Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti

2 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa kaupan nykytilannetta ja kehittämistarpeita tuottaa lähtötietoja uutta maakuntakaavakierrosta varten ja siinä käsiteltäviä kaupan alan kysymyksiä varten selvittää Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2035 Palveluverkkoselvitys perustuu vähittäiskaupan ja alue- ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Kaupan palveluverkkoselvitys laadittiin Hämeen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Selvityksen laatimista ohjasi työlle asetettu ohjausryhmä, johon kuuluivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa ja maakunta-arkkitehti Tatu Oukka Hämeen liitosta. Selvityksen yhteydessä toteutettiin internet-kysely kuntien kaavoittajille. Lisäksi haastateltiin kuntien ja kaupparyhmien edustajia. Eri sidosryhmien näkemyksiä Kanta-Hämeen kaupan nykytilasta ja kehitysnäkymistä selvitettiin kahdessa keskustelutilaisuudessa Hämeen liitossa. Ensimmäiseen pidettyyn sidosryhmätapaamiseen osallistuivat: Timo Kärkkäinen, yritysasiamies, Kehittämiskeskus Oy Häme Timo Lindvall, toimitusjohtaja, Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Toiseen pidettyyn sidosryhmätapaamiseen osallistuivat: Reijo Aaltonen, kiinteistöpäällikkö, Osuuskauppa Hämeenmaa Petri Anttalainen, kauppapaikkajohtaja, NCC Property Development Oy Mika Herpiö, toimitusjohtaja, Riihimäen Teollisuuskylä Oy Timo Huurtola, aluejohtaja, Kesko Uusimaa Heikki Kankaanpää, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kimmo Martikainen, toimitusjohtaja, Yritysvoimala Oy Ari Räsänen, yrityspalvelupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme Harri Salovaara, kauppapaikkapäällikkö, Kesko Uusimaa Janne Teeriaho, tekninen johtaja, Hattulan kunta Annu Tulonen, arkkitehti, Hämeen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Anne Wikström, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä palveluverkkoselvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen, FM Kimmo Koski, FM Mikko Keskinen, YTM Jouni Mäkäräinen ja DI Sakari Mustalahti.

3 3 Sisältö

4 4 Keskeiset kaupan käsitteet Seuraavaan on koottu tässä selvityksessä käytettyjä keskeisiä kaupan käsitteitä (Lähteitä mm. Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Viime vuosina ovat suosiotaan kasvattaneet ns. Deli-tyyppiset myymälät, joilla on pitkät aukioloajat ja joissa myydään pääosin valmisruoka-annoksia. Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle. Tilaa vaativa erikoiskauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan säännösten ulkopuolelle jäävät paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat: Moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa Rautakauppa Rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa Kodintekniikkakauppa Erikoiskauppa on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Muutokset näkyvät myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä tilaa vaativan erikoiskaupan toimialojen että ohjauksen piiriin kuuluvien toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kysymyksessä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä vai maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö, on hankalaa. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan (tilaa vievä erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Päivittäistavarakaupan tarkasteluissa on käytetty A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälätyyppien luokittelua (liite 1). Erikoiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Autokauppa on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle, koska merkittävä osa myynnistä on yritysten välistä kauppaa.

5 5 Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket. Hypermarket on monen toimialan tavaroita myyvä, itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä. Myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntialasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket sijaitsee keskustassa, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa. Supermarket. Pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 neliömetriä. Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Valintamyymälä. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin ( m2) ja suuriin ( m2) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Tavaratalo. Monen eri alan tavaroita myyvä myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaravalikoimaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tuotteet. Mikäli jonkun tuoteryhmän myyntipinta-ala on yli 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa tai aluekeskuksessa. Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Laajan tavaravalikoiman myymälä (ns. halpahintamyymälä). Laajan tavaravalikoiman myymälät ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja. Vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä kerrosneliömetriä vastaa noin 1500 myyntineliömetriä. Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää, joista yksi tai useampi on ankkuri- tai veturiyritys. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Hypermarket-keskus. Hypermarketkeskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 %:ia liiketilan kokonaismäärästä.

6 6 Erikoiskauppojen keskus (Retail park) muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskustaalueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaaajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan k-m2 ja suurimmat kokoluokkaan k-m2. joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen,

7 7 1. Alue- ja yhdyskuntarakenne 1.1 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kanta-Hämeen väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa noin henkilöä. Hämeenlinnan seudulla asui noin asukasta (53 % koko maakunnan väestöstä), Forssan seudulla noin asukasta (20 %) ja Riihimäen seudulla noin asukasta (26 %). Kanta-Hämeen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+5 %). Hämeenlinnan seudun väestömäärä lisääntyi noin asukkaalla (+6 %) ja Riihimäen seudun väestömäärä noin asukkaalla (+9 %). Forssan seudun väestömäärä väheni. Häme 2035 maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan (Hämeen liitto 2009a) Kanta-Hämeen väestömäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin asukkaalla (+17 %). Väestömäärä kasvaa Hämeenlinnan seudulla noin asukasta (+18 %), Forssan seudulla noin 1770 asukasta (+5 %) ja Riihimäen seudulla noin asukasta (+24 %). Taulukko 1. Kanta-Hämeen väestökehitys (Tilastokeskus). Väestömäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME % Taulukko 2. Kanta-Hämeen väestötavoite (Hämeen liitto 2009a). Väestömäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME %

8 8 Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Forssan ja Riihimäen ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Kanta-Hämeessä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat seutujen keskuskaupungeissa ja kuntakeskuksissa. Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja väestötiheys Kanta-Hämeessä vuonna 2008 (Tilastokeskus ja SYKE: YKR-aineisto).

9 9 Asumisen laajentumissuunnat Voimassa olevassa maakuntakaavassa asuntorakentamisen alueita on osoitettu sekä kehittämismerkintöinä ja kehittämissuosituksina että aluevarauksina. Riihimäen suurin uusi asuinalue on maakuntakaavassa osoitettu Riutan alueelle kaupungin länsipuolella. Kanta-Hämeen alueen uusi asuinrakentaminen kohdistuu erityisesti Hämeenlinnan seudulle, Riihimäelle ja Forssaan. Kaikilla näillä alueilla asuntorakentamista tapahtuu sekä täydennysrakentamisena että asuinalueiden laajentumisena olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoilla. Täydennysrakentamisen ja maankäytön muutosalueet ovat mahdollistaneet uusien asuinalueiden sijoittumisen kävelyetäisyydelle kaupunkien keskustoista. Tästä ovat esimerkkejä Hämeenlinnan Vanajanveden ympäristön (esim. Keinusaari ja Visamäki) ja Riihimäen asemanseudun rakentaminen. Asukasmäärällisesti suurimmat uudet asuinalueet sijoittuvat Hämeenlinnan seudulle ja Riihimäelle. Vanajaveden alueen lisäksi asuntorakentaminen suuntautuu Hämeenlinnassa tulevaisuudessa erityisesti kaupungin itäpuolella sijaitsevalle Ruununmylly-Siirin alueelle. Maakuntakaavan mukaan myös Janakkalan Turenki kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa. Kuva 2. Asutuksen jakautuminen eri alueluokkiin ja maakuntakaavan uudet asuinalueet (Hämeen liitto 2009b).

10 Työpaikkamäärä ja työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkamäärä Kanta-Hämeessä oli vuoden 2007 lopussa noin työpaikkaa. Hämeenlinnan seudulla oli noin työpaikkaa (55 % koko maakunnan työpaikoista), Forssan seudulla noin työpaikkaa (22 %) ja Riihimäen seudulla noin työpaikkaa (23 %). Kanta-Hämeen työpaikkamäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin työpaikkaa (+9 %). Hämeenlinnan seudun työpaikkamäärä lisääntyi noin työpaikkaa (+13 %) ja Riihimäen seudun työpaikkamäärä noin työpaikkaa (+10 %). Forssan seudun työpaikkamäärä väheni noin sata työpaikkaa (-1 %). Häme 2035 maakuntasuunnitelman työpaikkatavoitteen mukaan (Hämeen liitto 2009a) Riihimäen työpaikkamäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin työpaikkaa (+9 %). Hämeenlinnan seudun ja Forssan seudun työpaikkamäärän arvioidaan vähenevän. Taulukko 3. Kanta-Hämeen työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikkamäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME % Taulukko 4. Kanta-Hämeen työpaikkamäärä ja työpaikkatavoite (Hämeen liitto 2009a). Työpaikkamäärä Muutos Forssan seutu % Hämeenlinnan seutu % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME %

11 11 Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikat keskittyvät väestön tapaan Hämeenlinnan seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Forssan ja Riihimäen ympäristöön. Kuvassa 3 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Kanta-Hämeessä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheimpiä työpaikkakeskittymiä. Kuva 3. Työpaikkojen sijoittuminen Kanta-Hämeessä vuonna 2007 (Tilastokeskus ja SYKE: YKR-aineisto).

12 12 Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Kanta-Hämeen edullinen sijainti ja hyvä saavutettavuus luovat hyvät lähtökohdat monipuoliselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuudet ovat Kanta-Hämeen alueella korkeimpia Hämeenlinnassa, Forssassa ja Lammilla. Vastaavasti osuus on alhaisin Riihimäellä. Kanta-Hämeen alueella työmatkojen keskipituudet ovat kasvaneet ja pendelöinti kuntien välillä on lisääntynyt. Keskimääräinen työmatkan pituus Kanta-Hämeessä on 21 kilometriä. Kanta-Hämeen kuntien välinen työmatkaliikenne on suurinta Hämeenlinnan kaupunkiseudulla. Myös Forssan ympäristössä työmatkaliikennettä on erityisesti Forssan ja Tammelan sekä Forssan ja Jokioisen välillä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeellä työmatkoja tehdään Kanta-Hämeestä pääkaupunkiseudulle, Keski-Uudellemaalle ja Tampereen seudulle. Erityisesti Riihimäen kaupungista pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä on suuri. Kuva 4. Työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynnin suuntautuminen Kanta-Hämeessä (Hämeen liitto 2009b). Kuva 5. Työssäkäynti Kanta-Hämeestä maakunnan ulkopuolelle ja maakunnan ulkopuolelta Kanta-Hämeeseen (Hämeen liitto 2009b).

13 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet Tie- ja katuverkko Kanta-Hämeen tieverkon rungon muodostavat valtatie 2 (Helsinki-Pori), valtatie 3 (Helsinki-Vaasa), valtatie 10 (Turku- Hämeenlinna) ja valtatie 12 (Rauma-Kouvola). Lisäksi valtatie 9 kulkee Turusta Tampereelle Humppilan kautta. Valtatieverkkoa täydentävät kantatieyhteydet sekä alempiasteiset seutu- ja yhdystiet. Kaupunki- ja taajama-alueiden liikenneverkko perustuu kuntien vastuulla olevasta katuverkosta. Hämeenlinnan kaupunkiseudulla tie- ja katuverkon kehittämiskohteina ovat Paasikiventien jatke ja moottoritien liittymä- ja katujärjestelyt sekä eritasoliittymät Moreenin alueelta ja Hattulan Merven alueelta valtatielle 3. Riihimäellä kehittämistarpeina ovat läntinen sisääntulotie, uusi liittymä valtatielle 3, eteläinen ja itäinen kehäväylä sekä keskustan liikennehankkeet. Forssassa kehittämistarpeita ovat itäinen kehäväylä ja keskustan liikenneturvallisuuden parantaminen. Kanta-Hämeen alueen tieverkon suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 3, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ylittää Hämeenlinnan kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallinnon laatiman ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Kanta-Hämeen valta- ja kantateillä noin 30 prosenttia. Maakunnan tärkeimpinä päätieverkon kehittämiskohteina pidetään valtateiden 10/12 parantamista Hämeenlinnan kohdalla sekä valtatien 2 parantamista Forssan ja Helsingin välillä. Kuva 6. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) v maanteillä (Hämeen liitto 2009b).

14 Rataverkko ja raideliikenne Kanta-Hämeen sijainti koko maan rataverkossa on keskeinen ja erityisesti Riihimäki on tärkeä risteysasema. Rataverkon merkittävimmät kehittämistarpeet kohdistuvat pääradan kapasiteetin kasvattamiseen, mikä on edellytys Helsinki-Tampere rataosan henkilö- ja tavaraliikenteen lisäämiselle. Lisäksi tavoitteena on Helsinki- Riihimäki lähiliikenteen tihentäminen ja taajamajunavuorojen lisääminen Riihimäeltä pohjoiseen sekä Hämeenlinnan nopean junatarjonnan parantaminen. Kuva 7. Henkilöliikenteen matkat Etelä-Suomen rataverkolla v (Hämeen liitto 2009b) Kevyt liikenne Kevyen liikenteen merkitys korostuu kaupunkialueilla ja taajamissa, missä etäisyydet ovat lyhyitä. Maankäytön suunnittelu on avainasemassa kevyen liikenteen edellytysten luomisessa. Kevyen liikenteen kehittämistarpeita ovat jalankulkuympäristöjen viihtyisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Jalan ja kävellen helposti saavutettavien julkisten ja kaupallisten palvelujen säilymistä ja kehittämistä on tuettava. Kuva 8. Maanteiden kevyen liikenteen väylät v ja maakuntakaavassa esitetyt kehitettävät seudulliset yhteydet (Hämeen liitto 2009b).

15 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen merkitys liikennemuotona vaihtelee paljon alueittain Kanta- Hämeessä. Kokonaisuutena Kanta-Hämeen alueen joukkoliikenteen osuus liikenteestä on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kanta-Hämeen alueella joukkoliikenteellä on vahva asema erityisesti HHT -vyöhykkeen liikenteessä ja erityisesti työmatkaliikenteessä pääkaupunkiseudulle. Kaupunkimaista tiheää paikallisliikennettä Kanta-Hämeen alueella on Hämeenlinnan, Hyvinkää-Riihimäen ja Turenki-Hämeenlinna-Parola alueella. Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen matkustajamäärät (1,2 miljoonaa) ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Forssassa kaupunkialuetta palvelee pääosin kutsupohjainen palveluliikenne. Seudullisen joukkoliikennetarjonnan rungon muodostaa kuntakeskuksista ja suurimmista kyläkeskuksista Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan suuntautuva liikenne. Merkittävimmät joukkoliikenteen kehittämistarpeet on tarkoitus kohdistaa alueille, joilla on myös käyttäjäpotentiaalia. Erityisesti tavoitteena on vahvistaa asemapaikkakuntien maankäyttöä junaliikenteen kysynnän kasvattamiseksi. Myös kaupunkiliikenteen kannattavuuden perusta on riittävä matkustajakysyntä, jonka edellytykset luodaan kaavoituksella. Muilla alueilla kehittämisen lähtökohtana on joukkoliikenteen peruspalveluiden turvaaminen kustannustehokkaasti. Kuva 9. Kehitettävät joukkoliikenteen vyöhykkeet (Hämeen liitto 2009b). Kuva 10. Kehitettävät seudullisen liikenteen vyöhykkeet (Hämeen liitto 2009b).

16 Kanta-Hämeen maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on laadittu kokonaismaakuntakaavana. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvostossa ja se tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen on mahdollista maakuntakaavan keskustatoimintojen (C ja Cs) alueilla, kuntakeskuksissa sekä erikseen kaupan alueiksi osoitetuilla alueilla (KM, km, km,e). Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaupan sijoittumista koskevat määräykset: Keskustatoimintojen alue (C) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvien liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alue, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumisja muiden toimintojen alueita niihin liittyvien liikennealueineen ja puistoineen. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden sijoittuminen tulee määritellä asemakaavassa. Kuntakeskus Merkinnällä osoitetaan kuntakeskusten palveluiden sijainnin painopiste. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alakeskus Merkinnällä osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Alueelle ei tule sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kauppakeskusten alue (KM) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvaa keskustatoimintojen ulkopuolisia tai niihin välittömästi liittyvää kohdetta. Erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue (km,e) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää erikoistavarakaupan suuryksikköä tai paljon tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia tai niihin välittömästi liittyviä kohteita. Vähittäiskaupan suuryksikön säännökset eivät koske paljon tilaa vaativaa kauppaa. Maaseudun kauppakeskittymät on osoitettu tällä merkinnällä. Suunnittelumääräys Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin.

17 17 Maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueita aluevarausmerkinnällä (C) kaupunkikeskustoihin ja Turengin keskustaan, yhteensä 9 kappaletta (Forssassa 3, Hämeenlinnassa 2, Riihimäellä 3, Janakkalassa 1). Kaupunkikeskustoissa on Csmerkinnällä alueita 7 kappaletta (Forssa 2, Hämeenlinna 3, Riihimäki 2). Kuntakeskukset on osoitettu kaikki C-kohdemerkinnällä (12 kpl) ja Hämeenlinnan kaupungin alakeskukset sekä Hauhon, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen muut taajamat Ca-merkinnällä (8 kpl). Kuntakeskusten osalta maakuntakaavan merkinnät ovat osin vanhentuneita toteutuneen Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Rengon, Lammin ja Tuuloksen kuntaliitoksen seurauksena. Vähittäiskaupan suuryksikköjen aluemerkintöjä (KM) on kaksi: Hämeenlinnan Tiiriö ja Riihimäen Merkoksen alue ja kohdemerkintöjä (km) yksi: Hämeenlinnan Hätilä. Lisäksi on kohdemerkinnällä (km, e) osoitettu 7 erikoistavarakaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan aluetta: Forssa: Autokeitaan alue ja Linikkalan alue Humppila: Lasin alue Hämeenlinna: Kauriala ja Tuulosen kauppakeskittymä Loppi: Launosten alue Riihimäki: Mattilan alue Kuva 11. Maakuntakaavan mukaiset palvelujen ja tuotannon kohdemerkinnät (Hämeen liitto 2006).

18 18 2. Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 2.1 Vaikutusalue TNS Gallup Oy:n laatiman suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan Kanta-Hämeen alue jakautuu kolmeen paikallismarkkina-alueeseen: Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki. Päämarkkina-aluetasolla Kanta-Hämeen alue jakautuu niin ikään kolmeen alueeseen. Hämeenlinnan seutu muodostaa oman päämarkkina-alueen. Forssan seutu kuuluu Forssa-Loimaa- Huittinen päämarkkina-alueeseen ja Riihimäen seutu Helsingin päämarkkinaalueeseen. Kuten markkina-aluetarkastelut osoittavat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon kehittämisessä on tärkeää tunnistaa myös maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet. Maakunnan ulkopuolisista alueista keskeisiä ovat Hyvinkään, Someron ja Loimaan vaikutusalueet sekä Helsingin työssäkäyntialue. Myös Lempäälän Ideapark ja Tampereen kaupan palveluverkon kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen kehitykseen. 2.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin tietoihin. Myymälät on sijoitettu kartalle rekistereissä olevien koordinaattien mukaan. Myymälöiden lukumäärissä, toimialoissa ja koordinaateissa saattaa olla virheitä. Osa virheistä on korjattu, mutta koko aineiston läpikäynti ja mahdollisten virheiden korjaaminen ei ole ollut tämän työn yhteydessä mahdollista. Päivittäistavarakauppa A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan vuoden 2009 lopussa Kanta-Hämeessä toimi yhteensä 140 päivittäistavaramyymälää, joista 27 oli päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä, leipomoita ym. ja yksi suoramyyntihalli. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälöistä toimi Hämeenlinnan seudulla 69 myymälää (49 %), Forssan seudulla 36 myymälää (26 %) ja Riihimäen seudulla 35 myymälää (25 %). Päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyviä päivittäistavaramyymälöitä (pois lukien erikoismyymälät ja suoramyyntihalli) toimi Kanta-Hämeessä vuoden 2009 lopussa yhteensä 112. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Kanta- Hämeessä toimi vuoden 2009 lopussa eniten isoja valintamyymälöitä (39 myymälää, 28 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Seuraavaksi eniten oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä (27 myymälää, 19 %). isoja supermarketteja (20 myymälää, 18 %) ja pienmyymälöitä (20 myymälää, 18 %). Hypermarketteja toimi Kanta-Hämeessä 6 kpl, joka on 4 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä.

19 19 Vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavia päivittäistavaramyymälöitä (kerrosala yli m 2 ) toimi Kanta-Hämeessä vuoden 2009 lopussa yhteensä 14 kpl (10 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Pieniä yksikköjä (myyntiala alle 400 m 2 ) toimi yhteensä 61 kpl (44 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Asukaslukuun suhteutettuna Kanta-Hämeessä oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät myymälät (ei erikoismyymälöitä ja suoramyyntihalleja). Asukkaiden määrä yhtä myymälää kohti oli Kanta- Hämeessä samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa (1597 asukasta/myymälä). Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla väestömäärä per myymälä oli suurempi ja Forsssan seudulla pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavissa kuvissa on esitetty päivittäistavaramyymälöiden sijainti Kanta-Hämeessä (kuva 12) sekä Forssan keskustassa (kuva 13), Hämeenlinnan keskustassa (kuva 14) ja Riihimäen keskustassa (kuva 15). Taulukko 5. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälät 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Suora- YHTEENSÄ Asukkaita/ market talo iso pieni iso pieni myymälä myymälä myynti- myymälä >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m m m m 2 halli Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu YHTEENSÄ Koko maa 1 597

20 20 Kuva 12. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

21 21 Kuva 13. Forssan keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

22 22 Kuva 14. Hämeenlinnan keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

23 23 Kuva 15. Riihimäen keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

24 24 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kanta-Hämeessä toimi vuoden 2008 lopussa yhteensä 732 erikoiskaupan myymälää. Hämeenlinnan seudulla toimi 372 myymälää (51 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä), Riihimäen seudulla 191 myymälää (26 %) ja Forssan seudulla 169 myymälää (23 %). Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 116 myymälää (16 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen kauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 616 myymälää (84 % kaikista erikoismyymälöistä). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä oli muun erikoiskaupan toimialoilla (387 myymälää, 53 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (119 myymälää, 16 %). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Asukaslukuun suhteutettuna Hämeessä oli 237 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa keskimäärin (239 asukasta / erikoiskaupan myymälä). Väestömäärä per myymälä oli Hämeenlinnan seudulla suurempi, Riihimäen seudulla yhtä paljon ja Forssan seudulla pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupan sijainti Kanta-Hämeessä on esitetty kuvassa 16. Tilaa vaativan erikoiskaupan sijainti on esitetty kuvassa 17 ja muun erikoiskaupan kuvassa 18. Forssan keskustan erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 19, Hämeenlinnan keskustan kuvassa 20 ja Riihimäen keskustan kuvassa 21. Taulukko 6. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myymälät 2008 (Tilastokeskus). Muu (ns. keskustahakuinen) erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa YHTEENSÄ Asukkaita/ Alkot, Muoti- Tieto- Muu Huone- Kodin- Rauta- Muu tilaa myymälä apteekit kauppa tekninen erikois- kalu- tekniikka- kauppa vaativa ym. kauppa kauppa kauppa kauppa kauppa Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu YHTEENSÄ

25 25 Kuva 16. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

26 26 Kuva 17. Kanta-Hämeen tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

27 27 Kuva 18. Kanta-Hämeen muun erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

28 28 Kuva 19. Forssan keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

29 29 Kuva 20. Hämeenlinnan keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

30 30 Kuva 21. Riihimäen keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

31 Vähittäiskaupan kilpailutilanne Päivittäistavaramyynti ja myyntitehokkuus Kanta-Hämeen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 54 %, Riihimäen seudulla 27 % ja Forssan seudulla 19 %. Myynnin jakautuminen seuduittain vastaa seutujen väestöosuuksia. Päivittäistavaramyymälöiden myyntiala jakautui seutujen kesken samassa suhteessa kuin päivittäistavaramyynti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden (kerrosala yli m 2 - hypermarketit ja muutama supermarket) osuus Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli vuoden 2009 lopussa noin 51 % ja kokonaismyyntialasta noin 60 %. Pienten yksikköjen osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli noin 20 % ja myyntialasta noin 14 %. Forssan seudulla päivittäistavarakaupan myynnistä 71 % toteutui Forssassa. Muiden kuntien osuudet päivittäistavarakaupan myynnistä vaihtelivat Ypäjän 4 %:sta Tammelan 10 %:iin. Forssan seudun myynnistä 36 % toteutui hypermarketeissa ja 32 % valintamyymälöissä (isot ja pienet) ja pienmyymälöissä. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu PT-myynti seutukunnittain Kanta-Hämeessä 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 19 % 20 % 27 % 26 % Myynti 54 % 54 % Väestö Kuva 22. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyynti seuduittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 6 % 7 % 9 % 4 % 7 % 10 % PT-myynti kunnittain Forssan seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16 % 19 % 51 % 71 % Myynti Väestö Kuva 23. Forssan seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

32 32 Hämeenlinnan seudun päivittäistavarakaupan myynnistä 79 % toteutui Hämeenlinnassa, 16 % Janakkalassa ja 5 % Hattulassa. Hämeenlinnan seudun myynnistä 25 % toteutui hypermarketeissa ja 38 % isoissa supermarketeissa. Valintamyymälöiden (isot ja pienet) ja pienmyymälöiden myyntiosuus oli 19 %. Riihimäen seudun päivittäistavarakaupan myynnistä 79 % toteutui Riihimäellä, 12 % Lopella ja 9 % Hausjärvellä. Päivittäistavaramyynnistä toteutui 41 % hypermarketeissa ja 28 % isoissa supermarketeissa. Valintamyymälöissä (isot ja pienet) ja pienmyymälöissä toteutui 22 % Riihimäen seudun päivittäistavaramyynnistä. Hattula Hämeenlinna Janakkala PT-myynti kunnittain Hämeenlinnan seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 % 10 % 16 % 18 % Myynti Väestö Kuva 24. Hämeenlinnan seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myynti kunnittain Riihimäen seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 72 % 79 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hausjärvi Loppi Riihimäki 9 % 19 % 12 % 18 % 63 % 79 % Myynti Väestö Kuva 25. Riihimäen seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

33 33 Päivittäistavaramyynnin jakautuminen myymälätyypeittäin on esitetty kuvassa 26 ja päivittäistavaramyyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin kuvassa 27. Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui 31 % hypermarketeissa ja tavarataloissa ja 31 % isoissa supermarketeissa vuonna Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myyntialasta 25 % oli hypermarketeissa ja tavarataloissa vuonna Seuraavaksi suurin myyntialan osuus oli isoilla supermarketeilla, 36 % koko maakunnan pt-myyntialasta. Seutujen välillä on selkeitä eroja. Hämeenlinnan seudulla hypermarkettien myynnin ja myyntialan osuudet ovat selvästi pienemmät ja isojen supermarkettien myynnin ja myyntialan osuudet selvästi suuremmat kuin Forssan ja Riihimäen seuduilla. Forssan seudulla valintamyymälöiden ja pienmyymälöiden myynnin ja myyntialan osuudet ovat selvästi suuremmat kuin muilla seuduilla. Riihimäen seudulla hypermarkettien myynnin ja myyntialan osuus on suurin. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME PT-myynnin jakautuminen myymälätyypeittäin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 25 % 36 % 31 % 41 % Kuva 26. Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). 18 % 38 % Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valintamyymälä ja pienmyymälä Muut Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu 31 % 28 % 12 % 17 % 14 % 8 % PT-myyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin % 19 % 22 % 23 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 20 % 31 % 34 % 18 % 44 % 33 % 12 % 17 % 10 % 37 % 16 % 21 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 % KANTA-HÄME 26 % 36 % 14 % 22 % 2 % Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valintamyymälä ja pienmyymälä Muut Kuva 27. Päivittäistavaramyymälöiden myyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

34 34 Kanta-Hämeessä oli vuoden 2009 lopussa päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti jonkin verran enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Eniten myyntialaa per asukas oli Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Kunnittain tarkasteltuna eniten myyntialaa asukasta kohti oli Riihimäellä ja Forssassa. Myös Hämeenlinnassa ja Janakkalassa myyntialaa per asukas oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli vuonna 2009 kaikilla seuduilla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna eniten myyntiä per asukas oli Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Muissa kunnissa myynti/ asukas oli pienempi kuin koko maan keskiarvo. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli Kanta-Hämeessä koko maan keskitasoa. Forssan seudulla on jonkin verran korkeampi myyntitehokkuus kuin koko maassa keskimäärin. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla myyntitehokkuus vastaa koko maan keskitasoa. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Taulukko 7. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä (koko maa = 100, A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu KANTA-HÄME Koko maa

35 Erikoiskaupan myynti Kanta-Hämeen vuoden 2008 erikoiskaupan myynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 49 %, Riihimäen seudulla 29 % ja Forssan seudulla 22 %. Hämeenlinnan seudulla erikoiskaupan myynnin osuus oli pienempi kuin väestöosuus, sen sijaan Riihimäen seudulla ja Forssan seudulla myynnin osuus oli suurempi kuin väestöosuus. Forssan seudulla erikoiskaupan myynnistä 83 % toteutui Forssassa. Muiden kuntien osuudet erikoiskaupan myynnistä vaihtelivat Ypäjän 1 %:sta Humppilan 10 %:iin. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Erikoiskaupan myynti seutukunnnittain Kanta-Hämeessä 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 22 % 20 % 29 % 26 % Myynti 49 % 54 % Väestö Kuva 28. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myynti seuduittain 2008 (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain Forssan seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Forssa 51 % 83 % Humppila Jokioinen Tammela 10 % 7 % 3 % 3 % 16 % 19 % Ypäjä 1 % 7 % Myynti Väestö Kuva 29. Forssan seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus).

36 36 Hämeenlinnan seudun erikoiskaupan myynnistä 93 % toteutui Hämeenlinnassa, 5 % Janakkalassa ja 2 % Hattulassa. Riihimäen seudun erikoiskaupan myynnistä 86 % toteutui Riihimäellä, 11 % Lopella ja 3 % Hausjärvellä Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Hausjärvi Loppi Riihimäki Hattula Hämeenlinna Janakkala Erikoiskaupan myynti kunnittain Hämeenlinnan seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 3 % 2 % 5 % Kuva 30. Hämeenlinnan seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain Riihimäen seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 11 % 10 % 19 % 18 % 18 % Myynti Väestö 63 % 72 % 86 % 93 % Myynti Väestö Kuva 31. Riihimäen seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus).

37 37 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä positiivinen (+11 %). Myös seutukunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli kaikissa seutukunnissa positiivinen. Kunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Forssassa (+51 %), Riihimäellä (43 %) ja Hämeenlinnassa (+24 %). Janakkalassa päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat lähes tasapainossa (-1%). Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain on esitetty kuvassa 32 ja kunnittain kuvissa 33 ja 34. Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu KANTA-HÄME Forssan seutu Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 32. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain 2009 Kanta-Hämeessä. Forssa Riihimäki Hämeenlinna 6 % 14 % 12 % 11 % Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24 % 43 % 51 % Janakkala -1 % Humppila Loppi -18 % -23 % Jokioinen Ypäjä Tammela Hausjärvi Hattula -38 % -44 % -45 % -47 % -49 % Kuva 33. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain 2009 Kanta-Hämeessä.

38 38 Kuva 34. Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä vuonna 2009 (Myymälätiedot: A.C.Nielsen Finland Oy).

39 39 Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä lähes tasapainossa (+1 %). Seutukunnittain tarkasteltuna Riihimäen ja Forssan seudun erikoiskaupan ostovoima oli positiivinen ja Hämeenlinnan seudun negatiivinen. Kunnittain tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Forssassa (+80 %), Riihimäellä (51 %), Humppilassa (+44 %) ja Hämeenlinnassa (+21 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain on esitetty kuvassa 35 ja kunnittain kuvissa 36 ja 37. Riihimäen seutu Forssan seutu KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 35. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009 Kanta-Hämeessä seutukunnittain. Forssa -6 % 1 % 10 % 9 % Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 80 % Riihimäki Humppila 44 % 51 % Hämeenlinna 21 % Loppi -32 % Janakkala Jokioinen Hattula Ypäjä Hausjärvi Tammela -72 % -77 % -80 % -81 % -81 % -86 % Kuva 36. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009 Kanta-Hämeessä kunnittain.

40 40 Kuva 37. Kanta-Hämeen erikoiskaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus).

41 Vähittäiskaupan kehitysnäkymät Kaupan kehitystrendit Kaupan kehitystrendejä koskevat arviot perustuvat yleisiin kaupan alan julkaisuihin sekä kaupan edustajien näkemyksiin. Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan todennäköisesti enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut se, että on perustettu uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista tullaan varustamaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistavat asemaansa. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen tilaa vaativan kaupan keskittymien yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien

42 42 kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Oulun seudulla tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa, tosin jo tälläkin hetkellä tarjonta on varsin monipuolista ja vastaa hyvin kysyntää. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia Ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2009 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Kanta-Hämeen keskimääräisiä kulutuslukuja. Taulukko 8. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2009 rahassa). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Hämeen liiton väestötavoitetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 8.

43 43 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä noin 1150 milj.euroa, josta päivittäistavarakauppaan kohdistui noin 470 milj.euroa ja erikoiskauppaan noin 680 milj.euroa. Vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä Kanta- Hämeessä noin 890 milj.euroa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvun arvioidaan olevan noin 240 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvun noin 650 milj.euroa. Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin 220 milj.euroa kohdistuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja noin 430 milj.euroa muuhun erikoiskauppaan. Taulukko 9. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2009 ja arvio ostovoiman kehityksestä Kanta-Hämeessä (vuoden 2009 rahassa). VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ (pl. autokauppa) Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

44 Vireillä olevat kaupan hankkeet Kunnissa vireillä olevat hankkeet ja potentiaaliset kaupan alueet selvitettiin kunnille ja kaupan edustajille suunnatuilla haastatteluilla ja kyselyllä. Kanta-Hämeessä oli keväällä 2010 vireillä tai suunnitteilla seuraavat hankkeet: Hämeenlinna: Moottoritien kattamishanke, k- m 2 Laajennushankkeet keskustassa: Cumuluksen kortteli ja ns. Kiviluotokortteli Päivittäistavarakaupan yksiköt (supermarket) keskustan itä- ja länsipuolelle Hattula Pienimuotoinen kauppakeskus, n k-m 2 keskustassa (C-aluetta) Janakkala Pieni kauppakeskus ( k-m 2 ) Turengin keskustassa Forssa Prisma valmistumassa syksyllä 2010 ( k-m 2 ) Humppila Logistiikka-alue (lentokenttä) Riihimäki Useita hankkeita, n k- m 2 Haastatteluissa ja kyselyssä tuli esille seuraavat potentiaaliset kaupan sijaintialueet: Hämeenlinna Kirstulan kolmio (tilaa vaativa kauppa) Valtatien 19 varsi Lahden suuntaan Ruununmyllystä itään Keskustan pohjois-/itäpuolelle iso kauppakeskus, k-m 2, vuoden kuluessa Janakkala Harvialan alue Hämeenlinnan kuntarajan tuntumassa Punkan alue Riihimäen kuntarajan tuntumassa Viralan alue valtatien 3 eritasoliittymän läheisyydessä Humppila 2-tien ja 9-tien risteysalue Ypäjä Loimaantien ja Kurjenmäentien ympäristö Kurkimäen alue Riihimäki Ns. Sakon tontti Ilveskadulla Etelä Viertotie 1:n tontti Tavara-aseman alue Eteläisen 3-tien liittymän luoteispuolella oleva alue Hausjärvi Etelä-Vahteriston Pohjois-Monnin oyk 30 ha Kantatien 54 varsi Oitissa

45 Arvio liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m2) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m2 erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m2 kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaaantava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Taulukossa 10 esitetty laskennallinen liiketilan tarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Taulukko 10. Kanta-Hämeen oman väestön ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä. Edellä mainituilla laskentaperusteilla Kanta- Hämeen oman väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

46 46 Maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima lisää liiketilan tarvetta Kanta-Hämeessä. Vuonna 2009 päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli kaikissa seutukunnissa ja näin ollen myös maakuntatasolla positiivinen. Mikäli Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla (+11 % ostovoimasta), merkitsee se noin k-m 2 suurempaa liiketilan lisätarvetta vuosina taulukossa 10 esitettyyn verrattuna (vuosina noin k- m 2 ja vuosina noin 5000 k-m 2 ). Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä vuonna 2009 oli positiivinen Riihimäen ja Forssan seuduilla, mutta negatiivinen Hämeenlinnan seudulla. Mikäli myös Hämeenlinnan seudulla pyritään noin 10 %:n ostovoiman siirtymään kuten Forssan ja Riihimäen seuduilla, tarvittaisiin Hämeenlinnan seudulle edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna lisää erikoiskaupan liiketilaa suuruusluokaltaan noin k-m 2. Tällöin ostovoiman siirtymä maakuntatasolla olisi erikoiskaupassa noin +10 %. Mikäli erikoiskaupan ostovoiman siirtymän halutaan tulevaisuudessa olevan noin 10 %:n tasolla, merkitsee se noin k- m 2 suurempaa erikoiskaupan liiketilan lisätarvetta vuosina taulukossa 10 esitettyyn verrattuna. Taulukossa 11 on esitetty liiketilan lisätarve seutukunnittain vuosina Pienempi luku kertoo Kanta-Hämeen oman väestön ostovoiman kasvun vaatiman liiketilan lisätarpeen ja suurempi luku oman väestön ostovoiman kasvun ja maakunnan ulkopuolelta tulevan kysynnän kasvun vaatiman liiketilan lisätarpeen. Taulukko 11. Kanta-Hämeen oman väestön ja maakunnan ulkopuolelta tulevan ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä. LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m 2 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa Muu erikois- Vähittäiskauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

47 Maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon kehittämisessä on tärkeää tunnistaa myös maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet. Maakunnan ulkopuolisista alueista keskeisiä ovat Hyvinkään, Someron ja Loimaan vaikutusalueet sekä Helsingin työssäkäyntialue. Myös Lempäälän Ideapark ja Tampereen kaupan palveluverkon kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen kaupan kehitykseen. Kanta-Hämeen eteläosat (Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki) kuuluvat Helsingin markkinaalueeseen. Helsingin markkina-alueen ja erityisesti Hyvinkään kaupan nykytilanne ja kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen eteläosien ja erityisesti Riihimäen kaupan kehitykseen. Hyvinkään ostovoiman siirtymä vuonna 2007 oli päivittäistavarakaupassa positiivinen (14 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-11%). Syksyllä 2009 Hyvinkäällä oli vireillä kolme kooltaan yli 2000 k-m 2 :n hanketta (KEKO ja Ykköskortteli n k-m 2, Portaalin alue ja Hangon ratapihan alue). Kanta-Hämeen eteläosien kaupan kehitykseen voi vaikuttaa myös esim. Tuusulan Focus-alueen liikerakentamisen ( k-m 2 ) ja Vantaan Marja- Vantaan kauppakeskuksen ( k- m 2 ) toteuttaminen. (Uudenmaan liitto 2010). Forssa, Loimaa ja Huittinen lähialueineen muodostavat yhteisen markkina-alueen. Loimaa on vahva vaikutusalueensa kaupan keskus. Ostovoiman siirtymä oli Loimaalla vuonna 2007 positiivinen sekä päivittäistavarakaupassa (49 %) että erikoiskaupassa (57 %). Vuonna 2008 Loimaalla oli vireillä kolme kaupan hanketta (keskustan sisääntuloristeyksen market-alueen laajennus, Saikun alueen vähittäiskaupan suuryksikkö ja Loimaanportin alue), joiden pinta-ala oli yhteensä k-m 2. (Loimaan kaupunki 2008) Loimaalla asioidaan erityisesti Ypäjältä. Someron merkitys Kanta-Hämeessä näkyy puolestaan somerolaisten asiointina Forssassa. Forssan vetovoima asiointipaikkana lisääntyy uuden Prisma-keskuksen valmistuttua syksyllä (Varsinais-Suomen liitto 2007) Pohjoisen suunnassa tapahtuva kaupan kehitys, erityisesti Lempäälän Ideaparkin kehitys ja Tampereen kaupunkiseudun kaupan hankkeet (muun muassa Ikea) vaikuttavat erityisesti Hämeenlinnan seudun kaupan kehitykseen.

48 48 3. Kaupan palveluverkon tavoitetila 3.1 Kaupan palveluverkon rakennemallit Hämeen liitto on laatinut Hämeen tulevaisuuden hahmottamiseksi kolme rakennemallia: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon tavoitetilan määrittelemiseksi tarkasteltiin kaupan sijoittumista ja arvioitiin kaupan sijoittumisen vaikutukset eri rakennemalleissa. Kanta-Hämeen väestömäärä on kaikissa rakennemalleissa vuonna 2035 yhteensä noin asukasta. Karkea arvio väestömäärästä seutukunnittain eri rakennemalleissa on esitetty kuvassa Kanta-Hämeen väestöarvio seuduittain v eri rakennemalleissa Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Väestö 2009 Maakuntasuunnitelma Hajallaan Hyödyllinen Hiilitön Kuva 38. Arvio Kanta-Hämeen väestömäärästä vuonna 2035 eri rakennemalleissa.

49 49 Rakennemallien yhteiset sijoittumisperiaatteet Valtaosa vähittäiskaupan palveluista sijoittuu nykyisen palveluverkon tapaan Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja eri alueiden kaupallisen vetovoiman kannalta on tarkoituksenmukaista keskittää kauppa näille alueille. Keskitetty kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan monipuolisesti palveluitaan kaikille kuluttajaryhmille ja ennen kaikkea turvaamaan kuntalaisille laadukkaat palvelut. Päivittäistavarakauppa keskittyy jatkossakin kaupunkien keskustoihin, kunta- ja ala-keskuksiin sekä suurimpiin taajamiin. Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä erilliset kaupan keskittymät ja asuinalueiden lähikaupat sekä maaseudulla kyläkaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu pääosin keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli kaavat ja tontti- tarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät pyrkivät sijoittumaan keskusten reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit sekä hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. Muu erikoiskauppa sijoittuu keskuksiin. Muussa erikoiskaupassa kuluttajille tärkeitä asioita ovat monipuoliset valikoimat, vertailumahdollisuudet ja mahdollisuus asioida useassa liikkeessä yhdellä asiointikerralla. Riittävän monipuolisen valikoiman ylläpitäminen onnistuu parhaiten suurimmissa keskuksissa. Pienissä taajamissa se voi olla haasteellista. Kaikissa rakennemalleissa mahdollisia kaupan alueita ovat nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kaupalle osoitetut alueet. Niiden lisäksi kunkin rakennemallin osalta arvioitiin maakuntakaavatyössä harkittavia mahdollisia uusia kaupan alueita. Kaupan alueellisessa mitoituksessa periaatteena on alueen ostovoima ja sen kasvu. Kaupan sijoittuminen eri rakennemalleissa perustuu useiden eri lähtötietojen analyysiin ja niistä muodostettuun kokonaisnäkemykseen. Tarkastelun pohjana käytettiin seuraavia lähtötietoja: rakennemallien väestöarviot 2035 nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kaupan paikat kaupan nykyinen palveluverkko ostovoiman siirtymät ostovoiman kasvu vuoteen 2035 liiketilan laskennallinen lisätarve vuoteen 2035 vireillä ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet kaupan kehitystrendit eri tahojen näkemykset palveluverkon kehittämisestä

50 50 Rakennemallien mitoitus Liiketilan laskennallinen lisätarve eri rakennemalleissa on arvioitu karkealla tasolla rakennemallien väestömäärän ja ostovoiman kehityksen pohjalta. Rakennemallin 1 liiketilan lisätarve vastaa seututasolla taulukossa 10 esitettyä maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioitua liiketilan lisätarvetta. Rakennemallissa 2 liiketilan lisätarve on maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen pohjalta arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Forssan seudulla noin k-m 2 suurempi, Hämeenlinnan seudulla noin k-m 2 pienempi ja Riihimäen seudulla noin k-m 2 pienempi. Rakennemallissa 3 liiketilan lisätarve on maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen pohjalta arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Forssan seudulla noin k-m 2 pienempi, Hämeenlinnan seudulla noin k-m 2 suurempi ja Riihimäen seudulla noin k-m 2 suurempi. Taulukko 12. Ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä eri rakennemalleissa. Rakennemalli 1: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Rakennemalli 2: Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Rakennemalli 3: Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

51 51 Rakennemalli 1: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme Kanta-Hämeen yhdyskuntarakenne jatkaa hiljalleen hajautumista. Eheyttävät hankkeet ja ponnistelut tiiviin rakenteen puolesta eivät ole toteutuneet. Toisaalta rakenteen on sallittu hajautuvan. Alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Kanta- Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa ja varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. (Hämeen liitto 2010). Kaupan sijoittumisperiaatteet Hajamalli ei ohjaa kaupan rakennetta uudella tavalla, joten kauppa sijoittuu pääosin nykyiseen tapaan. Uudet kaupan alueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa keskittyy Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen nykyisille ja uusille kaupan alueille sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Koska väestönkasvu jakautuu varsin tasaisesti koko maakunnan alueelle, myös kuntakeskuksissa syntyy edellytyksiä päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäämiselle. Hajamalli tuottaa osin sellaista asutusrakennetta, joka ei luo edellytyksiä päivittäistavarakaupan lähipalveluille. Pienille ( k-m 2 ) vähittäiskaupan suuryksiköille voi syntyä edellytyksiä seutukuntien keskuskaupunkien lisäksi myös sellaisissa kuntakeskuksissa, joissa väestönkasvu on erityisen voimakasta. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa keskittyvät seutukuntien keskuskaupunkeihin, Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Mitoitus Seututasolla väestön kasvu on maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukainen. Näin ollen myös liiketilan lisätarve jakautuu seutujen kesken laskennallisen liiketilan lisätarpeen mukaisesti (taulukko 10).

52 52 Rakennemalli 2: Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa Kanta-Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä. Ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten. Kaupan sijoittumisperiaatteet Seutukuntien keskuskaupunkeihin muodostuu vetovoimaisia kaupallisia keskittymiä, jotka tarjoavat kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja nykyisille ja uusille yksiköille. Malli vastaa myös kaupan kehitystrendeihin. Päivittäistavarakauppa keskittyy Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustoihin ja kaupan alueille sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Asuntoalueiden lähikaupat ja maaseudun kyläkaupat täydentävät päivittäistavarakaupan palveluverkkoa. Lähikaupan toimintaedellytykset vahvistuvat osalla nykyisistä asuntoalueista ja osalle uusia asuntoalueita voi syntyä edellytykset uusille lähipalveluille. Rakennemallissa 2 korostuu erityisesti Forssan seudun voimakas väestönkasvu, joka luo edellytykset kaupan uudelle liikerakentamiselle. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa keskittyvät rakennemallin 1 tapaan Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Mitoitus Maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaiseen laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen verrattuna erityisesti Forssan seudulle kohdistuu merkittävästi suurempi liiketilan lisätarve. Hämeenlinnan seudun ja Riihimäen seudun liiketilan lisätarve on rakennemallissa 2 pienempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna.

53 53 Rakennemalli 3: Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Ratavaihtoehto merkitsee todellisen nauhakaupungin muodostumista Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Riihimäen vetovoima kasvaa muita maakunnan keskuksia enemmän. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa radan varrelle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Kaupan sijoittumisperiaatteet Uusi liikerakentaminen sijoittuu pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen ja kaupan alueille. Rakennemallin 3 mukaisessa nauhakaupungissa kasvu keskittyy pääradan varressa oleviin vahvoihin keskuksiin (asemanseuduille), joihin osaan syntyy voimakkaan väestö- ja työpaikkamäärien kasvun myötä edellytyksiä perustaa isoja päivittäistavarakauppoja, monipuolisesti eri toimialoja edustavia erikoiskauppoja ja kauppakeskuksia/kaupallisia keskittymiä. Osalla nauhakaupungin asemanseuduista kaupan palvelutarjonta jää todennäköisesti vaatimattomaksi pienestä väestöpohjasta ja asiakaspotentiaalista johtuen. Mitoitus Maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaiseen laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille kohdistuu merkittävästi suurempi liiketilan lisätarve. Forssan seudun väestömäärä vähenee ja liiketilan lisätarve on merkittävästi pienempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna.

54 Rakennemallien vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Rakennemalli 1 Rakennemallissa 1 liiketilan lisätarve jakaantuu Kanta-Hämeen eri seuduille maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaisesti. Mallissa seutujen kaupallinen vetovoimaa säilyy nykyisen kaltaisena. Mallissa toimivan kaupan palveluverkon kehittäminen on haastavaa, koska yhdyskuntarakenne jatkaa hajautumista ja uusi asutus kohdistuu pientalovaltaisille alueille. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittäminen on mallissa osin vaikeaa. Erityisesti uusien asuinalueiden palveluiden kehittäminen on vaikeaa. Liikenteellisesti hyvin saavutettavien hypermarkettien asema vahvistuu seutujen keskuskaupungeissa. Pienempien kuntakeskusten päivittäistavarakaupan palvelut voivat kehittyä väestömäärän kasvaessa laajalla alueella Kanta-Hämeessä. Rakennemalli 2 Rakennemallissa 2 väestö kasvaa ja liikelilan lisätarve kohdistuu erityisesti Forssan seudulle, minkä seurauksena Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseutujen liiketilan lisätarve on alhaisempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna. Forssan kaupallinen vetovoima kasvaa, Hämeenlinnan ja Riihimäen vetovoima hieman heikkenee. Verkostomainen yhdyskuntarakenne mahdollistaa hierarkkisen palveluverkon kehittymisen, jossa kaupunkikeskustoilla on edellytykset kehittyä erikoiskaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina. Palveluverkkoa täydentää alakeskusten lisäksi seutujen keskuskaupunkien läheiset kuntaja taajamakeskustat. Kaupalliset palvelut hakeutuvat myös liikenteellisiin solmukohtiin sisääntuloteiden varsille erityisesti Hämeenlinnan kaupunkiseudulla. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset säilyvät hyvinä. Rakennemalli 3 Rakennemallissa 3 väestömäärä kasvaa pääradan varteen sijoittuvassa nauhakaupungissa ja liiketilan lisätarve on Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla jonkin verran maakuntasuunnitelman väestötavoitetta suurempaa. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupallinen vetovoima vahvistuu. Kaupan palveluverkko painottuu Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustoihin ja kaupan alueille sekä ratayhteyden asemien yhteydessä oleviin kunta- ja taajamakeskuksiin. Mikäli asemanseudut ovat tiiviisti rakennettuja ja väestöpohjaltaan riittävän suuria, ne mahdollistavat hyvän palveluverkon syntymisen nauhakaupunkiin. Vastaavasti nauhakaupungin ulkopuolisten alueiden palveluverkon kehittämisedellytykset heikkenevät. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset ovat hyvät erityisesti nauhakaupungin alueella. Nauhakaupungin asemakeskusten merkitys päivittäistavarakaupan palveluverkossa korostuu ja vastaavasti muiden kunta- ja taajamakeskusten vähenee. Myös autoliikenteen hyvään saavutettavuuteen perustuvien päivittäistavarakauppojen asema voi pitemmällä aikajaksolla heikentyä.

55 55 Rakennemalli 1 Erikoiskaupan palveluverkko voi kehittyä mallissa kaksijakoisesti, koska erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustojen kaupalliset kehittämisedellytykset voivat heikentyä ja keskustojen ulkopuoliset alueet voivat muodostua kiinnostaviksi myös keskustahakuiselle erikoiskaupalle. Väestön hajaantuminen laajasti Kanta- Hämeen alueelle voi parantaa erikoiskaupan toimintaedellytyksiä pienemmissä kuntakeskuksissa. Tilaa vaativa erikoiskauppa kehittyy kaikissa seutukeskuskaupungeissa. Malli voi heikentää kaupan toimivaa kilpailua pitkällä tähtäimellä, koska mallissa kaupan palveluverkon uusiutuminen muun yhdyskuntarakenteen mukaiseksi voi olla haastavaa. Rakennemalli 2 Erikoiskaupan kehittämisedellytykset säilyvät mallissa hyvinä. Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen keskustoihin. Muu erikoiskauppa voi sijoittua sijaintilogiikkansa mukaan myös keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Erikoiskaupan toimintamahdollisuudet säilyvät myös kehittyvissä pienemmissä taajama- ja kuntakeskuksissa. Tilaa vaativan kaupan kehittämisedellytykset paranevat erityisesti Forssan seudulla nykytilanteeseen verrattuna. Lähikaupan osalta edellytykset toimivalle kilpailulle ovat hyvät. Uusia kaupan sijaintipaikkoja on yhdyskuntarakenteen kehittymissuunnissa. Rakennemalli 3 Mallissa erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustan kaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset ovat hyvät ja erikoiskauppa hakeutuu keskusta-alueille. Keskusta-alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota kaupan sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksiin, jotta esimerkiksi huoltoliikenne ja pysäköintijärjestelyt ovat toimivia. Tilaa vaativa kauppa sijoittuu keskustaalueiden ulkopuolisille kaupan alueille erityisesti Hämeenlinnaan, jonka kaupallinen vetovoima kasvaa eniten. Lähipalveluiden osalta edellytykset toimivalle kilpailulle ovat hyvät. Palveluverkon toimivuuden kannalta parhaat uudet kaupan sijaintipaikat sijaitsevat nauhakaupungin kehittyvissä asemakeskuksissa, mikäli niiden väestöpohja muodostuu riittävän suureksi. Näiden alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös riittävät kaupan sijoittumismahdollisuudet kilpailun turvaamiseksi.

56 Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennemalli 1 Mallissa yhdyskuntarakenne hajautuu ja uusi asuinrakentaminen toteutuu pientalovaltaisina alueina taajamien reunoille. Mallissa on vaarana, että yhdyskuntarakenne kehittyy epätasapainoisesti, jolloin palvelujen ja työpaikkojen alueet sijoittuvat erilleen asuntoalueista. Kehitys heikentää erityisesti päivittäistavarakauppojen sijoittumismahdollisuuksia uusille asuntoalueille, koska asukasmäärät jäävät alhaisiksi. Hajautuva rakenne heikentää välillisesti keskustojen asemaa ja monipuolista kehittymistä, koska niiden asukasmäärät eivät merkittävästi kasva. Siten erikoiskauppa voi hakeutua myös keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille, jotka ovat autoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Seutukeskusten ulkopuolisten taajamien ja kuntakeskusten yhdyskuntarakenteellinen asema voi vahvistua, koska niiden lähiväestömäärät kasvavat pientalorakentamisen seurauksena ja osalle saattaa syntyä edellytyksiä suuryksiköiden rakentamiselle. Rakennemalli 2 Mallissa seutukeskuskaupunkien asema vahvistuu väestömäärän kasvaessa erityisesti Hämeenlinnassa ja Forssassa. Malli mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja päivittäistavarakaupan palveluiden kehittymisen myös seutukeskuskaupunkien läheisissä kuntakeskuksissa ja suuremmissa taajamissa, koska niiden asema vahvistuu verkostomaisessa rakenteessa. Malli muodostaa Kanta-Hämeeseen kolme vahvaa kaupallista keskusta, erityisesti Forssan asema aluerakenteessa ja kaupallisena keskuksena vahvistuu Mallissa on mahdollisuus kehittää toiminnoiltaan monipuolisia kaupunkikeskustoja, jotka ovat verkostomaisen rakenteen solmukohtia. Malli mahdollistaa monipuolisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen, kun asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat seutukunta-, kunta- ja taajamakeskuksiin. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei yhdyskuntarakenteen sallita hajautuvan keskusten lähialueilla. Rakennemalli 3 Mallissa yhdyskuntarakenne kehittyy nauhakaupunkimaisesti pääradan varrella. Kasvu kohdistuu Hämeenlinnan ja Riihimäen lisäksi asemanseuduille. Mallissa päivittäistavarakaupan yksiköt sijoittuisivat tiiviisti näiden keskusten yhdyskuntarakenteeseen. Muun Kanta-Hämeen alueen aluerakenteellinen merkitys vähenee, minkä vuoksi palvelurakenteen kehittäminen on haastavaa nauhakaupungin ulkopuolisilla alueilla. Koska uusi asutus sijoittuu tiiviisti keskuksiin ja asemanseuduille, keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden kehittämismahdollisuudet heikkenevät ja ne erikoistuvat selvästi tilaa vaativan kaupan toimialoihin. Malli luo edellytyksiä erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustojen monipuoliseen kehittämiseen asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskuksina. Erikoiskauppa hakeutuu ensisijaisesti näihin keskustoihin. Asemanseutujen tiivis yhdyskuntarakenne ja riittävä väestöpohja luovat edellytyksiä erikoiskaupan palveluille myös nauhakaupungin kunta- ja taajamakeskuksissa.

57 Liikenne Rakennemalli 1 Malli pohjautuu pääteiden ja osin seudullisten teiden varteen syntyvään asutukseen. Myös isot taajamat kasvavat teiden suuntaisesti. Sen seurauksena liikenne kaupunkiseutukeskuksiin kasvaa ympäröivistä taajamista ja myös taajamien sisäinen liikenne kasvaa. Mallissa kauppa hakeutuu ja keskittyy pääteiden ja niiden liittymien yhteyteen. Liikkumisen, liikennetarpeen ja liikennesuoritteen kasvu johtaa pääteiden toimivuuden ja liikenneturvallisuuden heikkenemiseen, mikä kohdistuu voimakkaimmin valtateille 2 ja 10 sekä kantatielle 54. Valtatiellä 3 vaikutukset ovat vähäisempiä (moottoritie), mutta ruuhka-aikana senkin liikenne voi jonoutua ja onnettomuusriski lisääntyä. Hämeenlinnan ja Riihimäen ympäristössä myös seudulliselle tieverkolle kohdistuisi vastaavia vaikutuksia. Liikenteen lisääntyminen edellyttää pääteiden välityskyvyn parantamista, jolloin pääteiden liittymiä tulee vähentää ja rakentaa niille rinnakkaisväyliä. Pääteiden estevaikutus kasvaa. Rakennemalli 2 Malli pohjautuu keskuksiin, niiden verkottumiseen ja keskuksia ympäröiviin pienempiin taajamiin. Seutukeskuskaupungit ovat mallissa työssäkäynnin ja kaupan keskuksia, joihin kohdistuva liikenne perustuu pääosin yksityisautoiluun. Vaikka pienemmät ympärystaajamat on kytketty seudullisiin keskuskaupunkeihin, joukkoliikenteen laajamittainen käyttö ympärystaajamista on epätodennäköistä. Mallin seurauksena kaupan palveluverkko muodostuu muun keskusverkon mukaiseksi, mutta kauppa voi hakeutua myös keskuksiin johtavien teiden risteysalueille liikenteellisesti edullisiin sijaintipaikkoihin. Liikenne lisääntyy voimakkaasti keskuksiin johtavilla säteittäisillä teillä, mikä edellyttää niiden parantamista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Mallissa kevyt liikenne säilyttää nykyisen asemansa ja myös joukkoliikenteen asema liikennemuotona säilyy suuremmissa seutukeskuskaupungeissa. Mikäli uusi rakentaminen on tiivistä ja kauppa sijoittuu tiiviin asumisen yhteyteen, niin kevyen ja joukkoliikenteen merkitys voi kasvaa liikennemuotona. Rakennemalli 3 Malli pohjautuu Helsinki-Tampere-rautatien varren asutukseen sekä Forssan seutuun, jonne mahdollisesti tulee uusi rautatieyhteys. Mallin edellytyksenä on pääradan parantaminen lisäraiteella tai lisäraiteilla. Rautatieyhteyksiin perustuva nauhakaupunkimalli edellyttää toimiakseen kaupan ohjaamista keskustoihin ja asemien yhteyteen. Muutoin kaupan sijoittuminen ja asiointiliikenteen valinnat heijastuisivat muuhun liikkumiseen ja heikentäisivät mallin taustalla olevaa ideaa joukko- ja kevyen liikenteen toimivuuden parantamisesta. Nauhakaupungin alueella malli edellyttää kevyen liikenteen reittien voimakasta kehittämistä, jolloin kevyen liikenteen osuus lyhyillä matkoilla lisääntyisi. Tiivis yhdyskuntarakenne ja palveluiden keskittyminen asemien seuduille voisivat nostaa myös kevyen liikenteen merkitystä asiointiliikenteessä.

58 58 Rakennemalli 1 Mallissa kaupan asiointi perustuisi yksityisautoiluun. Asumisen ja kaupan sijainnista johtuen joukkoliikenteen järjestäminen olisi vaikeaa ja pitkistä etäisyyksistä johtuen kevyen liikenteen houkuttelevuus heikkoa. Saavutettavuus on heikko muille väestöryhmille kuin autoileville. Rakennemalli 2 Seutukeskuskaupunkeja ympäröivissä kunta- ja taajamakeskuksissa tulisi olla monipuoliset ja kilpailukykyiset päivittäistavarakaupan palvelut, jotta asiointiliikennetarve niistä ei kasvaisi. Parhaiten edellytyksiä synnyttää taajamien väestömäärän kasvu ja niiden yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kokonaisuutena mallin liikennesuorite muodostuu verrattain suureksi kasvavasta pendelöintiliikenteestä johtuen. Toisaalta mallissa liikenne kanavoituu ainakin osin joukkoliikenteeseen. Rakennemalli 3 Juna voi toimia myös asiointiliikenteessä pienemmistä kuntakeskuksista ja taajamista kaupunkikeskustoihin. Mallissa nauhakaupungin ja Forssan keskustaajaman ulkopuolisten kunta- ja taajamakeskusten joukkoliikenteen turvaaminen seutukeskuskaupunkeihin voi olla vaikeaa. Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä on riittävän suuri väestöpohja. Malli voi lisätä näiden alueiden autoriippuvuutta, asiointiliikennettä ja -etäisyyksiä. Mallin autoliikennesuorite olisi vaihtoehdoista todennäköisesti pienin, mutta kokonaisliikennesuoritetta vastaavasti nostaa lisääntyvä junaliikenne. Malli edellyttäisi katuverkon kehittämistä aseman varteen sijoittuvissa keskuksissa ja taajamissa. Mallissa palveluiden saavutettavuus olisi hyvä junaradan varrella, mutta niiden ulkopuolisilla alueilla saavutettavuus voi vastaavasti heikentyä.

59 Rakennemallien vertailu

60 60

61 61

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS

VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS Varkauden kaupunki VALTATIEN 5 KEHITTÄMISVYÖHYKKEEN KAUPALLINEN SELVITYS 23.12.2009 Varkauden kaupunki 1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli selvittää valtatien 5 lähialueiden kehittämisen ja maankäytön tehostamisen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA 1.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN

Lisätiedot

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen

Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen 1 2 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen Kuopio 2013 3 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:77 Kuopio 2013 Pohjois-Savon liitto PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA. Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen

POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA. Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen 1 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen 2 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen Kuopio 2013 3 Pohjois-Savon liiton julkaisu

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030

OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti 2.7.2010 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS

ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 -SELVITYS 2015 1 Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys Etelä-Pohjanmaan liitto FCG Finnish Consulting Group Oy Julkaisu B:69 ISBN 978-951-766-261-1

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPALLINEN SELVITYS

HUITTISTEN KAUPALLINEN SELVITYS SRV Yhtiöt oyj HUITTISTEN KAUPALLINEN SELVITYS 4.6.2010 SRV Yhtiöt Oyj 1 FCG Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia tausta-aineistoksi Huittisiin suunnitteilla olevan kauppapaikan vaikutusten arvioinnille.

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A K A A V A E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 3 : 2 0 0 6 ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030

OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Kysyntä ja tarjonta kohtaavat kestävästi... OULUN SEUDUN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Loppuraportti 24.6.2010 Pohjakartta-aineisto

Lisätiedot

JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001

JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 Joensuun kaupunki JYTY Maankäyttö Pohjois-Karjalan liitto Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

Limingan kunta Limingan kaupan palveluverkko 2040

Limingan kunta Limingan kaupan palveluverkko 2040 Limingan kunta Limingan kaupan palveluverkko 2040 20.4.2015 2 SISÄLTÖ Alkusanat... 3 1. Tarkastelualueet... 4 1.1 Tupos ja Ankkurilahti... 4 1.2 Haaransilta... 5 1.3 Limingan keskusta ja liminganportti...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys

Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY Raporttiluonnos 1 (126) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot