta. Suomen 28 päämarkkina-alueesta Seinäjoki on kuudenneksi suurin heti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan päämarkkina-alueella asukkaita vain reilut Markkina-alueen lisäksi olennainen aluejako on Seinäjoen seutu, joka muodostaa Seinäjoen vaikutusalueen ytimen. Seinäjoen seudulla asukkaita on noin Seinäjoen seutu sisältää seuraavat kunnat: Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro (uusi Seinäjoen kaupunki) Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua

8 Kauppa-Joupin asemakaava ja kaupan tarjonta Joupin alue sijaitsee keskeisellä paikalla Seinäjoen kaupunkirakenteessa. Alueen ohi kulkee kantatie 67, mutta nykyisin asiointi alueelle tapahtuu Suupohjantien kautta. Uuden liittymän toteuttaminen alueelle suoraan kantatieltä parantaa tulevaisuudessa selvästi alueen saavutettavuutta ja nostaa sen kiinnostavuutta myös kaupan sijaintipaikkana. Joupin suurin vähittäiskaupan yksikkö on Citymarket, jonka yhteydessä on useita erikoisliikkeitä. Muita alueen suuria vähittäiskaupan yksiköitä ovat K-rauta, Minimani ja Sopuraha. Alueella on myös jonkin verran muuta pienempää vähittäiskauppaa ja palveluyrityksiä. Siten alue on jo tullut tunnetuksi kaupan asiointikohteena. Alueella on jonkin verran myös keskeiseen sijaintiin nähden epätarkoituksenmukaisia toimintoja (autopurkamo, vanhoja varastorakennuksia, asutusta), jotka pääosin poistuvat tulevaisuudessa. Maakuntakaavassa Joupin alue on merkitty maakuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi muiden keskeisten Seinäjoki-Nurmon taajama-alueiden ohella. Yleiskaavassa Joupin alue on merkitty pääosin yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) ja teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Myös virkistysalueita on jonkin verran. Yleiskaavassa samoin kuin voimassa olevissa asemakaavoissa olevat aluevaraukset eivät Joupin osalta vastaa nykyisiä tarpeita ja tavoitteita. Seuraavassa kartassa on esitetty Kauppa-Joupin uusi asemakaavaluonnos sekä vanha kaavakartta.

9 9 Kuva 2 Joupin asemakaavaluonnos ja vanha asemakaava Kauppa-Joupin asemakaavan perusteella aluetta on tarkoitus kehittää mittavaksi kaupan keskittymäksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty havainnekuva aluetta suunnitelleen YIT:n suunnitelmasta. Alueelle sijoittuisi yhteensä yli neliötä uutta kaupan pinta-alaa. Alue valmistuisi todennäköisesti useassa eri vaiheessa useiden vuosien kuluessa. Ensimmäisenä on ajateltu valmistuvan alueen itäinen reuna nykyisten kaupan yksiköiden vieressä.

10 10 Vaihe II- Vaihe I Kuva 3 Havainnekuva Joupin maankäyttösuunnitelmasta (YIT) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutuisi neliön hypermarket, josta päivittäistavarakauppaa olisi todennäköisesti alle neliötä. Toisessa vaiheessa hypermarketin olisi mahdollista laajentua vielä neliöllä siten, että laajentuneen hypermarketin koko olisi noin neliötä. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluisivat hypermarketin lisäksi neliön kauppakeskus sekä neliön liikerakennus, joka tulisi todennäköisesti liikennepalveluaseman käyttöön. Kauppakeskus sijoittuisi samaan kokonaisuuteen hypermarketin kanssa, ja sisältäisi todennäköisesti suuren joukon keskustatyyppistä erikoiskauppaa (kuten muotikauppaa) sekä ravintoloita ja kaupallisia palveluita. Vaiheessa II voisi valmistua hypermarketin laajennuksen lisäksi yli neliötä tilaa vievälle kaupalle tai muille suurille erikoiskaupoille tai palvelutoiminnoille. Koko hanke olisi kokonaisuudessa siis yli neliötä ja se muodostaisi yhtenäisen kokonaisuuden pysäköintipaikkoineen. Seuraavassa on esitetty taulukko liiketilojen jakautumisesta osittain ja vaiheittain. Taulukko 1 Joupin alueen liiketilojen laajuus ja vaiheistus Vaihe I Vaihe II Yhteensä Hypermarket Kauppakeskus Liiketila Liiketila Liiketila Liiketila Liiketila Liiketila Yhteensä Todennäköisesti hanke valmistuisi useassa eri vaiheessa ja toteutumisjärjestys ei välttämättä noudata edellä kuvattua. Hankkeen kokonaispinta-alasta vähittäiskauppaa olisi todennäköisesti suurin osa. Päivittäistavarakaupan, erikoistavarakaupan ja tilaa vievän kaupan lisäksi hankkeeseen voisi sijoittua myös moottoriajoneuvojen kauppaa. Myös

11 11 erilaiset kaupalliset palvelu voisivat viedä useita tuhansia neliöitä. Päivittäistavarakaupan myynti hankkeessa voisi olla pidemmällä aikavälillä suuruusluokaltaan vajaa 40 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan ja tilaa vievän kaupan yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. 1 Tätä voidaan pitää varsin kunnianhimoisena myyntitavoitteena. Päivittäistavarakaupassa tavoitemyyntiin pääseminen vie todennäköisesti aikaa vuosia. Erikoiskaupan myynti taas riippuu suuresti kaupan toimialasta. Paljon tilaa vaativien erikoiskauppojen myyntitehokkuudet ovat todennäköisesti selvästi pienempiä ja siten erikoiskaupan myynti voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin 200 miljoonaa euroa. 1 Oletus: 10 % pinta-alasta on moottoriajoneuvojen kauppaa tai kaupallisia palveluita. Päivittäistavaroiden myyntitehokkuus on euroa/k-m2 ja erikoistavaroiden ja tilaa vievän kaupan keskimäärin euroa/k-m2.

12 12 2. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 2.1. Väestö ja ostovoima Tässä selvityksessä on Seinäjoen kaupungin osalta käytetty väestöennusteena kaupungin omaa väestötavoitetta, joka perustuu 1,5 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Muiden markkina-alueen kuntien osalta on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkistettua ennustetta. Vuoteen 2030 mennessä väestön määrä kasvaa Seinäjoen markkina-alueella yhteensä lähes asukkaalla. Siten väkiluku vuonna 2030 olisi noin Pääosa väestönkasvusta tapahtuu kuitenkin vain Seinäjoen seudulla ( asukasta) ja erityisesti Seinäjoen kaupungissa ( asukasta). Seinäjoen lisäksi seudun ainoita kasvavia kuntia ovat Ilmajoki (+526 asukasta) ja Lapua (+457 asukasta). Muualla Seinäjoen markkina-alueella väestökehitys on negatiivista Töysän kuntaa lukuun ottamatta. Tarkemmat luvut on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2 Väestö Seinäjoen markkina-alueella kunnittain Alue Muutos Seinäjoki % Ilmajoki % Jalasjärvi % Kauhava % Kurikka % Lapua % Seinäjoen seutu % Isojoki % Karijoki % Kauhajoki % Teuva % Suupohjan seutu % Alavus % Kuortane % Töysä % Ähtäri % Kuusiokunnat % Alajärvi % Evijärvi % Lappajärvi % Soini % Vimpeli % Järviseutu % ETELÄ-POHJANMAA % Isokyrö % Kihniö % Virrat % Muut kunnat % KOKO VAIKUTUSALUE % Väestön sijoittuminen vaikutusalueella nykytilanteessa on esitetty oheisella kartalla. Kartassa on esitetty väestö vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kauppa-Joupin

13 13 sijainti on osoitettu tähdellä. Väestön nähdään sijoittuvan pääosin tarkastelualueen etelä- ja kaakkoispuolelle. Kuva 4 Väestö Seinäjoella m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Vuosien ostovoima perustuu Vähittäiskauppa Suomessa julkaisun Etelä-Pohjanmaan vuoden kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela 2008, päivitetyt vuoden 2009 luvut Seuraavassa taulukossa on esitetty nämä luvut sekä niiden oletetut kasvuprosentit. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Kaksi kasvuoletusta: Hidas kasvu (A)

14 14 vuoden 2010 kulutuksen kasvu 0 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 on 2 %/v. ja vuosina ,5 %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen % /v. ja vuosina ,5 %/v. Nopea kasvu (B) kasvu alkaa jo vuonna 2010, jolloin erikoistavarakaupan kasvu on 2 % ja päivittäistavarakaupan kasvu 1 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen %/v. ja vuosina %/v. Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Etelä-Pohjanmaalla v. 2008, 2009 ja (A: hidas kasvu) Kulutusluvut, hidas kasvu Toimiala Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa pl. alkoholi Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Taulukko 4 Vähittäiskaupan kulutusluvut Etelä-Pohjanmaalla v. 2008, 2009 ja (B: nopea kasvu) Kulutusluvut, nopea kasvu Toimiala Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa pl. alkoholi Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Väestön ja kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja Taloudellisesta taantumasta johtuvan epävarmuuden vuoksi kulutusluvun kasvulle on arvioitu nopean sekä hitaan kasvun mukainen kehitys sekä niistä johdettu keskiarvo. Kasvuoletukset on esitetty aiemmin.

15 15 Päivittäistavarakaupan (ml. Alko) ostovoima Seinäjoen markkinaalueella v. 2008, 2010, 2020 ja milj. euroa Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu Kuva 5 v v v v Päivittäistavarakaupan ostovoima Sinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä miljoonaa euroa eli %. Kasvuoletusten keskiarvon mukaan laskettu kulutus kasvaisi 198 miljoonaa euroa (37 %).

16 16 Erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella v. 2008, 2010, 2020 ja milj. euroa Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu v v v v Kuva 6 Erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja Erikoistavarakaupan ostovoima kasvaa Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä miljoonaa euroa eli %. Keskiarvokasvu on tällöin 437 miljoonaa euroa (71 %) Ostovoiman virtaukset Ostovoiman virtaus lasketaan alueen myynnin ja ostovoiman erotuksena. Oheisessa taulukossa on esitetty Seinäjoen kaupungin ja seutukunnan ostovoiman virtaukset. Virtaus on esitetty sekä indeksiarvona että miljoonina euroina. Indeksin arvo 100 kuvaisi omavaraista tilannetta, jossa kaikki kunnan ostovoima jäisi oman kunnan alueelle toteutuneina myynteinä. Ostovoiman virtaus ei kerro virtausten suuntaa, vain sen, että osa ostovoimasta menee oman kunnan ulkopuolelle. Omavaraisessakin kunnassa osa ostovoimasta voi suuntautua muualle, jos muualta vastaavasti tulee sama määrä ostovoimaa kuntaan. Taulukko 5 Ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna 2008 Virtaus, milj. Virtaus, indeksi Toimiala Seinäjoki Muu seutu Seinäjoen seutu Seinäjoki Muu seutu Seinäjoen seutu Päivittäistavarat Tilaa vaativa ja tietotekninen kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Seinäjoen kaupunkiin virtaa ostovoimaa niin päivittäis- kuin erikoistavarakaupassakin. Päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle virtaa 44 miljoonaa euroa (virtausindeksi=130), kun sitä

17 17 vastoin muualla seudulla tapahtuu ostovoiman ulosvirtausta 8 miljoonan euron arvosta (virtausindeksi=95). Kokonaisuudessa Seinäjoen seutukunta on päivittäistavarakaupan ostovoimaa vastaanottavaa aluetta lähinnä Seinäjoen kaupungin ansiosta: koko seutukuntaan päivittäistavarakaupan ostovoimaa virtaa yhteensä 36 miljoonaa euroa, jolloin virtausindeksi on 111. Tilaa vaativassa ja tietoteknisessä kaupassa Seinäjoelle virtaa 46 miljoonaa euroa (indeksi=162) ja muualta seudulta ostovoimaa virtaa ulos 11 miljoonan euron edestä (indeksi=87). Koko seutukunnan tasolla tapahtuu ostovoiman sisään virtausta 35 miljoonan euron arvosta (indeksi=121). Muussa erikoistavarakaupassa Seinäjoelle virtaa ostovoimaa 81 miljoonaa euroa (indeksi=188) ja muualta seudulta sitä vastoin virtaa ostovoimaa ulos 23 miljoonaa euroa (indeksi=79). Koko seudulle virtaa muun erikoistavarakaupan ostovoimaa 58 miljoonaa euroa, jolloin virtausindeksi on 129. Erikoistavarakaupan ostovoiman virtauksista nähdään selvästi Seinäjoen kaupungin tarjonnan vahvuus seudulla Pinta-alan laskennallinen lisätarve Seinäjoelle Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Toisaalta myös suuri osa nykyisistä myymälöistä kykenee kasvattamaan myyntiään nykyisissä tiloissa. Entistä suurempi osa vähittäiskaupasta siirtyy myös nettiin tulevaisuudessa, jolloin tavarat toimitetaan ilman vähittäiskaupan pinta-alaa suoraan kotiin, lähimpään postiin tai muihin jakelupisteisiin. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: ostovoima kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan tässä laskennassa on käytetty ostovoiman kehityksen keskiarvolukua (nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoista A ja B) myyntitehokkuus, euroa/k-m2 (tässä selvityksessä käytetty samoja lukuja kuin Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli. Kaupalliset palvelut selvityksessä, Santasalo 2009) o päivittäistavarakaupassa euroa/k-m2 o tilaa vievässä kaupassa euroa/k-m2 o muussa erikoiskaupassa euroa/k-m2 o moottoriajoneuvojen tai kaupallisten palveluiden kuten ravintoloiden lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kuviossa on esitetty laskelma pinta-alan lisätarpeesta koko Seinäjoen markkinaalueelle. Pinta-ala on jaettu alueittain sen mukaan minkä alueen asukkaiden ostovoiman kasvusta pinta-alan lisätarve aiheutuu. Pinta-alan lisätarve ei kuitenkaan välttämättä toteudu kyseisellä alueella.

18 18 Lisäpinta-alan tarve Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Päivittäistavarakauppa Suupohjan seutu Kuusiokunnat Muut kunnat Kuva 7 Kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä Yhteensä Seinäjoen markkina-alueelle pinta-alan laskennallinen tarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m2, josta yli ¾ syntyisi Seinäjoen seudun kasvun ansiosta. Seinäjoen oman ostovoiman kasvu tarvitsisi noin k-m2 uutta pinta-alaa. Kaikki kaupan pinta-ala ei toteudu markkina-alueen keskuksessa Seinäjoella. Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli - Kaupalliset palvelut selvityksessä (Santasalo 2009) on arvioitu ostovoiman suuntautumista Seinäjoelle alueittain. Lisäpinta-alan laskennassa Seinäjoelle on käytetty seuraavan taulukon mukaisia oletuksia. Taulukko 6 Kaupan liiketilatarpeen suuntautuminen Seinäjoelle. Lähde: Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli. Kaupalliset palvelut. Santasalo 2009 Toimiala Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu Muut kunnat Päivittäistavarakauppa 100 % 10 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tilaa vaativa kauppa 100 % 40 % 20 % 10 % 20 % 10 % Muu erikoiskauppa 100 % 50 % 20 % 10 % 20 % 10 % Seuraavassa kuvassa on esitetty oheisten suuntautumisprosenttien mukainen pinta-alan tarve Seinäjoelle vuoteen 2030 mennessä. Päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle tarvittaisiin laskelman mukaan reilut k-m2 uutta kaupan pinta-alaa, joka perustuu lähes kokonaan Seinäjoen omaan kasvuun. Tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan tarve on yhteensä lähes k-m2, josta noin k-m2 syntyy taulukon 6 mukaisista ostovoimavirtauksista Seinäjoen ulkopuolelta. Koko vähittäiskaupan lisätarve Seinäjoelle olisi siis yhteensä lähes k-m2.

19 19 Lisäpinta-alan tarve Seinäjoella suuntautumisalueittain vuoteen 2030 mennessä Muut kunnat Järviseutu Kuusiokunnat Suupohjan seutu Muu Seinäjoen seutu Seinäjoki Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Kuva 8 Kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoella toimialoittain Edellä olevat pinta-alatarvelaskelmat perustuvat siis oletukseen, että kaikki nykyiset myymälät jatkavat toimintaansa ja kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana. Käytännössä kuitenkin vuoteen 2030 mennessä useita myymälöitä lopettaa toimintansa kannattamattomana tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Myymälän kannattamattomuus voi johtua monesta seikasta kuten väärästä sijainnista, vanhentuneesta myymäläkonseptista, kilpailun kiristymisestä tai vähenevästä asiakaspohjasta tai asiakasuskollisuudesta. Tyhjenevät tilat voivat jäädä tyhjilleen tai korvautua muilla eikaupallisilla toiminnoilla. Ostovoiman kasvu taas ei välttämättä tarvitse uusia neliötä, vaan osa ostovoiman kasvusta voi tapahtua myös nykyisissä myymälöissä. Edellä olevia laskelmia voidaankin pitää suuntaa-antavina lisäpinta-alan tarpeina. Suuri merkitys on kulutuskysynnän tulevalla kasvulla sekä luonnollisesti myös Seinäjoen asukastavoitteiden toteutumisella.

20 20 3. Kaupallinen toimintaympäristö 3.1. Kaupan alueet Seinäjoella Oheisessa kartassa on esitetty vähittäiskaupan alueet Seinäjoella. Keskustan lisäksi kauppa keskittyy nykyisin etenkin Rengastien, Hyllykallion ja Joupin alueelle. Myös Kapernaumin- Pohjan alueella on jonkin verran tilaa vievää kauppaa. Keskustan ulkopuolisista kaupan alueista tulevaisuudessa ovat laajenemassa erityisesti Kauppa-Jouppi ja Pohja-Kapernaumin alueet. Laajennusalueet on osoitettu katkoviivalla. Kuva 9 Seinäjoen kaupan alueet Seinäjoen kaupan rakenne on varsin tiivis. Kaikki keskustan ulkopuoliset kaupan alueet sijoittuvat tiiviin kaupunkirakenteen sisään lähelle asukkaita ja työpaikkoja. Kartalla näkyvien kaupan alueiden lisäksi yksittäisiä päivittäistavara- ja erikoistavarakauppoja sijoittuu eri puolille kaupunkia. Nykyisten keskittymien laajenemisen lisäksi uusia kaupan alueita tulevaisuudessa voivat olla etenkin suunnitellut itäisen ohikulkutien liittymäalueet.

21 21 Keskustahakuinen erikoiskauppa (muotikauppa, erikoisliikkeet) on keskittynyt pääosin Seinäjoen keskustaan. Myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa erikoiskaupat ovat pääosin keskustoissa. Lisäksi keskustahakuista erikoiskauppaa on Seinäjoella hypermarketeissa (Citymarket, Prisma, Minimani) ja jonkin verran myös halpatavarataloissa (Sopuraha, Hong Kong). Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan merkittäviä toimijoita ovat halpatavaratalot, joista merkittävimpiä ovat Tokmanni ja Halpa- Halli. Tokmannit ovat sijoittuneet Alajärvelle, Ilmajoelle, Kauhajoelle, Kauhavaan ja Kurikkaan. Halpa-Halleja on Seinäjoella sekä Lapualla, Kurikassa, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Alajärvellä ja Kauhavalla. Seinäjoen markkina-alueen merkittävin yksittäinen erikoiskaupan toimija on kuitenkin Veljekset Keskinen Oy, jonka erikoiskaupan myynti on suuruusluokaltaan koko Seinäjoen seudun hypermarkettien, tavaratalojen ja halpatavaratalojen yhteenlasketun erikoistavaroiden myynnin tasolla. Tilaa vievää erikoiskauppaa (kodinkone-, huonekalu- ja rautakaupat) on keskittynyt kaikille edelliseen karttaan merkityille alueille. Suurin keskittymä on Rengastien alueella, jossa on etenkin useita huonekalukauppoja. Aivan Rengastien viereen on muutama vuosi sitten rakentunut myös Retail Park Seinäjoki, jonka suurimman yksikön Hong Kongin tarjonnasta osa on luokiteltavissa myös tilaa vieväksi kaupaksi. Myös muissa halpatavarataloissa ja hypermarketeissa pieni osa tarjonnasta on tilaa vievää kauppaa. Seinäjoen asema keskustahakuisen erikoiskaupan sijaintipaikkana on erittäin vahva, mutta tilaa vievässä kaupassa myös muiden kuntien tarjonta on kohtalaista. Monet ketjumyymälät, kuten K- Rauta, Gigantti ja Isku, palvelevat koko laajaa markkina-aluetta vain yhdellä Seinäjoelle sijoittuneella myymälällä. Osa tilaa vievän kaupan ketjuista, kuten Rautia ja Expert, ovat sijoittuneet myös pienemmille paikkakunnille palvellen pääosin pientä yhden tai muutaman kunnan muodostamaa paikallismarkkina-aluetta. Päivittäistavarakaupan verkosto ei ole yhtä keskittynyt Seinäjoen kaltaisiin suuriin keskuksiin kuin erikoistavarakaupan myymälät. Tosin päivittäistavarakaupassakin suurimmat yksiköt eli hypermarketit ovat Seinäjoen markkina-alueella toistaiseksi sijoittuneet ainoastaan Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty päivittäistavarakaupan myymälät Seinäjoella vuonna 2008 teemoitettuna pinta-alan mukaan (lähde A. C. Nielsen).

22 22 Kuva 10 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Seinäjoella AC Nielsen Myymälärekisteri, Pohjakartta Logica/MML Edellisessä kartassa näkyvät suurimmat myymälät ovat suuruusjärjestyksessä Prisma, Citymarket ja Minimani. Näiden pinta-alasta suurin osa on erikoistavaroita, mutta myynnistä pääosa on kuitenkin päivittäistavaroita. Seuraavaksi suurimmat myymälät löytyvät keskustasta, jossa kartassa näkyvät Anttila (jossa päivittäistavaroiden osuus on hyvin pieni), K-supermarket, Lidl ja tavaratalo Lehtinen, jonka toiminta on kuitenkin loppunut. Lehtisen tilalle on vuoden 2009 aikana tullut kauppakeskus, jonka suurin myymälä on uusi S-market. Muut Seinäjoen päivittäistavarakaupoista ovat lähinnä alle neliön lähimyymälöitä, jotka ovat sijoittuneet asuinalueille. Vuoden 2008 jälkeen myös Joupin alueelle on tullut kaksi uutta isoa päivittäistavarakauppaa: Minimani K-raudan entisiin tiloihin ja myyntineliön S-market Jouppi Kytösavunkadun ja Joupinrajan risteykseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti toimialoittain Seinäjoella ja muualla Seinäjoen seutukunnassa. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoja, jotka on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero. Lisäksi apuna on käytetty A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Päivittäistavarakaupan myynti sisältää lähikauppojen ja supermarkettien lisäksi tavaratalojen (=hypermarketit, keskustatavaratalot ja halpatavaratalot) päivittäistavarakaupan myynnin. Tavaratalokaupan jakautuminen päivittäistavarakauppaan ja erikoistavarakauppaan on arvioitu, joten taulukon tiedot ovat päivittäistavarat ja erikoiskauppa tavarataloissa sarakkeiden osalta suuntaa-antavia arvioita.

23 23 Taulukko 7 Vähittäiskaupan myynti toimialoittain Seinäjoen seudulla vuonna 2008 Vähittäiskaupan myynti, milj. euroa Seinäjoen Toimiala Seinäjoki Muu seutu seutu Päivittäistavarat Pt-erikoiskauppa ja Alko Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vievä ja tietotekninen kauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Yhteensä Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2008 yli 800 miljoonaa euroa, josta 484 miljoonaa euroa eli noin 60 % tapahtui Seinäjoella (sis. Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki). Etenkin erikoistavarakaupassa Seinäjoki on vahva, ja erikoiskaupan myynti oli lähes 300 miljoonaa euroa eli lähes 65 % koko seudun myynnistä. Muulla seudulla eli Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla erikoistavaroiden myynti oli yhteensä noin 164 miljoonaa euroa. Seinäjoen seudun ulkopuolisista markkina-alueen kunnista merkittävin kaupan keskittymä on Tuuri. Vuonna 2007 Töysän kunnan vähittäiskaupan myynti oli yli 200 miljoonaa euroa, josta 160 miljoonaa oli erikoistavaroita. Valtaosa myynnistä tapahtui Veljekset Keskisen kyläkaupassa, joka houkuttelee asiakkaitaan selvästi Seinäjoen markkina-aluettakin laajemmalta alueelta. (lähde: Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavanlaajennus. Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Entrecon Oy 2010) 3.2. Kaupan hankkeita seudulla Kaupan hankkeista on tässä selvityksessä huomioitu arvioitavana olevan hankkeen kannalta keskeisimmät tiedossa olevat hankkeet tai hankepotentiaalit. Seinäjoen keskustassa on mahdollista lisätä kaupan tarjontaa useassa korttelissa. Suurin tiedossa oleva kaupan hanke sijoittuu kuitenkin Pohja-Kapernaumi alueelle, jossa on suunnitteilla Päivölän kauppakeskus, joka voisi lopputilanteessa olla neliön suuruinen kaupan keskittymä. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu ainakin uusi neliön Citymarket. Samalle alueelle Päivölän kauppakeskuksen kanssa on suunnitteilla myös uusi Minimani-hypermarket, joka mahdollisesti korvaisin nykyisin Hyllykalliossa sijaitsevan Minimanin. Joupin ja Pohja-Kapernaumin alueiden lisäksi tulevaisuuden mahdollisia kaupan alueita Seinäjoelle ovat tulevan itäisen ohikulkutien liittymät. Lapualla on pitkään ollut vireillä NovaPark-niminen kaupan hanke valtateiden 16 ja 19 risteysalueelle. Alueella on rakennusoikeutta neliötä ja laajentumisalueella vielä kerrosneliömetriä. Uusimpien suunnitelmien mukaan NovaParkin ensivaiheessa toteutuisi noin neliön kauppakeskus, josta noin puolet veisi hypermarket.

24 24 Myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan kaavoitushankkeita vireillä. Esimerkiksi Töysän Tuurissa on valmisteilla yleiskaavan muutos ja Tuurinportin asemakaava, jotka mahdollistaisivat kaupan lisärakentamisen Veljekset Keskisen tavaratalon tuntumaan. Tuurin hankkeet perustuvat osittain ostosmatkailuun. Useimmat pienissä kunnissa olevat kaupan hankkeet puolestaan perustuvat paikalliseen ostovoimaan ilman seudullista vaikutusta Liikenne Kauppa-Joupin alueesta valmistuu erillinen liikenne selvitys (Sito Oy ja Strafica Oy). Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Liikenneratkaisut vaativat huolellista suunnittelua sujuvuuden varmistamiseksi. Joupin sijaintipaikassa yhdistyy sijainti lähellä asutusta sekä liikenteellinen sijainti kantatien varressa, joka mahdollistaa ohikulkijoiden vaivattoman asioinnin keskuksessa. Kauppa- Joupin alueen rakentuminen edellyttää myös uudistuksia alueen liikenneverkkoon. Merkittävin uudistus tulisi olemaan uusi liittymä kantatieltä. Valtaosa asiakkaista saapuu henkilöautolla. Kauppa-Joupin alueelle on jo nykyisin hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaikilta pääsuunnilta. Yhteydet on toteutettu erillään autoliikenteestä osin erillisinä kevyen liikenteen väylinä ja osin katujen jalkakäytävinä. Tiivis lähiasutus merkitsee sitä, että alueelle tulee paljon asiakkaita kevyen liikenteen väliä pitkin. Sen sijaan julkisen liikenteen rooli kauppa-asioinnissa on melko vähäinen. Seinäjoen paikallisliikenteen bussilinjat eivät nykyisin kulje ostospuiston alueella asti, mutta paikallisliikenneyhteyksiä on järjestettävissä esimerkiksi muuttamalla linjan 13 reittiä alueella. Suupohjantien kautta kulkee kaukoliikenteen bussivuoroja keskustaan. Seinäjoen seudulla merkittävä liikenteellinen uudistus on tulevaisuudessa itäinen ohikulkutie. Tällä voi olla merkitystä myös kaupan tulevaan sijoittumiseen. Etenkin uudet ohikulkutien liittymät muodostavat potentiaalisia kaupan sijaintipaikkoja. Nykyiset kaupan alueet Jouppi mukaan luettuna tarjoavat ohikulkutien liittymille osittain vaihtoehtoisen sijaintipaikan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisältä.

25 25 4. Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 4.1. Ostovoiman suuntautumiseen kohdistuvat vaikutukset Kauppa-Joupin toteutuminen vahvistaa ostovoiman virtausta Seinäjoen muista osista Jouppiin ja myös muista markkina-alueen kunnista Seinäjoelle. Ostovoiman kasvu Joupin markkina-alueella ja erityisesti Seinäjoen seudulla on kuitenkin niin vahvaa, että se riittää kattamaan laajennuksen tuottaman arvioidun myynnin etenkin pidemmällä aikavälillä. Karkean arvion mukaan Kauppa-Joupin noin neliön liiketilat pystyisivät toiminnan vakiinnuttua myymään vuodessa noin 40 miljoonalla eurolla päivittäistavaroita ja 200 miljoonalla erikoistavaroita. Tämän lisäksi myyntiä voisi kertyä myös moottoriajoneuvojen kaupasta sekä kaupallisista palveluista (kuten ravintolat, kahvilat, viihde- ja liikuntapalvelut). Seuraavissa kuvissa Kauppa-Joupin hankkeen tuoma lisämyynti on suhteutettu ostovoiman kasvuun Seinäjoen markkina-alueella. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu (milj. euroa) Seinäjoen markkina-alueella vuodet Kauppa-Joupin ptkaupan myyntiarvio Nopea kasvu Keskiarvo Hidas kasvu Kuva 11 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvuarvio Seinäjoen markkina-alueella ja Joupin päivittäistavarakaupan myyntiarvio

26 26 Päivittäistavarakaupassa Joupin tuoma lisämyynti veisi noin kolmanneksen markkinaalueen ostovoiman kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Siten se jättää selvästi tilaa myös muille päivittäistavarakaupan hankkeille seudulla. Erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu (milj. euroa) Seinäjoen markkina-alueella vuodet Kauppa-Joupin erikoiskaupan myyntiarvio Nopea kasvu Keskiarvo Hidas kasvu Kuva 12 Erikoistavarakaupan (tilaa vievä ja muu erikoiskauppa) ostovoiman kasvuarvio Seinäjoen markkina-alueella ja Joupin erikoistavarakaupan myyntiarvio Erikoistavarakaupassa (sis. tilaa vievä kauppa) ostovoiman kasvu on keskiarvon mukaan vuoteen 2020 mennessä samaa luokkaa Kauppa-Joupin tuoman lisämyynnin kanssa. Todennäköistä onkin, että Joupin alue ei ole vielä kokonaan toteutunut vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä Kauppa-Joupin tuoma lisämyynti veisi ostovoiman kasvusta alle puolet. Kauppa-Joupin hankkeen kaupalliset vaikutukset riippuvat suuresta tulevasta kulutuskysynnästä. Jos kulutus kasvaa nopean ennusteen mukaan, on todennäköistä että Kauppa-Jouppi toteutuu nopeammalla aikataululla ja myös muille kaupan hankkeille ja nykyisille myymälöille jää enemmän markkinoita Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Palveluverkko Kauppa-Joupin alue on tällä hetkellä maakunnallisesti merkittävä kaupan alue erityisesti hypermarket- ja halpatavaratalokaupan (Citymarket ja Sopuraha) sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (K-rauta) osalta. Myös autokaupan keskuksena Jouppi vetää asiakkaita laajalta alueelta. Muun erikoistavarakaupan ja päivittäistavarakaupan osalta vaikutusalue painottuu vahvemmin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Kauppa-Joupin alueen kehittäminen jatkuu ja uudet kaupan hankkeet alueella vahvistavat Joupin nykyistä asemaa sekä maakunnallisena että paikallisena kauppapaikkana.

27 27 Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko markkina-alueen ostovoima kasvaa ja uutta kaupan pinta-alaa tarvitaan huomattavat määrät tulevaisuudessa. Osittain ostovoiman kasvu toteutuu lisämyyntinä nykyisissä myymälöissä ja esimerkiksi nettikaupassa, mutta uusia kaupan hankkeita tarvitaan silti. Kaikki kaupan lisäpinta-alan tarve ei voi toteutua keskustoissa, varsinkaan suuria myymälätiloja edellyttävillä toimialoilla. Joupin alue on yksi lähimpänä Seinäjoen keskustaa sijaitsevia mahdollisia kaupan sijaintipaikkoja tulevaisuudessa. Joupin asemakaava ja siten sen kaupan alueen laajentuminen mahdollistaisivat Kauppa- Joupin kehittymisen Seinäjoen suurimmaksi yhtenäiseksi kaupan alueeksi. Samaan aikaan myös muualla kaupunkiseudulla erityisesti Pohjan-Kapernaumin alueella on kaupan hankkeita vireillä. Näiden välissä myös Seinäjoen keskusta pyrkii kehittymään etenkin erikoiskaupan keskuksena. Kaikki nämä mainitut alueet ovat olemassa olevien kaupan keskittymien laajennuksia olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Siten kasvutarpeen toteutuminen nykyisissä keskuksissa vähentää painetta kokonaan uusien kaupan alueiden syntymiseen. Kokonaan toteutuessaan Kauppa-Joupin alueen laajennus veisi suurimman osan ostovoiman kasvun edellyttämästä pinta-alan tarpeesta Seinäjoella vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä aikavälillä ostovoiman kasvu mahdollistaisi tuplasti Kauppa-Joupin suuruusluokkaa olevat kaupan hankkeet. Seinäjoen keskustan kanssa Joupin tarjonta olisi pääosin erilaista. Pohja-Kapernaumin alue olisi puolestaan tarjonnaltaan samantyyppinen Joupin kanssa, ja siten ne kilpailisivat osittain samoista kaupan toimijoista keskenään. Näin ollen kaupan ketjuilla ja yrityksillä on hyviä sijoittumisvaihtoehtoja tulevaisuudessa Seinäjoella. Joka tapauksessa Seinäjoen roolina on tulevaisuudessakin palvella koko laajaa markkina-aluetta. Muiden kuntien kaupan tarjonta palvelee pääosin tulevaisuudessakin pienempiä paikallismarkkinoita Vaikutukset muihin keskuksiin Seinäjoen keskusta Kauppa-Joupin palvelutarjonnan kasvu lisää kilpailua Seinäjoen keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Tosin suurin osa Jouppiin suunnitellusta uudesta kaupasta on muuta kuin keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Varsinaisia keskustatyyppisiä erikoiskauppoja Kauppa-Joupin suunnitelma sisältäisi noin neliötä eli 15 % pintaalasta. Muu Joupin uusi tarjonta olisi pääasiassa hypermarketkauppaa sekä tilaa vaativaa kauppaa tai muuta suurta pinta-alaa vaativaa kauppaa. Tämän tyyppistä kauppaa ei ole Seinäjoen keskustaan tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista sijoittaa. Siten Seinäjoen keskusta ja Jouppi muodostavat tulevaisuudessa toisiaan täydentävän keskusparin, jotka sijaitsevat lähes vierekkäin. Näin Seinäjoen keskusta voi hyötyä Joupin kaupan hankkeiden tuomasta lisääntyvistä asiakasmääristä lähialueella. Kauppa-Joupin kauppakeskusosiosta ja siten kilpailun kiristymisestä huolimatta ostovoiman kasvu varmistaa kuitenkin sen, että myös Seinäjoen keskustalle jää runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Kilpailu keskusten välillä kannustaa kehittämään myös Seinäjoen keskustaa. Jatkuva uusiutuminen varmistaa keskustan vetovoimaisuuden. Seinäjoen keskusta on jatkossakin maakunnan keskustaerikoiskaupan monipuolisin keskittymä.

28 28 Keskustan tarjonta on monipuolista, jonne pienet erikoisliikkeet mielellään hakeutuvat ja jonka kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelut houkuttavat asiakkaita. Seinäjoen keskustan vahvuus on myös vahva väestö- ja työpaikkapohja, joka muodostaa suuren ja uskollisen perusasiakasjoukon keskustan liikkeille. Hyllykallio ja Rengastien kaupan keskittymät Hyllykallion ja Rengastien kaupan alueet ovat nykyisin selvästi suurimmat keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät Seinäjoella. Rengastiellä on seudun monipuolisin huonekalukaupan keskittymä. Lisäksi Rengastiellä tai läheisyydessä on myös mm. kaksi suurta kodinkoneliikettä, tavaratalo Hong Kong sekä auto- ja varaosakauppoja. Toimialarakenne on samantyyppistä, joka sopisi hyvin myös Kauppa-Joupin alueen länsipäähän. Siten osa Rengastielle nykyisin toimivista kaupan yrityksistä saattaa hakeutua tulevaisuudessa Jouppiin. Toisaalta uusille, Seinäjoella vielä toimimattomille tilaa vievän kaupan ketjuille ja yrityksille Rengastieltä on vaikea osoittaa uusia sijaintipaikkoja. Siten Joupin alue mahdollistaa näiden uusien myymälöiden sijoittumisen Seinäjoelle. Hyllykalliossa on jo nykytilanteessa samantyyppistä tarjontaa kuin Joupissa. Hyllykallion vetovoimaisimpia kauppoja ovat etenkin hypermarketit Prisma ja Minimani sekä Maskun kalustetalo ja autokaupat. Joupissa jo sijaitsevan Citymarketin lisäksi sinne on suunnitteilla myös toinen hypermarket, mutta tällä on tuskin suurta vaikutusta Hyllykallion hypermarkettien toimintaedellytyksiin. Jouppi ja Hyllykallio sijaitsevat eri puolelle kaupunkia ja siten molemmilla on omat lähimarkkinansa. Suurempi vaikutus Hyllykallion hypermarkettien ja muidenkin kaupan yksiköiden toimintaedellytyksiin on Pohja- Kapernaumin kaupan hankkeilla, jotka sijaitsevat Hyllykallion läheisyydessä ja siten kilpailevat enemmän samoista markkinoista. Yleisesti ottaen nykyiset Seinäjoen tilaa vievän kaupan keskittymät voivat jopa hyötyä Joupin lisääntyvästä tarjonnasta ja Seinäjoelle tulevista uusista ketjuista. Seinäjoen tarjonnan monipuolistuminen ja koko markkina-alueelta puuttuvien ketjujen saaminen alueelle ohjaa etenkin markkina-alueen reunoilta asiointeja Vaasan, Tampereen ja Jyväskylän sijasta Seinäjoelle. Tämä hyödyntää myös nykyisiä keskuksia, sillä ne kaikki ovat sijoittuvat melko lähelle toisiaan. Pohja-Kapernaumin keskittymä ja muut mahdolliset uudet kaupan keskittymät Seinäjoella Pohja-Kapernaumin alueella on valmis kaava ja mahdollisuudet toteuttaa jopa neliötä uutta kaupan pinta-alaa. Ensimmäisenä alueelle nousee Seinäjoen toinen Citymarket sekä erikoiskauppaa. Myöhemmin erikoiskaupan tarjonta laajenee ja alueelle saattaa syntyä myös toinen uusi hypermarket. Monelle Seinäjokea sijaintipaikkana miettivälle kaupan ketjulle tai yritykselle Jouppi ja Pohja-Kapernaumi ovat vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Siten nämä kaksi kaupan aluetta joutuvat kilpailutilanteeseen etenkin erikoiskaupan ketjumyymälöistä. Kaupan ketjujen ja yritysten kannalta tilanne on erittäin mieluisa, sillä Seinäjoella on kaksi

29 29 hyvällä paikalla sijaitsevaa liikepaikkaa tarjolla. Siten markkinat päättävät minkä tyyppisiksi keskuksiksi Jouppi ja Pohja-Kapernaumi lopulta muodostuvat. Kuluttajan kannalta olisi parhaita, että niille molemmille muodostuisi oma toisistaan poikkeava rooli. Tosin todennäköisesti molemmat kehittyvät pitkän aikavälin kuluessa monipuolisiksi kaupan sijaintipaikoiksi. Muita suuria kaupan hankkeita ei Seinäjoelle ole tällä hetkellä tiedossa. Suunnitteilla olevan itäisen ohikulkutien risteysalueet saattavat kuitenkin tulevaisuudessa muodostua myös kaupan keskittymiksi. Ohikulkutien risteysalueille mahdollisia toimialoja voisivat olla erityisesti tilaa vievä erikoistavarakauppa ja myös päivittäistavarakauppa ja liikennepalvelut. Samantyyppistä tarjontaa on tulossa myös Jouppiin. Joupin ja muiden nykyisten kaupan keskittymien vahvistuminen saattaa viivästyttää ohikulkutien kaupan alueiden syntymistä, sillä jo nykyisin tiedossa olevat hankkeet riittävät pääosin täyttämään laskennallisen lisäpinta-alan tarpeen. Nykyisistä kaupan keskittymistä Jouppi on kaikkein kauimpana ohikulkutiestä, joten ohikulkutien mahdollisten hankkeiden kanssa kilpailevat enemmän etenkin Pohjan-Kapernaumin ja Hyllykallion kaupan alueet. Muut Seinäjoen seudun kaupan keskukset Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla on suhteellisen monipuolinen kaupan tarjonta, vaikka maakuntakeskus Seinäjoki on lähellä. Suurimmat päivittäistavarakaupat ja erikoisliikkeet sijoittuvat näissä kunnissa pääosin keskustoihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Pienemmissä taajamissa ja Seinäjoen alakeskuksissa Ylistarolla ja Peräseinäjoella kaupan tarjonta on vaatimattomampaa ja päivittäistavarakauppapainotteista. Ilmajoki sijaitsee lähimpänä Seinäjokea ja Jouppia, ja pääosin tästä syystä etenkin erikoiskaupan tarjonta ei ole kovin monipuolista. Ilmajoen erikoiskauppa keskittyy Tokmannin tavarataloon ja joihinkin erikoisliikkeisiin, ja vastaavan tasoinen tarjonta säilynee myös tulevaisuudessa Seinäjoen vahvistumisesta huolimatta. Jalasjärvellä on Ilmajokea monipuolisempi kaupan tarjonta huolimatta pienemmästä väestöpohjasta. Yhtenä selityksenä on pidempi etäisyys Seinäjoelta. Joupin vaikutukset eivät suoraan ulotu Jalasjärvelle, vaikka Seinäjoen vahvistuessa asioinnit saattavat Jalasjärveltä ja Ilmajoelta maakuntakeskukseen lisääntyäkin. Kauhava ja Kurikka sijaitsevat molemmat melko kaukana Seinäjoesta, ja molemmissa on melko monipuolinen kaupan tarjonta. Seinäjoen kaupallinen vahvistuminen saattaa jonkin verran vaikuttaa näissä kunnissa vireillä oleviin kaupan hankkeisiin. Tosin Kauhavan ja Kurikan kaupan tarjonta perustuu hyvin paikallisiin markkinoihin, ja siten tarjonnan lisäys ostovoiman kasvaessa on mahdollista. Lapualla on puolestaan vireillä merkittävä kaupan hanke NovaPark, johon olisi mahdollista sijoittaa mittava määrä Lapualle uutta kaupan tarjontaa. Seinäjoen suuret kaupan hankkeet mukaan lukien Kauppa-Jouppi saattavat vaikuttaa toteutuessaan Lapuan NovaParkin mitoitukseen, toimialarakenteeseen ja toteutumisaikatauluun. Kilpailun kiristyminen ja Seinäjoen vahva kaupan tarjonta saattaa

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Seinäjoki kauppapaikkana

Seinäjoki kauppapaikkana Seinäjoki kauppapaikkana Tervetuloa Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin! Seinäjoen kaupunki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista ja kehittyvistä keskuksista. Kasvun eväät ovat syntyneet kaupungin väkiluvun

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma 20.6.2007 Raporttiluonnos Joupin Ostospuisto Kehittämissuunnitelma Raporttiluonnos 20.6.2007 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...7 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS 2015 1 Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys Etelä-Pohjanmaan liitto FCG Finnish Consulting Group Oy Julkaisu B:69 ISBN 978-951-766-261-1

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 B:70 ISBN

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Ylivieskan kaupan rakenne

Ylivieskan kaupan rakenne 25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä 30.11.2009

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 B:70 ISBN

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot