Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet"

Transkriptio

1 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet

2 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana Seinäjoen markkina-alueen väestö Ostovoima Vähittäiskaupan myynti Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Kaupan verkosto ja hankkeet Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat Uudet liittymät kaupan kannalta Rengonharjun ETL Eskoon ETL Routakallion ETL Matalamäen ETL Takamäen ETL Nurmon ETL Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta...23

3 3 Johdanto Eteläisen Seinäjoen laajentumisalueiden ja itäväylän (VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien) osayleiskaavaluonnoksella mahdollistetaan ohikulkutien rakentaminen ja tutkitaan kaupunkirakenteen laajentumismahdollisuudet. Osayleiskaavaluonnoksesta on useampi vaihtoehto, joissa ohikulkutielle on esitetty eri linjausvaihtoehtoja maankäyttöratkaisuineen. Suunniteltava itäinen ohikulkutie muodostaa kaupallisesti merkittävän väylän. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää ennakoida nykyisten ja tulevien liittymä- ja risteysalueiden vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Tässä selvityksessä arvioidaan yleiskaavatasolla keskeisten risteys- ja liittymäalueiden maankäyttöä. Arvioidaan uuden ohikulkutien kaupallinen merkitys ja esitetään risteysalueiden alustavat käyttötarkoitusvaihtoehdot. Taustana ohikulkutien kaupalliseen arviointiin on väestö- ja ostovoimakehitys sekä nykyinen ja tuleva kaupan palveluverkko Seinäjoen markkina-alueella. Tämä selvitys on tehty Seinäjoen kaupungin toimeksiannosta yhteistyössä Seinäjoen kaavoitusyksikön ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kanssa. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

4 4 Yhteenveto Valtatie 19 parantamista suunnitellaan välille Rengonkylä Nurmo. Nykyinen Seinäjoen keskustan läpi kulkeva tie korvautuu itäiselle ohikulkutiellä, jonka varrelle suunnitellaan kuutta uutta eritasoliittymää. Samalla muodostuu etenkin pidemmällä aikavälillä kiinnostavia kaupan ja muiden yritysten sijaintipaikkoja. Seinäjoki muodostaa yli asukkaan markkina-alueen. Seinäjoen kaupungin asukasluku on vuoden 2009 alusta noin ja väestöennusteet lupaavat selvää kasvua. Yhdessä kulutuksen kasvun kanssa Seinäjoen ja koko markkina-alueen ostovoima on selvässä kasvussa tulevaisuudessa. Varovaisen ennusteen mukaan alueelle tarvitaan reilusti yli neliötä kokonaan uutta kaupan pinta-alaa vuoteen 2025 mennessä. Kaupan hankkeita on myös runsaasti vireillä ja niistä suurimmat sijoittuvat Jouppiin ja Kapernaumiin. Suunnitteilla olevat kaupan hankkeet kattavatkin kaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Siten itäisen ohikulkutien kehittyminen kaupan alueena tapahtunee vasta pidemmällä aikavälillä. Kaupan ostovoiman kasvun kehittyminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevassa asemassa arvioitaessa itäisen ohikulkutien kiinnostavuutta kaupan sijaintipaikkana. Nykyisin Seinäjoen seudun kaupan tarjonta on keskittynyt Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle, jonne lähes kaikki hypermarket- ja tilaa vievä kauppa on keskittynyt. Seinäjoen keskusta on puolestaan keskustahakuisen erikoiskaupan ylivoimainen keskus. Valtaosa kaupan hankkeistakin sijoittuu nykyisten kaupan keskittymiin tai niiden tuntumaan. Itäinen ohikulkutie tarjoaa vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulevaisuudessa etenkin tilaa vievälle kaupalle ja liikennepalveluasemille. Myös päivittäistavarakaupan suuryksikön eli hypermarketin sijoittaminen itäisen ohikulkutien varteen voi olla perusteltua asukasmäärän kasvaessa eteläisissä kaupunginosissa. Keskustahakuisen erikoiskaupan ja kauppakeskuksien sijaintipaikkana Seinäjoen keskusta ja Jouppi ovat itäistä ohikulkutietä suositeltavampia, sillä ne sijaitsevat väestöön nähden keskeisemmällä paikalla.

5 5 Kaupan kannalta itäisen ohikulkutien kiinnostavimmat sijaintialueet ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon liittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät sijainti kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa ja suuret liikennemäärät isojen teiden risteyksessä. Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri tässä liittymässä. Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumiin todennäköisesti sijoittuvien kaupan yksiköiden kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä soveltuisi etenkin liikennepalveluaseman ja mahdollisesti tilaa vievän erikoiskaupan sijaintialueeksi. Rengonharjun ja Matalamäen liittymät ovat kaupan kannalta vähemmän kiinnostavia sijaintikohteita, sillä parempia liittymäalueita on runsaasti tarjolla. Sen sijaan nämä alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi logistiikan ja teollisuuden sijaintialueiksi. Itäisen ohikulkutien myötä Seinäjoelle syntyy runsaasti uusia kaupan ja muun yritystoiminnan mahdollisia sijaintipaikkoja, joista suurin osa etenkin kaupan osalta toteutuu kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.

6 6 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana 1.1. Seinäjoen markkina-alueen väestö TNS Gallup Oy on määrittänyt Seinäjoen markkina-alueen. Päämarkkina-alue on laaja ja sillä on asukkaita noin Seinäjoen päämarkkina-alue sisältää myös Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet, jotka ovat alisteisia Seinäjoen päämarkkina-alueelle 1. Seinäjoen markkina-alue on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan markkina-alueella on vain noin asukasta. Seuraavaan karttaa Seinäjoen päämarkkina-alue on rajattu mustalla viivalla kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä Kuva 1 PORI TAMPERE Seinäjoen kaupallinen markkina-alue (lähde: TNS Gallup Oy) 1 Punaisella merkityllä Seinäjoen paikallismarkkina-alueella on asukkaita noin

7 7 Seinäjoen kanssa kilpailevia kaupallisia keskuksia ovat pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren muodostama tarjontakokonaisuus. Etelässä Seinäjoen markkina-aluetta rajaavat Tampereen ja Porin keskittymät. Lännessä kilpakumppanini on Vaasa, jonka markkina-alue puristuu melko kapeaksi Seinäjoen tarjonnan vaikutuksesta. Jyväskylä rajoittaa Seinäjoen markkinaalueen laajentumista itään päin. Vuoteen 2025 mennessä Seinäjoen markkina-alueen väkimäärän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Markkina-alueen ytimen eli Seinäjoen (ml. Nurmo ja Ylistaro) väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan selvästi, mutta etenkin markkina-alueen reunoilla väkimäärä vähenee selvästi. Seuraavassa taulukossa on osoitettu Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestömäärät vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen ennusteet vuoteen 2030 asti. Seinäjoen markkina-alueen väestöennuste v Muu markkina-alue Muu seutu Seinäjoki v v v v v v.2030 Kuva 2 Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestöennusteet Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen Seinäjoen kaupunkiseudulla ruuduittain vuonna 2005.

8 8 Kuva 3 Väestön sijoittuminen 250 m * 250 mm ruutuihin Seinäjoen kaupunkiseudulla (Tilastokeskus, väestötieto ) Itäinen ohikulkutie jää melko kauas nykyisistä väestökeskittymistä etenkin Seinäjoen eteläosissa Ostovoima Ostovoimaa on arvioitu henkilökohtaisen kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kertoo, kuinka paljon yksi henkilö keskimäärin kuluttaa vuodessa vähittäiskauppaan. Alueen ostovoima saadaan laskettua, kun kulutusluku kerrotaan väestön määrällä. Kulutusluvuissa lähteenä on käytetty päivittäistavarakaupan osalta Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun Väli-Suomen lukuja vuodelta Erikoiskaupan osalta lähteenä on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa selvityksen Etelä-Pohjanmaan lukuja. Erikoiskaupan kulutusluku ei sisällä apteekkikauppaa. Kulutusluvut on päivitetty vuoden 2005 tilanteeseen. Oheisessa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuonna 2005, 2015 ja Kulutusluvun on ennustettu kasvavan yleisen ostovoiman kasvun myötä seuraavasti: Päivittäistavara: 1 % vuodessa (0,5 % vuoden 2015 jälkeen) Erikoistavara: 2,5 % vuodessa (1,7 % vuoden 2015 jälkeen)

9 9 Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Seinäjoen seudulla vuosina 2005, 2015 ja 2025 Toimiala v v v Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Ostovoiman kasvua laskettaessa on huomioitu väestömäärän muutokset (Tilastokeskuksen ennuste) ja kulutuksen kasvu (kulutusluvut). Erikoiskauppa kasvaa selvästi päivittäistavarakauppaa nopeammin. Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoima Seinäjoen seudulla on 204 miljoonaa euroa ja erikoistavaran 197 miljoonaa euroa 2. Koko Seinäjoen markkina-alueen vähittäiskaupan ostovoima on noin 850 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on päivittäistavaraa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima Seinäjoen seudulla ja koko markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala Seinäjoen seutu Muu markkinaalue Markkinaalue yht. Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Alueen omien asukkaiden lisäksi ostovoimaa Seinäjoen markkina-alueen myymälöihin tuovat matkailijat, mökkiläiset ja muut ohikulkijat. Etenkin hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kaupan yksiköt hyötyvät ohikulkijoista. Tuurin kyläkaupan asiakkaat tulevat ostoksille keskimäärin jopa 200 kilometrin päästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla (ylempi taulukko) ja Seinäjoen markkina-alueella (alempi taulukko) vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 3 Ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla ja markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Seinäjoen seutu kattaa tässä Seinäjoen seutukunnan (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro) sekä Eteläiset seinänaapurit (Jalasjärvi, Kurikka)

10 10 Päivittäistavarakaupan kasvu on ennusteen mukaan Seinäjoen seudulla 57 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 69 miljoonaa euroa. Erikoistavaroiden kasvu on puolestaan Seinäjoen seudulla yli 130 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella noin 210 miljoonaa euroa Vähittäiskaupan myynti Oheisessa taulukossa on laskettu Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin vuodelta Toimipaikkarekisterissä ilmoitettu liikevaihto on muunnettu myynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero 8-22 % toimialasta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti Seinäjoen seudulla vuonna 2005 Toimiala Milj. Pt-kaupat + kioskit 142 Pt-kauppa tavarataloissa 91 Pt-erikoiskaupat + Alko 14 Päivittäistavarakauppa 247 Erikoiskauppa pt-kaupoissa 73 Tilaa vievä kauppa 86 Muu erikoistavarakauppa 106 Erikoiskauppa yhteensä 265 YHTEENSÄ 512 Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti on keskittynyt pääosin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tavaratalojen myynti on yhteensä noin 164 miljoonaa euroa eli kolmannes koko seudun myynnistä. Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli seudulla 512 miljoonaa euroa, josta suurin osa erikoiskauppaa Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Ostovoiman virtaus lasketaan alueen ostovoiman ja alueella tapahtuvan myynnin erotuksena. Ostovoimaa virtaa ulos silloin, kun myynti on alueen ostovoimaa pienempää. Ostovoiman virtaus on tunnusluku, joka kuvaa vähittäiskaupan tarjontaa suhteessa alueen väestöön. Se ei kerro, mihin ulos virtaava ostovoima suuntautuu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna Indeksi kuvaa virtauksen suhteellista osuutta. Indeksin ollessa 100 koko alueen ostovoima jäisi omalle alueelle. Seinäjoen seudulla ostovoima sisäänvirtaus on melko voimakasta etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Sen sijaan tilaa vievässä kaupassa sisäänvirtaus oli heikompaa. Tilaa vievä kauppa pitää sisällään seuraavat toimialat: Huonekalujen, valaisimien ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa Kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa

11 11 Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskauppa Taulukko 5 Ostovoiman virtaukset Seinäjoen seudulla v Seinäjoen seutu Myynti Ostovoima Virtaus Toimiala milj. milj. milj. indeksi Päivittäistavarat Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoiman sisäänvirtaus oli seudulla 43 miljoonaa euroa, mikä on 21 % yli alueen oman ostovoima. Erikoiskaupassa Seinäjoen seudullinen asema tulee vieläkin paremmin esiin: seudulla myytiin 69 miljoonaa euroa enemmän kuin seudun asukkaiden oma ostovoima oli. Seuraavassa on johdettu laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle. Laskelma perustuu seuraaviin olettamuksiin: väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kulutus kasvaa maltillisesti ed. lukujen mukaan Seinäjoen seudun kaupallinen asema säilyy suhteellisesti ennallaan eli ostovoimavirtausindeksi säilyy nykyisellään (nykyinen asema: pt-kauppa 121 ja etkauppa 135) Seinäjoen seudun kaupallinen asema paranee hieman suhteellisesti eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa (vahvistuva asema: pt-kauppa 130 ja et-kauppa 160) Pt-tehokkuus euroa/my-m2 Et-tehokkuus euroa/my-m2 Myynti-m2 * 1,3 = kem2

12 12 Taulukko 6 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle Myyntiala Kerros-ala Toimiala v v v v v v Nykyinen Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Vahvistuva Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Laskelman mukaan päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2025 mennessä on kerrosneliötä. Erikoiskaupan uutta pinta-alaa puolestaan tarvittaisiin lähes neliötä. Ostovoiman kasvun edellyttämän pinta-alan lisäksi kaupan lisärakentamista edellyttävät: poistuva pinta-ala siirtyvä pinta-ala kauppakeskusten ravintola- ja palvelutarjonta autokaupat, joita ei ole tässä huomioitu Kulutuksen kasvun kehitys tulevaisuudessa on merkittävin tekijä, joka voi muuttaa kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä syystä edellistä laskelmaa voidaan pitää vain suuntaaantavana. Joka tapauksessa ostovoiman kasvun edellyttämä pinta-alan lisätarve on Seinäjoen seudulla huomattavaa Kaupan verkosto ja hankkeet Seuraavassa kartassa on esitetty keskustahakuisen erikoistavarakaupan sekä hypermarkettien ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella. Valtaosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta sijoittuu Seinäjoen keskustaan, joka rajautuu Anttila-tavaratalon, Tavaratalo Lehtisen sekä Torikeskus-kauppakeskuksen väliselle alueelle. Keskustan ulkopuoliset tavaratalot ovat Joupin Citymarket-hypermarket ja Sopuraha-halpatavaratalo sekä Hyllykallion Prisma- ja Minimani-hypermarketit.

13 13 Kuva 4 Keskustahakuisen erikoiskaupan ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita on Seinäjoen seudulla kaupunkiseudulla tällä hetkellä 3 (Citymarket, Prisma, Minimani). Lisäksi suurempia supermarketteja on keskustassa sekä eteläisissä kaupunginosissa. Lisäksi pienempiä päivittäistavarakauppoja on sijoittunut melko tasaisesti asuinalueilla. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa on Seinäjoen seudulla keskittynyt valtaosin Seinäjoen keskustaan. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat tavaratalot (Anttila ja Lehtinen) sekä kauppakeskukset (Torikeskus, Epstori). Lisäksi keskustasta löytyy suuri joukko erikoiskauppoja eri toimialoilta. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustalle tyypillisiä toimialoja. Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta on melko vaatimatonta. Yleensä tarjonta on sitä monipuolisempi mitä enemmän asukkaita kunnassa on ja mitä kauempana se on Seinäjoesta. Tuurin kyläkaupan tarjonnasta suuri osa on nimenomaan keskustahakuista erikoiskauppaa. Tilaa vievän kaupan tarjonta on myös keskittynyt pääosin Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty tilaa vievän kaupan sijaintialueet.

14 14 Hyllykallio Rengastie Jouppi Kapernaumi Kuva 5 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Seinäjoella Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on Rengastiellä, johon on sijoittunut valtaosa seudun huonekalukaupasta. Alueella toimii myös mm. kodinkoneliike Gigantti. Joupin alueen tilaa vievän kaupan tarjonnasta vastaa K-rauta, Laattapiste sekä autokaupat. Hyllykalliosta puolestaan löytyvät mm. Masku-huonekalukauppa sekä keittiökalusteliikkeitä. Kapernaumissa tilaa vievän kaupan yksiköitä ovat mm. Markantalokodinkoneliike sekä Starkki. Seinäjoen seudulla on vireillä joukko kaupan hankkeita. Joupin alueella on hyvät mahdollisuudet kehittyä mittavaksi kaupan keskittymäksi. Alueelle olisi mahdollista toteuttaa jopa yli neliötä kaupan pinta-alaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin uuden liittymän toteuttamista kantatie 67:ltä. Kapernaumin-Pohjan alueelle on myös suunniteltu mittava määrä uutta kaupan toimitilaa. Suuruusluokaltaan Kapernaumin hankkeet ovat noin neliötä, ja ne sisältäisivät sekä päivittäistavarakauppaa että erikoistavarakauppaa. Jouppi Keskusta Kapernaumi- Pohja Myös Seinäjoen keskustassa on vireillä useita liiketilaa lisääviä hankkeita. EPS-torin kortteliin on jo rakenteilla uutta liiketilaa erikoiskaupalle. Tämän lisäksi

15 15 mm. vanhalle torille(ns. Maakunta-aukio) ja keskustorin alueelle (Vekseliaukio) on suunnitteilla uutta liiketilaa. Keskustakortteleissa on muitakin hankepotentiaaleja. Näin keskustan asema etenkin erikoiskaupan keskuksena on vahvistumassa. Suurin osa seudun kaupan hankkeista on toteutumassa nimenomaan Seinäjoelle, mutta myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan hankkeita vireillä. Näistä merkittävin on Lapuan Novapark, johon on ensivaiheessa tavoitteena ottaa käyttöön noin kolmasosa alueesta ja toteuttaa sille noin m2 kaupan pinta-alaa. Alueelle mahtuisi jopa m2. Myös Tuurin kyläkaupan alueella on uusia kaupan hankkeita vireillä ja alueelle on tavoitteena kyläkaupan laajennuksen lisäksi toteuttaa muita etenkin tilaa vievän kaupan hankkeita.

16 16 2. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena 2.1. Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat Itäinen ohikulkutie tuo kuusi uutta eritasoliittymää, joiden läheiset alueet ovat kaupan ja yritystoiminnan kannalta potentiaalia sijaintipaikkoja. Ohikulkutie linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joiden erot näkyvät seuraavassa kartassa. Kuva 6 Itäisen ohikulkutien vaihtoehdot Kaupan ja yritystoiminnan sijoittumisen kannalta vaihtoehtojen väliset erot ovat pieniä. Suurimmat erot ovat Rengonharjun ja Routakallion liittymissä. Rengonharjun VEB2 on lähempänä lentokenttää ja irrallaan asutuksesta verrattuna VEB1 ja VEA vaihtoehtoihin. Routakalliossa VE1 on taas selvästi VE2:sta lähempänä kaavassa olevia työpaikka-alueita. Seuraavissa kartoissa on esitetty linjausvaihtoehtojen osayleiskaavaluonnokset sekä maankäyttösuunnitelmat.

17 17 IB 2A Kuva 7 Itäväylän ja eteläisen Seinäjoen yleiskaavaluonnokset

18 18 Kuva 8 Linjausvaihtoehtojen maankäyttöennusteet (Ramboll)

19 19 Vaihtoehtojen välisissä liikennemääräennusteissa ei ole olennaisia eroja. Seuraavassa kartassa on esitetty liikennemääräennusteet vaihtoehdoille VE1B ja VE2A. Koko ohikulkutien liikennemäärät vaihtelevat välillä välillä. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Eskoon ja Takamäen liittymien välissä. Kuva 9 Liikennemääräennusteet Seinäjoella 2.2. Uudet liittymät kaupan kannalta Seuraavassa kutakin uutta liittymää on arvioitu yritystoiminnan ja erityisesti vähittäiskaupan sijaintialueina. Erityistä huomiota kiinnitetään tulevaan osayleiskaavan mukaiseen yhdyskuntarakenteeseen, liikennemääriin sekä nykyiseen kaupan palveluverkkoon ja suunniteltuihin kaupan hankkeisiin.

20 Rengonharjun ETL Rengonharjun liittymän etuna on sijainti lähellä lentokenttää. Se on myös ensimmäinen liittymä Seinäjokea etelästä lähestyttäessä eli toimii kaupungin porttina. Toisaalta Rengonharjun liittymä jää melko kauas väestön tulevasta painopisteestä. Näin kaupallisten toimintojen sijoittumisen kannalta se ei ole paras mahdollinen ohikulkutien liittymistä. Liittymän lähellä on jo nykyisin toimiva Teboil-liikennepalveluasema, joten ko. toimintojen sijoittaminen liittymään ei ole tarpeellista. IB Rengonharjun eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuva yritystoiminta voisi olla etenkin kuljetukseen, logistiikkaan ja varastointiin liittyviä toimintoja. Liikenteellinen sijainti ja lentokentän läheisyys tukevat tätä. Toisaalta Rengonharjun liittymä voi toimia tulevaisuudessa Eskoon liittymän laajennusalueena palvelu-, teollisuuden ja työpaikkatoimintojen sijoittumisessa. 2A Eskoon ETL Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Uusista liittymistä Eskoo soveltuukin parhaiten jopa päivittäistavarakaupan suurmyymälän sijaintipaikaksi. Liittymän tuntumaan sijoitettava kaupan keskus toimisi uusien asuinalueiden lähikauppana sekä mahdollisesti koko Seinäjoen eteläisten osien lähimpänä ja helpoimmin saavutettavana hypermarkettina. Myös tilaa vievän kaupan kannalta Eskoon liittymä on yksi parhaista ohikulkutien liittymistä: Helppo saavutettavuus eri puolilta Seinäjokea ja koko Seinäjoen markkina-alueelta yhdistettynä läheisiin kasvaviin asuinalueisiin. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Alueesta

21 21 voisi muodostua myös Seinäjoen kaupallinen portti etelästä lähestyttäessä Routakallion ETL Routakallion liittymän paikka riippuu ohikulkutien linjausvaihtoehdoista. Linjausvaihtoehto 1 kulkee lähempänä kaavan mukaisia asuin- ja työpaikkaalueita, ja olisi siten yritystoimintojen sijoittumisen kannalta parempi vaihtoehto. Linjausvaihtoehto 2 on puolestaan selvästi erillään taajamatoiminnoista. Ve2A mukaisessa ratkaisussa liittymän eteläpuolinen alue kuitenkin varataan palvelulle, teollisuudelle tai työpaikka-alueelle, vaikka se kaavaluonnosvaiheessa onkin maatalousaluetta. Maankäyttösuunnitelmassa alue on varattu teollisuudelle tai palveluille. Seinäjoen kaupunki pyrkii kehittämään Routakallion aluetta maanoton poistuttua (~2015) monipuolisena virkistysalueena, jonne tulisi sijoittumaan myös matkailuun tms. liittyvää toimintaa. IB Routakallion liittymän ympäröivien alueiden kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana toteutuu todennäköisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Ohikulkutien muut liittymäalueet sekä nykyiset yritysalueet täyttävät yritystoiminnan tilantarpeet pitkäksi aikaa. Kaupan kannalta Routakallion liittymä ei ole edes pidemmällä aikavälillä suositeltava sijaintipaikka. 2A Matalamäen ETL Matalamäen liittymä sijaitsee Kapernaumin teollisuusalueen tuntumassa ja liittymän tuntumaan on mahdollista laajentaa teollisuusaluetta. Liittymä parantaisi alueen saavutettavuutta ja Haapamäen radalta olisi alueelle mahdollista tehdä pistoraiteita. Näin liittymän alueen läheisyyteen olisi mahdollista sijoittaa etenkin logistiikkatoimintoja. Liikenneyhteydet valtateiden 18 ja 19 kautta eri puolille seutua ovat toimivat ja aivan Matalamäen liittymän tuntumassa. IB

22 Takamäen ETL Takamäen liittymä on Eskoon liittymän lisäksi kiinnostavimpia sijaintikohteita kaupan kannalta. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri Takamäen liittymässä. Takamäen liittymän sopisi sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan jopa kaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen läheisyyteen Kaupernaumiin noin 3 kilometrin päähän on kuitenkin suunnitteilla mittava kaupan keskittymä: hypermarketteja ja erikoiskaupan yksiköitä. Näin Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua paremmin tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumin hankkeen kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Yhdessä Matalamäen liittymän kanssa Takamäen liittymä parantaa Kapernaumin teollisuusalueen laajennuksen saavutettavuutta. Täten myös logistiikan ja teollisuustoimintojen sijoittaminen näiden liittymien tuntumaan on mahdollista. 2A Nurmon ETL Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä onkin ohikulkutien ainoa liittymä, joka sijoittuu tälle vahvalla kaupan akselille. Liikennemäärät liittymän kohdalla ovat mittavat, joten kaupankin kannalta alue on kiinnostava. Liikennepalveluaseman kannalta sijainti aivan liittymän tuntumassa olisi ihanteellinen. Paikassa yhdistyisi suuri ohikulkuliikenne sekä sijainti aivan Nurmon keskustan vieressä. Näin liikennepalveluaseman yhteydessä toimiva pieni päivittäistavarakauppa toimisi myös lähikaupan tavoin nurmolaisille. Myös tilaa vaativan erikoiskaupan alueena Nurmon liittymä olisi mahdollinen. Tällöin se kuitenkin kilpailisi etenkin Hyllykallion nykyisen kaupan alueen ja Lapuan kaupan hankkeiden kanssa. Nurmon liittymää voitaisiinkin ajatella Hyllykallion kaupan alueen laajennusalueena tulevaisuudessa. Sujuvien liikenneyhteyksien järjestäminen eritasoliittymän läheisyyteen on kuitenkin haasteellista.

23 Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta Itäinen ohikulkutie tarjoaa runsaasti uusia mahdollisia kaupan sijaintipaikkoja. Etenkin pidemmällä aikavälillä liittymäalueet kiinnostavat vähittäiskaupan toimijoita ja ketjumyymälöitä. Ensi vaiheessa itäinen ohikulkutie kiinnostanee lähinnä liikennepalveluasemia sekä raskaampaa tilaa vievää kauppaa (maatalous, rauta, lvi, tekninen tukkukauppa). Asukasmäärän ja ostovoiman kasvun myötä asutusrakenteen kuroutuessa kohti ohikulkutietä liittymäalueet kiinnostavat myös päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan toimijoita. Kaupan kannalta kiinnostavimpia ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon eritasoliittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät seuraavat tekijät: kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa isojen teiden risteyksiä liikennemäärät suurimmillaan Nykyisin Seinäjoen lähes kaikki keskustan ulkopuolinen kauppa sijoittuu Kauhajoki- Kauhava nauhan varrella, josta löytyy myös keskeisin vähittäiskaupan asiakaspotentiaali. Ohikulkutien liittymistä vain Nurmon liittymä ottaa kiinni tähän nauhaan. Sen sijaan kaupan kannalta muut kiinnostavimmat liittymät (Eskoo, Takamäki) jäävät tästä kaupan kehitysvyöhykkeestä syrjään. Seinäjoella on vireillä suuri joukko kaupan hankkeita. Näistä suurimpia ovat Joupin ja Kapernaumin hankkeet, jotka yhdessä muiden pienempien kohteiden kanssa täyttävät vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Itäisen ohikulkutien liittymien ottaminen kaupalliseen käyttöön riippuu kaupan ostovoiman kasvusta seuraavina vuosina. Tässä keskeistä on kulutuskysynnän ja väestömäärän kehittyminen Seinäjoella ja koko Seinäjoen markkina-alueella. Hypermarketin kannalta paras sijaintipaikka itäisen ohikulkutien varrella olisi Eskoon liittymä. Sijaintipaikassa yhdistyy hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja vahva lähiväestö väestöennusteiden toteutuessa. Lisäksi Eskoon liittymä sijaitsee kaukana nykyisistä ja suunnitteilla olevista hypermarketeista ja kaupan alueista, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Tämä parantaisi Seinäjoen eteläosien nykyisten ja etenkin tulevien asukkaiden kaupan palveluiden saavutettavuutta. Eskoon liittymän lähelle kaavassa osoitetut asuinalueet toteutuvat todennäköisesti vasta vuosina Mahdollinen hypermarket voisi toteutua samoihin aikoihin asukasmäärän kasvaessa lähialueella. Positiivisen talouskehityksen jatkuessa hypermarketin toteutus voisi tulla ajankohtaiseksi jo hieman tätä ennen. Kaupan palveluiden toteutuminen etupainotteisesti lisäisi eteläisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja saattaisi nopeuttaa niiden toteutumista. Tilaa vievän kaupan kannalta itäisen ohikulkutien liittymät tarjoavat myös uutta sijaintipotentiaalia. Tosin nykyiset kaupan ja teollisuuden alueet tarjoavat tilaa vievälle kaupalle paljon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja etenkin Joupissa ja Kapernaumissa. Itäisen ohikulkutien liittymät voivat tarjota nykyisille kaupan alueille vaihtoehtoisen sijaintipaikan

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys 28.11.2008 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Suunnittelun vaiheet Vuonna 2005 alkoi eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, jossa on

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA JA MITOITUSTARPEET 2030 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 B:70 ISBN

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN

VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN 1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Rovaniemi BRP. Kaupan suuryksikön kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset

Rovaniemi BRP. Kaupan suuryksikön kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset 4.6.2008 Rovaniemi BRP Kaupan suuryksikön kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset Raporttiluonnos 4.6.2008 2 Sisältö Sisältö... 2 Yhteenveto... 3 1.Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely... 5 1.1.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 7 2 TIIVISTELMÄ...10 3 LÄHTÖKOHDAT... 13 3.1 Työn tavoitteet... 13 3.2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot