Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet"

Transkriptio

1 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet

2 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana Seinäjoen markkina-alueen väestö Ostovoima Vähittäiskaupan myynti Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Kaupan verkosto ja hankkeet Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat Uudet liittymät kaupan kannalta Rengonharjun ETL Eskoon ETL Routakallion ETL Matalamäen ETL Takamäen ETL Nurmon ETL Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta...23

3 3 Johdanto Eteläisen Seinäjoen laajentumisalueiden ja itäväylän (VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien) osayleiskaavaluonnoksella mahdollistetaan ohikulkutien rakentaminen ja tutkitaan kaupunkirakenteen laajentumismahdollisuudet. Osayleiskaavaluonnoksesta on useampi vaihtoehto, joissa ohikulkutielle on esitetty eri linjausvaihtoehtoja maankäyttöratkaisuineen. Suunniteltava itäinen ohikulkutie muodostaa kaupallisesti merkittävän väylän. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää ennakoida nykyisten ja tulevien liittymä- ja risteysalueiden vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Tässä selvityksessä arvioidaan yleiskaavatasolla keskeisten risteys- ja liittymäalueiden maankäyttöä. Arvioidaan uuden ohikulkutien kaupallinen merkitys ja esitetään risteysalueiden alustavat käyttötarkoitusvaihtoehdot. Taustana ohikulkutien kaupalliseen arviointiin on väestö- ja ostovoimakehitys sekä nykyinen ja tuleva kaupan palveluverkko Seinäjoen markkina-alueella. Tämä selvitys on tehty Seinäjoen kaupungin toimeksiannosta yhteistyössä Seinäjoen kaavoitusyksikön ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kanssa. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

4 4 Yhteenveto Valtatie 19 parantamista suunnitellaan välille Rengonkylä Nurmo. Nykyinen Seinäjoen keskustan läpi kulkeva tie korvautuu itäiselle ohikulkutiellä, jonka varrelle suunnitellaan kuutta uutta eritasoliittymää. Samalla muodostuu etenkin pidemmällä aikavälillä kiinnostavia kaupan ja muiden yritysten sijaintipaikkoja. Seinäjoki muodostaa yli asukkaan markkina-alueen. Seinäjoen kaupungin asukasluku on vuoden 2009 alusta noin ja väestöennusteet lupaavat selvää kasvua. Yhdessä kulutuksen kasvun kanssa Seinäjoen ja koko markkina-alueen ostovoima on selvässä kasvussa tulevaisuudessa. Varovaisen ennusteen mukaan alueelle tarvitaan reilusti yli neliötä kokonaan uutta kaupan pinta-alaa vuoteen 2025 mennessä. Kaupan hankkeita on myös runsaasti vireillä ja niistä suurimmat sijoittuvat Jouppiin ja Kapernaumiin. Suunnitteilla olevat kaupan hankkeet kattavatkin kaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Siten itäisen ohikulkutien kehittyminen kaupan alueena tapahtunee vasta pidemmällä aikavälillä. Kaupan ostovoiman kasvun kehittyminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevassa asemassa arvioitaessa itäisen ohikulkutien kiinnostavuutta kaupan sijaintipaikkana. Nykyisin Seinäjoen seudun kaupan tarjonta on keskittynyt Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle, jonne lähes kaikki hypermarket- ja tilaa vievä kauppa on keskittynyt. Seinäjoen keskusta on puolestaan keskustahakuisen erikoiskaupan ylivoimainen keskus. Valtaosa kaupan hankkeistakin sijoittuu nykyisten kaupan keskittymiin tai niiden tuntumaan. Itäinen ohikulkutie tarjoaa vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulevaisuudessa etenkin tilaa vievälle kaupalle ja liikennepalveluasemille. Myös päivittäistavarakaupan suuryksikön eli hypermarketin sijoittaminen itäisen ohikulkutien varteen voi olla perusteltua asukasmäärän kasvaessa eteläisissä kaupunginosissa. Keskustahakuisen erikoiskaupan ja kauppakeskuksien sijaintipaikkana Seinäjoen keskusta ja Jouppi ovat itäistä ohikulkutietä suositeltavampia, sillä ne sijaitsevat väestöön nähden keskeisemmällä paikalla.

5 5 Kaupan kannalta itäisen ohikulkutien kiinnostavimmat sijaintialueet ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon liittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät sijainti kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa ja suuret liikennemäärät isojen teiden risteyksessä. Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri tässä liittymässä. Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumiin todennäköisesti sijoittuvien kaupan yksiköiden kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä soveltuisi etenkin liikennepalveluaseman ja mahdollisesti tilaa vievän erikoiskaupan sijaintialueeksi. Rengonharjun ja Matalamäen liittymät ovat kaupan kannalta vähemmän kiinnostavia sijaintikohteita, sillä parempia liittymäalueita on runsaasti tarjolla. Sen sijaan nämä alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi logistiikan ja teollisuuden sijaintialueiksi. Itäisen ohikulkutien myötä Seinäjoelle syntyy runsaasti uusia kaupan ja muun yritystoiminnan mahdollisia sijaintipaikkoja, joista suurin osa etenkin kaupan osalta toteutuu kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.

6 6 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana 1.1. Seinäjoen markkina-alueen väestö TNS Gallup Oy on määrittänyt Seinäjoen markkina-alueen. Päämarkkina-alue on laaja ja sillä on asukkaita noin Seinäjoen päämarkkina-alue sisältää myös Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet, jotka ovat alisteisia Seinäjoen päämarkkina-alueelle 1. Seinäjoen markkina-alue on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan markkina-alueella on vain noin asukasta. Seuraavaan karttaa Seinäjoen päämarkkina-alue on rajattu mustalla viivalla kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä Kuva 1 PORI TAMPERE Seinäjoen kaupallinen markkina-alue (lähde: TNS Gallup Oy) 1 Punaisella merkityllä Seinäjoen paikallismarkkina-alueella on asukkaita noin

7 7 Seinäjoen kanssa kilpailevia kaupallisia keskuksia ovat pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren muodostama tarjontakokonaisuus. Etelässä Seinäjoen markkina-aluetta rajaavat Tampereen ja Porin keskittymät. Lännessä kilpakumppanini on Vaasa, jonka markkina-alue puristuu melko kapeaksi Seinäjoen tarjonnan vaikutuksesta. Jyväskylä rajoittaa Seinäjoen markkinaalueen laajentumista itään päin. Vuoteen 2025 mennessä Seinäjoen markkina-alueen väkimäärän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Markkina-alueen ytimen eli Seinäjoen (ml. Nurmo ja Ylistaro) väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan selvästi, mutta etenkin markkina-alueen reunoilla väkimäärä vähenee selvästi. Seuraavassa taulukossa on osoitettu Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestömäärät vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen ennusteet vuoteen 2030 asti. Seinäjoen markkina-alueen väestöennuste v Muu markkina-alue Muu seutu Seinäjoki v v v v v v.2030 Kuva 2 Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestöennusteet Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen Seinäjoen kaupunkiseudulla ruuduittain vuonna 2005.

8 8 Kuva 3 Väestön sijoittuminen 250 m * 250 mm ruutuihin Seinäjoen kaupunkiseudulla (Tilastokeskus, väestötieto ) Itäinen ohikulkutie jää melko kauas nykyisistä väestökeskittymistä etenkin Seinäjoen eteläosissa Ostovoima Ostovoimaa on arvioitu henkilökohtaisen kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kertoo, kuinka paljon yksi henkilö keskimäärin kuluttaa vuodessa vähittäiskauppaan. Alueen ostovoima saadaan laskettua, kun kulutusluku kerrotaan väestön määrällä. Kulutusluvuissa lähteenä on käytetty päivittäistavarakaupan osalta Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun Väli-Suomen lukuja vuodelta Erikoiskaupan osalta lähteenä on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa selvityksen Etelä-Pohjanmaan lukuja. Erikoiskaupan kulutusluku ei sisällä apteekkikauppaa. Kulutusluvut on päivitetty vuoden 2005 tilanteeseen. Oheisessa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuonna 2005, 2015 ja Kulutusluvun on ennustettu kasvavan yleisen ostovoiman kasvun myötä seuraavasti: Päivittäistavara: 1 % vuodessa (0,5 % vuoden 2015 jälkeen) Erikoistavara: 2,5 % vuodessa (1,7 % vuoden 2015 jälkeen)

9 9 Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Seinäjoen seudulla vuosina 2005, 2015 ja 2025 Toimiala v v v Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Ostovoiman kasvua laskettaessa on huomioitu väestömäärän muutokset (Tilastokeskuksen ennuste) ja kulutuksen kasvu (kulutusluvut). Erikoiskauppa kasvaa selvästi päivittäistavarakauppaa nopeammin. Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoima Seinäjoen seudulla on 204 miljoonaa euroa ja erikoistavaran 197 miljoonaa euroa 2. Koko Seinäjoen markkina-alueen vähittäiskaupan ostovoima on noin 850 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on päivittäistavaraa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima Seinäjoen seudulla ja koko markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala Seinäjoen seutu Muu markkinaalue Markkinaalue yht. Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Alueen omien asukkaiden lisäksi ostovoimaa Seinäjoen markkina-alueen myymälöihin tuovat matkailijat, mökkiläiset ja muut ohikulkijat. Etenkin hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kaupan yksiköt hyötyvät ohikulkijoista. Tuurin kyläkaupan asiakkaat tulevat ostoksille keskimäärin jopa 200 kilometrin päästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla (ylempi taulukko) ja Seinäjoen markkina-alueella (alempi taulukko) vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 3 Ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla ja markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Seinäjoen seutu kattaa tässä Seinäjoen seutukunnan (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro) sekä Eteläiset seinänaapurit (Jalasjärvi, Kurikka)

10 10 Päivittäistavarakaupan kasvu on ennusteen mukaan Seinäjoen seudulla 57 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 69 miljoonaa euroa. Erikoistavaroiden kasvu on puolestaan Seinäjoen seudulla yli 130 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella noin 210 miljoonaa euroa Vähittäiskaupan myynti Oheisessa taulukossa on laskettu Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin vuodelta Toimipaikkarekisterissä ilmoitettu liikevaihto on muunnettu myynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero 8-22 % toimialasta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti Seinäjoen seudulla vuonna 2005 Toimiala Milj. Pt-kaupat + kioskit 142 Pt-kauppa tavarataloissa 91 Pt-erikoiskaupat + Alko 14 Päivittäistavarakauppa 247 Erikoiskauppa pt-kaupoissa 73 Tilaa vievä kauppa 86 Muu erikoistavarakauppa 106 Erikoiskauppa yhteensä 265 YHTEENSÄ 512 Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti on keskittynyt pääosin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tavaratalojen myynti on yhteensä noin 164 miljoonaa euroa eli kolmannes koko seudun myynnistä. Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli seudulla 512 miljoonaa euroa, josta suurin osa erikoiskauppaa Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Ostovoiman virtaus lasketaan alueen ostovoiman ja alueella tapahtuvan myynnin erotuksena. Ostovoimaa virtaa ulos silloin, kun myynti on alueen ostovoimaa pienempää. Ostovoiman virtaus on tunnusluku, joka kuvaa vähittäiskaupan tarjontaa suhteessa alueen väestöön. Se ei kerro, mihin ulos virtaava ostovoima suuntautuu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna Indeksi kuvaa virtauksen suhteellista osuutta. Indeksin ollessa 100 koko alueen ostovoima jäisi omalle alueelle. Seinäjoen seudulla ostovoima sisäänvirtaus on melko voimakasta etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Sen sijaan tilaa vievässä kaupassa sisäänvirtaus oli heikompaa. Tilaa vievä kauppa pitää sisällään seuraavat toimialat: Huonekalujen, valaisimien ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa Kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa

11 11 Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskauppa Taulukko 5 Ostovoiman virtaukset Seinäjoen seudulla v Seinäjoen seutu Myynti Ostovoima Virtaus Toimiala milj. milj. milj. indeksi Päivittäistavarat Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoiman sisäänvirtaus oli seudulla 43 miljoonaa euroa, mikä on 21 % yli alueen oman ostovoima. Erikoiskaupassa Seinäjoen seudullinen asema tulee vieläkin paremmin esiin: seudulla myytiin 69 miljoonaa euroa enemmän kuin seudun asukkaiden oma ostovoima oli. Seuraavassa on johdettu laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle. Laskelma perustuu seuraaviin olettamuksiin: väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kulutus kasvaa maltillisesti ed. lukujen mukaan Seinäjoen seudun kaupallinen asema säilyy suhteellisesti ennallaan eli ostovoimavirtausindeksi säilyy nykyisellään (nykyinen asema: pt-kauppa 121 ja etkauppa 135) Seinäjoen seudun kaupallinen asema paranee hieman suhteellisesti eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa (vahvistuva asema: pt-kauppa 130 ja et-kauppa 160) Pt-tehokkuus euroa/my-m2 Et-tehokkuus euroa/my-m2 Myynti-m2 * 1,3 = kem2

12 12 Taulukko 6 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle Myyntiala Kerros-ala Toimiala v v v v v v Nykyinen Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Vahvistuva Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Laskelman mukaan päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2025 mennessä on kerrosneliötä. Erikoiskaupan uutta pinta-alaa puolestaan tarvittaisiin lähes neliötä. Ostovoiman kasvun edellyttämän pinta-alan lisäksi kaupan lisärakentamista edellyttävät: poistuva pinta-ala siirtyvä pinta-ala kauppakeskusten ravintola- ja palvelutarjonta autokaupat, joita ei ole tässä huomioitu Kulutuksen kasvun kehitys tulevaisuudessa on merkittävin tekijä, joka voi muuttaa kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä syystä edellistä laskelmaa voidaan pitää vain suuntaaantavana. Joka tapauksessa ostovoiman kasvun edellyttämä pinta-alan lisätarve on Seinäjoen seudulla huomattavaa Kaupan verkosto ja hankkeet Seuraavassa kartassa on esitetty keskustahakuisen erikoistavarakaupan sekä hypermarkettien ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella. Valtaosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta sijoittuu Seinäjoen keskustaan, joka rajautuu Anttila-tavaratalon, Tavaratalo Lehtisen sekä Torikeskus-kauppakeskuksen väliselle alueelle. Keskustan ulkopuoliset tavaratalot ovat Joupin Citymarket-hypermarket ja Sopuraha-halpatavaratalo sekä Hyllykallion Prisma- ja Minimani-hypermarketit.

13 13 Kuva 4 Keskustahakuisen erikoiskaupan ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita on Seinäjoen seudulla kaupunkiseudulla tällä hetkellä 3 (Citymarket, Prisma, Minimani). Lisäksi suurempia supermarketteja on keskustassa sekä eteläisissä kaupunginosissa. Lisäksi pienempiä päivittäistavarakauppoja on sijoittunut melko tasaisesti asuinalueilla. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa on Seinäjoen seudulla keskittynyt valtaosin Seinäjoen keskustaan. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat tavaratalot (Anttila ja Lehtinen) sekä kauppakeskukset (Torikeskus, Epstori). Lisäksi keskustasta löytyy suuri joukko erikoiskauppoja eri toimialoilta. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustalle tyypillisiä toimialoja. Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta on melko vaatimatonta. Yleensä tarjonta on sitä monipuolisempi mitä enemmän asukkaita kunnassa on ja mitä kauempana se on Seinäjoesta. Tuurin kyläkaupan tarjonnasta suuri osa on nimenomaan keskustahakuista erikoiskauppaa. Tilaa vievän kaupan tarjonta on myös keskittynyt pääosin Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty tilaa vievän kaupan sijaintialueet.

14 14 Hyllykallio Rengastie Jouppi Kapernaumi Kuva 5 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Seinäjoella Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on Rengastiellä, johon on sijoittunut valtaosa seudun huonekalukaupasta. Alueella toimii myös mm. kodinkoneliike Gigantti. Joupin alueen tilaa vievän kaupan tarjonnasta vastaa K-rauta, Laattapiste sekä autokaupat. Hyllykalliosta puolestaan löytyvät mm. Masku-huonekalukauppa sekä keittiökalusteliikkeitä. Kapernaumissa tilaa vievän kaupan yksiköitä ovat mm. Markantalokodinkoneliike sekä Starkki. Seinäjoen seudulla on vireillä joukko kaupan hankkeita. Joupin alueella on hyvät mahdollisuudet kehittyä mittavaksi kaupan keskittymäksi. Alueelle olisi mahdollista toteuttaa jopa yli neliötä kaupan pinta-alaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin uuden liittymän toteuttamista kantatie 67:ltä. Kapernaumin-Pohjan alueelle on myös suunniteltu mittava määrä uutta kaupan toimitilaa. Suuruusluokaltaan Kapernaumin hankkeet ovat noin neliötä, ja ne sisältäisivät sekä päivittäistavarakauppaa että erikoistavarakauppaa. Jouppi Keskusta Kapernaumi- Pohja Myös Seinäjoen keskustassa on vireillä useita liiketilaa lisääviä hankkeita. EPS-torin kortteliin on jo rakenteilla uutta liiketilaa erikoiskaupalle. Tämän lisäksi

15 15 mm. vanhalle torille(ns. Maakunta-aukio) ja keskustorin alueelle (Vekseliaukio) on suunnitteilla uutta liiketilaa. Keskustakortteleissa on muitakin hankepotentiaaleja. Näin keskustan asema etenkin erikoiskaupan keskuksena on vahvistumassa. Suurin osa seudun kaupan hankkeista on toteutumassa nimenomaan Seinäjoelle, mutta myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan hankkeita vireillä. Näistä merkittävin on Lapuan Novapark, johon on ensivaiheessa tavoitteena ottaa käyttöön noin kolmasosa alueesta ja toteuttaa sille noin m2 kaupan pinta-alaa. Alueelle mahtuisi jopa m2. Myös Tuurin kyläkaupan alueella on uusia kaupan hankkeita vireillä ja alueelle on tavoitteena kyläkaupan laajennuksen lisäksi toteuttaa muita etenkin tilaa vievän kaupan hankkeita.

16 16 2. Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumiskohteena 2.1. Itäinen ohikulkutie - suunnitelmat Itäinen ohikulkutie tuo kuusi uutta eritasoliittymää, joiden läheiset alueet ovat kaupan ja yritystoiminnan kannalta potentiaalia sijaintipaikkoja. Ohikulkutie linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joiden erot näkyvät seuraavassa kartassa. Kuva 6 Itäisen ohikulkutien vaihtoehdot Kaupan ja yritystoiminnan sijoittumisen kannalta vaihtoehtojen väliset erot ovat pieniä. Suurimmat erot ovat Rengonharjun ja Routakallion liittymissä. Rengonharjun VEB2 on lähempänä lentokenttää ja irrallaan asutuksesta verrattuna VEB1 ja VEA vaihtoehtoihin. Routakalliossa VE1 on taas selvästi VE2:sta lähempänä kaavassa olevia työpaikka-alueita. Seuraavissa kartoissa on esitetty linjausvaihtoehtojen osayleiskaavaluonnokset sekä maankäyttösuunnitelmat.

17 17 IB 2A Kuva 7 Itäväylän ja eteläisen Seinäjoen yleiskaavaluonnokset

18 18 Kuva 8 Linjausvaihtoehtojen maankäyttöennusteet (Ramboll)

19 19 Vaihtoehtojen välisissä liikennemääräennusteissa ei ole olennaisia eroja. Seuraavassa kartassa on esitetty liikennemääräennusteet vaihtoehdoille VE1B ja VE2A. Koko ohikulkutien liikennemäärät vaihtelevat välillä välillä. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Eskoon ja Takamäen liittymien välissä. Kuva 9 Liikennemääräennusteet Seinäjoella 2.2. Uudet liittymät kaupan kannalta Seuraavassa kutakin uutta liittymää on arvioitu yritystoiminnan ja erityisesti vähittäiskaupan sijaintialueina. Erityistä huomiota kiinnitetään tulevaan osayleiskaavan mukaiseen yhdyskuntarakenteeseen, liikennemääriin sekä nykyiseen kaupan palveluverkkoon ja suunniteltuihin kaupan hankkeisiin.

20 Rengonharjun ETL Rengonharjun liittymän etuna on sijainti lähellä lentokenttää. Se on myös ensimmäinen liittymä Seinäjokea etelästä lähestyttäessä eli toimii kaupungin porttina. Toisaalta Rengonharjun liittymä jää melko kauas väestön tulevasta painopisteestä. Näin kaupallisten toimintojen sijoittumisen kannalta se ei ole paras mahdollinen ohikulkutien liittymistä. Liittymän lähellä on jo nykyisin toimiva Teboil-liikennepalveluasema, joten ko. toimintojen sijoittaminen liittymään ei ole tarpeellista. IB Rengonharjun eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuva yritystoiminta voisi olla etenkin kuljetukseen, logistiikkaan ja varastointiin liittyviä toimintoja. Liikenteellinen sijainti ja lentokentän läheisyys tukevat tätä. Toisaalta Rengonharjun liittymä voi toimia tulevaisuudessa Eskoon liittymän laajennusalueena palvelu-, teollisuuden ja työpaikkatoimintojen sijoittumisessa. 2A Eskoon ETL Eskoon liittymä sijaitsee Seinäjoen eteläisten kaupunginosien kannalta parhaalla paikalla. Uudet asuinalueet levittyvät aivan liittymän tuntumaan vuosina Lisäksi alue sijaitsee Peräseinäjoentien varrella ja ennustetut liikennemäärät ohikulkutiellä ovat kohtalaisen suuret. Uusista liittymistä Eskoo soveltuukin parhaiten jopa päivittäistavarakaupan suurmyymälän sijaintipaikaksi. Liittymän tuntumaan sijoitettava kaupan keskus toimisi uusien asuinalueiden lähikauppana sekä mahdollisesti koko Seinäjoen eteläisten osien lähimpänä ja helpoimmin saavutettavana hypermarkettina. Myös tilaa vievän kaupan kannalta Eskoon liittymä on yksi parhaista ohikulkutien liittymistä: Helppo saavutettavuus eri puolilta Seinäjokea ja koko Seinäjoen markkina-alueelta yhdistettynä läheisiin kasvaviin asuinalueisiin. Pidemmällä aikavälillä Eskoon liittymästä olisikin mahdollista muodostaa hypermarketin ja tilaa vievän kaupan muodostama kaupan keskittymä. Alue on selvästi erillään Seinäjoen nykyisistä kaupan keskittymistä, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Alueesta

21 21 voisi muodostua myös Seinäjoen kaupallinen portti etelästä lähestyttäessä Routakallion ETL Routakallion liittymän paikka riippuu ohikulkutien linjausvaihtoehdoista. Linjausvaihtoehto 1 kulkee lähempänä kaavan mukaisia asuin- ja työpaikkaalueita, ja olisi siten yritystoimintojen sijoittumisen kannalta parempi vaihtoehto. Linjausvaihtoehto 2 on puolestaan selvästi erillään taajamatoiminnoista. Ve2A mukaisessa ratkaisussa liittymän eteläpuolinen alue kuitenkin varataan palvelulle, teollisuudelle tai työpaikka-alueelle, vaikka se kaavaluonnosvaiheessa onkin maatalousaluetta. Maankäyttösuunnitelmassa alue on varattu teollisuudelle tai palveluille. Seinäjoen kaupunki pyrkii kehittämään Routakallion aluetta maanoton poistuttua (~2015) monipuolisena virkistysalueena, jonne tulisi sijoittumaan myös matkailuun tms. liittyvää toimintaa. IB Routakallion liittymän ympäröivien alueiden kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana toteutuu todennäköisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Ohikulkutien muut liittymäalueet sekä nykyiset yritysalueet täyttävät yritystoiminnan tilantarpeet pitkäksi aikaa. Kaupan kannalta Routakallion liittymä ei ole edes pidemmällä aikavälillä suositeltava sijaintipaikka. 2A Matalamäen ETL Matalamäen liittymä sijaitsee Kapernaumin teollisuusalueen tuntumassa ja liittymän tuntumaan on mahdollista laajentaa teollisuusaluetta. Liittymä parantaisi alueen saavutettavuutta ja Haapamäen radalta olisi alueelle mahdollista tehdä pistoraiteita. Näin liittymän alueen läheisyyteen olisi mahdollista sijoittaa etenkin logistiikkatoimintoja. Liikenneyhteydet valtateiden 18 ja 19 kautta eri puolille seutua ovat toimivat ja aivan Matalamäen liittymän tuntumassa. IB

22 Takamäen ETL Takamäen liittymä on Eskoon liittymän lisäksi kiinnostavimpia sijaintikohteita kaupan kannalta. Takamäen liittymä on kiinni taajamarakenteessa ja asuinalueet ovat aivan lähellä. Liittymä sijaitsee valtateiden risteyksessä ja ennustetut liikennemäärät ovat ohikulkutiellä suurimmillaan juuri Takamäen liittymässä. Takamäen liittymän sopisi sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan jopa kaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen läheisyyteen Kaupernaumiin noin 3 kilometrin päähän on kuitenkin suunnitteilla mittava kaupan keskittymä: hypermarketteja ja erikoiskaupan yksiköitä. Näin Takamäen liittymän rooliksi voisi soveltua paremmin tilaa vievä kauppa tai erikoiskauppa, joka ei suoraan kilpailisi Kapernaumin hankkeen kanssa. Liikennepalveluaseman paikkana Takamäen liittymä olisi yksi ohikulkutien parhaista. Yhdessä Matalamäen liittymän kanssa Takamäen liittymä parantaa Kapernaumin teollisuusalueen laajennuksen saavutettavuutta. Täten myös logistiikan ja teollisuustoimintojen sijoittaminen näiden liittymien tuntumaan on mahdollista. 2A Nurmon ETL Nurmon eritasoliittymä muodostaa Seinäjoen portin pohjoisesta lähestyville. Nykyisin Kauhajoen ja Lapuan välinen tieosuus on seudun vilkkain, ja Seinäjoen kauppa on keskittynyt tälle samalle nauhalle. Nurmon liittymä onkin ohikulkutien ainoa liittymä, joka sijoittuu tälle vahvalla kaupan akselille. Liikennemäärät liittymän kohdalla ovat mittavat, joten kaupankin kannalta alue on kiinnostava. Liikennepalveluaseman kannalta sijainti aivan liittymän tuntumassa olisi ihanteellinen. Paikassa yhdistyisi suuri ohikulkuliikenne sekä sijainti aivan Nurmon keskustan vieressä. Näin liikennepalveluaseman yhteydessä toimiva pieni päivittäistavarakauppa toimisi myös lähikaupan tavoin nurmolaisille. Myös tilaa vaativan erikoiskaupan alueena Nurmon liittymä olisi mahdollinen. Tällöin se kuitenkin kilpailisi etenkin Hyllykallion nykyisen kaupan alueen ja Lapuan kaupan hankkeiden kanssa. Nurmon liittymää voitaisiinkin ajatella Hyllykallion kaupan alueen laajennusalueena tulevaisuudessa. Sujuvien liikenneyhteyksien järjestäminen eritasoliittymän läheisyyteen on kuitenkin haasteellista.

23 Itäinen ohikulkutie kaupan sijoittumisen kannalta Itäinen ohikulkutie tarjoaa runsaasti uusia mahdollisia kaupan sijaintipaikkoja. Etenkin pidemmällä aikavälillä liittymäalueet kiinnostavat vähittäiskaupan toimijoita ja ketjumyymälöitä. Ensi vaiheessa itäinen ohikulkutie kiinnostanee lähinnä liikennepalveluasemia sekä raskaampaa tilaa vievää kauppaa (maatalous, rauta, lvi, tekninen tukkukauppa). Asukasmäärän ja ostovoiman kasvun myötä asutusrakenteen kuroutuessa kohti ohikulkutietä liittymäalueet kiinnostavat myös päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan toimijoita. Kaupan kannalta kiinnostavimpia ovat Eskoon, Takamäen ja Nurmon eritasoliittymät. Näissä kolmessa liittymässä yhdistyvät seuraavat tekijät: kiinni (tulevassa) taajamarakenteessa isojen teiden risteyksiä liikennemäärät suurimmillaan Nykyisin Seinäjoen lähes kaikki keskustan ulkopuolinen kauppa sijoittuu Kauhajoki- Kauhava nauhan varrella, josta löytyy myös keskeisin vähittäiskaupan asiakaspotentiaali. Ohikulkutien liittymistä vain Nurmon liittymä ottaa kiinni tähän nauhaan. Sen sijaan kaupan kannalta muut kiinnostavimmat liittymät (Eskoo, Takamäki) jäävät tästä kaupan kehitysvyöhykkeestä syrjään. Seinäjoella on vireillä suuri joukko kaupan hankkeita. Näistä suurimpia ovat Joupin ja Kapernaumin hankkeet, jotka yhdessä muiden pienempien kohteiden kanssa täyttävät vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeen pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Itäisen ohikulkutien liittymien ottaminen kaupalliseen käyttöön riippuu kaupan ostovoiman kasvusta seuraavina vuosina. Tässä keskeistä on kulutuskysynnän ja väestömäärän kehittyminen Seinäjoella ja koko Seinäjoen markkina-alueella. Hypermarketin kannalta paras sijaintipaikka itäisen ohikulkutien varrella olisi Eskoon liittymä. Sijaintipaikassa yhdistyy hyvä liikenteellinen saavutettavuus ja vahva lähiväestö väestöennusteiden toteutuessa. Lisäksi Eskoon liittymä sijaitsee kaukana nykyisistä ja suunnitteilla olevista hypermarketeista ja kaupan alueista, joten sille muodostuisi oma lähivaikutusalueensa. Tämä parantaisi Seinäjoen eteläosien nykyisten ja etenkin tulevien asukkaiden kaupan palveluiden saavutettavuutta. Eskoon liittymän lähelle kaavassa osoitetut asuinalueet toteutuvat todennäköisesti vasta vuosina Mahdollinen hypermarket voisi toteutua samoihin aikoihin asukasmäärän kasvaessa lähialueella. Positiivisen talouskehityksen jatkuessa hypermarketin toteutus voisi tulla ajankohtaiseksi jo hieman tätä ennen. Kaupan palveluiden toteutuminen etupainotteisesti lisäisi eteläisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja saattaisi nopeuttaa niiden toteutumista. Tilaa vievän kaupan kannalta itäisen ohikulkutien liittymät tarjoavat myös uutta sijaintipotentiaalia. Tosin nykyiset kaupan ja teollisuuden alueet tarjoavat tilaa vievälle kaupalle paljon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja etenkin Joupissa ja Kapernaumissa. Itäisen ohikulkutien liittymät voivat tarjota nykyisille kaupan alueille vaihtoehtoisen sijaintipaikan

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma

20.6.2007 Raporttiluonnos. Joupin Ostospuisto. Kehittämissuunnitelma 20.6.2007 Raporttiluonnos Joupin Ostospuisto Kehittämissuunnitelma Raporttiluonnos 20.6.2007 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...7 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoki kauppapaikkana

Seinäjoki kauppapaikkana Seinäjoki kauppapaikkana Tervetuloa Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin! Seinäjoen kaupunki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista ja kehittyvistä keskuksista. Kasvun eväät ovat syntyneet kaupungin väkiluvun

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys 28.11.2008 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Suunnittelun vaiheet Vuonna 2005 alkoi eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, jossa on

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana 2.11.2004 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

46 000 m 2 liiketilaa parhaalla liikepaikalla!

46 000 m 2 liiketilaa parhaalla liikepaikalla! 46 000 m 2 liiketilaa parhaalla liikepaikalla! Raahen Portti Kauppaa ja palveluja RAAHEN PORTTI www.raahenportti.fi RAAHEN PORTTI www.raahenportti.fi Kauppaa ja palveluja 46 000 m 2 2 RAAHEN PORTTI Raahen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot