Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys"

Transkriptio

1 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

2 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä Selvityksen tavoite ja lähtökohdat Selvityksen tavoite Kauppa ja kaavoitus Liikennemäärät Väestö ja ostovoima Vihdin kaupallinen vaikutusalue Väestömäärän kehitys v Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoiman virtaukset Vihdissä Kaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Vähittäiskaupan palveluverkko Vihdissä Vähittäiskaupan liikevaihdonkehitys Päivittäistavarakaupan verkosto Erikoistavarakauppa Kaupan hankkeet ja sijoittumisvaihtoehdot Vihdissä Benchmarking: Ideapark Lempäälä Kaupan tulevaisuuden verkosto ja kaupalliset vaikutukset Tutkittavat vaihtoehdot Vihdin Ideaparkin myynti ja sen muodostuminen alueittain Vaikutukset Vihdin kaupan rakenteeseen Vaikutukset Nummelan eteläosien kehitykseen Vaikutukset Nummelan nykyiseen keskustaan Vaikutukset Vihdin kirkonkylään ja muihin kyläkeskuksiin Vaikutukset muun Lohjan seudun kaupan rakenteeseen Vaikutukset Lohjalla Vaikutukset Karkkilaan Vaikutukset muihin lähialueen kaupan keskuksiin (Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja, Siuntio, Veikkola) Vaikutukset pääkaupunkiseudulla Vaikutukset Lohjan seudun ostovoiman virtauksiin ja asiointien suuntautumiseen Palvelujen saavutettavuus ja sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset Vihdin työllisyyteen ja talouteen... 41

3 3 Tiivistelmä Vihdin kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyistä kaupan rakennetta sekä väestön sijoittumista, ostovoimaa ja ostovoimavirtauksia nyt ja tulevaisuudessa. Keskeinen tekijä Vihdin kaupan palveluverkon tulevan kehityksen kannalta on eteläiseen Nummelaan kaavailtu Ideapark-hanke ja sen kaupalliset vaikutukset. Tässä selvityksessä arvioidaan Vihdin ja lähikuntien palveluverkon kehittymistä kolmen tulevaisuusvaihtoehdon avulla: VE1: Vihdin Ideapark toteutuu Huhmarin alueelle Vt1:n ja Vt2:n risteykseen Ideaparkin pinta-ala enintään kem2 VE2: Ideapark ei toteudu, valtateiden Vt1 ja Vt2 risteysalueelle sijoittuu paljon tilaa vievän kaupan keskittymä VE0: Ei merkittävää kaupallista keskittymää vt1/vt2-risteysalueelle Vuonna 2006 Vihdissä oli asukkaita hieman yli , ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen eli kasvua olisi nykytilanteesta noin 65 prosenttia. Nummelan eteläosien osayleiskaavahankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia asukkaan ja työpaikan sijoittumista Nummelan eteläosiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla varaudutaan myös Länsirataan. Kasvava väestömäärä yhdessä kulutuksen kasvun kanssa kaksinkertaistaa vihtiläisten ostovoiman vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin Vihdin monipuolisin kaupallinen keskus on Nummela, jossa etenkin päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan rooli on vahva. Hypermarketeissa Prismassa ja Citymarketissa sekä halpatavarataloissa Hong Kong ja Säästöpörssi syntyy yli puolet, eli 73 miljoonaa euroa Vihdin 130 miljoonan euron vähittäiskaupan myynnistä. Nummelassa asioidaan myös Vihdin rajojen ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan myynti on Vihdissä suurempi kuin vihtiläisten ostovoima. Erikoistavarakaupassa sen sijaan ostovoimavirtaus on Vihdistä poispäin, vaikka hypermarkettien ja tavaratalojen erikoiskaupan tarjonta onkin vahvaa. Pienten keskustaerikoiskauppojen ja tilaa vievän kaupan tarjonta on kuitenkin ollut toistaiseksi melko vaatimatonta. Nummelan nykyisessä keskustassa on vireillä kaupan hankkeita noin neliön verran. Muutamia uusia keskustaerikoiskauppoja saadaan Nummelaan Citymarket-keskuksen myötä ja Prisman laajennushanke lisäisi entisestään tavaratalokaupan tarjontaa. Muut hankkeet lisäisivät etenkin tilaa vievän kaupan ja mahdollisesti halpatavaratalokaupan tarjontaa Nummelassa. Selvästi suurin kaupan hanke Vihdissä ja koko seudulla on Ideapark, jonka 150

4 4 000 neliön pinta-alasta suurin osa olisi erikoistavarakauppaa. Ideaparkin arvioitu vuosittainen myynti olisi noin 300 miljoonaa euroa, ja hankkeen myötä Vihdin kaupan tarjonta yli kolminkertaistuisi nykytilanteeseen verrattuna. Vihdin lisäksi myös Lohjalla on vireillä useita kaupan hankkeita. Lohjan ja Vihdin hankkeiden tuoma tarjonnan lisäys ylittää selvästi Lohjan seudun ostovoiman kasvun synnyttämän kysynnän lisäyksen, joten etenkin Ideaparkin vaikutusalueen olisi oltava selvästi Lohjan ja Nummelan omaa markkina-aluetta laajempi. Toisaalta osa hankkeiden synnyttämästä vähittäiskaupan pinta-alasta olisi nykyisiä myymälöitä korvaavaa, eikä siten suoraan lisäisi kaupan tarjontaa. On myös todennäköistä, että kaikki hankkeet eivät toteudu tai ne toteutuvat vasta selvästi pidemmällä aikavälillä. Ideaparkin myötä ostovoimavirtaukset Vihtiin laajalta alueelta Lohjan seudun ympäriltä kasvaisivat ja Vihdin seudullinen asema kaupan tarjoajana vahvistuisi huomattavasti. Nykyisin Vihdistä ja koko Lohjan seudulta pois virtaava ostovoima kääntyisi takaisinpäin ja tarve ostosmatkoihin pääkaupunkiseudulle vähenisi selvästi. Suurimmillaan Ideaparkin vaikutukset olisivat sen lähialueella Nummelassa. Ideaparkista tulisi Vihdin ylivoimaisesti suurin ja monipuolisin erikoiskaupan keskus ja ensisijainen uusien kaupan ketjujen sijaintipaikka. Ideapark voisi toteutua Vt1:n ja Vt2:n risteysalueelle useita vuosia ennen lähialueille suunniteltuja tuhansia asukkaita. Ideaparkin tuoma mittava palveluiden parantuminen vaikuttaisi suotuisasti Nummelan eteläosien kehittymiseen asuinalueena. Nummelan eteläosien rakennemallin mukainen kehityskuva, jossa uusina keskuksina olisivat Asemanseutu ja Huhmari, voisi Ideaparkin vauhdittamana toteutua selvästi nopeammin kuin ilman Ideaparkia. Ideapark toisi mukanaan huomattavan määrän uusia työpaikkoja, ja se parantaisi selvästi Vihdin työpaikkaomavaraisuutta. Ideaparkin lähialueiden kiinnostavuus myös muiden yritysten sijaintipaikkana paranisi, ja sitä kautta Vihtiin tulisi todennäköisesti myös muita kun kaupan alan työpaikkoja. Ideaparkin myötä mahdollisuudet kehittää Nummelan nykyistä keskustaa kaupallisesti monipuolisena keskuksena heikkenisivät. Nummelan nykyisessä keskustassa toimivat erikoiskaupan ketjumyymälät vähenisivät ja keskustan tuntumaan suunnitellut hankkeet voisivat jäädä toteutumatta tai siirtyä pitkälle tulevaisuuteen. Nummelan keskustan tarjonnassa Ideaparkin jälkeen painottuisivat päivittäistavarakauppa ja erikoiskaupan perustarjonta. Hypermarketit todennäköisesti jatkaisivat laajennettuina Nummelan keskustassa. Ilman Ideaparkin tuomaa kilpailuvaikutusta (VE2 ja VE0) Nummelan keskusta kehittyisi todennäköisesti väestön- ja ostovoiman kasvun mukaisesti. Tarjonnan lisääntyminen olisi hitaampaa eikä kaupan työpaikkoja syntyisi yhtä paljon kuin Ideaparkin toteutuessa. Keskustaan voisi toteutua myös pienempiä kauppakeskustyyppisiä hankkeita tonttimaan rajallisuuden puitteissa ja siten myös erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi.

5 5 Vihdin kunnan vähittäiskaupan tarjonta ei tällöin kuitenkaan kasvaisi seudullisesti merkittäväksi ja ostosmatkat pääkaupunkiseudulle jatkuisivat. Erikoiskaupan ostovoima vuotaisi edelleen kunnan ulkopuolelle. Vihdin lisäksi Ideaparkin vaikutus tuntuisi etenkin Lohjalla. Ideapark tarjoaisi vaihtoehdon monelle Lohjalle sijoittumassa olevalle erikoiskaupan ketjulle. Tämä voi vaikuttaa Lohjalla vireillä olevien kaupan hankkeiden toteutukseen. Lohjan keskustassa olevien kauppakeskushankkeiden toteutus saattaa viivästyä Ideaparkin tuoman kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi. Myös keskustan ulkopuoliset etenkin sisustuskauppaa tavoittelevat retail park hankkeet voivat viivästyä tai jäädä kokonaan toteutumatta Lohjalla, sillä Huhmarin alueelle sijoittuva Ideapark (VE1) tai tilaa vievän kaupan keskittymä (VE2) voi tarjota vaihtoehtoisen sijoittumispaikan hankkeiden potentiaalisille vuokralaisille. Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus ei heikkene Ideaparkin vaikutusalueella, sillä Ideaparkin konsepti ei pidä sisällään suurta hypermarkettia. Näin sekä Nummelan että Lohjan hypermarketeille jää riittävästi markkinoita myös tulevaisuudessa. Vaikutusalueen lähikaupat taas eivät kilpaile suoraan Ideaparkin kanssa, ja kasvava väestömäärä ja ostovoima parantavat lähikauppojen toimintaedellytyksiä. Vihdin kirkonkylän ja muiden kylien sekä Ideaparkin ydinvaikutusalueen muiden kuntien (Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja, Siuntio ja Kirkkonummen Veikkola) kaupan nykyinen tarjonta keskittyy päivittäistavarakauppaan. Näiden kaupan nykyisiin palveluihin Ideaparkilla ei ole vaikutuksia, sillä jo nykyisin erikoiskaupan ostokset hoidetaan pääasiassa oman kunnan ulkopuolella. Näiltä alueilta erikoiskaupan ostosmatkat suuntautuvatkin tulevaisuudessa Lohjan, Nummelan nykyisen keskustan tai pääkaupunkiseudun kaupan keskusten sijasta yhä useammin Ideaparkkiin, mikäli Ideapark toteutuu. Karkkilan erikoiskaupan kehittämisedellytyksiin Ideaparkilla saattaa olla vähäinen heikentävä vaikutus, mutta toisaalta Ideapark vähentää myös karkkilalaisten ostosmatkoja kauempana sijaitseviin kaupan keskuksiin. Ideaparkin myötä kauppakeskusten välinen kilpailu kiristyy, ja siksi joidenkin Espoon ja Vantaan suurten kauppakeskusten myynnin kasvu hidastuisi. Ideapark vähentäisi etenkin kehyskunnista pääkaupunkiseudulle tulevia asiakasmääriä. Pääkaupunkiseudun väestön ja ostovoiman kasvu kompensoi kilpailutilanteen kiristymisen aiheuttamaa myynnin hidastumista nopeasti, joten Ideaparkista ei ole uhkaa pk-seudun kaupan keskuksille. Pääkaupunkiseudulla tiedossa olevista kaupan hankkeista Ideapark kilpailee etenkin Espoon Lommilan kauppakeskuksen kanssa, sillä näiden markkina-alueet menevät osittain päällekkäin.

6 6 Tämä kaupan palveluverkkoselvitys on tehty Vihdin kunnan toimeksiannosta. Ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Vihdin kunnasta Suvi Lehtoranta, Suvi Siivola, Tarja Jokiniemi, Rauno Kujanpää, Matti Kanerva, Matti Hult ja Tiina Hartman sekä Uudenmaan liitosta Sanna Jylhä. Työn aikana on neuvoteltu Vihdin kaavoituksen ja elinkeinotoimen lisäksi myös Lohjan kaavoituksen, Uudenmaan liiton, Lempäälän Ideaparkin ja Masku-kiinteistöjen edustajien sekä Vihdin kunnalle liikenneselvitystä tekevän Strafica Oy:n kanssa. Espoossa Saku Järvinen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, toimitusjohtaja, KTM

7 7 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tavoite Tässä Vihdin kunnan kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Vihdin taajamien ja kylien kaupan palvelutarvetta kaavasuunnitelmien ja asukaslukuennusteiden pohjalta.. Työssä kuvataan kaupan rakenne, väestön sijoittuminen, ostovoima ja ostovoimavirtaukset nyt ja tulevaisuudessa. Olennainen osuus työtä on Vihdin Nummelaan suunnitellun Ideaparkin kaupallisten vaikutusten arviointi Työssä vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten Ideapark vaikuttaa alueen kaupallisten palvelujen kehittymiseen? Miten yksikkö vaikuttaa seutukunnan ja muiden naapurikuntien kauppaan? Vaikutukset mm. Espoon ja Lohjan kaupan suurten hankkeiden kehityskuvaan? Miten hanke vaikuttaa ostovoiman ja asiakasvirtojen suuntautumiseen? Päivittäistavarakaupan lähipalvelujen kehityskuva? Miten hanke toimii osana seudun palveluverkkoa pitkällä aikavälillä? Mihin mahdolliset kaupan tulevat investoinnit suuntautuvat? Vaikutukset Nummelan ja Lohjan keskustojen kaupalliseen kehitykseen? Vihdin taajamien kehityskuva palvelujen näkökulmasta? Vihdin kaupallinen omavaraisuus nyt ja hankkeen jälkeen? Esitetään arvio kohteen vaikutusalueesta ( mistä eurot tulevat? ) Selvityksessä verrataan myös Vihtiin suunnitteilla olevaa Ideapark-hanketta v avattuun Lempäälän Ideaparkkiin. Vihdin tulevaisuuden kaupan verkostoa ja sen kaupallisia vaikutuksia tarkastellaan kolmessa eri tilanteessa: VE1: Tilanne, jossa koko Ideapark-hanke, noin kem2, on toteutettu VE2: Ideaparkkia ei toteuteta ja ko. alueelle sijoitetaan sen sijaan tilaa vievää kauppaa VE0: Vt1:n ja Vt2:n risteysalueelle ei toteuteta kaupan toimintoja 1.2. Kauppa ja kaavoitus Kaavoitus ohjaa kaupan sijoittumista ja tyyppiä. Uudenmaan maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet suunnittelukaudelle. Kaupan näkökulmasta olennaista on, että maakuntakaava osoittaa kaupan suuryksiköiden ja keskustatoimintojen paikat.

8 8 Seuraavassa kuvassa kaavakartan punaiset kohdemerkintäneliöt osoittavat keskustatoimintojen alueet, joita kartassa ovat Vihdin kirkonkylä, Nummela sekä Kirkkonummen Veikkola. Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Kuvassa näkyvä ruskeasävy kuvaa taajamatoimintojen aluetta. Valtateiden 1 ja 2 risteysalueen ja Veikkolan kohdilla olevat toisiaan kohti osoittavat nuolet kuvaavat taajamarakenteen laajenemissuuntaa. Tulevaisuudessa E18-tien varrella saattaa olla lähes yhtenäinen taajama Veikkolasta Nummelaan. Kuvan kaava-alueelle on osoitettu vain yksi oranssinkeltainen rengas kuvaamaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mahdollista sijaintia keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Merkintä on osoitettu Lohjan ja Vihdin rajalle Muijalaan. Merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on pääkaupunkiseudulla kooltaan yli k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli k- m2. Valtateiden 1 ja 2 sekä seututien 110 risteysalue on kaavakartassa merkitty ruskeapunaharmaa-sävyisellä rasteroinnilla. Kohdemerkinnällä on haluttu osoittaa liikenteellisessä solmukohdassa sijaitseva maankäytön kehittämisen kohdealue. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Merkintä on kohdistettu alueille, joihin kohdistuu maankäyttöpaineita. Suunnittelumääräyksien mukaan alueen maankäytön suunnittelussa on huolehdittava, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Kuva 1 Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (Lähde: Uudenmaan liitto)

9 9 Uudenmaan liitossa on valmisteilla uusi koko maakunnan alueen kattava kaupan palveluverkkoselvitys. Tässä selvityksessä otetaan kantaa myös vähittäiskaupan suuryksiköiden paikkoihin. Ideaparkille suunniteltu alue Vt1:n ja Vt2:n risteyksessä on yksi arvioitavista kohteista. Nummelan eteläosien yleiskaavoitus käynnistettiin Nummelan kehityskuvan ja eteläosien rakennemallien laadinnalla vuonna Keskeisiä tekijöitä rakennemallissa olivat maankäyttö, liikenne ja Espoo-Vihti-Lohja radan linjaus. Seuraavassa on esitetty karttakuva rakennemallista. Kuva 2 Nummelan eteläosien rakennemalli vuodelta Kaupan kannalta rakennemalli osoittaa kaksi uutta keskusta-aluetta: asemanseutu ja Huhmari. Rakennemallissa Ideapark-hankkeen kohdalla on Huhmarin työpaikka-alue. Vihdin kunnan kaavoitusohjelmassa vuodelle 2008 asetettiin etusijalle työpaikat, korkealaatuiset pientaloalueet, keskusta-asuminen sekä taajamien keskustojen kehittäminen ja niiden kasvusuunnat. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisin on Nummelan eteläosien osayleiskaava, jolla tutkitaan mahdollisuuksia asukkaan ja työpaikan sijoittumista Nummelan eteläosiin ja Huhmariin vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen osalta kaavoitukseen vaikuttava keskeinen hanke on Länsirataan varautuminen osayleiskaavan yhteydessä. Ratahankkeeseen liittyen valmistui vuoden 2007 lopulla Turunväylän (vt 1) ja Länsiradan liikennekäytäväselvitys (ELVI), jossa on määritelty Espoo - Lohja ratalinjauksen ohella alueen maankäytön sekä tie- ja katuverkon yhdistyminen Turunväylään ja Vanhan

10 10 Turuntiehen. 1 Ideapark vähittäiskaupan suuryksikön mahdollinen sijoittuminen suunnittelualueelle on johtanut siihen että on tarpeen tarkastella koko Nummelan eteläosien aluetta samassa yleiskaavassa Liikennemäärät Liikenteen määrä on kaupalle tärkeä sijoittumiskriteeri. Liikenteellisesti vilkkaat paikat ja suurten teiden risteykset ovat yleensä kiinnostavia sijoittumispaikkoja kaupalle. Seuraavassa kartassa on kuvattu liikenteen määrä Vihdin alueella. Kartassa violetilla värillä on kuvattu tieosuudet, joilla keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuorokaudessa ylittää ajon./vrk. Kyseiset tieosuudet sijoittuvat E18-moottoritieosuudelle Lohjalta ja Nummelasta kohti Helsinkiä.. Seuraavaksi vilkasliikenteisimmät päätiet on kuvattu punaisella. E18-moottoritieltä erkanevalla vt2:lla Nummelan ja suunnitteilla olevan Ideaparkin hankesijainnin ohi kulkee vuorokaudessa keskimäärin noin ajoneuvoa. Kaavaillun Ideaparkin hankesijainnin ohi kulkee siis tällä hetkellä yhteensä ajoneuvoa /vrk. Vt2:n kanssa risteävän vt25:n pohjoispuolella liikennemäärä kasvaa lähelle ajoneuvoa vuorokaudessa. Vt25:lla liikennemäärä on Lohjanharjulta vt2:lle myös reilut ajoneuvoa, mutta lähestyttäessä Otalampea putoaa alle ajoneuvoon vuorokaudessa. Kuva 3 Keskimääräinen vuorokausiliikenne tieverkolla vuonna 2006 (Lähde: Tiehallinto) Vihdin Nummelassa yhdistyy kolme valtakunnan päärunkoverkon liikenneyhteyttä. Kaikilla pääteillä esiintyy paljon kauttakulku- ja asiointiliikennettä sisään- ja ulospäin pääkaupunkiseudulle. Vihdin vaikutusalueelta sekä sen kautta kulkee erityisesti 1 Lähde: Vihdin kunnan kaavoituskatsaus 2007

11 11 pendeliliikennettä pääkaupunkiseudun YTV-alueelle. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2005 lopussa yli vihtiläistä eli noin 45 % kunnan työllisestä työvoimasta kävi työssä YTV-alueella. Kuva 4 YTV-alueelle sukuloivien osuus työllisistä (%) (Lähde: YTV 2008)

12 12 2. Väestö ja ostovoima 2.1. Vihdin kaupallinen vaikutusalue Vihdin kaupallinen vaikutusalue muodostuu pääkaupunkiseudun metropolialueen ja Lohjan vaikutusalueen väliin. TNS Gallup Oy:n vuonna 2006 toteuttaman Vaikutusaluetutkimuksen perusteella Vihti lukeutuu Helsingin markkina-alueeseen. Vihdin läntiset naapurikunnat lukeutuvat Lohjan paikallismarkkina-alueeseen. Lisäksi kunnan pohjoinen rajanaapuri Loppi kuuluu Riihimäen paikallismarkkina-alueeseen. Kuva 5 Paikallismarkkina-alueet vuonna 2006 (Lähde: TNS Gallup Oy) Vihdin ja sen kaupallisen keskuksen Nummelan vaikutusalueen laajuuden määrittävät saavutettavuus ja etäisyys kilpaileviin keskuksiin sekä niiden tarjonta Kuntatasolla Nummelan vaikutusalueeseen kuuluvat Vihdin sekä Kirkkonummen Veikkolan asukkaat. Myös Karkkilasta, Nummi-Pusulan eteläosista sekä Lohjan pohjoisosista asioidaan paljon erityisesti Nummelassa sijaitsevissa hypermarketeissa. Muu potentiaalinen asiakaskunta muodostuu valtateiden vt1 ja vt2 liikennevirran pendeliliikenteestä, kesäasukkaista, matkailijoista ja muusta ohikulkuliikenteestä. Seuraavaan karttaa on merkitty Nummelan markkina-alueen lisäksi kilpailevat ja markkina-aluetta rajoittavat hypermarket-tason keskukset.

13 13 Alue v Vihti Karkkila Veikkola Nummi-Pusula Yhteensä kilometriä Kuva 6 Nummelan markkina-alue ja sen asukasmäärä v sekä kilpailevat keskukset Vihdin sijainti kahden erittäin vilkasliikenteisen valtakunnan runkoverkkoon kuuluvan pääväylän risteyskohdassa mahdollistaisi Vihdin vaikutusalueen laajentumisen. Toisaalta kilpailevat keskukset, etenkin pääkaupunkiseutu ja Lohja, vahvistavat kaupan tarjontaansa. Etäisyys pääkaupunkiseudun metropolialueelta sekä siellä sijaitsevat vahvat kilpailevat kaupan keskukset saattavat pitää vaikutusalueen ennallaan. Lohja on tällä hetkellä Vihdin Nummelan vahva kilpailija, mutta mikäli Ideapark toteutuu, niin se tulee heikentämään Lohjan vetovoimaa. Ideaparkin toteutumisen seurauksena Vihdille muodostuisi oma paikallismarkkina-alue. Tulevaisuudessakin Vihdin kaupallisen markkina-alueen ytimen tulevat muodostamaan lähikunnat. Ideaparkin markkina-aluetta rajaavat kilpailevat eritasoiset kaupunkikeskustat sekä niiden kaupan alueet, kuten esimerkiksi Hyvinkää, Riihimäki, Forssa, Salo, Lohja ja Kirkkonummi. Pääkaupunkiseudun suunnassa vastaan tulevat kauppakeskukset Iso Omena, Sello ja Jumbo sekä mm. Espoon Suomenojan ja Vantaan Petikon kaupalliset keskittymät. Lähitulevaisuudessa myös Espoon Lommilaan on suunnitteilla kauppakeskus sekä merkittävästi tilaa vievää kauppaa. Seuraavassa kartassa on kuvattu suunnitteilla olevan Ideaparkin lähivaikutusalueen kunnat. Ideaparkin sijainti on merkitty karttaan sinisellä neliöllä. Kirkkonummen kunnasta vaikutusalueeseen on rajattu vain kunnan pohjoisosan Veikkolan alue. Muiden kuntien rajat kuvaavat kunnan kokonaispinta-alaa. Kartan ohessa on taulukkomuodossa esitetty alueen

14 14 väestö vuonna 2006 sekä kasvuennuste vuoteen Taulukossa ydinvaikutusalueen väestö on eritelty kahteen osaan: Vihti sekä muu ydinvaikutusalue. 2 Alue Vihti oma Muu ydinvaikutusalue Yhteensä Kuva 7 Ideapark-hankeen ydinvaikutusalueen kunnat ja niiden väestöennuste vuoteen 2030 Seuraavissa kahdessa kartassa on kuvattu 5km, 10km, 20km, 30km, 50km ja 100 km ajoetäisyyskehät Ideaparkin hankesijaintiin. Edellä määritelty ydinvaikutusalue on rajattu mustalla pohjakarttaan. Kymmenen kilometrin säde kattaa Vihdin Nummelan ja Kirkkonummen Veikkolan asukkaat vaikutuspiiriinsä. Kahdenkymmenen kilometrin kehä kulkee Kehä III:n sekä Lohjan keskustan kautta. Kolmekymmentä kilometriä puolestaan ulottuu pääkaupunkiseudun suuntaan jo Kehä I:lle asti. Viidenkymmenen kilometrin säteen sisälle mahtuu koko pääkaupunkiseudun metropolialue. Kehän reunoilla sijaitsevat myös mm. Karjaa, Järvenpää ja Hyvinkää. Karttojen alla olevissa taulukoissa on kuvattu väestön määrä vuoden 2005 lopussa eri kehillä sekä säteittäin kumulatiivisesti. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä ideaparkin hankesijainnista asui vuoden 2005 lopussa noin henkilöä 2 Vihdin väestöennuste kunnan oman ennusteen mukainen. Pohjois-Kirkkonummen (Veikkola) vuosittaiseksi väestönkasvuksi oletetaan 2 %. Muun ydinvaikutusalueen väestöennusteet Tilastokeskuksen mukaan.

15 15 Kuva 8 5 km 50 km ajomatkaetäisyydet Ideaparkin hankesijainnista Kuva 9 5 km 100 km ajomatkaetäisyydet Ideaparkin hankesijainnista Taulukko 1 Väestö vuoden 2005 lopussa em. kehillä ja kumulatiivisesti säteittäin Asukkaita Asukkaita Kehä Vihti Säde Vihti 0-5 km km km km km km km km km km km km

16 Väestömäärän kehitys v Vihdin väkiluvun kehitys on ollut nousujohtoista. Asukasluku on vuodesta 1980 lähtien kasvanut noin 60 prosentilla. Kasvuvauhti hieman tasaantui 1990-luvulla, mutta lähti jälleen 2000-luvun alussa jyrkempään kasvuvauhtiin. Vuonna 2006 Vihdissä oli asukkaita hieman yli , joista noin eli 40 % asui Nummelan tilastoalueella. Kirkonkylän tilastoalueella asukkaita oli noin eli noin 21 % koko kunnan väestöstä. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu väestön sijoittumista Vihdissä sekä lähialueella. Kartta perustuu Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Kartassa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa. Asutus on keskittynyt hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja seurailee pääteitä. Tiheintä asutus oli Vihdin Nummelassa, jossa sinisellä ympyröidyn alueen sisällä asui noin asukasta. Muita lähiseudun asutuskeskittymiä olivat Vihdin Kirkonkylä ja Ojakkala, Kirkkonummen Veikkola sekä Lohjan keskustan pohjoisosat. Kuva 10 Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2005 lopussa Seuraavassa kuvassa on mallinnettu Nummelan eteläosien väestö- ja työpaikkamäärien kasvua tulevaisuudessa. Rakennemallin taustaoletuksena on ollut Vihtiin vireillä olevan Länsiradan rata- ja asemalinjaus.

17 17 Kuva 11 Etelä-Nummelan rakennemallin mitoituskuva Oheisessa kartassa on kuvattu kuntatason väestömäärien kehitys Tilastokeskuksen vuoden 2006 Väestön ja vuoteen 2025 ulottuvan väestöennusteen perusteella. Ajanjakson loppupuolella ennusteen luotettavuus on heikompi kuin lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Vihdin asukasluku kasvaa noin 27 prosenttia eli reilulla asukkaalla. Vihdin kunnan oma väestösuunnite, joka perustuu kunnan tahtotilaan ja kasvumahdollisuuksiin, arvioi kasvun tilastokeskusta suuremmaksi odottaen väkiluvun nousevan yhteensä noin asukkaalla.

18 18 Kuva 12 Ennustettu väestönmuutos kunnittain (Tilastokeskus) Vuoteen 2030 mennessä Vihdin asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes asukkaaseen eli kasvua olisi nykytilanteesta noin 65 prosenttia 3. Ennusteen suurin absoluuttinen kasvu kohdistuu Nummelaan. Sen väkiluku kasvaisi noin 68 prosenttia hieman alle asukkaasta noin asukkaaseen. Prosentuaalisesti suurin kasvu on ennustettu Nummelan eteläosiin Torhola-Palojärven alueelle, jonka väkiluku lähtee jyrkkään nousuun vuoden 2020 jälkeen. Taulukko 2 Ennustettu väestönmuutos Vihdin osa-alueittain muutos v nro Alue lkm % 1 Nummela % 2 Lankila % 3 Torhola-Palojärvi % 4 Kirkonkylä % 5 Ojakkala % 6 Jokikunta-Vanjärvi % 7 Tervalampi % 8 Otalampi-Siippoo % 9 Haimoo-Vihtijärvi % 10 Muu % KOKO KUNTA % Alueet 1-3 ovat Nummelan kasvualuetta. Tämän selvityksen laskelmissa on Vihdin kohdalla oletettu, että kunnan laatima väestösuunnite toteutuu. Vaikutusaluetta koskevissa 3 Väestösuunnite on Vihdin kunnan oma. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Vihdissä on vuonna 2025 noin asukasta eli noin asukasta kunnan omaa ennustetta vähemmän.

19 19 tarkasteluissa Vihdistä on käytetty kunnan omaa väestösuunnitetta ja muiden kuntien osalta on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Seuraavassa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut, jotka perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2006 tekemään laajaan Kulutustutkimukseen. Kulutusluku ei ole täysin vertailukelpoinen vähittäiskauppojen myyntipotentiaaliin, sillä etenkin erikoiskaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee paljon yrityskauppaa. Kulutustutkimuksessa Suomi on jaettu suuralueisiin, tässä selvityksessä on käytetty Etelä-Suomen kulutuslukuja. Seuraavassa on esitetty selvityksessä käytetyt kasvuluvut ja kulutuksen arvioitu kasvu. Kasvuarviot ovat varsin maltillisia. Käytetyt kasvuprosentit ovat päivittäistavarakaupassa 0,7-1 % vuodessa ja erikoistavarassa 1,5-2,5 % vuodessa. Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut 2006, 2015 ja 2025 Euroa per asukas v.2006 v v Päivittäistavarat ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavaroissa kulutusluku on euroa asukasta kohden ja erikoistavaroissa yhteensä euroa. Yksiselitteinen jako tilaa vaativaan ja keskustahakuiseen erikoistavaraan on vaikeaa. Selvästi tilaa vaativaan kauppaan kuuluvia toimialoja ovat kodinkone-, rauta ja huonekalukaupat sekä myös tietokone- ja tietoliikennekaupat. Näihin kohdistuva kulutusluku on reilut euroa vuodessa. Tämän lisäksi tilaa vaativan kaupan toimialoihin kuuluvia tuotteita myydään mm. tavarataloissa (ml. hypermarketit ja halpatavaratalot) sekä muissakin vähittäiskaupoissa. Näin tilaa vaativan kaupan kulutusluku nousee edellä mainittua suuremmaksi. Seuraavassa on tarkasteltu Vihdin vähittäiskaupan ostovoimaa. Ostovoima muodostuu kulutuksen kasvun ja väestökehityksen perusteella. Ostovoima on laskettu kertomalla edellä esitetty kulutusluku väestön määrällä. Kasvuarviossa on huomioitu Vihdin kunnan oma väestösuunnite. Erikoistavarakaupassa kasvu on suurempaa kuin päivittäistavarassa Taulukko 4 Vihdin vähittäiskaupan ostovoima 2006, 2015 ja 2025 Ostovoima, milj. v v v Päivittäistavarat ml. Alko Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä

20 20 Vihdissä kulutuksen kasvu yhdessä väestönkasvun kanssa nostaa päivittäistavaroiden ostovoimaa noin 54 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Ostovoima siis kasvaa noin 75 % nykyisestä. Koko vähittäiskaupan ostovoima lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä Ostovoiman virtaukset Vihdissä Ostovoiman virtaus syntyy alueella toteutuneen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotuksena. Vähittäiskaupan myynnin lähteenä voidaan käyttää Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoja. Liikevaihdot on seuraavassa taulukossa muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero (8-22%) ja esitetty toimialoittain. 4 Taulukko 5 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä ja myynti Vihdissä vuonna 2006 Toimiala kpl milj. Pt-kaupat Pt-kauppa tavarataloissa 4 46 Alko ja pt-erikoiskauppa 11 7 Pt-kauppa yhteensä Erikoiskauppa tavarataloissa 4 27 Huonekalukauppa 5 1 Kodinkonekauppa 9 3 Rautakauppa 7 10 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Tavaratalokaupan osuus Vihdin vähittäiskaupan myynnistä oli vuonna 2006 noin 55 prosenttia. Tavaratalokauppa sisältää tässä hypermarketit sekä nk. halpatavaratalot. Päivittäistavarakaupan myynniksi muodostuu yhteensä noin 75 miljoonaa euroa ja erikoistavarakaupan 55 miljoonaa euroa. Vertaamalla näitä lukuja edellä määritettyihin ostovoimalukuihin saadaan ostovoimavirtaukset, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Indeksi tarkoittaa myynnin ja ostovoiman suhdetta (%).Indeksin arvo 100 kuvaisi tilannetta, jossa kunta olisi umpio: kaikki ostovoima jäisi omalle alueelle, eikä ulkopuolelta tulisi ostovoimaa sisään. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Arvo 100 voi sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. 4 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tiedot poikkeavat jonkin verran luvussa 3.2 esitetyn AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin tiedoista. Pt-kaupat sisältävät Tilastokeskuksen luvuissa kioskit (5 kpl), joita ei AC Nielsenin tilastoissa ole mukana. Myös Alko ja suuri osa pt-erikoiskaupoista puuttuu AC Nielsenin tilastoista. Siksi Tilastokeskuksen mukaan päivittäistavarakauppoja Vihdissä oli 31 ja AC Nielsenin mukaan 16. AC Nielsenin tilastosta puuttuvat yksiköt ovat myynniltään kuitenkin pääosin pieniä.

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin? Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot