Keuruu. Kaupallinen asema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema"

Transkriptio

1 Keuruu Kaupallinen asema

2 2 Sisältö Yhteenveto Lähtökohdat ja tavoitteet Keuruun k aupallinen vaikutusalue Tavoitteet ja työn rajaukset Ympäristö ja sijainti Kaavalliset lähtökohdat Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Työpaikat ja työssäkäynti Liikenne Väestö ja ostovoima vaikutusalueella Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Kesäasutus Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Eroja Kommentteja Liite: kaupan sanastoa ja määritelmiä...29

3 3 Yhteenveto Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski-Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ). Keuruu on maakuntasuunnitelmassakin tunnistettu aluekeskukseksi, jonka roolina on muodostua seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskukseksi. Keuruulla on oma vaikutusalue, jolla on tulevaisuudessakin palvelujen tarvetta. Väestön ikääntyminen voi johtaa paikallisten palvelujen tarpeen korostumiseen entisestään, jos ikäihmiset eivät enää jaksa asioida Jyväskylässä asti nykyisessä määrin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan muodostama teollinen vyöhyke on alueelle elinkeinopoliittisesti tärkeä. Keuruun palvelutarjonnan kehittäminen on mahdollistettava myös tulevaisuudessa. Keuruun väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi negatiivista: vuosina kunnan väkiluku on vähentynyt lähes tuhannella. Väestökehitys on hyvin samansuuntaista myös Keuruun naapurikunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö vähenee edelleen. Keuruun seutukunnan asukasluvun ennustetaan vähenevän yhteensä noin tuhannella asukkaalla vuosien välisenä aikana. Tappiollisesta väestökehityksestä huolimatta Keuruun seutukunnan muodostaman vaikutusalueen asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 28 miljoonalla eurolla vuosina Tämän lisäksi ostovoiman kasvussa on huomioitava erityisesti valtatie 23:n ohikulkuliikenne sekä kuntien kesäasukkaat, joita on lähes Ostovoiman kasvun myötä vaikutusalueelle syntyy tarvetta vähittäiskaupan lisäpinta-alalle yhteensä noin kerrosneliömetriä vuosien aikana. Kaupan lisärakentamista

4 4 edellyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös rakennuskannan uudistaminen, myymälätilojen siirtyminen muuhun käyttöön tai purkaminen, sekä kauppakonseptien kehitys. Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisäisi Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentäisi ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranisi uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentäisi asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Mari Pitkäaho KTM, konsultti

5 5 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Keuruun kaupallinen vaikutusalue Keuruu sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla.. Suurimmista kaupungeista lähinnä on Jyväskylä, jonne on matkaa noin 60 km. Tampere on noin 110 kilometrin päässä, Seinäjoelle matkaa on yli 130 kilometriä. Lähempänä sijaitsevia pienempiä kaupunkeja ovat mm. Virrat ja Mänttä-Vilppula. Keuruu ja Multia kuuluvat Jyväskylän markkina-alueeseen TNS Gallupin todellisia asiointikäyntejä mitanneen suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan. Multialta tyypillisin asiointisuunta on Keuruulle. Ähtäri, Virrat ja Mänttä-Vilppula ovat kaupan tarjonnaltaan samaa tasoa tai heikompia kuin Keuruu, joten niiden merkitys asiointikohteena on vähäinen. Lähinnä Mänttä-Vilppula voi vetää jonkin verran asiointikäyntejä myös Keuruulta. Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa on myös keuruulaisille varteenotettava asiointivaihtoehto, tosin Jyväskylä on hieman lähempänä. Oheisessa kuviossa on havainnollistettu etäisyyksiä Keuruun ja lähikuntien sekä kaupunkien välillä

6 6 Seinäjoki 64 km Saarijärvi Töysä 17 km Multia 63 km Ähtäri 55 km 19 km Virrat 54 km Keuruu 60 km Jyväskylä 33 km 66 km Mänttä- Vilppula Jämsä 80 km Tampere Kuva 3 Etäisyydet Keuruulta lähimpiin kaupunkeihin ja kuntiin Kaupan tarjontaa ja keskusten vaikutusalueiden muodostumista voidaan havainnollistaa ns. Huffin mallin avulla. Huffin mallissa taustalla vaikuttavat sekä etäisyys tiettyyn keskukseen että kohteen vetovoimatekijä, esimerkiksi tarjonnan laajuus. Oheisessa kartassa on käytetty vetovoimatekijänä kuntien koko vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2008 (Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri). Kartassa olevat värit kuvaavat tietyssä sijainnissa asuvan asiakkaan todennäköisyyttä asioida kyseisessä kuntakeskuksessa. Lähellä keskusta asiointitodennäköisyys on suuri, kauempana keskuksista asioinnit todennäköisesti hajautuvat useaan kohteeseen. Malli ei huomioi tieverkkoa, vain linnuntietä mitatun etäisyyden. Syntyvä kuva on silti varsin uskottava. Keuruun ja Multian muodostamaa vaikutusaluetta rajaavat lännestä Töysän, Ähtärin ja Virtain vaikutusalueet, etelässä Mänttä-Vilppula, idässä Jyväskylä ja pohjoisessa Saarijärvi. Erityisen voimakas vaikutus on Jyväskylällä, jonka vähittäiskaupan ylivertainen tarjonta muihin kuntiin verrattuna vetää puoleensa asiointeja todellisuudessa tässä esitettyä laajemmaltakin alueelta. Erikoisuutena kartassa erottuu myös Töysän vaikutusalue, joka perustuu pääosin Tuurin kyläkaupan vetovoimaan.

7 7 Kuva 4 Huffin mallin mukaiset vaikutusalueet. Karttaan on mustalla rajattu Keuruun seutukunta, joka muodostaa tämän tutkimuksen ydinvaikutusalueen. Pohjakartta MML/Logica Tässä selvityksessä ydinvaikutusalueen muodostavat Keuruu ja Multia, jotka yhdessä muodostavat noin asukkaan Keuruun seutukunnan. Vakituisten asukkaiden lisäksi myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista Tavoitteet ja työn rajaukset Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski- Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ).

8 8 2. Ympäristö ja sijainti 2.1. Kaavalliset lähtökohdat Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (vahvistettu ) Keuruun keskustaan on osoitettu kohdemerkintä C, joka kuvaa seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinaluetta. Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Keuruun kaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden suhteellisen monipuolista. Maakuntakeskus Jyväskylä on ylivoimainen kaupan valikoimissaan, mutta lähempänä sijaitseviin pienempiin kaupunkeihin verrattuna Keuruu on vahva kaupan tarjoaja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Keuruun sekä ympäryskuntien vähittäiskaupan liikevaihtotietoja vuodelta Kaavion jälkeisessä taulukossa on toimipaikkojen

9 9 lukumäärätiedot. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki vähittäiskaupan toimialat lukuun ottamatta moottoriajoneuvojen ja ajoneuvojen polttoaineiden kauppaa. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaroiden, tilaa vievän erikoistavaran kaupan sekä muun erikoistavarakaupan toimialoihin 1. Luvut ovat osin suuntaa antavia, sillä Tilastokeskuksen liikevaihtotiedot on salattu alle kolme toimipaikkaa sisältäviltä aloilta, minkä vuoksi osa luvuista on jouduttu arvioimaan Liikevaihto (1 000 e) Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 7 Vähittäiskaupan liikevaihto Keuruulla ja naapurikunnissa 2009 (1000 euroa) Taulukko 1 Vähittäiskaupan toimipaikat Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus Keuruulla koko vähittäiskaupan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 58 miljoonaa euroa, mistä hieman yli puolet koostui päivittäistavarakaupasta. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto oli noin 10 ja muun erikoiskaupan hieman yli 17 miljoonaa euroa. Naapurikunnista Mänttä- Vilppulassa liikevaihtoluvut ovat lähes identtiset ja Jämsässä noin kaksinkertaiset Keuruuseen verrattuna tosin Jämsän väestöpohjakin on noin kaksinkertainen. Multian, Petäjäveden, Virtain ja Ähtärin liikevaihtoluvut ovat selvästi pienempiä kuin Keuruulla. Keuruu Multia Jämsä Mänttä- Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Rautakauppatavaran, maali ja lasi Tapetit ja lattianpäällysteet Sähköiset kodinkoneet Huonekalut Lukkoseppä- ja avainliikkeet Veneet ja veneilytarvikkeet Puutarha-alan vähittäiskauppa Muu erikoiskauppa Vireillä oleva asemakaavan muutos sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä Keuruun kaupallisesta pääkadusta, Keuruuntiestä. Seuraavassa kartassa on esitetty Keuruulla 1 Päivittäistavara: elintarvikkeet, päivittäiset hygieniatuotteet ym. ruokakauppatavara ; tilaa vievä erikoistavara: huonekalut, kodinkoneet, rautakauppa; muu erikoistavarakauppa: muoti, kirjat ym. keskustakauppa.

10 10 toimivien vähittäiskaupan ketjuliikkeiden sijainnit. Lisäksi Keuruulla luonnollisesti toimii myös ketjuihin kuulumattomia, paikallisia myymälöitä ja kaupallisia palveluita. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on pääosin sijoittunut Keuruun ydinkeskustaan Keuruuntien varteen Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä sen sijaan sijaitsee Lapinsalmen itäpuoleisissa kaupunginosissa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lähimpänä kaavamuutosaluetta sijaitsevat Megamarket sekä vuoden 2009 lopulla auenneet Lidl ja Expert. Kaupallinen vyöhyke on siis laajentunut valtatietä pitkin myös keskustan länsipuolelle. Kuva 8 Vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Keuruulla. Pohjakartta MML/Logica Keuruun ja naapurikuntien kaupallista hierarkiaa kuvastaa seuraavalla sivulla oleva kartta, jossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008 kussakin kunnassa. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisterin kuntakohtaiseen tietoon ja on esitetty siten, että koko kunnan liikevaihto on piirretty keskustan kohdalle. Tämän takia esimerkiksi Jämsänkosken ja Korpilahden kohdalle ei piirry palloa, koska niiden liikevaihto sisältyy Jämsän ja Jyväskylän lukuihin. Keuruu on kaupan liikevaihdolla mitaten verrattavissa Mänttä-Vilppulaan ja selvästi mm. Saarijärveä ja Virtoja suurempi. Jyväskylä on kaupan liikevaihdolla mitaten luonnollisesti alueen suurin keskus.

11 11 Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL47) Keuruulla ja lähikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri. Pohjakartta MML/Logica 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti Keuruun työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 oli 97,4 % ja Multian 88,5 % 2. Valtaosa keuruulaisista käy töissä omassa kunnassa. Asukkaiden työmatkat kunnan ulkopuolelle suuntautuvat pääosin Jyväskylään ja Mänttä-Vilppulaan, molempiin noin 4 % työllisistä. Keuruulla työssäkäyvistä vajaa 3 % tulee Multialta (hieman yli 100 henkilöä) ja noin 2 % Jyväskylästä. 3 Työssäkäyntiliikenne ei siis tuo merkittävää lisäasiakaspotentiaalia Keuruun kaupoille. Oheisessa kartassa on kuvattu työpaikkojen sijainti Keuruun keskustan tuntumassa 250m * 250 m ruuduissa vuoden 2005 lopulla. Kartan rajaamalla alueella sijaitsee noin työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet suurelta osin Keuruun ydinkeskustaan, tässä selvitettävän asemakaavan muutosalueen koillispuolelle. 2 Hhttp://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984; Tilastokeskus: SuomiCD 2006

12 12 Kuva 11 Työpaikkojen sijoittuminen Keuruulla m * 250m ruuduissa. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavan sivun kartassa on kuvattu työpaikkojen sijoittumista laajemmalla alueella. Kartalla erottuvat etenkin kuntakeskukset.

13 13 Kuva 12 Työpaikkojen sijoittuminen 250 m ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML

14 14 Kuva 13 Työpaikat 250 metrin ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 2.4. Liikenne Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Keuruun keskustan läpäisevät valtatie 23 Jyväskylä- Pori ja kantatie 58 Mänttä-Vilppulasta Ähtäriin. Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan keskustassa, jossa teiden liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. Oheisessa kartassa on esitetty Tiehallinnon liikennemääräkartat vuodelta 2008.

15 15 Kuva 14 Liikennemäärät tieverkolla Lähde: Tiehallinto

16 16 3. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 3.1. Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Pääosa Keuruun seutukunnan väestöstä sijoittuu Keuruun ja Multian keskustaajamiin. Oheisessa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen Keuruulla ja lähikunnissa vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kuntakeskusten lisäksi erottuu etenkin Keuruun Haapamäen kylä (hiukan alle asukasta).

17 17 Kuva 15 Väestön sijoittuminen Keuruulla, Multialla ja lähikunnissa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittuminen Keuruun keskustan alueella. Kartassa kuvatulla alueella asuu noin asukasta.

18 18 Kuva 16 Väestön sijoittuminen Keuruun keskustassa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa taulukossa on kuvattu Keuruun sekä naapurikuntien väestökehitystä vuosina ja ennustettua väestönkasvua Väestöennuste on Tilastokeskuksen syksyllä 2009 julkaisema. Alueen väestönkasvu on vuosina ollut negatiivista: yhteensä väestön määrä on Keuruulla ja naapurikunnissa laskenut yli asukkaalla. Keuruulla väestö on vähentynyt noin tuhannella (vuonna 2009 asukkaita ) ja Multialla 200 asukkaalla (1 831 asukasta). Väestöennusteen mukaan väestönkasvu pysyy negatiivisena tulevaisuudessakin. Keuruulle ja Multialle väestötappiota ennustetaan yhteensä lähes tuhannen asukkaan verran. Naapurikunnista ainoastaan Petäjävesi on väestökehitykseltään positiivinen johtuen todennäköisesti Jyväskylän läheisyydestä.

19 19 Taulukko 2 Asukasmäärä ja väestöennuste Keuruulla ja ympäryskunnissa Lähde: Tilastokeskus (%) Keuruu ,0 % Multia ,6 % Keuruun seutukunta ,7 % Jämsä ,7 % Mänttä-Vilppula ,0 % Petäjävesi ,2 % Virrat ,0 % Ähtäri ,5 % Yhteensä ,3 % Alla olevassa teemakartassa esitetään vuosien ennustettua väestökehitystä laajemmalta alueelta. Kartassa punainen väri kuvaa väestönkasvua ja sininen sitä vastoin vähentymistä. Kartasta voidaan havaita Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkiseutujen voimakas väestönkasvu. Keuruu sijoittuu näiden kasvukeskusten väliin alueelle, jossa väestö vähenee. Kuva 17 Ennustettu Väestön määrän muutos kunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus Väestön ikääntyy koko maassa tulevina vuosina. Keuruun väestö on jo nykytilanteessa hieman iäkkäämpää kuin Suomessa keskimäärin, muttei merkittävästi eroa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan tai Virtain tilanteesta. Tulevaisuudessa eläkeikäisten määrä kasvaa edelleen. Seuraavan sivun kuvissa on havainnollistettu väestön ikärakennetta ja sen muutosta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

20 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Kuva 18 Väestön ikäjakauma Suomessa, Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna 2009 (Tilastokeskus) Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Miehet Kuva 19 Naiset Väestön ikärakenne Keuruulla vusoina (Tilastokeskus, väestöennuste) Miehet Naiset Väestön vanheneminen voi vaikuttaa kaupan palveluiden tarpeeseen. Yleisesti pidetään todennäköisenä, että lähipalveluiden tarve kasvaa. Tämä voi Keuruun kohdalla tarkoittaa sitä, että ostovoiman ulosvirtaus suurempiin kaupunkeihin (lähinnä Jyväskylään) vähenee. Kaupan saavutettavuuden kannalta väestön vanheneminen alkaa vaikuttaa vasta kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, yli 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa. Nuoremmat eläkeikäiset

21 21 eivät yleensä tarvitse apua ostosten teossa ja pystyvät vielä liikkumaan autolla, mikä harvaan asutuilla seuduilla on tärkeää. Väestön vanheneminen ja kasvava palvelujen tarve voi kasvattaa kunta- ja kaupunkikeskustojen väestön määrää, kun ihmiset hakeutuvat lähemmäksi palveluja Kesäasutus Keuruulla ja Multialla oli vuonna 2004 yhteensä lähes kesäasukasta (Tilastokeskus, SuomiCD 2006), mikä vastaa yli 20 % alueen vakituisista asukkaista. On kuitenkin huomioitava, että kesäasukkaat viettävät alueella vain pienen osan vuodesta. Siitä huolimatta kesäasukkaiden ostovoima ja sen tuoma vaikutus paikalliselle vähittäiskaupalle on merkittävä varsinkin kesäkuukausina. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Myös naapurikunnat ovat suosittua kesämökkialuetta. Varsinkin vesistöjen rannat ovat tiheän mökkiasutuksen alueita. Kuva 20 Kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Rakennustieto: Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 3.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen

22 22 väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavissa laskelmissa käytetty ostovoima perustuu Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin Keski-Suomen vuoden 2009 kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008, päivitetyt luvut ). Väestönkasvu perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Kulutuksen oletetaan kasvavan seuraavassa taulukossa esitettyjen lukujen mukaisesti. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavaraan suuntautuvan kulutuksen arvioidaan kasvavan hitaammin kuin erikoistavaroiden kulutuksen. Kasvuarviot edustavat melko maltillista kasvua, mutta kasvun toteutuminen edellyttää kuitenkin yleistä talouskasvua. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa): Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Keski-Suomessa 2009 ja Keski-Suomi Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa pl. alkoholi Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Alla olevassa kaaviossa esitetään vaikutusalueen (Keuruun seutukunta) vähittäiskaupan ostovoima miljoonina euroina vuonna 2009 ja ostovoiman kasvu vuosina sekä Ostovoiman laskemisessa on käytetty kulutuslukuina aikaisemmin esitetyn kasvuennusteen mukaisia lukuja. Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2009 on noin 72 miljoonaa euroa. Kasvua vuosina arvioidaan olevan 14,1 milj. euroa ja vuosina ,6 milj. euroa. Yhteensä ostovoiman kasvua on täten 27,7 milj. euroa ja

23 23 ostovoima vuonna 2030 on noin 100 miljoonaa euroa. Laskelmissa ei ole huomioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden Keuruulle jättämää ostovoimaa, mutta niiden voidaan arvioida tuovan vielä noin 10 % lisää esitettyihin lukuihin. Ostovoima esitetään tarkemmin toimialoittain seuraavassa kaaviossa: , ,1 milj. eur ,1 3,3 7,4 71,9 6, ,5 4,1 3,9 24,6 13,7 Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima 2009 Kasvu Kasvu Kuva 21 Ostovoima vaikutusalueella vuosina Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Jos kaupan tarjonta ei kasvavilla alueilla lisäänny, voivat palvelut ruuhkautua. Asiointimatkat kasvavat, kun palveluja haetaan muilta alueilta. Lisäksi alikehittynyt tarjonta voi vaikuttaa hintatasoon kielteisesti, kun kilpailua ei synny. Ostovoiman kasvun lisäksi pinta-alan tarvetta lisää poistuva myymäläpinta-ala eli vanhojen tilojen purkaminen tai siirtyminen muuhun käyttöön, vaikutusalueen ulkopuolelta tuleva ostovoima (esim. ohikulkijat, matkailijat, alueella työssäkäyvät, kesäasukkaat) sekä kaupan konsepteihin liittyvät muutokset. Osa ostovoiman kasvusta voi suuntautua nykyisiin myymälöihin, joiden myyntiteho paranee. Varsinkin erikoistavarakaupassa huomattavakin osa ostovoiman kasvusta voi toteutua nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Myös uudet jakelukanavat, kuten internet-kauppa voivat vähentää myymäläpinta-alan tarvetta. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: kulutus kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti myyntitehokkuus, euroa/k-m2 o päivittäistavarakauppa euroa/k-m2

24 24 o tilaa vievä kauppa euroa / k-m2 o muu erikoistavarakauppa euroa/k-m2, moottoriajoneuvojen kaupan lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kaaviossa on esitetty laskelma vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeesta vaikutusalueella. Ostovoiman mukaisesti laskennallista pinta-alan lisätarvetta syntyy vuosina noin m2:n verran ja yhteensä vuosina noin m2. Tämän lisäksi tilantarvetta kasvattavat jonkin verran ohikulkuliikenteen ja kesäasutuksen alueelle jättämä ostovoima. Tarkemmat luvut toimialoittain esitetään alla olevassa kaaviossa kasvu, m Kasvu Kasvu Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 22 Vähittäiskaupan tilantarpeen kasvu vaikutusalueella vuosina Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Seuraavassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna Virtauksen laskemisessa otetaan huomioon asukkaiden muodostama ostovoima ja vähittäiskaupan liikevaihdosta johdettu myynti. Virtausindeksinä 100 tarkoittaa sitä, että kunta on omavarainen, eli sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuria. Yli 100 kuvaa positiivista ostovoiman virtausta, jolloin kunnassa tapahtuva myynti on suurempaa kuin asukkaiden muodostama ostovoima. Indeksin ollessa alle 100 tilanne on päinvastainen. Ostovoiman virtaus ei kuitenkaan kuvaa virtausten suuntia kuntien välillä: se ei kerro, mistä ostovoima virtaa kuntaan, tai minne kunnan ostovoima suuntautuu.

25 25 Keuruulla ostovoiman virtaus on indeksilukuna 114, eli kuntaan virtaa ostovoimaa muualta noin 9,4 miljoonan euron edestä. Pääosa virtauksesta on luultavasti peräisin Multialta, josta ostovoimaa virtaa ulos on noin 6,2 miljoonaa euron arvosta. Muut naapurikunnat ovat Petäjävettä lukuun ottamatta omavaraisia. Kuva 23 Ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna 2008 Ostovoiman virtauksen kanssa samansuuntainen tunnusluku on vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden. Jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kaupan tarjonta alueella runsasta väkilukuun nähden ja kunta on siis ostovoiman virtauksen kohde. Vastaavasti, jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin, on tarjonta väkilukuun nähden vähäistä ja asukkaat asioivat muualla: ostovoima virtaa ulos kunnasta. Asukaskohtainen liikevaihto mahdollistaa vertailun toimialoittain eri kaupan alojen suhteen. Tilastokeskus ei kuitenkaan kuntakohtaisissa liikevaihtoluvuissaan julkaise liikevaihtotietoja, jos toimipaikkoja kunnassa on vähemmän kuin kolme. Niinpä seuraavan sivun kuviossa osa luvuista on jouduttu arvioimaan. Koko vähittäiskaupassa Keuruu, Jämsä ja Mänttä-Vilppula ovat melko tasavahvoja noin euroa / asukas liikevaihdollaan. Luku jää kuitenkin koko maan keskiarvoa (n euroa/asukas) alhaisemmalle tasolle, mikä selittyy osin Suomen keskiarvoa hieman matalammalla kulutuksella ja tulotasolla. Osin lienee kyse myös siitä, että näistä pienehköistä kaupungeista osa ostosmatkoista suuntautuu aina suurempiin, vetovoimaisiin ja kaupallisesti monipuolisiin keskuksiin. Päivittäistavarakaupassa Keuruun liikevaihto on selvästi pienempi kuin koko maan keskiarvo, mutta tilaa vievässä erikoiskaupassa

26 26 asukaskohtainen liikevaihto on jopa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja muussa erikoiskaupassa luku on vain hieman koko maan tasoa pienempi. Vuoden 2008 tiedoissa eivät vielä ole mukana Keuruun uusi Lidl eikä Expert, jotka nostaisivat päivittäistavarakaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan lukuja hieman tässä esitetystä Liikevaihto (e / asukas) Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 0 0 Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Koko maa Kuva 24 Liikevaihto (euroa /asukas) kunnittain vuonna 2008

27 27 4. Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat teettäneet FCG Oy:llä Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen. Selvitys on valmistunut Selvityksen taustalla on ollut tarve tarkistaa Keski-Suomen maakuntakaavaa kaupan suuryksiköiden osalta. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen. 4. vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteen on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu osittain samoja aiheita kuin tässä raportissa, mm. ostovoiman kehitystä ja laskennallista liiketilan tarvetta kunnittain Eroja Tämän raportin ja FCG:n laatiman Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen välillä on joitain eroja ostovoiman kasvuarvioissa. Erot johtuvat erilaisista kulutusluvuista, jotka ovat laskelmien pohjana. Molemmissa selvityksissä on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n kulutuslukuja, mutta Tuomas Santasalo on päivittänyt lukuja FCG:n selvityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut vuodelle 2009 ovat hieman suuremmat kuin FCG:n käyttämät vuoden 2008 luvut. Toinen ostovoiman kasvuarvioiden eroa selittävä tekijä ovat erot kasvuoletuksissa. FCG:n selvityksessä on kulutuksen kasvuksi arvioitu tasainen 1% vuodessa päivittäistavarakaupassa ja 2 % vuodessa erikoistavarakaupassa vuoteen 2030 asti. Käsillä olevassa selvityksessä kasvuoletukset ovat hieman suurempia ja kasvun on arvioitu hidastuvan vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä vähittäiskaupan lisätilantarve painottuu käsillä olevassa selvityksessä vuosille ja FCG:n selvityksessä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Erot lisätilantarpeen arvioissa ovat lopulta kuitenkin varsin pieniä: koko vähittäiskaupan laskennallinen lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä on käsillä olevassa selvityksessä vain noin 1000 kerrosneliömetriä suurempi kuin FCG:n palveluverkkoselvityksessä.

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Saarijärvi ja Pylkönmäki

Saarijärvi ja Pylkönmäki 5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Ylivieskan kaupan rakenne

Ylivieskan kaupan rakenne 25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

15.5.2009. Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 15.5.2009 Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 2 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on esittää perusteltu näkemys Savonlinnan kaupan palveluverkosta vuonna 2020. Keskeinen osa selvitystä on nykyisen

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS SÄKYLÄ SÄKYLÄ. Päivi Mujunen Sweco Ympäristö Oy paivi.mujunen@sweco.fi. Loppuraportti -LUONNOS 13.5.

KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS SÄKYLÄ SÄKYLÄ. Päivi Mujunen Sweco Ympäristö Oy paivi.mujunen@sweco.fi. Loppuraportti -LUONNOS 13.5. KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS SÄKYLÄ Vastaanottaja Päivi Mujunen Sweco Ympäristö Oy paivi.mujunen@sweco.fi Asiakirjatyyppi Loppuraportti -LUONNOS Päivämäärä 13.5.2014 Viite: Säkylä, Liikealueen laajentamisen

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Loviisa ja Lapinjärvi

Loviisa ja Lapinjärvi 7.6.2011 Loviisa ja Lapinjärvi Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 4 1. Johdanto... 7 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 7 1.2. Tutkimusalue... 8 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä...

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot