Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

2 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä Selvityksen tavoite ja lähtökohdat Selvityksen tavoite Kauppa ja kaavoitus Liikennemäärät Väestö ja ostovoima Vihdin kaupallinen vaikutusalue Väestömäärän kehitys v Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoiman virtaukset Vihdissä Kaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Vähittäiskaupan palveluverkko Vihdissä Vähittäiskaupan liikevaihdonkehitys Päivittäistavarakaupan verkosto Erikoistavarakauppa Kaupan hankkeet ja sijoittumisvaihtoehdot Vihdissä Benchmarking: Ideapark Lempäälä Kaupan tulevaisuuden verkosto ja kaupalliset vaikutukset Tutkittavat vaihtoehdot Vihdin Ideaparkin myynti ja sen muodostuminen alueittain Vaikutukset Vihdin kaupan rakenteeseen Vaikutukset Nummelan eteläosien kehitykseen Vaikutukset Nummelan nykyiseen keskustaan Vaikutukset Vihdin kirkonkylään ja muihin kyläkeskuksiin Vaikutukset muun Lohjan seudun kaupan rakenteeseen Vaikutukset Lohjalla Vaikutukset Karkkilaan Vaikutukset muihin lähialueen kaupan keskuksiin (Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja, Siuntio, Veikkola) Vaikutukset pääkaupunkiseudulla Vaikutukset Lohjan seudun ostovoiman virtauksiin ja asiointien suuntautumiseen Palvelujen saavutettavuus ja sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset Vihdin työllisyyteen ja talouteen... 41

3 3 Tiivistelmä Vihdin kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyistä kaupan rakennetta sekä väestön sijoittumista, ostovoimaa ja ostovoimavirtauksia nyt ja tulevaisuudessa. Keskeinen tekijä Vihdin kaupan palveluverkon tulevan kehityksen kannalta on eteläiseen Nummelaan kaavailtu Ideapark-hanke ja sen kaupalliset vaikutukset. Tässä selvityksessä arvioidaan Vihdin ja lähikuntien palveluverkon kehittymistä kolmen tulevaisuusvaihtoehdon avulla: VE1: Vihdin Ideapark toteutuu Huhmarin alueelle Vt1:n ja Vt2:n risteykseen Ideaparkin pinta-ala enintään kem2 VE2: Ideapark ei toteudu, valtateiden Vt1 ja Vt2 risteysalueelle sijoittuu paljon tilaa vievän kaupan keskittymä VE0: Ei merkittävää kaupallista keskittymää vt1/vt2-risteysalueelle Vuonna 2006 Vihdissä oli asukkaita hieman yli , ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen eli kasvua olisi nykytilanteesta noin 65 prosenttia. Nummelan eteläosien osayleiskaavahankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia asukkaan ja työpaikan sijoittumista Nummelan eteläosiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla varaudutaan myös Länsirataan. Kasvava väestömäärä yhdessä kulutuksen kasvun kanssa kaksinkertaistaa vihtiläisten ostovoiman vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin Vihdin monipuolisin kaupallinen keskus on Nummela, jossa etenkin päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan rooli on vahva. Hypermarketeissa Prismassa ja Citymarketissa sekä halpatavarataloissa Hong Kong ja Säästöpörssi syntyy yli puolet, eli 73 miljoonaa euroa Vihdin 130 miljoonan euron vähittäiskaupan myynnistä. Nummelassa asioidaan myös Vihdin rajojen ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan myynti on Vihdissä suurempi kuin vihtiläisten ostovoima. Erikoistavarakaupassa sen sijaan ostovoimavirtaus on Vihdistä poispäin, vaikka hypermarkettien ja tavaratalojen erikoiskaupan tarjonta onkin vahvaa. Pienten keskustaerikoiskauppojen ja tilaa vievän kaupan tarjonta on kuitenkin ollut toistaiseksi melko vaatimatonta. Nummelan nykyisessä keskustassa on vireillä kaupan hankkeita noin neliön verran. Muutamia uusia keskustaerikoiskauppoja saadaan Nummelaan Citymarket-keskuksen myötä ja Prisman laajennushanke lisäisi entisestään tavaratalokaupan tarjontaa. Muut hankkeet lisäisivät etenkin tilaa vievän kaupan ja mahdollisesti halpatavaratalokaupan tarjontaa Nummelassa. Selvästi suurin kaupan hanke Vihdissä ja koko seudulla on Ideapark, jonka 150

4 4 000 neliön pinta-alasta suurin osa olisi erikoistavarakauppaa. Ideaparkin arvioitu vuosittainen myynti olisi noin 300 miljoonaa euroa, ja hankkeen myötä Vihdin kaupan tarjonta yli kolminkertaistuisi nykytilanteeseen verrattuna. Vihdin lisäksi myös Lohjalla on vireillä useita kaupan hankkeita. Lohjan ja Vihdin hankkeiden tuoma tarjonnan lisäys ylittää selvästi Lohjan seudun ostovoiman kasvun synnyttämän kysynnän lisäyksen, joten etenkin Ideaparkin vaikutusalueen olisi oltava selvästi Lohjan ja Nummelan omaa markkina-aluetta laajempi. Toisaalta osa hankkeiden synnyttämästä vähittäiskaupan pinta-alasta olisi nykyisiä myymälöitä korvaavaa, eikä siten suoraan lisäisi kaupan tarjontaa. On myös todennäköistä, että kaikki hankkeet eivät toteudu tai ne toteutuvat vasta selvästi pidemmällä aikavälillä. Ideaparkin myötä ostovoimavirtaukset Vihtiin laajalta alueelta Lohjan seudun ympäriltä kasvaisivat ja Vihdin seudullinen asema kaupan tarjoajana vahvistuisi huomattavasti. Nykyisin Vihdistä ja koko Lohjan seudulta pois virtaava ostovoima kääntyisi takaisinpäin ja tarve ostosmatkoihin pääkaupunkiseudulle vähenisi selvästi. Suurimmillaan Ideaparkin vaikutukset olisivat sen lähialueella Nummelassa. Ideaparkista tulisi Vihdin ylivoimaisesti suurin ja monipuolisin erikoiskaupan keskus ja ensisijainen uusien kaupan ketjujen sijaintipaikka. Ideapark voisi toteutua Vt1:n ja Vt2:n risteysalueelle useita vuosia ennen lähialueille suunniteltuja tuhansia asukkaita. Ideaparkin tuoma mittava palveluiden parantuminen vaikuttaisi suotuisasti Nummelan eteläosien kehittymiseen asuinalueena. Nummelan eteläosien rakennemallin mukainen kehityskuva, jossa uusina keskuksina olisivat Asemanseutu ja Huhmari, voisi Ideaparkin vauhdittamana toteutua selvästi nopeammin kuin ilman Ideaparkia. Ideapark toisi mukanaan huomattavan määrän uusia työpaikkoja, ja se parantaisi selvästi Vihdin työpaikkaomavaraisuutta. Ideaparkin lähialueiden kiinnostavuus myös muiden yritysten sijaintipaikkana paranisi, ja sitä kautta Vihtiin tulisi todennäköisesti myös muita kun kaupan alan työpaikkoja. Ideaparkin myötä mahdollisuudet kehittää Nummelan nykyistä keskustaa kaupallisesti monipuolisena keskuksena heikkenisivät. Nummelan nykyisessä keskustassa toimivat erikoiskaupan ketjumyymälät vähenisivät ja keskustan tuntumaan suunnitellut hankkeet voisivat jäädä toteutumatta tai siirtyä pitkälle tulevaisuuteen. Nummelan keskustan tarjonnassa Ideaparkin jälkeen painottuisivat päivittäistavarakauppa ja erikoiskaupan perustarjonta. Hypermarketit todennäköisesti jatkaisivat laajennettuina Nummelan keskustassa. Ilman Ideaparkin tuomaa kilpailuvaikutusta (VE2 ja VE0) Nummelan keskusta kehittyisi todennäköisesti väestön- ja ostovoiman kasvun mukaisesti. Tarjonnan lisääntyminen olisi hitaampaa eikä kaupan työpaikkoja syntyisi yhtä paljon kuin Ideaparkin toteutuessa. Keskustaan voisi toteutua myös pienempiä kauppakeskustyyppisiä hankkeita tonttimaan rajallisuuden puitteissa ja siten myös erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi.

5 5 Vihdin kunnan vähittäiskaupan tarjonta ei tällöin kuitenkaan kasvaisi seudullisesti merkittäväksi ja ostosmatkat pääkaupunkiseudulle jatkuisivat. Erikoiskaupan ostovoima vuotaisi edelleen kunnan ulkopuolelle. Vihdin lisäksi Ideaparkin vaikutus tuntuisi etenkin Lohjalla. Ideapark tarjoaisi vaihtoehdon monelle Lohjalle sijoittumassa olevalle erikoiskaupan ketjulle. Tämä voi vaikuttaa Lohjalla vireillä olevien kaupan hankkeiden toteutukseen. Lohjan keskustassa olevien kauppakeskushankkeiden toteutus saattaa viivästyä Ideaparkin tuoman kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi. Myös keskustan ulkopuoliset etenkin sisustuskauppaa tavoittelevat retail park hankkeet voivat viivästyä tai jäädä kokonaan toteutumatta Lohjalla, sillä Huhmarin alueelle sijoittuva Ideapark (VE1) tai tilaa vievän kaupan keskittymä (VE2) voi tarjota vaihtoehtoisen sijoittumispaikan hankkeiden potentiaalisille vuokralaisille. Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus ei heikkene Ideaparkin vaikutusalueella, sillä Ideaparkin konsepti ei pidä sisällään suurta hypermarkettia. Näin sekä Nummelan että Lohjan hypermarketeille jää riittävästi markkinoita myös tulevaisuudessa. Vaikutusalueen lähikaupat taas eivät kilpaile suoraan Ideaparkin kanssa, ja kasvava väestömäärä ja ostovoima parantavat lähikauppojen toimintaedellytyksiä. Vihdin kirkonkylän ja muiden kylien sekä Ideaparkin ydinvaikutusalueen muiden kuntien (Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja, Siuntio ja Kirkkonummen Veikkola) kaupan nykyinen tarjonta keskittyy päivittäistavarakauppaan. Näiden kaupan nykyisiin palveluihin Ideaparkilla ei ole vaikutuksia, sillä jo nykyisin erikoiskaupan ostokset hoidetaan pääasiassa oman kunnan ulkopuolella. Näiltä alueilta erikoiskaupan ostosmatkat suuntautuvatkin tulevaisuudessa Lohjan, Nummelan nykyisen keskustan tai pääkaupunkiseudun kaupan keskusten sijasta yhä useammin Ideaparkkiin, mikäli Ideapark toteutuu. Karkkilan erikoiskaupan kehittämisedellytyksiin Ideaparkilla saattaa olla vähäinen heikentävä vaikutus, mutta toisaalta Ideapark vähentää myös karkkilalaisten ostosmatkoja kauempana sijaitseviin kaupan keskuksiin. Ideaparkin myötä kauppakeskusten välinen kilpailu kiristyy, ja siksi joidenkin Espoon ja Vantaan suurten kauppakeskusten myynnin kasvu hidastuisi. Ideapark vähentäisi etenkin kehyskunnista pääkaupunkiseudulle tulevia asiakasmääriä. Pääkaupunkiseudun väestön ja ostovoiman kasvu kompensoi kilpailutilanteen kiristymisen aiheuttamaa myynnin hidastumista nopeasti, joten Ideaparkista ei ole uhkaa pk-seudun kaupan keskuksille. Pääkaupunkiseudulla tiedossa olevista kaupan hankkeista Ideapark kilpailee etenkin Espoon Lommilan kauppakeskuksen kanssa, sillä näiden markkina-alueet menevät osittain päällekkäin.

6 6 Tämä kaupan palveluverkkoselvitys on tehty Vihdin kunnan toimeksiannosta. Ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Vihdin kunnasta Suvi Lehtoranta, Suvi Siivola, Tarja Jokiniemi, Rauno Kujanpää, Matti Kanerva, Matti Hult ja Tiina Hartman sekä Uudenmaan liitosta Sanna Jylhä. Työn aikana on neuvoteltu Vihdin kaavoituksen ja elinkeinotoimen lisäksi myös Lohjan kaavoituksen, Uudenmaan liiton, Lempäälän Ideaparkin ja Masku-kiinteistöjen edustajien sekä Vihdin kunnalle liikenneselvitystä tekevän Strafica Oy:n kanssa. Espoossa Saku Järvinen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, toimitusjohtaja, KTM

7 7 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tavoite Tässä Vihdin kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Vihdin taajamien ja kylien kaupan palvelutarvetta kaavasuunnitelmien ja asukaslukuennusteiden pohjalta.. Työssä kuvataan kaupan rakenne, väestön sijoittuminen, ostovoima ja ostovoimavirtaukset nyt ja tulevaisuudessa. Olennainen osuus työtä on Vihdin Nummelaan suunnitellun Ideaparkin kaupallisten vaikutusten arviointi Työssä vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten Ideapark vaikuttaa alueen kaupallisten palvelujen kehittymiseen? Miten yksikkö vaikuttaa seutukunnan ja muiden naapurikuntien kauppaan? Vaikutukset mm. Espoon ja Lohjan kaupan suurten hankkeiden kehityskuvaan? Miten hanke vaikuttaa ostovoiman ja asiakasvirtojen suuntautumiseen? Päivittäistavarakaupan lähipalvelujen kehityskuva? Miten hanke toimii osana seudun palveluverkkoa pitkällä aikavälillä? Mihin mahdolliset kaupan tulevat investoinnit suuntautuvat? Vaikutukset Nummelan ja Lohjan keskustojen kaupalliseen kehitykseen? Vihdin taajamien kehityskuva palvelujen näkökulmasta? Vihdin kaupallinen omavaraisuus nyt ja hankkeen jälkeen? Esitetään arvio kohteen vaikutusalueesta ( mistä eurot tulevat? ) Selvityksessä verrataan myös Vihtiin suunnitteilla olevaa Ideapark-hanketta v avattuun Lempäälän Ideaparkkiin. Vihdin tulevaisuuden kaupan verkostoa ja sen kaupallisia vaikutuksia tarkastellaan kolmessa eri tilanteessa: VE1: Tilanne, jossa koko Ideapark-hanke, noin kem2, on toteutettu VE2: Ideaparkkia ei toteuteta ja ko. alueelle sijoitetaan sen sijaan tilaa vievää kauppaa VE0: Vt1:n ja Vt2:n risteysalueelle ei toteuteta kaupan toimintoja 1.2. Kauppa ja kaavoitus Kaavoitus ohjaa kaupan sijoittumista ja tyyppiä. Uudenmaan maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet suunnittelukaudelle. Kaupan näkökulmasta olennaista on, että maakuntakaava osoittaa kaupan suuryksiköiden ja keskustatoimintojen paikat.

8 8 Seuraavassa kuvassa kaavakartan punaiset kohdemerkintäneliöt osoittavat keskustatoimintojen alueet, joita kartassa ovat Vihdin kirkonkylä, Nummela sekä Kirkkonummen Veikkola. Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Kuvassa näkyvä ruskeasävy kuvaa taajamatoimintojen aluetta. Valtateiden 1 ja 2 risteysalueen ja Veikkolan kohdilla olevat toisiaan kohti osoittavat nuolet kuvaavat taajamarakenteen laajenemissuuntaa. Tulevaisuudessa E18-tien varrella saattaa olla lähes yhtenäinen taajama Veikkolasta Nummelaan. Kuvan kaava-alueelle on osoitettu vain yksi oranssinkeltainen rengas kuvaamaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mahdollista sijaintia keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Merkintä on osoitettu Lohjan ja Vihdin rajalle Muijalaan. Merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on pääkaupunkiseudulla kooltaan yli k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli k- m2. Valtateiden 1 ja 2 sekä seututien 110 risteysalue on kaavakartassa merkitty ruskeapunaharmaa-sävyisellä rasteroinnilla. Kohdemerkinnällä on haluttu osoittaa liikenteellisessä solmukohdassa sijaitseva maankäytön kehittämisen kohdealue. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Merkintä on kohdistettu alueille, joihin kohdistuu maankäyttöpaineita. Suunnittelumääräyksien mukaan alueen maankäytön suunnittelussa on huolehdittava, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Kuva 1 Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (Lähde: Uudenmaan liitto)

9 9 Uudenmaan liitossa on valmisteilla uusi koko maakunnan alueen kattava kaupan palveluverkkoselvitys. Tässä selvityksessä otetaan kantaa myös vähittäiskaupan suuryksiköiden paikkoihin. Ideaparkille suunniteltu alue Vt1:n ja Vt2:n risteyksessä on yksi arvioitavista kohteista. Nummelan eteläosien yleiskaavoitus käynnistettiin Nummelan kehityskuvan ja eteläosien rakennemallien laadinnalla vuonna Keskeisiä tekijöitä rakennemallissa olivat maankäyttö, liikenne ja Espoo-Vihti-Lohja radan linjaus. Seuraavassa on esitetty karttakuva rakennemallista. Kuva 2 Nummelan eteläosien rakennemalli vuodelta Kaupan kannalta rakennemalli osoittaa kaksi uutta keskusta-aluetta: asemanseutu ja Huhmari. Rakennemallissa Ideapark-hankkeen kohdalla on Huhmarin työpaikka-alue. Vihdin kunnan kaavoitusohjelmassa vuodelle 2008 asetettiin etusijalle työpaikat, korkealaatuiset pientaloalueet, keskusta-asuminen sekä taajamien keskustojen kehittäminen ja niiden kasvusuunnat. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisin on Nummelan eteläosien osayleiskaava, jolla tutkitaan mahdollisuuksia asukkaan ja työpaikan sijoittumista Nummelan eteläosiin ja Huhmariin vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen osalta kaavoitukseen vaikuttava keskeinen hanke on Länsirataan varautuminen osayleiskaavan yhteydessä. Ratahankkeeseen liittyen valmistui vuoden 2007 lopulla Turunväylän (vt 1) ja Länsiradan liikennekäytäväselvitys (ELVI), jossa on määritelty Espoo - Lohja ratalinjauksen ohella alueen maankäytön sekä tie- ja katuverkon yhdistyminen Turunväylään ja Vanhan

10 10 Turuntiehen. 1 Ideapark vähittäiskaupan suuryksikön mahdollinen sijoittuminen suunnittelualueelle on johtanut siihen että on tarpeen tarkastella koko Nummelan eteläosien aluetta samassa yleiskaavassa Liikennemäärät Liikenteen määrä on kaupalle tärkeä sijoittumiskriteeri. Liikenteellisesti vilkkaat paikat ja suurten teiden risteykset ovat yleensä kiinnostavia sijoittumispaikkoja kaupalle. Seuraavassa kartassa on kuvattu liikenteen määrä Vihdin alueella. Kartassa violetilla värillä on kuvattu tieosuudet, joilla keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuorokaudessa ylittää ajon./vrk. Kyseiset tieosuudet sijoittuvat E18-moottoritieosuudelle Lohjalta ja Nummelasta kohti Helsinkiä.. Seuraavaksi vilkasliikenteisimmät päätiet on kuvattu punaisella. E18-moottoritieltä erkanevalla vt2:lla Nummelan ja suunnitteilla olevan Ideaparkin hankesijainnin ohi kulkee vuorokaudessa keskimäärin noin ajoneuvoa. Kaavaillun Ideaparkin hankesijainnin ohi kulkee siis tällä hetkellä yhteensä ajoneuvoa /vrk. Vt2:n kanssa risteävän vt25:n pohjoispuolella liikennemäärä kasvaa lähelle ajoneuvoa vuorokaudessa. Vt25:lla liikennemäärä on Lohjanharjulta vt2:lle myös reilut ajoneuvoa, mutta lähestyttäessä Otalampea putoaa alle ajoneuvoon vuorokaudessa. Kuva 3 Keskimääräinen vuorokausiliikenne tieverkolla vuonna 2006 (Lähde: Tiehallinto) Vihdin Nummelassa yhdistyy kolme valtakunnan päärunkoverkon liikenneyhteyttä. Kaikilla pääteillä esiintyy paljon kauttakulku- ja asiointiliikennettä sisään- ja ulospäin pääkaupunkiseudulle. Vihdin vaikutusalueelta sekä sen kautta kulkee erityisesti 1 Lähde: Vihdin kunnan kaavoituskatsaus 2007

11 11 pendeliliikennettä pääkaupunkiseudun YTV-alueelle. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2005 lopussa yli vihtiläistä eli noin 45 % kunnan työllisestä työvoimasta kävi työssä YTV-alueella. Kuva 4 YTV-alueelle sukuloivien osuus työllisistä (%) (Lähde: YTV 2008)

12 12 2. Väestö ja ostovoima 2.1. Vihdin kaupallinen vaikutusalue Vihdin kaupallinen vaikutusalue muodostuu pääkaupunkiseudun metropolialueen ja Lohjan vaikutusalueen väliin. TNS Gallup Oy:n vuonna 2006 toteuttaman Vaikutusaluetutkimuksen perusteella Vihti lukeutuu Helsingin markkina-alueeseen. Vihdin läntiset naapurikunnat lukeutuvat Lohjan paikallismarkkina-alueeseen. Lisäksi kunnan pohjoinen rajanaapuri Loppi kuuluu Riihimäen paikallismarkkina-alueeseen. Kuva 5 Paikallismarkkina-alueet vuonna 2006 (Lähde: TNS Gallup Oy) Vihdin ja sen kaupallisen keskuksen Nummelan vaikutusalueen laajuuden määrittävät saavutettavuus ja etäisyys kilpaileviin keskuksiin sekä niiden tarjonta Kuntatasolla Nummelan vaikutusalueeseen kuuluvat Vihdin sekä Kirkkonummen Veikkolan asukkaat. Myös Karkkilasta, Nummi-Pusulan eteläosista sekä Lohjan pohjoisosista asioidaan paljon erityisesti Nummelassa sijaitsevissa hypermarketeissa. Muu potentiaalinen asiakaskunta muodostuu valtateiden vt1 ja vt2 liikennevirran pendeliliikenteestä, kesäasukkaista, matkailijoista ja muusta ohikulkuliikenteestä. Seuraavaan karttaa on merkitty Nummelan markkina-alueen lisäksi kilpailevat ja markkina-aluetta rajoittavat hypermarket-tason keskukset.

13 13 Alue v Vihti Karkkila Veikkola Nummi-Pusula Yhteensä kilometriä Kuva 6 Nummelan markkina-alue ja sen asukasmäärä v sekä kilpailevat keskukset Vihdin sijainti kahden erittäin vilkasliikenteisen valtakunnan runkoverkkoon kuuluvan pääväylän risteyskohdassa mahdollistaisi Vihdin vaikutusalueen laajentumisen. Toisaalta kilpailevat keskukset, etenkin pääkaupunkiseutu ja Lohja, vahvistavat kaupan tarjontaansa. Etäisyys pääkaupunkiseudun metropolialueelta sekä siellä sijaitsevat vahvat kilpailevat kaupan keskukset saattavat pitää vaikutusalueen ennallaan. Lohja on tällä hetkellä Vihdin Nummelan vahva kilpailija, mutta mikäli Ideapark toteutuu, niin se tulee heikentämään Lohjan vetovoimaa. Ideaparkin toteutumisen seurauksena Vihdille muodostuisi oma paikallismarkkina-alue. Tulevaisuudessakin Vihdin kaupallisen markkina-alueen ytimen tulevat muodostamaan lähikunnat. Ideaparkin markkina-aluetta rajaavat kilpailevat eritasoiset kaupunkikeskustat sekä niiden kaupan alueet, kuten esimerkiksi Hyvinkää, Riihimäki, Forssa, Salo, Lohja ja Kirkkonummi. Pääkaupunkiseudun suunnassa vastaan tulevat kauppakeskukset Iso Omena, Sello ja Jumbo sekä mm. Espoon Suomenojan ja Vantaan Petikon kaupalliset keskittymät. Lähitulevaisuudessa myös Espoon Lommilaan on suunnitteilla kauppakeskus sekä merkittävästi tilaa vievää kauppaa. Seuraavassa kartassa on kuvattu suunnitteilla olevan Ideaparkin lähivaikutusalueen kunnat. Ideaparkin sijainti on merkitty karttaan sinisellä neliöllä. Kirkkonummen kunnasta vaikutusalueeseen on rajattu vain kunnan pohjoisosan Veikkolan alue. Muiden kuntien rajat kuvaavat kunnan kokonaispinta-alaa. Kartan ohessa on taulukkomuodossa esitetty alueen

14 14 väestö vuonna 2006 sekä kasvuennuste vuoteen Taulukossa ydinvaikutusalueen väestö on eritelty kahteen osaan: Vihti sekä muu ydinvaikutusalue. 2 Alue Vihti oma Muu ydinvaikutusalue Yhteensä Kuva 7 Ideapark-hankeen ydinvaikutusalueen kunnat ja niiden väestöennuste vuoteen 2030 Seuraavissa kahdessa kartassa on kuvattu 5km, 10km, 20km, 30km, 50km ja 100 km ajoetäisyyskehät Ideaparkin hankesijaintiin. Edellä määritelty ydinvaikutusalue on rajattu mustalla pohjakarttaan. Kymmenen kilometrin säde kattaa Vihdin Nummelan ja Kirkkonummen Veikkolan asukkaat vaikutuspiiriinsä. Kahdenkymmenen kilometrin kehä kulkee Kehä III:n sekä Lohjan keskustan kautta. Kolmekymmentä kilometriä puolestaan ulottuu pääkaupunkiseudun suuntaan jo Kehä I:lle asti. Viidenkymmenen kilometrin säteen sisälle mahtuu koko pääkaupunkiseudun metropolialue. Kehän reunoilla sijaitsevat myös mm. Karjaa, Järvenpää ja Hyvinkää. Karttojen alla olevissa taulukoissa on kuvattu väestön määrä vuoden 2005 lopussa eri kehillä sekä säteittäin kumulatiivisesti. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä ideaparkin hankesijainnista asui vuoden 2005 lopussa noin henkilöä 2 Vihdin väestöennuste kunnan oman ennusteen mukainen. Pohjois-Kirkkonummen (Veikkola) vuosittaiseksi väestönkasvuksi oletetaan 2 %. Muun ydinvaikutusalueen väestöennusteet Tilastokeskuksen mukaan.

15 15 Kuva 8 5 km 50 km ajomatkaetäisyydet Ideaparkin hankesijainnista Kuva 9 5 km 100 km ajomatkaetäisyydet Ideaparkin hankesijainnista Taulukko 1 Väestö vuoden 2005 lopussa em. kehillä ja kumulatiivisesti säteittäin Asukkaita Asukkaita Kehä Vihti Säde Vihti 0-5 km km km km km km km km km km km km

16 Väestömäärän kehitys v Vihdin väkiluvun kehitys on ollut nousujohtoista. Asukasluku on vuodesta 1980 lähtien kasvanut noin 60 prosentilla. Kasvuvauhti hieman tasaantui 1990-luvulla, mutta lähti jälleen 2000-luvun alussa jyrkempään kasvuvauhtiin. Vuonna 2006 Vihdissä oli asukkaita hieman yli , joista noin eli 40 % asui Nummelan tilastoalueella. Kirkonkylän tilastoalueella asukkaita oli noin eli noin 21 % koko kunnan väestöstä. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu väestön sijoittumista Vihdissä sekä lähialueella. Kartta perustuu Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Kartassa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa. Asutus on keskittynyt hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja seurailee pääteitä. Tiheintä asutus oli Vihdin Nummelassa, jossa sinisellä ympyröidyn alueen sisällä asui noin asukasta. Muita lähiseudun asutuskeskittymiä olivat Vihdin Kirkonkylä ja Ojakkala, Kirkkonummen Veikkola sekä Lohjan keskustan pohjoisosat. Kuva 10 Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa Seuraavassa kuvassa on mallinnettu Nummelan eteläosien väestö- ja työpaikkamäärien kasvua tulevaisuudessa. Rakennemallin taustaoletuksena on ollut Vihtiin vireillä olevan Länsiradan rata- ja asemalinjaus.

17 17 Kuva 11 Etelä-Nummelan rakennemallin mitoituskuva Oheisessa kartassa on kuvattu kuntatason väestömäärien kehitys Tilastokeskuksen vuoden 2006 Väestön ja vuoteen 2025 ulottuvan väestöennusteen perusteella. Ajanjakson loppupuolella ennusteen luotettavuus on heikompi kuin lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Vihdin asukasluku kasvaa noin 27 prosenttia eli reilulla asukkaalla. Vihdin kunnan oma väestösuunnite, joka perustuu kunnan tahtotilaan ja kasvumahdollisuuksiin, arvioi kasvun tilastokeskusta suuremmaksi odottaen väkiluvun nousevan yhteensä noin asukkaalla.

18 18 Kuva 12 Ennustettu väestönmuutos kunnittain (Tilastokeskus) Vuoteen 2030 mennessä Vihdin asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen eli kasvua olisi nykytilanteesta noin 65 prosenttia 3. Ennusteen suurin absoluuttinen kasvu kohdistuu Nummelaan. Sen väkiluku kasvaisi noin 68 prosenttia hieman alle asukkaasta noin asukkaaseen. Prosentuaalisesti suurin kasvu on ennustettu Nummelan eteläosiin Torhola-Palojärven alueelle, jonka väkiluku lähtee jyrkkään nousuun vuoden 2020 jälkeen. Taulukko 2 Ennustettu väestönmuutos Vihdin osa-alueittain muutos v nro Alue lkm % 1 Nummela % 2 Lankila % 3 Torhola-Palojärvi % 4 Kirkonkylä % 5 Ojakkala % 6 Jokikunta-Vanjärvi % 7 Tervalampi % 8 Otalampi-Siippoo % 9 Haimoo-Vihtijärvi % 10 Muu % KOKO KUNTA % Alueet 1-3 ovat Nummelan kasvualuetta. Tämän selvityksen laskelmissa on Vihdin kohdalla oletettu, että kunnan laatima väestösuunnite toteutuu. Vaikutusaluetta koskevissa 3 Väestösuunnite on Vihdin kunnan oma. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Vihdissä on vuonna 2025 noin asukasta eli noin asukasta kunnan omaa ennustetta vähemmän.

19 19 tarkasteluissa Vihdistä on käytetty kunnan omaa väestösuunnitetta ja muiden kuntien osalta on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Seuraavassa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut, jotka perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2006 tekemään laajaan Kulutustutkimukseen. Kulutusluku ei ole täysin vertailukelpoinen vähittäiskauppojen myyntipotentiaaliin, sillä etenkin erikoiskaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee paljon yrityskauppaa. Kulutustutkimuksessa Suomi on jaettu suuralueisiin, tässä selvityksessä on käytetty Etelä-Suomen kulutuslukuja. Seuraavassa on esitetty selvityksessä käytetyt kasvuluvut ja kulutuksen arvioitu kasvu. Kasvuarviot ovat varsin maltillisia. Käytetyt kasvuprosentit ovat päivittäistavarakaupassa 0,7-1 % vuodessa ja erikoistavarassa 1,5-2,5 % vuodessa. Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut 2006, 2015 ja 2025 Euroa per asukas v.2006 v v Päivittäistavarat ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavaroissa kulutusluku on euroa asukasta kohden ja erikoistavaroissa yhteensä euroa. Yksiselitteinen jako tilaa vaativaan ja keskustahakuiseen erikoistavaraan on vaikeaa. Selvästi tilaa vaativaan kauppaan kuuluvia toimialoja ovat kodinkone-, rauta ja huonekalukaupat sekä myös tietokone- ja tietoliikennekaupat. Näihin kohdistuva kulutusluku on reilut euroa vuodessa. Tämän lisäksi tilaa vaativan kaupan toimialoihin kuuluvia tuotteita myydään mm. tavarataloissa (ml. hypermarketit ja halpatavaratalot) sekä muissakin vähittäiskaupoissa. Näin tilaa vaativan kaupan kulutusluku nousee edellä mainittua suuremmaksi. Seuraavassa on tarkasteltu Vihdin vähittäiskaupan ostovoimaa. Ostovoima muodostuu kulutuksen kasvun ja väestökehityksen perusteella. Ostovoima on laskettu kertomalla edellä esitetty kulutusluku väestön määrällä. Kasvuarviossa on huomioitu Vihdin kunnan oma väestösuunnite. Erikoistavarakaupassa kasvu on suurempaa kuin päivittäistavarassa Taulukko 4 Vihdin vähittäiskaupan ostovoima 2006, 2015 ja 2025 Ostovoima, milj. v v v Päivittäistavarat ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä

20 20 Vihdissä kulutuksen kasvu yhdessä väestönkasvun kanssa nostaa päivittäistavaroiden ostovoimaa noin 54 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Ostovoima siis kasvaa noin 75 % nykyisestä. Koko vähittäiskaupan ostovoima lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä Ostovoiman virtaukset Vihdissä Ostovoiman virtaus syntyy alueella toteutuneen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotuksena. Vähittäiskaupan myynnin lähteenä voidaan käyttää Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoja. Liikevaihdot on seuraavassa taulukossa muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero (8-22%) ja esitetty toimialoittain. 4 Taulukko 5 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä ja myynti Vihdissä vuonna 2006 Toimiala kpl milj. Pt-kaupat Pt-kauppa tavarataloissa 4 46 Alko ja pt-erikoiskauppa 11 7 Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa 4 27 Huonekalukauppa 5 1 Kodinkonekauppa 9 3 Rautakauppa 7 10 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Tavaratalokaupan osuus Vihdin vähittäiskaupan myynnistä oli vuonna 2006 noin 55 prosenttia. Tavaratalokauppa sisältää tässä hypermarketit sekä nk. halpatavaratalot. Päivittäistavarakaupan myynniksi muodostuu yhteensä noin 75 miljoonaa euroa ja erikoistavarakaupan 55 miljoonaa euroa. Vertaamalla näitä lukuja edellä määritettyihin ostovoimalukuihin saadaan ostovoimavirtaukset, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Indeksi tarkoittaa myynnin ja ostovoiman suhdetta (%).Indeksin arvo 100 kuvaisi tilannetta, jossa kunta olisi umpio: kaikki ostovoima jäisi omalle alueelle, eikä ulkopuolelta tulisi ostovoimaa sisään. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Arvo 100 voi sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. 4 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tiedot poikkeavat jonkin verran luvussa 3.2 esitetyn AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin tiedoista. Pt-kaupat sisältävät Tilastokeskuksen luvuissa kioskit (5 kpl), joita ei AC Nielsenin tilastoissa ole mukana. Myös Alko ja suuri osa pt-erikoiskaupoista puuttuu AC Nielsenin tilastoista. Siksi Tilastokeskuksen mukaan päivittäistavarakauppoja Vihdissä oli 31 ja AC Nielsenin mukaan 16. AC Nielsenin tilastosta puuttuvat yksiköt ovat myynniltään kuitenkin pääosin pieniä.