Keuruu. Kaupallinen asema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema"

Transkriptio

1 Keuruu Kaupallinen asema

2 2 Sisältö Yhteenveto Lähtökohdat ja tavoitteet Keuruun k aupallinen vaikutusalue Tavoitteet ja työn rajaukset Ympäristö ja sijainti Kaavalliset lähtökohdat Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Työpaikat ja työssäkäynti Liikenne Väestö ja ostovoima vaikutusalueella Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Kesäasutus Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Eroja Kommentteja Liite: kaupan sanastoa ja määritelmiä...29

3 3 Yhteenveto Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski-Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ). Keuruu on maakuntasuunnitelmassakin tunnistettu aluekeskukseksi, jonka roolina on muodostua seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskukseksi. Keuruulla on oma vaikutusalue, jolla on tulevaisuudessakin palvelujen tarvetta. Väestön ikääntyminen voi johtaa paikallisten palvelujen tarpeen korostumiseen entisestään, jos ikäihmiset eivät enää jaksa asioida Jyväskylässä asti nykyisessä määrin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan muodostama teollinen vyöhyke on alueelle elinkeinopoliittisesti tärkeä. Keuruun palvelutarjonnan kehittäminen on mahdollistettava myös tulevaisuudessa. Keuruun väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi negatiivista: vuosina kunnan väkiluku on vähentynyt lähes tuhannella. Väestökehitys on hyvin samansuuntaista myös Keuruun naapurikunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö vähenee edelleen. Keuruun seutukunnan asukasluvun ennustetaan vähenevän yhteensä noin tuhannella asukkaalla vuosien välisenä aikana. Tappiollisesta väestökehityksestä huolimatta Keuruun seutukunnan muodostaman vaikutusalueen asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 28 miljoonalla eurolla vuosina Tämän lisäksi ostovoiman kasvussa on huomioitava erityisesti valtatie 23:n ohikulkuliikenne sekä kuntien kesäasukkaat, joita on lähes Ostovoiman kasvun myötä vaikutusalueelle syntyy tarvetta vähittäiskaupan lisäpinta-alalle yhteensä noin kerrosneliömetriä vuosien aikana. Kaupan lisärakentamista

4 4 edellyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös rakennuskannan uudistaminen, myymälätilojen siirtyminen muuhun käyttöön tai purkaminen, sekä kauppakonseptien kehitys. Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisäisi Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentäisi ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranisi uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentäisi asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Mari Pitkäaho KTM, konsultti

5 5 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Keuruun kaupallinen vaikutusalue Keuruu sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla.. Suurimmista kaupungeista lähinnä on Jyväskylä, jonne on matkaa noin 60 km. Tampere on noin 110 kilometrin päässä, Seinäjoelle matkaa on yli 130 kilometriä. Lähempänä sijaitsevia pienempiä kaupunkeja ovat mm. Virrat ja Mänttä-Vilppula. Keuruu ja Multia kuuluvat Jyväskylän markkina-alueeseen TNS Gallupin todellisia asiointikäyntejä mitanneen suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan. Multialta tyypillisin asiointisuunta on Keuruulle. Ähtäri, Virrat ja Mänttä-Vilppula ovat kaupan tarjonnaltaan samaa tasoa tai heikompia kuin Keuruu, joten niiden merkitys asiointikohteena on vähäinen. Lähinnä Mänttä-Vilppula voi vetää jonkin verran asiointikäyntejä myös Keuruulta. Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa on myös keuruulaisille varteenotettava asiointivaihtoehto, tosin Jyväskylä on hieman lähempänä. Oheisessa kuviossa on havainnollistettu etäisyyksiä Keuruun ja lähikuntien sekä kaupunkien välillä

6 6 Seinäjoki 64 km Saarijärvi Töysä 17 km Multia 63 km Ähtäri 55 km 19 km Virrat 54 km Keuruu 60 km Jyväskylä 33 km 66 km Mänttä- Vilppula Jämsä 80 km Tampere Kuva 3 Etäisyydet Keuruulta lähimpiin kaupunkeihin ja kuntiin Kaupan tarjontaa ja keskusten vaikutusalueiden muodostumista voidaan havainnollistaa ns. Huffin mallin avulla. Huffin mallissa taustalla vaikuttavat sekä etäisyys tiettyyn keskukseen että kohteen vetovoimatekijä, esimerkiksi tarjonnan laajuus. Oheisessa kartassa on käytetty vetovoimatekijänä kuntien koko vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2008 (Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri). Kartassa olevat värit kuvaavat tietyssä sijainnissa asuvan asiakkaan todennäköisyyttä asioida kyseisessä kuntakeskuksessa. Lähellä keskusta asiointitodennäköisyys on suuri, kauempana keskuksista asioinnit todennäköisesti hajautuvat useaan kohteeseen. Malli ei huomioi tieverkkoa, vain linnuntietä mitatun etäisyyden. Syntyvä kuva on silti varsin uskottava. Keuruun ja Multian muodostamaa vaikutusaluetta rajaavat lännestä Töysän, Ähtärin ja Virtain vaikutusalueet, etelässä Mänttä-Vilppula, idässä Jyväskylä ja pohjoisessa Saarijärvi. Erityisen voimakas vaikutus on Jyväskylällä, jonka vähittäiskaupan ylivertainen tarjonta muihin kuntiin verrattuna vetää puoleensa asiointeja todellisuudessa tässä esitettyä laajemmaltakin alueelta. Erikoisuutena kartassa erottuu myös Töysän vaikutusalue, joka perustuu pääosin Tuurin kyläkaupan vetovoimaan.

7 7 Kuva 4 Huffin mallin mukaiset vaikutusalueet. Karttaan on mustalla rajattu Keuruun seutukunta, joka muodostaa tämän tutkimuksen ydinvaikutusalueen. Pohjakartta MML/Logica Tässä selvityksessä ydinvaikutusalueen muodostavat Keuruu ja Multia, jotka yhdessä muodostavat noin asukkaan Keuruun seutukunnan. Vakituisten asukkaiden lisäksi myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista Tavoitteet ja työn rajaukset Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski- Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ).

8 8 2. Ympäristö ja sijainti 2.1. Kaavalliset lähtökohdat Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (vahvistettu ) Keuruun keskustaan on osoitettu kohdemerkintä C, joka kuvaa seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinaluetta. Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Keuruun kaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden suhteellisen monipuolista. Maakuntakeskus Jyväskylä on ylivoimainen kaupan valikoimissaan, mutta lähempänä sijaitseviin pienempiin kaupunkeihin verrattuna Keuruu on vahva kaupan tarjoaja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Keuruun sekä ympäryskuntien vähittäiskaupan liikevaihtotietoja vuodelta Kaavion jälkeisessä taulukossa on toimipaikkojen

9 9 lukumäärätiedot. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki vähittäiskaupan toimialat lukuun ottamatta moottoriajoneuvojen ja ajoneuvojen polttoaineiden kauppaa. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaroiden, tilaa vievän erikoistavaran kaupan sekä muun erikoistavarakaupan toimialoihin 1. Luvut ovat osin suuntaa antavia, sillä Tilastokeskuksen liikevaihtotiedot on salattu alle kolme toimipaikkaa sisältäviltä aloilta, minkä vuoksi osa luvuista on jouduttu arvioimaan Liikevaihto (1 000 e) Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 7 Vähittäiskaupan liikevaihto Keuruulla ja naapurikunnissa 2009 (1000 euroa) Taulukko 1 Vähittäiskaupan toimipaikat Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus Keuruulla koko vähittäiskaupan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 58 miljoonaa euroa, mistä hieman yli puolet koostui päivittäistavarakaupasta. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto oli noin 10 ja muun erikoiskaupan hieman yli 17 miljoonaa euroa. Naapurikunnista Mänttä- Vilppulassa liikevaihtoluvut ovat lähes identtiset ja Jämsässä noin kaksinkertaiset Keuruuseen verrattuna tosin Jämsän väestöpohjakin on noin kaksinkertainen. Multian, Petäjäveden, Virtain ja Ähtärin liikevaihtoluvut ovat selvästi pienempiä kuin Keuruulla. Keuruu Multia Jämsä Mänttä- Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Rautakauppatavaran, maali ja lasi Tapetit ja lattianpäällysteet Sähköiset kodinkoneet Huonekalut Lukkoseppä- ja avainliikkeet Veneet ja veneilytarvikkeet Puutarha-alan vähittäiskauppa Muu erikoiskauppa Vireillä oleva asemakaavan muutos sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä Keuruun kaupallisesta pääkadusta, Keuruuntiestä. Seuraavassa kartassa on esitetty Keuruulla 1 Päivittäistavara: elintarvikkeet, päivittäiset hygieniatuotteet ym. ruokakauppatavara ; tilaa vievä erikoistavara: huonekalut, kodinkoneet, rautakauppa; muu erikoistavarakauppa: muoti, kirjat ym. keskustakauppa.

10 10 toimivien vähittäiskaupan ketjuliikkeiden sijainnit. Lisäksi Keuruulla luonnollisesti toimii myös ketjuihin kuulumattomia, paikallisia myymälöitä ja kaupallisia palveluita. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on pääosin sijoittunut Keuruun ydinkeskustaan Keuruuntien varteen Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä sen sijaan sijaitsee Lapinsalmen itäpuoleisissa kaupunginosissa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lähimpänä kaavamuutosaluetta sijaitsevat Megamarket sekä vuoden 2009 lopulla auenneet Lidl ja Expert. Kaupallinen vyöhyke on siis laajentunut valtatietä pitkin myös keskustan länsipuolelle. Kuva 8 Vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Keuruulla. Pohjakartta MML/Logica Keuruun ja naapurikuntien kaupallista hierarkiaa kuvastaa seuraavalla sivulla oleva kartta, jossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008 kussakin kunnassa. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisterin kuntakohtaiseen tietoon ja on esitetty siten, että koko kunnan liikevaihto on piirretty keskustan kohdalle. Tämän takia esimerkiksi Jämsänkosken ja Korpilahden kohdalle ei piirry palloa, koska niiden liikevaihto sisältyy Jämsän ja Jyväskylän lukuihin. Keuruu on kaupan liikevaihdolla mitaten verrattavissa Mänttä-Vilppulaan ja selvästi mm. Saarijärveä ja Virtoja suurempi. Jyväskylä on kaupan liikevaihdolla mitaten luonnollisesti alueen suurin keskus.

11 11 Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL47) Keuruulla ja lähikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri. Pohjakartta MML/Logica 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti Keuruun työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 oli 97,4 % ja Multian 88,5 % 2. Valtaosa keuruulaisista käy töissä omassa kunnassa. Asukkaiden työmatkat kunnan ulkopuolelle suuntautuvat pääosin Jyväskylään ja Mänttä-Vilppulaan, molempiin noin 4 % työllisistä. Keuruulla työssäkäyvistä vajaa 3 % tulee Multialta (hieman yli 100 henkilöä) ja noin 2 % Jyväskylästä. 3 Työssäkäyntiliikenne ei siis tuo merkittävää lisäasiakaspotentiaalia Keuruun kaupoille. Oheisessa kartassa on kuvattu työpaikkojen sijainti Keuruun keskustan tuntumassa 250m * 250 m ruuduissa vuoden 2005 lopulla. Kartan rajaamalla alueella sijaitsee noin työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet suurelta osin Keuruun ydinkeskustaan, tässä selvitettävän asemakaavan muutosalueen koillispuolelle. 2 Hhttp://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984; Tilastokeskus: SuomiCD 2006

12 12 Kuva 11 Työpaikkojen sijoittuminen Keuruulla m * 250m ruuduissa. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavan sivun kartassa on kuvattu työpaikkojen sijoittumista laajemmalla alueella. Kartalla erottuvat etenkin kuntakeskukset.

13 13 Kuva 12 Työpaikkojen sijoittuminen 250 m ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML

14 14 Kuva 13 Työpaikat 250 metrin ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 2.4. Liikenne Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Keuruun keskustan läpäisevät valtatie 23 Jyväskylä- Pori ja kantatie 58 Mänttä-Vilppulasta Ähtäriin. Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan keskustassa, jossa teiden liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. Oheisessa kartassa on esitetty Tiehallinnon liikennemääräkartat vuodelta 2008.

15 15 Kuva 14 Liikennemäärät tieverkolla Lähde: Tiehallinto

16 16 3. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 3.1. Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Pääosa Keuruun seutukunnan väestöstä sijoittuu Keuruun ja Multian keskustaajamiin. Oheisessa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen Keuruulla ja lähikunnissa vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kuntakeskusten lisäksi erottuu etenkin Keuruun Haapamäen kylä (hiukan alle asukasta).

17 17 Kuva 15 Väestön sijoittuminen Keuruulla, Multialla ja lähikunnissa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittuminen Keuruun keskustan alueella. Kartassa kuvatulla alueella asuu noin asukasta.

18 18 Kuva 16 Väestön sijoittuminen Keuruun keskustassa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa taulukossa on kuvattu Keuruun sekä naapurikuntien väestökehitystä vuosina ja ennustettua väestönkasvua Väestöennuste on Tilastokeskuksen syksyllä 2009 julkaisema. Alueen väestönkasvu on vuosina ollut negatiivista: yhteensä väestön määrä on Keuruulla ja naapurikunnissa laskenut yli asukkaalla. Keuruulla väestö on vähentynyt noin tuhannella (vuonna 2009 asukkaita ) ja Multialla 200 asukkaalla (1 831 asukasta). Väestöennusteen mukaan väestönkasvu pysyy negatiivisena tulevaisuudessakin. Keuruulle ja Multialle väestötappiota ennustetaan yhteensä lähes tuhannen asukkaan verran. Naapurikunnista ainoastaan Petäjävesi on väestökehitykseltään positiivinen johtuen todennäköisesti Jyväskylän läheisyydestä.

19 19 Taulukko 2 Asukasmäärä ja väestöennuste Keuruulla ja ympäryskunnissa Lähde: Tilastokeskus (%) Keuruu ,0 % Multia ,6 % Keuruun seutukunta ,7 % Jämsä ,7 % Mänttä-Vilppula ,0 % Petäjävesi ,2 % Virrat ,0 % Ähtäri ,5 % Yhteensä ,3 % Alla olevassa teemakartassa esitetään vuosien ennustettua väestökehitystä laajemmalta alueelta. Kartassa punainen väri kuvaa väestönkasvua ja sininen sitä vastoin vähentymistä. Kartasta voidaan havaita Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkiseutujen voimakas väestönkasvu. Keuruu sijoittuu näiden kasvukeskusten väliin alueelle, jossa väestö vähenee. Kuva 17 Ennustettu Väestön määrän muutos kunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus Väestön ikääntyy koko maassa tulevina vuosina. Keuruun väestö on jo nykytilanteessa hieman iäkkäämpää kuin Suomessa keskimäärin, muttei merkittävästi eroa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan tai Virtain tilanteesta. Tulevaisuudessa eläkeikäisten määrä kasvaa edelleen. Seuraavan sivun kuvissa on havainnollistettu väestön ikärakennetta ja sen muutosta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

20 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Kuva 18 Väestön ikäjakauma Suomessa, Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna 2009 (Tilastokeskus) Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Miehet Kuva 19 Naiset Väestön ikärakenne Keuruulla vusoina (Tilastokeskus, väestöennuste) Miehet Naiset Väestön vanheneminen voi vaikuttaa kaupan palveluiden tarpeeseen. Yleisesti pidetään todennäköisenä, että lähipalveluiden tarve kasvaa. Tämä voi Keuruun kohdalla tarkoittaa sitä, että ostovoiman ulosvirtaus suurempiin kaupunkeihin (lähinnä Jyväskylään) vähenee. Kaupan saavutettavuuden kannalta väestön vanheneminen alkaa vaikuttaa vasta kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, yli 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa. Nuoremmat eläkeikäiset

21 21 eivät yleensä tarvitse apua ostosten teossa ja pystyvät vielä liikkumaan autolla, mikä harvaan asutuilla seuduilla on tärkeää. Väestön vanheneminen ja kasvava palvelujen tarve voi kasvattaa kunta- ja kaupunkikeskustojen väestön määrää, kun ihmiset hakeutuvat lähemmäksi palveluja Kesäasutus Keuruulla ja Multialla oli vuonna 2004 yhteensä lähes kesäasukasta (Tilastokeskus, SuomiCD 2006), mikä vastaa yli 20 % alueen vakituisista asukkaista. On kuitenkin huomioitava, että kesäasukkaat viettävät alueella vain pienen osan vuodesta. Siitä huolimatta kesäasukkaiden ostovoima ja sen tuoma vaikutus paikalliselle vähittäiskaupalle on merkittävä varsinkin kesäkuukausina. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Myös naapurikunnat ovat suosittua kesämökkialuetta. Varsinkin vesistöjen rannat ovat tiheän mökkiasutuksen alueita. Kuva 20 Kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Rakennustieto: Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 3.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen

22 22 väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavissa laskelmissa käytetty ostovoima perustuu Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin Keski-Suomen vuoden 2009 kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008, päivitetyt luvut ). Väestönkasvu perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Kulutuksen oletetaan kasvavan seuraavassa taulukossa esitettyjen lukujen mukaisesti. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavaraan suuntautuvan kulutuksen arvioidaan kasvavan hitaammin kuin erikoistavaroiden kulutuksen. Kasvuarviot edustavat melko maltillista kasvua, mutta kasvun toteutuminen edellyttää kuitenkin yleistä talouskasvua. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa): Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Keski-Suomessa 2009 ja Keski-Suomi Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa pl. alkoholi Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Alla olevassa kaaviossa esitetään vaikutusalueen (Keuruun seutukunta) vähittäiskaupan ostovoima miljoonina euroina vuonna 2009 ja ostovoiman kasvu vuosina sekä Ostovoiman laskemisessa on käytetty kulutuslukuina aikaisemmin esitetyn kasvuennusteen mukaisia lukuja. Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2009 on noin 72 miljoonaa euroa. Kasvua vuosina arvioidaan olevan 14,1 milj. euroa ja vuosina ,6 milj. euroa. Yhteensä ostovoiman kasvua on täten 27,7 milj. euroa ja

23 23 ostovoima vuonna 2030 on noin 100 miljoonaa euroa. Laskelmissa ei ole huomioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden Keuruulle jättämää ostovoimaa, mutta niiden voidaan arvioida tuovan vielä noin 10 % lisää esitettyihin lukuihin. Ostovoima esitetään tarkemmin toimialoittain seuraavassa kaaviossa: , ,1 milj. eur ,1 3,3 7,4 71,9 6, ,5 4,1 3,9 24,6 13,7 Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima 2009 Kasvu Kasvu Kuva 21 Ostovoima vaikutusalueella vuosina Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Jos kaupan tarjonta ei kasvavilla alueilla lisäänny, voivat palvelut ruuhkautua. Asiointimatkat kasvavat, kun palveluja haetaan muilta alueilta. Lisäksi alikehittynyt tarjonta voi vaikuttaa hintatasoon kielteisesti, kun kilpailua ei synny. Ostovoiman kasvun lisäksi pinta-alan tarvetta lisää poistuva myymäläpinta-ala eli vanhojen tilojen purkaminen tai siirtyminen muuhun käyttöön, vaikutusalueen ulkopuolelta tuleva ostovoima (esim. ohikulkijat, matkailijat, alueella työssäkäyvät, kesäasukkaat) sekä kaupan konsepteihin liittyvät muutokset. Osa ostovoiman kasvusta voi suuntautua nykyisiin myymälöihin, joiden myyntiteho paranee. Varsinkin erikoistavarakaupassa huomattavakin osa ostovoiman kasvusta voi toteutua nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Myös uudet jakelukanavat, kuten internet-kauppa voivat vähentää myymäläpinta-alan tarvetta. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: kulutus kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti myyntitehokkuus, euroa/k-m2 o päivittäistavarakauppa euroa/k-m2

24 24 o tilaa vievä kauppa euroa / k-m2 o muu erikoistavarakauppa euroa/k-m2, moottoriajoneuvojen kaupan lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kaaviossa on esitetty laskelma vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeesta vaikutusalueella. Ostovoiman mukaisesti laskennallista pinta-alan lisätarvetta syntyy vuosina noin m2:n verran ja yhteensä vuosina noin m2. Tämän lisäksi tilantarvetta kasvattavat jonkin verran ohikulkuliikenteen ja kesäasutuksen alueelle jättämä ostovoima. Tarkemmat luvut toimialoittain esitetään alla olevassa kaaviossa kasvu, m Kasvu Kasvu Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 22 Vähittäiskaupan tilantarpeen kasvu vaikutusalueella vuosina Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Seuraavassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna Virtauksen laskemisessa otetaan huomioon asukkaiden muodostama ostovoima ja vähittäiskaupan liikevaihdosta johdettu myynti. Virtausindeksinä 100 tarkoittaa sitä, että kunta on omavarainen, eli sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuria. Yli 100 kuvaa positiivista ostovoiman virtausta, jolloin kunnassa tapahtuva myynti on suurempaa kuin asukkaiden muodostama ostovoima. Indeksin ollessa alle 100 tilanne on päinvastainen. Ostovoiman virtaus ei kuitenkaan kuvaa virtausten suuntia kuntien välillä: se ei kerro, mistä ostovoima virtaa kuntaan, tai minne kunnan ostovoima suuntautuu.

25 25 Keuruulla ostovoiman virtaus on indeksilukuna 114, eli kuntaan virtaa ostovoimaa muualta noin 9,4 miljoonan euron edestä. Pääosa virtauksesta on luultavasti peräisin Multialta, josta ostovoimaa virtaa ulos on noin 6,2 miljoonaa euron arvosta. Muut naapurikunnat ovat Petäjävettä lukuun ottamatta omavaraisia. Kuva 23 Ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna 2008 Ostovoiman virtauksen kanssa samansuuntainen tunnusluku on vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden. Jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kaupan tarjonta alueella runsasta väkilukuun nähden ja kunta on siis ostovoiman virtauksen kohde. Vastaavasti, jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin, on tarjonta väkilukuun nähden vähäistä ja asukkaat asioivat muualla: ostovoima virtaa ulos kunnasta. Asukaskohtainen liikevaihto mahdollistaa vertailun toimialoittain eri kaupan alojen suhteen. Tilastokeskus ei kuitenkaan kuntakohtaisissa liikevaihtoluvuissaan julkaise liikevaihtotietoja, jos toimipaikkoja kunnassa on vähemmän kuin kolme. Niinpä seuraavan sivun kuviossa osa luvuista on jouduttu arvioimaan. Koko vähittäiskaupassa Keuruu, Jämsä ja Mänttä-Vilppula ovat melko tasavahvoja noin euroa / asukas liikevaihdollaan. Luku jää kuitenkin koko maan keskiarvoa (n euroa/asukas) alhaisemmalle tasolle, mikä selittyy osin Suomen keskiarvoa hieman matalammalla kulutuksella ja tulotasolla. Osin lienee kyse myös siitä, että näistä pienehköistä kaupungeista osa ostosmatkoista suuntautuu aina suurempiin, vetovoimaisiin ja kaupallisesti monipuolisiin keskuksiin. Päivittäistavarakaupassa Keuruun liikevaihto on selvästi pienempi kuin koko maan keskiarvo, mutta tilaa vievässä erikoiskaupassa

26 26 asukaskohtainen liikevaihto on jopa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja muussa erikoiskaupassa luku on vain hieman koko maan tasoa pienempi. Vuoden 2008 tiedoissa eivät vielä ole mukana Keuruun uusi Lidl eikä Expert, jotka nostaisivat päivittäistavarakaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan lukuja hieman tässä esitetystä Liikevaihto (e / asukas) Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 0 0 Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Koko maa Kuva 24 Liikevaihto (euroa /asukas) kunnittain vuonna 2008

27 27 4. Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat teettäneet FCG Oy:llä Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen. Selvitys on valmistunut Selvityksen taustalla on ollut tarve tarkistaa Keski-Suomen maakuntakaavaa kaupan suuryksiköiden osalta. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen. 4. vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteen on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu osittain samoja aiheita kuin tässä raportissa, mm. ostovoiman kehitystä ja laskennallista liiketilan tarvetta kunnittain Eroja Tämän raportin ja FCG:n laatiman Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen välillä on joitain eroja ostovoiman kasvuarvioissa. Erot johtuvat erilaisista kulutusluvuista, jotka ovat laskelmien pohjana. Molemmissa selvityksissä on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n kulutuslukuja, mutta Tuomas Santasalo on päivittänyt lukuja FCG:n selvityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut vuodelle 2009 ovat hieman suuremmat kuin FCG:n käyttämät vuoden 2008 luvut. Toinen ostovoiman kasvuarvioiden eroa selittävä tekijä ovat erot kasvuoletuksissa. FCG:n selvityksessä on kulutuksen kasvuksi arvioitu tasainen 1% vuodessa päivittäistavarakaupassa ja 2 % vuodessa erikoistavarakaupassa vuoteen 2030 asti. Käsillä olevassa selvityksessä kasvuoletukset ovat hieman suurempia ja kasvun on arvioitu hidastuvan vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä vähittäiskaupan lisätilantarve painottuu käsillä olevassa selvityksessä vuosille ja FCG:n selvityksessä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Erot lisätilantarpeen arvioissa ovat lopulta kuitenkin varsin pieniä: koko vähittäiskaupan laskennallinen lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä on käsillä olevassa selvityksessä vain noin 1000 kerrosneliömetriä suurempi kuin FCG:n palveluverkkoselvityksessä.

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KODIN KESKUS, JOENSUU m²

KODIN KESKUS, JOENSUU m² KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI LIIKERAKENNUS VUOKRATAAN TOIMITILAA Joensuun Raatekankaalle keskeiselle kaupan alueelle Lieksaan ja Nurmekseen sekä Kontiolahdelle/Kajaaniin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin? Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 FCG Planeko Oy Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959 Loppuraportti 17.2.2009 Lapin liitto, FCG Planeko Oy 1 ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavatyötä

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ROVANIEMEN ALUEEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 7 2 TIIVISTELMÄ...10 3 LÄHTÖKOHDAT... 13 3.1 Työn tavoitteet... 13 3.2

Lisätiedot

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Kaupan palveluverkkoselvitys

Kaupan palveluverkkoselvitys SATAKUNTALIITTO Kaupan palveluverkkoselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 1 (123) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 SELVITYKSEN KESKEISIÄ KAUPAN

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot