Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti

2 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa kaupan nykytilannetta ja kehittämistarpeita tuottaa lähtötietoja uutta maakuntakaavakierrosta varten ja siinä käsiteltäviä kaupan alan kysymyksiä varten selvittää Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2035 Palveluverkkoselvitys perustuu vähittäiskaupan ja alue- ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Kaupan palveluverkkoselvitys laadittiin Hämeen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Selvityksen laatimista ohjasi työlle asetettu ohjausryhmä, johon kuuluivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa ja maakunta-arkkitehti Tatu Oukka Hämeen liitosta. Selvityksen yhteydessä toteutettiin internet-kysely kuntien kaavoittajille. Lisäksi haastateltiin kuntien ja kaupparyhmien edustajia. Eri sidosryhmien näkemyksiä Kanta-Hämeen kaupan nykytilasta ja kehitysnäkymistä selvitettiin kahdessa keskustelutilaisuudessa Hämeen liitossa. Ensimmäiseen pidettyyn sidosryhmätapaamiseen osallistuivat: Timo Kärkkäinen, yritysasiamies, Kehittämiskeskus Oy Häme Timo Lindvall, toimitusjohtaja, Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Toiseen pidettyyn sidosryhmätapaamiseen osallistuivat: Reijo Aaltonen, kiinteistöpäällikkö, Osuuskauppa Hämeenmaa Petri Anttalainen, kauppapaikkajohtaja, NCC Property Development Oy Mika Herpiö, toimitusjohtaja, Riihimäen Teollisuuskylä Oy Timo Huurtola, aluejohtaja, Kesko Uusimaa Heikki Kankaanpää, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kimmo Martikainen, toimitusjohtaja, Yritysvoimala Oy Ari Räsänen, yrityspalvelupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme Harri Salovaara, kauppapaikkapäällikkö, Kesko Uusimaa Janne Teeriaho, tekninen johtaja, Hattulan kunta Annu Tulonen, arkkitehti, Hämeen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Anne Wikström, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä palveluverkkoselvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen, FM Kimmo Koski, FM Mikko Keskinen, YTM Jouni Mäkäräinen ja DI Sakari Mustalahti.

3 3 Sisältö

4 4 Keskeiset kaupan käsitteet Seuraavaan on koottu tässä selvityksessä käytettyjä keskeisiä kaupan käsitteitä (Lähteitä mm. Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Viime vuosina ovat suosiotaan kasvattaneet ns. Deli-tyyppiset myymälät, joilla on pitkät aukioloajat ja joissa myydään pääosin valmisruoka-annoksia. Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle. Tilaa vaativa erikoiskauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (Ympäristöministeriö 2000) mukaan säännösten ulkopuolelle jäävät paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät ovat: Moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa Rautakauppa Rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa Kodintekniikkakauppa Erikoiskauppa on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Muutokset näkyvät myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä tilaa vaativan erikoiskaupan toimialojen että ohjauksen piiriin kuuluvien toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kysymyksessä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä vai maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö, on hankalaa. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan (tilaa vievä erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Päivittäistavarakaupan tarkasteluissa on käytetty A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälätyyppien luokittelua (liite 1). Erikoiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Autokauppa on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle, koska merkittävä osa myynnistä on yritysten välistä kauppaa.

5 5 Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket. Hypermarket on monen toimialan tavaroita myyvä, itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä. Myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntialasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket sijaitsee keskustassa, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa. Supermarket. Pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 neliömetriä. Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Valintamyymälä. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin ( m2) ja suuriin ( m2) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Tavaratalo. Monen eri alan tavaroita myyvä myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaravalikoimaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tuotteet. Mikäli jonkun tuoteryhmän myyntipinta-ala on yli 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa tai aluekeskuksessa. Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Laajan tavaravalikoiman myymälä (ns. halpahintamyymälä). Laajan tavaravalikoiman myymälät ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja. Vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä kerrosneliömetriä vastaa noin 1500 myyntineliömetriä. Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää, joista yksi tai useampi on ankkuri- tai veturiyritys. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Hypermarket-keskus. Hypermarketkeskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 %:ia liiketilan kokonaismäärästä.

6 6 Erikoiskauppojen keskus (Retail park) muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskustaalueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaaajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan k-m2 ja suurimmat kokoluokkaan k-m2. joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen,

7 7 1. Alue- ja yhdyskuntarakenne 1.1 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Väestömäärä ja väestöennuste Kanta-Hämeen väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa noin henkilöä. Hämeenlinnan seudulla asui noin asukasta (53 % koko maakunnan väestöstä), Forssan seudulla noin asukasta (20 %) ja Riihimäen seudulla noin asukasta (26 %). Kanta-Hämeen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+5 %). Hämeenlinnan seudun väestömäärä lisääntyi noin asukkaalla (+6 %) ja Riihimäen seudun väestömäärä noin asukkaalla (+9 %). Forssan seudun väestömäärä väheni. Häme 2035 maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan (Hämeen liitto 2009a) Kanta-Hämeen väestömäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin asukkaalla (+17 %). Väestömäärä kasvaa Hämeenlinnan seudulla noin asukasta (+18 %), Forssan seudulla noin 1770 asukasta (+5 %) ja Riihimäen seudulla noin asukasta (+24 %). Taulukko 1. Kanta-Hämeen väestökehitys (Tilastokeskus). Väestömäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME % Taulukko 2. Kanta-Hämeen väestötavoite (Hämeen liitto 2009a). Väestömäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME %

8 8 Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Forssan ja Riihimäen ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Kanta-Hämeessä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat seutujen keskuskaupungeissa ja kuntakeskuksissa. Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja väestötiheys Kanta-Hämeessä vuonna 2008 (Tilastokeskus ja SYKE: YKR-aineisto).

9 9 Asumisen laajentumissuunnat Voimassa olevassa maakuntakaavassa asuntorakentamisen alueita on osoitettu sekä kehittämismerkintöinä ja kehittämissuosituksina että aluevarauksina. Riihimäen suurin uusi asuinalue on maakuntakaavassa osoitettu Riutan alueelle kaupungin länsipuolella. Kanta-Hämeen alueen uusi asuinrakentaminen kohdistuu erityisesti Hämeenlinnan seudulle, Riihimäelle ja Forssaan. Kaikilla näillä alueilla asuntorakentamista tapahtuu sekä täydennysrakentamisena että asuinalueiden laajentumisena olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoilla. Täydennysrakentamisen ja maankäytön muutosalueet ovat mahdollistaneet uusien asuinalueiden sijoittumisen kävelyetäisyydelle kaupunkien keskustoista. Tästä ovat esimerkkejä Hämeenlinnan Vanajanveden ympäristön (esim. Keinusaari ja Visamäki) ja Riihimäen asemanseudun rakentaminen. Asukasmäärällisesti suurimmat uudet asuinalueet sijoittuvat Hämeenlinnan seudulle ja Riihimäelle. Vanajaveden alueen lisäksi asuntorakentaminen suuntautuu Hämeenlinnassa tulevaisuudessa erityisesti kaupungin itäpuolella sijaitsevalle Ruununmylly-Siirin alueelle. Maakuntakaavan mukaan myös Janakkalan Turenki kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa. Kuva 2. Asutuksen jakautuminen eri alueluokkiin ja maakuntakaavan uudet asuinalueet (Hämeen liitto 2009b).

10 Työpaikkamäärä ja työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkamäärä Kanta-Hämeessä oli vuoden 2007 lopussa noin työpaikkaa. Hämeenlinnan seudulla oli noin työpaikkaa (55 % koko maakunnan työpaikoista), Forssan seudulla noin työpaikkaa (22 %) ja Riihimäen seudulla noin työpaikkaa (23 %). Kanta-Hämeen työpaikkamäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin työpaikkaa (+9 %). Hämeenlinnan seudun työpaikkamäärä lisääntyi noin työpaikkaa (+13 %) ja Riihimäen seudun työpaikkamäärä noin työpaikkaa (+10 %). Forssan seudun työpaikkamäärä väheni noin sata työpaikkaa (-1 %). Häme 2035 maakuntasuunnitelman työpaikkatavoitteen mukaan (Hämeen liitto 2009a) Riihimäen työpaikkamäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin työpaikkaa (+9 %). Hämeenlinnan seudun ja Forssan seudun työpaikkamäärän arvioidaan vähenevän. Taulukko 3. Kanta-Hämeen työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikkamäärä Muutos Forssa % Humppila % Jokioinen % Tammela % Ypäjä % Forssan seutu % Hattula % Hämeenlinna % Janakkala % Hämeenlinnan seutu % Hausjärvi % Loppi % Riihimäki % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME % Taulukko 4. Kanta-Hämeen työpaikkamäärä ja työpaikkatavoite (Hämeen liitto 2009a). Työpaikkamäärä Muutos Forssan seutu % Hämeenlinnan seutu % Riihimäen seutu % KANTA-HÄME %

11 11 Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikat keskittyvät väestön tapaan Hämeenlinnan seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Forssan ja Riihimäen ympäristöön. Kuvassa 3 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Kanta-Hämeessä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheimpiä työpaikkakeskittymiä. Kuva 3. Työpaikkojen sijoittuminen Kanta-Hämeessä vuonna 2007 (Tilastokeskus ja SYKE: YKR-aineisto).

12 12 Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Kanta-Hämeen edullinen sijainti ja hyvä saavutettavuus luovat hyvät lähtökohdat monipuoliselle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuudet ovat Kanta-Hämeen alueella korkeimpia Hämeenlinnassa, Forssassa ja Lammilla. Vastaavasti osuus on alhaisin Riihimäellä. Kanta-Hämeen alueella työmatkojen keskipituudet ovat kasvaneet ja pendelöinti kuntien välillä on lisääntynyt. Keskimääräinen työmatkan pituus Kanta-Hämeessä on 21 kilometriä. Kanta-Hämeen kuntien välinen työmatkaliikenne on suurinta Hämeenlinnan kaupunkiseudulla. Myös Forssan ympäristössä työmatkaliikennettä on erityisesti Forssan ja Tammelan sekä Forssan ja Jokioisen välillä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeellä työmatkoja tehdään Kanta-Hämeestä pääkaupunkiseudulle, Keski-Uudellemaalle ja Tampereen seudulle. Erityisesti Riihimäen kaupungista pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä on suuri. Kuva 4. Työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynnin suuntautuminen Kanta-Hämeessä (Hämeen liitto 2009b). Kuva 5. Työssäkäynti Kanta-Hämeestä maakunnan ulkopuolelle ja maakunnan ulkopuolelta Kanta-Hämeeseen (Hämeen liitto 2009b).

13 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet Tie- ja katuverkko Kanta-Hämeen tieverkon rungon muodostavat valtatie 2 (Helsinki-Pori), valtatie 3 (Helsinki-Vaasa), valtatie 10 (Turku- Hämeenlinna) ja valtatie 12 (Rauma-Kouvola). Lisäksi valtatie 9 kulkee Turusta Tampereelle Humppilan kautta. Valtatieverkkoa täydentävät kantatieyhteydet sekä alempiasteiset seutu- ja yhdystiet. Kaupunki- ja taajama-alueiden liikenneverkko perustuu kuntien vastuulla olevasta katuverkosta. Hämeenlinnan kaupunkiseudulla tie- ja katuverkon kehittämiskohteina ovat Paasikiventien jatke ja moottoritien liittymä- ja katujärjestelyt sekä eritasoliittymät Moreenin alueelta ja Hattulan Merven alueelta valtatielle 3. Riihimäellä kehittämistarpeina ovat läntinen sisääntulotie, uusi liittymä valtatielle 3, eteläinen ja itäinen kehäväylä sekä keskustan liikennehankkeet. Forssassa kehittämistarpeita ovat itäinen kehäväylä ja keskustan liikenneturvallisuuden parantaminen. Kanta-Hämeen alueen tieverkon suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 3, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ylittää Hämeenlinnan kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallinnon laatiman ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Kanta-Hämeen valta- ja kantateillä noin 30 prosenttia. Maakunnan tärkeimpinä päätieverkon kehittämiskohteina pidetään valtateiden 10/12 parantamista Hämeenlinnan kohdalla sekä valtatien 2 parantamista Forssan ja Helsingin välillä. Kuva 6. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) v maanteillä (Hämeen liitto 2009b).

14 Rataverkko ja raideliikenne Kanta-Hämeen sijainti koko maan rataverkossa on keskeinen ja erityisesti Riihimäki on tärkeä risteysasema. Rataverkon merkittävimmät kehittämistarpeet kohdistuvat pääradan kapasiteetin kasvattamiseen, mikä on edellytys Helsinki-Tampere rataosan henkilö- ja tavaraliikenteen lisäämiselle. Lisäksi tavoitteena on Helsinki- Riihimäki lähiliikenteen tihentäminen ja taajamajunavuorojen lisääminen Riihimäeltä pohjoiseen sekä Hämeenlinnan nopean junatarjonnan parantaminen. Kuva 7. Henkilöliikenteen matkat Etelä-Suomen rataverkolla v (Hämeen liitto 2009b) Kevyt liikenne Kevyen liikenteen merkitys korostuu kaupunkialueilla ja taajamissa, missä etäisyydet ovat lyhyitä. Maankäytön suunnittelu on avainasemassa kevyen liikenteen edellytysten luomisessa. Kevyen liikenteen kehittämistarpeita ovat jalankulkuympäristöjen viihtyisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Jalan ja kävellen helposti saavutettavien julkisten ja kaupallisten palvelujen säilymistä ja kehittämistä on tuettava. Kuva 8. Maanteiden kevyen liikenteen väylät v ja maakuntakaavassa esitetyt kehitettävät seudulliset yhteydet (Hämeen liitto 2009b).

15 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen merkitys liikennemuotona vaihtelee paljon alueittain Kanta- Hämeessä. Kokonaisuutena Kanta-Hämeen alueen joukkoliikenteen osuus liikenteestä on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kanta-Hämeen alueella joukkoliikenteellä on vahva asema erityisesti HHT -vyöhykkeen liikenteessä ja erityisesti työmatkaliikenteessä pääkaupunkiseudulle. Kaupunkimaista tiheää paikallisliikennettä Kanta-Hämeen alueella on Hämeenlinnan, Hyvinkää-Riihimäen ja Turenki-Hämeenlinna-Parola alueella. Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen matkustajamäärät (1,2 miljoonaa) ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Forssassa kaupunkialuetta palvelee pääosin kutsupohjainen palveluliikenne. Seudullisen joukkoliikennetarjonnan rungon muodostaa kuntakeskuksista ja suurimmista kyläkeskuksista Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan suuntautuva liikenne. Merkittävimmät joukkoliikenteen kehittämistarpeet on tarkoitus kohdistaa alueille, joilla on myös käyttäjäpotentiaalia. Erityisesti tavoitteena on vahvistaa asemapaikkakuntien maankäyttöä junaliikenteen kysynnän kasvattamiseksi. Myös kaupunkiliikenteen kannattavuuden perusta on riittävä matkustajakysyntä, jonka edellytykset luodaan kaavoituksella. Muilla alueilla kehittämisen lähtökohtana on joukkoliikenteen peruspalveluiden turvaaminen kustannustehokkaasti. Kuva 9. Kehitettävät joukkoliikenteen vyöhykkeet (Hämeen liitto 2009b). Kuva 10. Kehitettävät seudullisen liikenteen vyöhykkeet (Hämeen liitto 2009b).

16 Kanta-Hämeen maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on laadittu kokonaismaakuntakaavana. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvostossa ja se tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen on mahdollista maakuntakaavan keskustatoimintojen (C ja Cs) alueilla, kuntakeskuksissa sekä erikseen kaupan alueiksi osoitetuilla alueilla (KM, km, km,e). Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaupan sijoittumista koskevat määräykset: Keskustatoimintojen alue (C) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvien liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alue, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumisja muiden toimintojen alueita niihin liittyvien liikennealueineen ja puistoineen. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden sijoittuminen tulee määritellä asemakaavassa. Kuntakeskus Merkinnällä osoitetaan kuntakeskusten palveluiden sijainnin painopiste. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alakeskus Merkinnällä osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Alueelle ei tule sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kauppakeskusten alue (KM) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvaa keskustatoimintojen ulkopuolisia tai niihin välittömästi liittyvää kohdetta. Erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue (km,e) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää erikoistavarakaupan suuryksikköä tai paljon tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia tai niihin välittömästi liittyviä kohteita. Vähittäiskaupan suuryksikön säännökset eivät koske paljon tilaa vaativaa kauppaa. Maaseudun kauppakeskittymät on osoitettu tällä merkinnällä. Suunnittelumääräys Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin.

17 17 Maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueita aluevarausmerkinnällä (C) kaupunkikeskustoihin ja Turengin keskustaan, yhteensä 9 kappaletta (Forssassa 3, Hämeenlinnassa 2, Riihimäellä 3, Janakkalassa 1). Kaupunkikeskustoissa on Csmerkinnällä alueita 7 kappaletta (Forssa 2, Hämeenlinna 3, Riihimäki 2). Kuntakeskukset on osoitettu kaikki C-kohdemerkinnällä (12 kpl) ja Hämeenlinnan kaupungin alakeskukset sekä Hauhon, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen muut taajamat Ca-merkinnällä (8 kpl). Kuntakeskusten osalta maakuntakaavan merkinnät ovat osin vanhentuneita toteutuneen Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Rengon, Lammin ja Tuuloksen kuntaliitoksen seurauksena. Vähittäiskaupan suuryksikköjen aluemerkintöjä (KM) on kaksi: Hämeenlinnan Tiiriö ja Riihimäen Merkoksen alue ja kohdemerkintöjä (km) yksi: Hämeenlinnan Hätilä. Lisäksi on kohdemerkinnällä (km, e) osoitettu 7 erikoistavarakaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan aluetta: Forssa: Autokeitaan alue ja Linikkalan alue Humppila: Lasin alue Hämeenlinna: Kauriala ja Tuulosen kauppakeskittymä Loppi: Launosten alue Riihimäki: Mattilan alue Kuva 11. Maakuntakaavan mukaiset palvelujen ja tuotannon kohdemerkinnät (Hämeen liitto 2006).

18 18 2. Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 2.1 Vaikutusalue TNS Gallup Oy:n laatiman suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan Kanta-Hämeen alue jakautuu kolmeen paikallismarkkina-alueeseen: Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki. Päämarkkina-aluetasolla Kanta-Hämeen alue jakautuu niin ikään kolmeen alueeseen. Hämeenlinnan seutu muodostaa oman päämarkkina-alueen. Forssan seutu kuuluu Forssa-Loimaa- Huittinen päämarkkina-alueeseen ja Riihimäen seutu Helsingin päämarkkinaalueeseen. Kuten markkina-aluetarkastelut osoittavat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon kehittämisessä on tärkeää tunnistaa myös maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet. Maakunnan ulkopuolisista alueista keskeisiä ovat Hyvinkään, Someron ja Loimaan vaikutusalueet sekä Helsingin työssäkäyntialue. Myös Lempäälän Ideapark ja Tampereen kaupan palveluverkon kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen kehitykseen. 2.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin tietoihin. Myymälät on sijoitettu kartalle rekistereissä olevien koordinaattien mukaan. Myymälöiden lukumäärissä, toimialoissa ja koordinaateissa saattaa olla virheitä. Osa virheistä on korjattu, mutta koko aineiston läpikäynti ja mahdollisten virheiden korjaaminen ei ole ollut tämän työn yhteydessä mahdollista. Päivittäistavarakauppa A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan vuoden 2009 lopussa Kanta-Hämeessä toimi yhteensä 140 päivittäistavaramyymälää, joista 27 oli päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä, leipomoita ym. ja yksi suoramyyntihalli. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälöistä toimi Hämeenlinnan seudulla 69 myymälää (49 %), Forssan seudulla 36 myymälää (26 %) ja Riihimäen seudulla 35 myymälää (25 %). Päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyviä päivittäistavaramyymälöitä (pois lukien erikoismyymälät ja suoramyyntihalli) toimi Kanta-Hämeessä vuoden 2009 lopussa yhteensä 112. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Kanta- Hämeessä toimi vuoden 2009 lopussa eniten isoja valintamyymälöitä (39 myymälää, 28 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Seuraavaksi eniten oli päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä (27 myymälää, 19 %). isoja supermarketteja (20 myymälää, 18 %) ja pienmyymälöitä (20 myymälää, 18 %). Hypermarketteja toimi Kanta-Hämeessä 6 kpl, joka on 4 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä.

19 19 Vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavia päivittäistavaramyymälöitä (kerrosala yli m 2 ) toimi Kanta-Hämeessä vuoden 2009 lopussa yhteensä 14 kpl (10 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Pieniä yksikköjä (myyntiala alle 400 m 2 ) toimi yhteensä 61 kpl (44 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Asukaslukuun suhteutettuna Kanta-Hämeessä oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät myymälät (ei erikoismyymälöitä ja suoramyyntihalleja). Asukkaiden määrä yhtä myymälää kohti oli Kanta- Hämeessä samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa (1597 asukasta/myymälä). Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla väestömäärä per myymälä oli suurempi ja Forsssan seudulla pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavissa kuvissa on esitetty päivittäistavaramyymälöiden sijainti Kanta-Hämeessä (kuva 12) sekä Forssan keskustassa (kuva 13), Hämeenlinnan keskustassa (kuva 14) ja Riihimäen keskustassa (kuva 15). Taulukko 5. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälät 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Suora- YHTEENSÄ Asukkaita/ market talo iso pieni iso pieni myymälä myymälä myynti- myymälä >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m m m m 2 halli Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu YHTEENSÄ Koko maa 1 597

20 20 Kuva 12. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

21 21 Kuva 13. Forssan keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

22 22 Kuva 14. Hämeenlinnan keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

23 23 Kuva 15. Riihimäen keskustan päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

24 24 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kanta-Hämeessä toimi vuoden 2008 lopussa yhteensä 732 erikoiskaupan myymälää. Hämeenlinnan seudulla toimi 372 myymälää (51 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä), Riihimäen seudulla 191 myymälää (26 %) ja Forssan seudulla 169 myymälää (23 %). Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 116 myymälää (16 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen kauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 616 myymälää (84 % kaikista erikoismyymälöistä). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä oli muun erikoiskaupan toimialoilla (387 myymälää, 53 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (119 myymälää, 16 %). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 2. Asukaslukuun suhteutettuna Hämeessä oli 237 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa keskimäärin (239 asukasta / erikoiskaupan myymälä). Väestömäärä per myymälä oli Hämeenlinnan seudulla suurempi, Riihimäen seudulla yhtä paljon ja Forssan seudulla pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupan sijainti Kanta-Hämeessä on esitetty kuvassa 16. Tilaa vaativan erikoiskaupan sijainti on esitetty kuvassa 17 ja muun erikoiskaupan kuvassa 18. Forssan keskustan erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 19, Hämeenlinnan keskustan kuvassa 20 ja Riihimäen keskustan kuvassa 21. Taulukko 6. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myymälät 2008 (Tilastokeskus). Muu (ns. keskustahakuinen) erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa YHTEENSÄ Asukkaita/ Alkot, Muoti- Tieto- Muu Huone- Kodin- Rauta- Muu tilaa myymälä apteekit kauppa tekninen erikois- kalu- tekniikka- kauppa vaativa ym. kauppa kauppa kauppa kauppa kauppa Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu YHTEENSÄ

25 25 Kuva 16. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

26 26 Kuva 17. Kanta-Hämeen tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

27 27 Kuva 18. Kanta-Hämeen muun erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

28 28 Kuva 19. Forssan keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

29 29 Kuva 20. Hämeenlinnan keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

30 30 Kuva 21. Riihimäen keskustan erikoiskaupan myymälät myymälätyypeittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus).

31 Vähittäiskaupan kilpailutilanne Päivittäistavaramyynti ja myyntitehokkuus Kanta-Hämeen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 54 %, Riihimäen seudulla 27 % ja Forssan seudulla 19 %. Myynnin jakautuminen seuduittain vastaa seutujen väestöosuuksia. Päivittäistavaramyymälöiden myyntiala jakautui seutujen kesken samassa suhteessa kuin päivittäistavaramyynti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden (kerrosala yli m 2 - hypermarketit ja muutama supermarket) osuus Kanta-Hämeen päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli vuoden 2009 lopussa noin 51 % ja kokonaismyyntialasta noin 60 %. Pienten yksikköjen osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä oli noin 20 % ja myyntialasta noin 14 %. Forssan seudulla päivittäistavarakaupan myynnistä 71 % toteutui Forssassa. Muiden kuntien osuudet päivittäistavarakaupan myynnistä vaihtelivat Ypäjän 4 %:sta Tammelan 10 %:iin. Forssan seudun myynnistä 36 % toteutui hypermarketeissa ja 32 % valintamyymälöissä (isot ja pienet) ja pienmyymälöissä. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu PT-myynti seutukunnittain Kanta-Hämeessä 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 19 % 20 % 27 % 26 % Myynti 54 % 54 % Väestö Kuva 22. Kanta-Hämeen päivittäistavaramyynti seuduittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 6 % 7 % 9 % 4 % 7 % 10 % PT-myynti kunnittain Forssan seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16 % 19 % 51 % 71 % Myynti Väestö Kuva 23. Forssan seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

32 32 Hämeenlinnan seudun päivittäistavarakaupan myynnistä 79 % toteutui Hämeenlinnassa, 16 % Janakkalassa ja 5 % Hattulassa. Hämeenlinnan seudun myynnistä 25 % toteutui hypermarketeissa ja 38 % isoissa supermarketeissa. Valintamyymälöiden (isot ja pienet) ja pienmyymälöiden myyntiosuus oli 19 %. Riihimäen seudun päivittäistavarakaupan myynnistä 79 % toteutui Riihimäellä, 12 % Lopella ja 9 % Hausjärvellä. Päivittäistavaramyynnistä toteutui 41 % hypermarketeissa ja 28 % isoissa supermarketeissa. Valintamyymälöissä (isot ja pienet) ja pienmyymälöissä toteutui 22 % Riihimäen seudun päivittäistavaramyynnistä. Hattula Hämeenlinna Janakkala PT-myynti kunnittain Hämeenlinnan seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 % 10 % 16 % 18 % Myynti Väestö Kuva 24. Hämeenlinnan seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myynti kunnittain Riihimäen seudulla 2009 (%:ia koko myynnistä) 72 % 79 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hausjärvi Loppi Riihimäki 9 % 19 % 12 % 18 % 63 % 79 % Myynti Väestö Kuva 25. Riihimäen seudun päivittäistavaramyynti kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

33 33 Päivittäistavaramyynnin jakautuminen myymälätyypeittäin on esitetty kuvassa 26 ja päivittäistavaramyyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin kuvassa 27. Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui 31 % hypermarketeissa ja tavarataloissa ja 31 % isoissa supermarketeissa vuonna Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myyntialasta 25 % oli hypermarketeissa ja tavarataloissa vuonna Seuraavaksi suurin myyntialan osuus oli isoilla supermarketeilla, 36 % koko maakunnan pt-myyntialasta. Seutujen välillä on selkeitä eroja. Hämeenlinnan seudulla hypermarkettien myynnin ja myyntialan osuudet ovat selvästi pienemmät ja isojen supermarkettien myynnin ja myyntialan osuudet selvästi suuremmat kuin Forssan ja Riihimäen seuduilla. Forssan seudulla valintamyymälöiden ja pienmyymälöiden myynnin ja myyntialan osuudet ovat selvästi suuremmat kuin muilla seuduilla. Riihimäen seudulla hypermarkettien myynnin ja myyntialan osuus on suurin. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME PT-myynnin jakautuminen myymälätyypeittäin % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 25 % 36 % 31 % 41 % Kuva 26. Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). 18 % 38 % Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valintamyymälä ja pienmyymälä Muut Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu 31 % 28 % 12 % 17 % 14 % 8 % PT-myyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin % 19 % 22 % 23 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 20 % 31 % 34 % 18 % 44 % 33 % 12 % 17 % 10 % 37 % 16 % 21 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 % KANTA-HÄME 26 % 36 % 14 % 22 % 2 % Hypermarket ja tavaratalo Iso supermarket Pieni supermarket Valintamyymälä ja pienmyymälä Muut Kuva 27. Päivittäistavaramyymälöiden myyntialan jakautuminen myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

34 34 Kanta-Hämeessä oli vuoden 2009 lopussa päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti jonkin verran enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Eniten myyntialaa per asukas oli Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Kunnittain tarkasteltuna eniten myyntialaa asukasta kohti oli Riihimäellä ja Forssassa. Myös Hämeenlinnassa ja Janakkalassa myyntialaa per asukas oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli vuonna 2009 kaikilla seuduilla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna eniten myyntiä per asukas oli Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Muissa kunnissa myynti/ asukas oli pienempi kuin koko maan keskiarvo. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli Kanta-Hämeessä koko maan keskitasoa. Forssan seudulla on jonkin verran korkeampi myyntitehokkuus kuin koko maassa keskimäärin. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla myyntitehokkuus vastaa koko maan keskitasoa. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Taulukko 7. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä (koko maa = 100, A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Hämeenlinnan seutu Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutu KANTA-HÄME Koko maa

35 Erikoiskaupan myynti Kanta-Hämeen vuoden 2008 erikoiskaupan myynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 49 %, Riihimäen seudulla 29 % ja Forssan seudulla 22 %. Hämeenlinnan seudulla erikoiskaupan myynnin osuus oli pienempi kuin väestöosuus, sen sijaan Riihimäen seudulla ja Forssan seudulla myynnin osuus oli suurempi kuin väestöosuus. Forssan seudulla erikoiskaupan myynnistä 83 % toteutui Forssassa. Muiden kuntien osuudet erikoiskaupan myynnistä vaihtelivat Ypäjän 1 %:sta Humppilan 10 %:iin. Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Erikoiskaupan myynti seutukunnnittain Kanta-Hämeessä 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 22 % 20 % 29 % 26 % Myynti 49 % 54 % Väestö Kuva 28. Kanta-Hämeen erikoiskaupan myynti seuduittain 2008 (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain Forssan seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Forssa 51 % 83 % Humppila Jokioinen Tammela 10 % 7 % 3 % 3 % 16 % 19 % Ypäjä 1 % 7 % Myynti Väestö Kuva 29. Forssan seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus).

36 36 Hämeenlinnan seudun erikoiskaupan myynnistä 93 % toteutui Hämeenlinnassa, 5 % Janakkalassa ja 2 % Hattulassa. Riihimäen seudun erikoiskaupan myynnistä 86 % toteutui Riihimäellä, 11 % Lopella ja 3 % Hausjärvellä Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Hausjärvi Loppi Riihimäki Hattula Hämeenlinna Janakkala Erikoiskaupan myynti kunnittain Hämeenlinnan seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 3 % 2 % 5 % Kuva 30. Hämeenlinnan seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain Riihimäen seudulla 2008 (%:ia koko myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 11 % 10 % 19 % 18 % 18 % Myynti Väestö 63 % 72 % 86 % 93 % Myynti Väestö Kuva 31. Riihimäen seudun erikoiskaupan myynti kunnittain 2008 (Tilastokeskus).

37 37 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä positiivinen (+11 %). Myös seutukunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli kaikissa seutukunnissa positiivinen. Kunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Forssassa (+51 %), Riihimäellä (43 %) ja Hämeenlinnassa (+24 %). Janakkalassa päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat lähes tasapainossa (-1%). Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain on esitetty kuvassa 32 ja kunnittain kuvissa 33 ja 34. Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu KANTA-HÄME Forssan seutu Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 32. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain 2009 Kanta-Hämeessä. Forssa Riihimäki Hämeenlinna 6 % 14 % 12 % 11 % Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24 % 43 % 51 % Janakkala -1 % Humppila Loppi -18 % -23 % Jokioinen Ypäjä Tammela Hausjärvi Hattula -38 % -44 % -45 % -47 % -49 % Kuva 33. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kunnittain 2009 Kanta-Hämeessä.

38 38 Kuva 34. Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä vuonna 2009 (Myymälätiedot: A.C.Nielsen Finland Oy).

39 39 Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä lähes tasapainossa (+1 %). Seutukunnittain tarkasteltuna Riihimäen ja Forssan seudun erikoiskaupan ostovoima oli positiivinen ja Hämeenlinnan seudun negatiivinen. Kunnittain tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Forssassa (+80 %), Riihimäellä (51 %), Humppilassa (+44 %) ja Hämeenlinnassa (+21 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain on esitetty kuvassa 35 ja kunnittain kuvissa 36 ja 37. Riihimäen seutu Forssan seutu KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 35. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009 Kanta-Hämeessä seutukunnittain. Forssa -6 % 1 % 10 % 9 % Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 80 % Riihimäki Humppila 44 % 51 % Hämeenlinna 21 % Loppi -32 % Janakkala Jokioinen Hattula Ypäjä Hausjärvi Tammela -72 % -77 % -80 % -81 % -81 % -86 % Kuva 36. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009 Kanta-Hämeessä kunnittain.

40 40 Kuva 37. Kanta-Hämeen erikoiskaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus).

41 Vähittäiskaupan kehitysnäkymät Kaupan kehitystrendit Kaupan kehitystrendejä koskevat arviot perustuvat yleisiin kaupan alan julkaisuihin sekä kaupan edustajien näkemyksiin. Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan todennäköisesti enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut se, että on perustettu uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista tullaan varustamaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistavat asemaansa. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen tilaa vaativan kaupan keskittymien yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien

42 42 kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Oulun seudulla tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa, tosin jo tälläkin hetkellä tarjonta on varsin monipuolista ja vastaa hyvin kysyntää. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia Ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2009 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Kanta-Hämeen keskimääräisiä kulutuslukuja. Taulukko 8. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2009 rahassa). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Hämeen liiton väestötavoitetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 8.

43 43 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2009 Kanta-Hämeessä noin 1150 milj.euroa, josta päivittäistavarakauppaan kohdistui noin 470 milj.euroa ja erikoiskauppaan noin 680 milj.euroa. Vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä Kanta- Hämeessä noin 890 milj.euroa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvun arvioidaan olevan noin 240 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvun noin 650 milj.euroa. Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin 220 milj.euroa kohdistuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja noin 430 milj.euroa muuhun erikoiskauppaan. Taulukko 9. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2009 ja arvio ostovoiman kehityksestä Kanta-Hämeessä (vuoden 2009 rahassa). VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ (pl. autokauppa) Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2009 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

44 Vireillä olevat kaupan hankkeet Kunnissa vireillä olevat hankkeet ja potentiaaliset kaupan alueet selvitettiin kunnille ja kaupan edustajille suunnatuilla haastatteluilla ja kyselyllä. Kanta-Hämeessä oli keväällä 2010 vireillä tai suunnitteilla seuraavat hankkeet: Hämeenlinna: Moottoritien kattamishanke, k- m 2 Laajennushankkeet keskustassa: Cumuluksen kortteli ja ns. Kiviluotokortteli Päivittäistavarakaupan yksiköt (supermarket) keskustan itä- ja länsipuolelle Hattula Pienimuotoinen kauppakeskus, n k-m 2 keskustassa (C-aluetta) Janakkala Pieni kauppakeskus ( k-m 2 ) Turengin keskustassa Forssa Prisma valmistumassa syksyllä 2010 ( k-m 2 ) Humppila Logistiikka-alue (lentokenttä) Riihimäki Useita hankkeita, n k- m 2 Haastatteluissa ja kyselyssä tuli esille seuraavat potentiaaliset kaupan sijaintialueet: Hämeenlinna Kirstulan kolmio (tilaa vaativa kauppa) Valtatien 19 varsi Lahden suuntaan Ruununmyllystä itään Keskustan pohjois-/itäpuolelle iso kauppakeskus, k-m 2, vuoden kuluessa Janakkala Harvialan alue Hämeenlinnan kuntarajan tuntumassa Punkan alue Riihimäen kuntarajan tuntumassa Viralan alue valtatien 3 eritasoliittymän läheisyydessä Humppila 2-tien ja 9-tien risteysalue Ypäjä Loimaantien ja Kurjenmäentien ympäristö Kurkimäen alue Riihimäki Ns. Sakon tontti Ilveskadulla Etelä Viertotie 1:n tontti Tavara-aseman alue Eteläisen 3-tien liittymän luoteispuolella oleva alue Hausjärvi Etelä-Vahteriston Pohjois-Monnin oyk 30 ha Kantatien 54 varsi Oitissa

45 Arvio liiketilan lisätarpeesta Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m2) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m2 erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m2 kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaaantava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Taulukossa 10 esitetty laskennallinen liiketilan tarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Taulukko 10. Kanta-Hämeen oman väestön ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä. Edellä mainituilla laskentaperusteilla Kanta- Hämeen oman väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on yhteensä noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

46 46 Maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima lisää liiketilan tarvetta Kanta-Hämeessä. Vuonna 2009 päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli kaikissa seutukunnissa ja näin ollen myös maakuntatasolla positiivinen. Mikäli Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla (+11 % ostovoimasta), merkitsee se noin k-m 2 suurempaa liiketilan lisätarvetta vuosina taulukossa 10 esitettyyn verrattuna (vuosina noin k- m 2 ja vuosina noin 5000 k-m 2 ). Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä vuonna 2009 oli positiivinen Riihimäen ja Forssan seuduilla, mutta negatiivinen Hämeenlinnan seudulla. Mikäli myös Hämeenlinnan seudulla pyritään noin 10 %:n ostovoiman siirtymään kuten Forssan ja Riihimäen seuduilla, tarvittaisiin Hämeenlinnan seudulle edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna lisää erikoiskaupan liiketilaa suuruusluokaltaan noin k-m 2. Tällöin ostovoiman siirtymä maakuntatasolla olisi erikoiskaupassa noin +10 %. Mikäli erikoiskaupan ostovoiman siirtymän halutaan tulevaisuudessa olevan noin 10 %:n tasolla, merkitsee se noin k- m 2 suurempaa erikoiskaupan liiketilan lisätarvetta vuosina taulukossa 10 esitettyyn verrattuna. Taulukossa 11 on esitetty liiketilan lisätarve seutukunnittain vuosina Pienempi luku kertoo Kanta-Hämeen oman väestön ostovoiman kasvun vaatiman liiketilan lisätarpeen ja suurempi luku oman väestön ostovoiman kasvun ja maakunnan ulkopuolelta tulevan kysynnän kasvun vaatiman liiketilan lisätarpeen. Taulukko 11. Kanta-Hämeen oman väestön ja maakunnan ulkopuolelta tulevan ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä. LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m 2 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa Muu erikois- Vähittäiskauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

47 Maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon kehittämisessä on tärkeää tunnistaa myös maakunnan ulkopuolisten alueiden kaupan pääpiirteet. Maakunnan ulkopuolisista alueista keskeisiä ovat Hyvinkään, Someron ja Loimaan vaikutusalueet sekä Helsingin työssäkäyntialue. Myös Lempäälän Ideapark ja Tampereen kaupan palveluverkon kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen kaupan kehitykseen. Kanta-Hämeen eteläosat (Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki) kuuluvat Helsingin markkinaalueeseen. Helsingin markkina-alueen ja erityisesti Hyvinkään kaupan nykytilanne ja kehitys vaikuttavat Kanta-Hämeen eteläosien ja erityisesti Riihimäen kaupan kehitykseen. Hyvinkään ostovoiman siirtymä vuonna 2007 oli päivittäistavarakaupassa positiivinen (14 %) ja erikoiskaupassa negatiivinen (-11%). Syksyllä 2009 Hyvinkäällä oli vireillä kolme kooltaan yli 2000 k-m 2 :n hanketta (KEKO ja Ykköskortteli n k-m 2, Portaalin alue ja Hangon ratapihan alue). Kanta-Hämeen eteläosien kaupan kehitykseen voi vaikuttaa myös esim. Tuusulan Focus-alueen liikerakentamisen ( k-m 2 ) ja Vantaan Marja- Vantaan kauppakeskuksen ( k- m 2 ) toteuttaminen. (Uudenmaan liitto 2010). Forssa, Loimaa ja Huittinen lähialueineen muodostavat yhteisen markkina-alueen. Loimaa on vahva vaikutusalueensa kaupan keskus. Ostovoiman siirtymä oli Loimaalla vuonna 2007 positiivinen sekä päivittäistavarakaupassa (49 %) että erikoiskaupassa (57 %). Vuonna 2008 Loimaalla oli vireillä kolme kaupan hanketta (keskustan sisääntuloristeyksen market-alueen laajennus, Saikun alueen vähittäiskaupan suuryksikkö ja Loimaanportin alue), joiden pinta-ala oli yhteensä k-m 2. (Loimaan kaupunki 2008) Loimaalla asioidaan erityisesti Ypäjältä. Someron merkitys Kanta-Hämeessä näkyy puolestaan somerolaisten asiointina Forssassa. Forssan vetovoima asiointipaikkana lisääntyy uuden Prisma-keskuksen valmistuttua syksyllä (Varsinais-Suomen liitto 2007) Pohjoisen suunnassa tapahtuva kaupan kehitys, erityisesti Lempäälän Ideaparkin kehitys ja Tampereen kaupunkiseudun kaupan hankkeet (muun muassa Ikea) vaikuttavat erityisesti Hämeenlinnan seudun kaupan kehitykseen.

48 48 3. Kaupan palveluverkon tavoitetila 3.1 Kaupan palveluverkon rakennemallit Hämeen liitto on laatinut Hämeen tulevaisuuden hahmottamiseksi kolme rakennemallia: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä Kanta-Hämeen kaupan palveluverkon tavoitetilan määrittelemiseksi tarkasteltiin kaupan sijoittumista ja arvioitiin kaupan sijoittumisen vaikutukset eri rakennemalleissa. Kanta-Hämeen väestömäärä on kaikissa rakennemalleissa vuonna 2035 yhteensä noin asukasta. Karkea arvio väestömäärästä seutukunnittain eri rakennemalleissa on esitetty kuvassa Kanta-Hämeen väestöarvio seuduittain v eri rakennemalleissa Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Väestö 2009 Maakuntasuunnitelma Hajallaan Hyödyllinen Hiilitön Kuva 38. Arvio Kanta-Hämeen väestömäärästä vuonna 2035 eri rakennemalleissa.

49 49 Rakennemallien yhteiset sijoittumisperiaatteet Valtaosa vähittäiskaupan palveluista sijoittuu nykyisen palveluverkon tapaan Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja eri alueiden kaupallisen vetovoiman kannalta on tarkoituksenmukaista keskittää kauppa näille alueille. Keskitetty kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan monipuolisesti palveluitaan kaikille kuluttajaryhmille ja ennen kaikkea turvaamaan kuntalaisille laadukkaat palvelut. Päivittäistavarakauppa keskittyy jatkossakin kaupunkien keskustoihin, kunta- ja ala-keskuksiin sekä suurimpiin taajamiin. Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä erilliset kaupan keskittymät ja asuinalueiden lähikaupat sekä maaseudulla kyläkaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu pääosin keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli kaavat ja tontti- tarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät pyrkivät sijoittumaan keskusten reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit sekä hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. Muu erikoiskauppa sijoittuu keskuksiin. Muussa erikoiskaupassa kuluttajille tärkeitä asioita ovat monipuoliset valikoimat, vertailumahdollisuudet ja mahdollisuus asioida useassa liikkeessä yhdellä asiointikerralla. Riittävän monipuolisen valikoiman ylläpitäminen onnistuu parhaiten suurimmissa keskuksissa. Pienissä taajamissa se voi olla haasteellista. Kaikissa rakennemalleissa mahdollisia kaupan alueita ovat nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kaupalle osoitetut alueet. Niiden lisäksi kunkin rakennemallin osalta arvioitiin maakuntakaavatyössä harkittavia mahdollisia uusia kaupan alueita. Kaupan alueellisessa mitoituksessa periaatteena on alueen ostovoima ja sen kasvu. Kaupan sijoittuminen eri rakennemalleissa perustuu useiden eri lähtötietojen analyysiin ja niistä muodostettuun kokonaisnäkemykseen. Tarkastelun pohjana käytettiin seuraavia lähtötietoja: rakennemallien väestöarviot 2035 nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja kaupan paikat kaupan nykyinen palveluverkko ostovoiman siirtymät ostovoiman kasvu vuoteen 2035 liiketilan laskennallinen lisätarve vuoteen 2035 vireillä ja suunnitteilla olevat kaupan hankkeet kaupan kehitystrendit eri tahojen näkemykset palveluverkon kehittämisestä

50 50 Rakennemallien mitoitus Liiketilan laskennallinen lisätarve eri rakennemalleissa on arvioitu karkealla tasolla rakennemallien väestömäärän ja ostovoiman kehityksen pohjalta. Rakennemallin 1 liiketilan lisätarve vastaa seututasolla taulukossa 10 esitettyä maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioitua liiketilan lisätarvetta. Rakennemallissa 2 liiketilan lisätarve on maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen pohjalta arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Forssan seudulla noin k-m 2 suurempi, Hämeenlinnan seudulla noin k-m 2 pienempi ja Riihimäen seudulla noin k-m 2 pienempi. Rakennemallissa 3 liiketilan lisätarve on maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen pohjalta arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Forssan seudulla noin k-m 2 pienempi, Hämeenlinnan seudulla noin k-m 2 suurempi ja Riihimäen seudulla noin k-m 2 suurempi. Taulukko 12. Ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä eri rakennemalleissa. Rakennemalli 1: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Rakennemalli 2: Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Rakennemalli 3: Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME

51 51 Rakennemalli 1: Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme Kanta-Hämeen yhdyskuntarakenne jatkaa hiljalleen hajautumista. Eheyttävät hankkeet ja ponnistelut tiiviin rakenteen puolesta eivät ole toteutuneet. Toisaalta rakenteen on sallittu hajautuvan. Alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Kanta- Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa ja varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. (Hämeen liitto 2010). Kaupan sijoittumisperiaatteet Hajamalli ei ohjaa kaupan rakennetta uudella tavalla, joten kauppa sijoittuu pääosin nykyiseen tapaan. Uudet kaupan alueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa keskittyy Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen nykyisille ja uusille kaupan alueille sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Koska väestönkasvu jakautuu varsin tasaisesti koko maakunnan alueelle, myös kuntakeskuksissa syntyy edellytyksiä päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäämiselle. Hajamalli tuottaa osin sellaista asutusrakennetta, joka ei luo edellytyksiä päivittäistavarakaupan lähipalveluille. Pienille ( k-m 2 ) vähittäiskaupan suuryksiköille voi syntyä edellytyksiä seutukuntien keskuskaupunkien lisäksi myös sellaisissa kuntakeskuksissa, joissa väestönkasvu on erityisen voimakasta. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa keskittyvät seutukuntien keskuskaupunkeihin, Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Mitoitus Seututasolla väestön kasvu on maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukainen. Näin ollen myös liiketilan lisätarve jakautuu seutujen kesken laskennallisen liiketilan lisätarpeen mukaisesti (taulukko 10).

52 52 Rakennemalli 2: Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa Kanta-Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä. Ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten. Kaupan sijoittumisperiaatteet Seutukuntien keskuskaupunkeihin muodostuu vetovoimaisia kaupallisia keskittymiä, jotka tarjoavat kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja nykyisille ja uusille yksiköille. Malli vastaa myös kaupan kehitystrendeihin. Päivittäistavarakauppa keskittyy Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustoihin ja kaupan alueille sekä kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Asuntoalueiden lähikaupat ja maaseudun kyläkaupat täydentävät päivittäistavarakaupan palveluverkkoa. Lähikaupan toimintaedellytykset vahvistuvat osalla nykyisistä asuntoalueista ja osalle uusia asuntoalueita voi syntyä edellytykset uusille lähipalveluille. Rakennemallissa 2 korostuu erityisesti Forssan seudun voimakas väestönkasvu, joka luo edellytykset kaupan uudelle liikerakentamiselle. Tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa keskittyvät rakennemallin 1 tapaan Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Mitoitus Maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaiseen laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen verrattuna erityisesti Forssan seudulle kohdistuu merkittävästi suurempi liiketilan lisätarve. Hämeenlinnan seudun ja Riihimäen seudun liiketilan lisätarve on rakennemallissa 2 pienempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna.

53 53 Rakennemalli 3: Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Ratavaihtoehto merkitsee todellisen nauhakaupungin muodostumista Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Riihimäen vetovoima kasvaa muita maakunnan keskuksia enemmän. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa radan varrelle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Kaupan sijoittumisperiaatteet Uusi liikerakentaminen sijoittuu pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen ja kaupan alueille. Rakennemallin 3 mukaisessa nauhakaupungissa kasvu keskittyy pääradan varressa oleviin vahvoihin keskuksiin (asemanseuduille), joihin osaan syntyy voimakkaan väestö- ja työpaikkamäärien kasvun myötä edellytyksiä perustaa isoja päivittäistavarakauppoja, monipuolisesti eri toimialoja edustavia erikoiskauppoja ja kauppakeskuksia/kaupallisia keskittymiä. Osalla nauhakaupungin asemanseuduista kaupan palvelutarjonta jää todennäköisesti vaatimattomaksi pienestä väestöpohjasta ja asiakaspotentiaalista johtuen. Mitoitus Maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaiseen laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen verrattuna Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille kohdistuu merkittävästi suurempi liiketilan lisätarve. Forssan seudun väestömäärä vähenee ja liiketilan lisätarve on merkittävästi pienempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna.

54 Rakennemallien vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Rakennemalli 1 Rakennemallissa 1 liiketilan lisätarve jakaantuu Kanta-Hämeen eri seuduille maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaisesti. Mallissa seutujen kaupallinen vetovoimaa säilyy nykyisen kaltaisena. Mallissa toimivan kaupan palveluverkon kehittäminen on haastavaa, koska yhdyskuntarakenne jatkaa hajautumista ja uusi asutus kohdistuu pientalovaltaisille alueille. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittäminen on mallissa osin vaikeaa. Erityisesti uusien asuinalueiden palveluiden kehittäminen on vaikeaa. Liikenteellisesti hyvin saavutettavien hypermarkettien asema vahvistuu seutujen keskuskaupungeissa. Pienempien kuntakeskusten päivittäistavarakaupan palvelut voivat kehittyä väestömäärän kasvaessa laajalla alueella Kanta-Hämeessä. Rakennemalli 2 Rakennemallissa 2 väestö kasvaa ja liikelilan lisätarve kohdistuu erityisesti Forssan seudulle, minkä seurauksena Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseutujen liiketilan lisätarve on alhaisempi kuin maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan arvioituna. Forssan kaupallinen vetovoima kasvaa, Hämeenlinnan ja Riihimäen vetovoima hieman heikkenee. Verkostomainen yhdyskuntarakenne mahdollistaa hierarkkisen palveluverkon kehittymisen, jossa kaupunkikeskustoilla on edellytykset kehittyä erikoiskaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina. Palveluverkkoa täydentää alakeskusten lisäksi seutujen keskuskaupunkien läheiset kuntaja taajamakeskustat. Kaupalliset palvelut hakeutuvat myös liikenteellisiin solmukohtiin sisääntuloteiden varsille erityisesti Hämeenlinnan kaupunkiseudulla. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset säilyvät hyvinä. Rakennemalli 3 Rakennemallissa 3 väestömäärä kasvaa pääradan varteen sijoittuvassa nauhakaupungissa ja liiketilan lisätarve on Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla jonkin verran maakuntasuunnitelman väestötavoitetta suurempaa. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupallinen vetovoima vahvistuu. Kaupan palveluverkko painottuu Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustoihin ja kaupan alueille sekä ratayhteyden asemien yhteydessä oleviin kunta- ja taajamakeskuksiin. Mikäli asemanseudut ovat tiiviisti rakennettuja ja väestöpohjaltaan riittävän suuria, ne mahdollistavat hyvän palveluverkon syntymisen nauhakaupunkiin. Vastaavasti nauhakaupungin ulkopuolisten alueiden palveluverkon kehittämisedellytykset heikkenevät. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset ovat hyvät erityisesti nauhakaupungin alueella. Nauhakaupungin asemakeskusten merkitys päivittäistavarakaupan palveluverkossa korostuu ja vastaavasti muiden kunta- ja taajamakeskusten vähenee. Myös autoliikenteen hyvään saavutettavuuteen perustuvien päivittäistavarakauppojen asema voi pitemmällä aikajaksolla heikentyä.

55 55 Rakennemalli 1 Erikoiskaupan palveluverkko voi kehittyä mallissa kaksijakoisesti, koska erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustojen kaupalliset kehittämisedellytykset voivat heikentyä ja keskustojen ulkopuoliset alueet voivat muodostua kiinnostaviksi myös keskustahakuiselle erikoiskaupalle. Väestön hajaantuminen laajasti Kanta- Hämeen alueelle voi parantaa erikoiskaupan toimintaedellytyksiä pienemmissä kuntakeskuksissa. Tilaa vaativa erikoiskauppa kehittyy kaikissa seutukeskuskaupungeissa. Malli voi heikentää kaupan toimivaa kilpailua pitkällä tähtäimellä, koska mallissa kaupan palveluverkon uusiutuminen muun yhdyskuntarakenteen mukaiseksi voi olla haastavaa. Rakennemalli 2 Erikoiskaupan kehittämisedellytykset säilyvät mallissa hyvinä. Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen keskustoihin. Muu erikoiskauppa voi sijoittua sijaintilogiikkansa mukaan myös keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Erikoiskaupan toimintamahdollisuudet säilyvät myös kehittyvissä pienemmissä taajama- ja kuntakeskuksissa. Tilaa vaativan kaupan kehittämisedellytykset paranevat erityisesti Forssan seudulla nykytilanteeseen verrattuna. Lähikaupan osalta edellytykset toimivalle kilpailulle ovat hyvät. Uusia kaupan sijaintipaikkoja on yhdyskuntarakenteen kehittymissuunnissa. Rakennemalli 3 Mallissa erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustan kaupan toiminta- ja kehittämisedellytykset ovat hyvät ja erikoiskauppa hakeutuu keskusta-alueille. Keskusta-alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota kaupan sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksiin, jotta esimerkiksi huoltoliikenne ja pysäköintijärjestelyt ovat toimivia. Tilaa vaativa kauppa sijoittuu keskustaalueiden ulkopuolisille kaupan alueille erityisesti Hämeenlinnaan, jonka kaupallinen vetovoima kasvaa eniten. Lähipalveluiden osalta edellytykset toimivalle kilpailulle ovat hyvät. Palveluverkon toimivuuden kannalta parhaat uudet kaupan sijaintipaikat sijaitsevat nauhakaupungin kehittyvissä asemakeskuksissa, mikäli niiden väestöpohja muodostuu riittävän suureksi. Näiden alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös riittävät kaupan sijoittumismahdollisuudet kilpailun turvaamiseksi.

56 Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennemalli 1 Mallissa yhdyskuntarakenne hajautuu ja uusi asuinrakentaminen toteutuu pientalovaltaisina alueina taajamien reunoille. Mallissa on vaarana, että yhdyskuntarakenne kehittyy epätasapainoisesti, jolloin palvelujen ja työpaikkojen alueet sijoittuvat erilleen asuntoalueista. Kehitys heikentää erityisesti päivittäistavarakauppojen sijoittumismahdollisuuksia uusille asuntoalueille, koska asukasmäärät jäävät alhaisiksi. Hajautuva rakenne heikentää välillisesti keskustojen asemaa ja monipuolista kehittymistä, koska niiden asukasmäärät eivät merkittävästi kasva. Siten erikoiskauppa voi hakeutua myös keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille, jotka ovat autoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Seutukeskusten ulkopuolisten taajamien ja kuntakeskusten yhdyskuntarakenteellinen asema voi vahvistua, koska niiden lähiväestömäärät kasvavat pientalorakentamisen seurauksena ja osalle saattaa syntyä edellytyksiä suuryksiköiden rakentamiselle. Rakennemalli 2 Mallissa seutukeskuskaupunkien asema vahvistuu väestömäärän kasvaessa erityisesti Hämeenlinnassa ja Forssassa. Malli mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja päivittäistavarakaupan palveluiden kehittymisen myös seutukeskuskaupunkien läheisissä kuntakeskuksissa ja suuremmissa taajamissa, koska niiden asema vahvistuu verkostomaisessa rakenteessa. Malli muodostaa Kanta-Hämeeseen kolme vahvaa kaupallista keskusta, erityisesti Forssan asema aluerakenteessa ja kaupallisena keskuksena vahvistuu Mallissa on mahdollisuus kehittää toiminnoiltaan monipuolisia kaupunkikeskustoja, jotka ovat verkostomaisen rakenteen solmukohtia. Malli mahdollistaa monipuolisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen, kun asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat seutukunta-, kunta- ja taajamakeskuksiin. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei yhdyskuntarakenteen sallita hajautuvan keskusten lähialueilla. Rakennemalli 3 Mallissa yhdyskuntarakenne kehittyy nauhakaupunkimaisesti pääradan varrella. Kasvu kohdistuu Hämeenlinnan ja Riihimäen lisäksi asemanseuduille. Mallissa päivittäistavarakaupan yksiköt sijoittuisivat tiiviisti näiden keskusten yhdyskuntarakenteeseen. Muun Kanta-Hämeen alueen aluerakenteellinen merkitys vähenee, minkä vuoksi palvelurakenteen kehittäminen on haastavaa nauhakaupungin ulkopuolisilla alueilla. Koska uusi asutus sijoittuu tiiviisti keskuksiin ja asemanseuduille, keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden kehittämismahdollisuudet heikkenevät ja ne erikoistuvat selvästi tilaa vaativan kaupan toimialoihin. Malli luo edellytyksiä erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustojen monipuoliseen kehittämiseen asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskuksina. Erikoiskauppa hakeutuu ensisijaisesti näihin keskustoihin. Asemanseutujen tiivis yhdyskuntarakenne ja riittävä väestöpohja luovat edellytyksiä erikoiskaupan palveluille myös nauhakaupungin kunta- ja taajamakeskuksissa.

57 Liikenne Rakennemalli 1 Malli pohjautuu pääteiden ja osin seudullisten teiden varteen syntyvään asutukseen. Myös isot taajamat kasvavat teiden suuntaisesti. Sen seurauksena liikenne kaupunkiseutukeskuksiin kasvaa ympäröivistä taajamista ja myös taajamien sisäinen liikenne kasvaa. Mallissa kauppa hakeutuu ja keskittyy pääteiden ja niiden liittymien yhteyteen. Liikkumisen, liikennetarpeen ja liikennesuoritteen kasvu johtaa pääteiden toimivuuden ja liikenneturvallisuuden heikkenemiseen, mikä kohdistuu voimakkaimmin valtateille 2 ja 10 sekä kantatielle 54. Valtatiellä 3 vaikutukset ovat vähäisempiä (moottoritie), mutta ruuhka-aikana senkin liikenne voi jonoutua ja onnettomuusriski lisääntyä. Hämeenlinnan ja Riihimäen ympäristössä myös seudulliselle tieverkolle kohdistuisi vastaavia vaikutuksia. Liikenteen lisääntyminen edellyttää pääteiden välityskyvyn parantamista, jolloin pääteiden liittymiä tulee vähentää ja rakentaa niille rinnakkaisväyliä. Pääteiden estevaikutus kasvaa. Rakennemalli 2 Malli pohjautuu keskuksiin, niiden verkottumiseen ja keskuksia ympäröiviin pienempiin taajamiin. Seutukeskuskaupungit ovat mallissa työssäkäynnin ja kaupan keskuksia, joihin kohdistuva liikenne perustuu pääosin yksityisautoiluun. Vaikka pienemmät ympärystaajamat on kytketty seudullisiin keskuskaupunkeihin, joukkoliikenteen laajamittainen käyttö ympärystaajamista on epätodennäköistä. Mallin seurauksena kaupan palveluverkko muodostuu muun keskusverkon mukaiseksi, mutta kauppa voi hakeutua myös keskuksiin johtavien teiden risteysalueille liikenteellisesti edullisiin sijaintipaikkoihin. Liikenne lisääntyy voimakkaasti keskuksiin johtavilla säteittäisillä teillä, mikä edellyttää niiden parantamista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Mallissa kevyt liikenne säilyttää nykyisen asemansa ja myös joukkoliikenteen asema liikennemuotona säilyy suuremmissa seutukeskuskaupungeissa. Mikäli uusi rakentaminen on tiivistä ja kauppa sijoittuu tiiviin asumisen yhteyteen, niin kevyen ja joukkoliikenteen merkitys voi kasvaa liikennemuotona. Rakennemalli 3 Malli pohjautuu Helsinki-Tampere-rautatien varren asutukseen sekä Forssan seutuun, jonne mahdollisesti tulee uusi rautatieyhteys. Mallin edellytyksenä on pääradan parantaminen lisäraiteella tai lisäraiteilla. Rautatieyhteyksiin perustuva nauhakaupunkimalli edellyttää toimiakseen kaupan ohjaamista keskustoihin ja asemien yhteyteen. Muutoin kaupan sijoittuminen ja asiointiliikenteen valinnat heijastuisivat muuhun liikkumiseen ja heikentäisivät mallin taustalla olevaa ideaa joukko- ja kevyen liikenteen toimivuuden parantamisesta. Nauhakaupungin alueella malli edellyttää kevyen liikenteen reittien voimakasta kehittämistä, jolloin kevyen liikenteen osuus lyhyillä matkoilla lisääntyisi. Tiivis yhdyskuntarakenne ja palveluiden keskittyminen asemien seuduille voisivat nostaa myös kevyen liikenteen merkitystä asiointiliikenteessä.

58 58 Rakennemalli 1 Mallissa kaupan asiointi perustuisi yksityisautoiluun. Asumisen ja kaupan sijainnista johtuen joukkoliikenteen järjestäminen olisi vaikeaa ja pitkistä etäisyyksistä johtuen kevyen liikenteen houkuttelevuus heikkoa. Saavutettavuus on heikko muille väestöryhmille kuin autoileville. Rakennemalli 2 Seutukeskuskaupunkeja ympäröivissä kunta- ja taajamakeskuksissa tulisi olla monipuoliset ja kilpailukykyiset päivittäistavarakaupan palvelut, jotta asiointiliikennetarve niistä ei kasvaisi. Parhaiten edellytyksiä synnyttää taajamien väestömäärän kasvu ja niiden yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kokonaisuutena mallin liikennesuorite muodostuu verrattain suureksi kasvavasta pendelöintiliikenteestä johtuen. Toisaalta mallissa liikenne kanavoituu ainakin osin joukkoliikenteeseen. Rakennemalli 3 Juna voi toimia myös asiointiliikenteessä pienemmistä kuntakeskuksista ja taajamista kaupunkikeskustoihin. Mallissa nauhakaupungin ja Forssan keskustaajaman ulkopuolisten kunta- ja taajamakeskusten joukkoliikenteen turvaaminen seutukeskuskaupunkeihin voi olla vaikeaa. Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä on riittävän suuri väestöpohja. Malli voi lisätä näiden alueiden autoriippuvuutta, asiointiliikennettä ja -etäisyyksiä. Mallin autoliikennesuorite olisi vaihtoehdoista todennäköisesti pienin, mutta kokonaisliikennesuoritetta vastaavasti nostaa lisääntyvä junaliikenne. Malli edellyttäisi katuverkon kehittämistä aseman varteen sijoittuvissa keskuksissa ja taajamissa. Mallissa palveluiden saavutettavuus olisi hyvä junaradan varrella, mutta niiden ulkopuolisilla alueilla saavutettavuus voi vastaavasti heikentyä.

59 Rakennemallien vertailu

60 60

61 61

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011

Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011 Joensuun kaupunki Loppuraportti 7.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 3 ALKUSANAT Tehtävänä oli päivittää vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Päivityksen

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko Pori Rauma Kaskinen Uusikaupunki 8 Turku 12 23 11 Salo Tampere 3 Hattula Tuulos Kalvola Humppila Hämeenlinna Forssa Janakkala Jokioinen 9 Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi 54 10 Riihimäki Loppi 52 Hyvinkää

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Parkanon kaupunki KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Palveluverkkoselvitys 220-D3437 Luonnos 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Palveluverkkoselvitys I Luonnos 3.9.2010

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kaupan palveluverkkoselvitys

Kaupan palveluverkkoselvitys SATAKUNTALIITTO Kaupan palveluverkkoselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 1 (123) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 SELVITYKSEN KESKEISIÄ KAUPAN

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys. Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys. Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista 4.11.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Keravan kaupunki ja Jatke Oy. Alikeravan kaupallinen selvitys

Keravan kaupunki ja Jatke Oy. Alikeravan kaupallinen selvitys Keravan kaupunki ja Jatke Oy Alikeravan kaupallinen selvitys 19.5.2015 2 SISÄLTÖ Alkusanat... 3 1. Kaupan sijainninohjaus... 4 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 4 1.2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Ministry of the Environment

Ministry of the Environment Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment.../.. 20Q..., r PÄÄTÖS DNr:o YM6/5222/2015 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2015 ASIA Kanta -Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010

VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Alavuden kaupunki VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010 Raportti 305-P12597P001 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot