Keuruu. Kaupallinen asema

Transkriptio

1 Keuruu Kaupallinen asema

2 2 Sisältö Yhteenveto Lähtökohdat ja tavoitteet Keuruun k aupallinen vaikutusalue Tavoitteet ja työn rajaukset Ympäristö ja sijainti Kaavalliset lähtökohdat Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Työpaikat ja työssäkäynti Liikenne Väestö ja ostovoima vaikutusalueella Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Kesäasutus Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Eroja Kommentteja Liite: kaupan sanastoa ja määritelmiä...29

3 3 Yhteenveto Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski-Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ). Keuruu on maakuntasuunnitelmassakin tunnistettu aluekeskukseksi, jonka roolina on muodostua seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskukseksi. Keuruulla on oma vaikutusalue, jolla on tulevaisuudessakin palvelujen tarvetta. Väestön ikääntyminen voi johtaa paikallisten palvelujen tarpeen korostumiseen entisestään, jos ikäihmiset eivät enää jaksa asioida Jyväskylässä asti nykyisessä määrin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan muodostama teollinen vyöhyke on alueelle elinkeinopoliittisesti tärkeä. Keuruun palvelutarjonnan kehittäminen on mahdollistettava myös tulevaisuudessa. Keuruun väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi negatiivista: vuosina kunnan väkiluku on vähentynyt lähes tuhannella. Väestökehitys on hyvin samansuuntaista myös Keuruun naapurikunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö vähenee edelleen. Keuruun seutukunnan asukasluvun ennustetaan vähenevän yhteensä noin tuhannella asukkaalla vuosien välisenä aikana. Tappiollisesta väestökehityksestä huolimatta Keuruun seutukunnan muodostaman vaikutusalueen asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 28 miljoonalla eurolla vuosina Tämän lisäksi ostovoiman kasvussa on huomioitava erityisesti valtatie 23:n ohikulkuliikenne sekä kuntien kesäasukkaat, joita on lähes Ostovoiman kasvun myötä vaikutusalueelle syntyy tarvetta vähittäiskaupan lisäpinta-alalle yhteensä noin kerrosneliömetriä vuosien aikana. Kaupan lisärakentamista

4 4 edellyttää ostovoiman kasvun lisäksi myös rakennuskannan uudistaminen, myymälätilojen siirtyminen muuhun käyttöön tai purkaminen, sekä kauppakonseptien kehitys. Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisäisi Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentäisi ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranisi uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentäisi asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Mari Pitkäaho KTM, konsultti

5 5 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Keuruun kaupallinen vaikutusalue Keuruu sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla.. Suurimmista kaupungeista lähinnä on Jyväskylä, jonne on matkaa noin 60 km. Tampere on noin 110 kilometrin päässä, Seinäjoelle matkaa on yli 130 kilometriä. Lähempänä sijaitsevia pienempiä kaupunkeja ovat mm. Virrat ja Mänttä-Vilppula. Keuruu ja Multia kuuluvat Jyväskylän markkina-alueeseen TNS Gallupin todellisia asiointikäyntejä mitanneen suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan. Multialta tyypillisin asiointisuunta on Keuruulle. Ähtäri, Virrat ja Mänttä-Vilppula ovat kaupan tarjonnaltaan samaa tasoa tai heikompia kuin Keuruu, joten niiden merkitys asiointikohteena on vähäinen. Lähinnä Mänttä-Vilppula voi vetää jonkin verran asiointikäyntejä myös Keuruulta. Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa on myös keuruulaisille varteenotettava asiointivaihtoehto, tosin Jyväskylä on hieman lähempänä. Oheisessa kuviossa on havainnollistettu etäisyyksiä Keuruun ja lähikuntien sekä kaupunkien välillä

6 6 Seinäjoki 64 km Saarijärvi Töysä 17 km Multia 63 km Ähtäri 55 km 19 km Virrat 54 km Keuruu 60 km Jyväskylä 33 km 66 km Mänttä- Vilppula Jämsä 80 km Tampere Kuva 3 Etäisyydet Keuruulta lähimpiin kaupunkeihin ja kuntiin Kaupan tarjontaa ja keskusten vaikutusalueiden muodostumista voidaan havainnollistaa ns. Huffin mallin avulla. Huffin mallissa taustalla vaikuttavat sekä etäisyys tiettyyn keskukseen että kohteen vetovoimatekijä, esimerkiksi tarjonnan laajuus. Oheisessa kartassa on käytetty vetovoimatekijänä kuntien koko vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2008 (Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri). Kartassa olevat värit kuvaavat tietyssä sijainnissa asuvan asiakkaan todennäköisyyttä asioida kyseisessä kuntakeskuksessa. Lähellä keskusta asiointitodennäköisyys on suuri, kauempana keskuksista asioinnit todennäköisesti hajautuvat useaan kohteeseen. Malli ei huomioi tieverkkoa, vain linnuntietä mitatun etäisyyden. Syntyvä kuva on silti varsin uskottava. Keuruun ja Multian muodostamaa vaikutusaluetta rajaavat lännestä Töysän, Ähtärin ja Virtain vaikutusalueet, etelässä Mänttä-Vilppula, idässä Jyväskylä ja pohjoisessa Saarijärvi. Erityisen voimakas vaikutus on Jyväskylällä, jonka vähittäiskaupan ylivertainen tarjonta muihin kuntiin verrattuna vetää puoleensa asiointeja todellisuudessa tässä esitettyä laajemmaltakin alueelta. Erikoisuutena kartassa erottuu myös Töysän vaikutusalue, joka perustuu pääosin Tuurin kyläkaupan vetovoimaan.

7 7 Kuva 4 Huffin mallin mukaiset vaikutusalueet. Karttaan on mustalla rajattu Keuruun seutukunta, joka muodostaa tämän tutkimuksen ydinvaikutusalueen. Pohjakartta MML/Logica Tässä selvityksessä ydinvaikutusalueen muodostavat Keuruu ja Multia, jotka yhdessä muodostavat noin asukkaan Keuruun seutukunnan. Vakituisten asukkaiden lisäksi myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja esimerkiksi kesäasukkaiden ja matkailijoiden asioinneista Tavoitteet ja työn rajaukset Tässä työssä tavoitteena on osoittaa Keuruun kaupallinen asema Keski-Suomessa. Selvityksessä esitellään kaupan nykyistä tarjontaa Keuruulla. Lisäksi arvioidaan ostovoiman kasvua Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella sekä ostovoiman kasvun aiheuttamaa vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Laskelmia verrataan lyhyesti Keski- Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto, FCG Oy, loppuraportti ).

8 8 2. Ympäristö ja sijainti 2.1. Kaavalliset lähtökohdat Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (vahvistettu ) Keuruun keskustaan on osoitettu kohdemerkintä C, joka kuvaa seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinaluetta. Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Keuruun kaupallinen asema ja kaupan tarjonta Keuruulla Keuruun kaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden suhteellisen monipuolista. Maakuntakeskus Jyväskylä on ylivoimainen kaupan valikoimissaan, mutta lähempänä sijaitseviin pienempiin kaupunkeihin verrattuna Keuruu on vahva kaupan tarjoaja. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Keuruun sekä ympäryskuntien vähittäiskaupan liikevaihtotietoja vuodelta Kaavion jälkeisessä taulukossa on toimipaikkojen

9 9 lukumäärätiedot. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki vähittäiskaupan toimialat lukuun ottamatta moottoriajoneuvojen ja ajoneuvojen polttoaineiden kauppaa. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaroiden, tilaa vievän erikoistavaran kaupan sekä muun erikoistavarakaupan toimialoihin 1. Luvut ovat osin suuntaa antavia, sillä Tilastokeskuksen liikevaihtotiedot on salattu alle kolme toimipaikkaa sisältäviltä aloilta, minkä vuoksi osa luvuista on jouduttu arvioimaan Liikevaihto (1 000 e) Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 7 Vähittäiskaupan liikevaihto Keuruulla ja naapurikunnissa 2009 (1000 euroa) Taulukko 1 Vähittäiskaupan toimipaikat Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus Keuruulla koko vähittäiskaupan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 58 miljoonaa euroa, mistä hieman yli puolet koostui päivittäistavarakaupasta. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto oli noin 10 ja muun erikoiskaupan hieman yli 17 miljoonaa euroa. Naapurikunnista Mänttä- Vilppulassa liikevaihtoluvut ovat lähes identtiset ja Jämsässä noin kaksinkertaiset Keuruuseen verrattuna tosin Jämsän väestöpohjakin on noin kaksinkertainen. Multian, Petäjäveden, Virtain ja Ähtärin liikevaihtoluvut ovat selvästi pienempiä kuin Keuruulla. Keuruu Multia Jämsä Mänttä- Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Rautakauppatavaran, maali ja lasi Tapetit ja lattianpäällysteet Sähköiset kodinkoneet Huonekalut Lukkoseppä- ja avainliikkeet Veneet ja veneilytarvikkeet Puutarha-alan vähittäiskauppa Muu erikoiskauppa Vireillä oleva asemakaavan muutos sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä Keuruun kaupallisesta pääkadusta, Keuruuntiestä. Seuraavassa kartassa on esitetty Keuruulla 1 Päivittäistavara: elintarvikkeet, päivittäiset hygieniatuotteet ym. ruokakauppatavara ; tilaa vievä erikoistavara: huonekalut, kodinkoneet, rautakauppa; muu erikoistavarakauppa: muoti, kirjat ym. keskustakauppa.

10 10 toimivien vähittäiskaupan ketjuliikkeiden sijainnit. Lisäksi Keuruulla luonnollisesti toimii myös ketjuihin kuulumattomia, paikallisia myymälöitä ja kaupallisia palveluita. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on pääosin sijoittunut Keuruun ydinkeskustaan Keuruuntien varteen Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä sen sijaan sijaitsee Lapinsalmen itäpuoleisissa kaupunginosissa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lähimpänä kaavamuutosaluetta sijaitsevat Megamarket sekä vuoden 2009 lopulla auenneet Lidl ja Expert. Kaupallinen vyöhyke on siis laajentunut valtatietä pitkin myös keskustan länsipuolelle. Kuva 8 Vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Keuruulla. Pohjakartta MML/Logica Keuruun ja naapurikuntien kaupallista hierarkiaa kuvastaa seuraavalla sivulla oleva kartta, jossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008 kussakin kunnassa. Tieto pohjautuu Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisterin kuntakohtaiseen tietoon ja on esitetty siten, että koko kunnan liikevaihto on piirretty keskustan kohdalle. Tämän takia esimerkiksi Jämsänkosken ja Korpilahden kohdalle ei piirry palloa, koska niiden liikevaihto sisältyy Jämsän ja Jyväskylän lukuihin. Keuruu on kaupan liikevaihdolla mitaten verrattavissa Mänttä-Vilppulaan ja selvästi mm. Saarijärveä ja Virtoja suurempi. Jyväskylä on kaupan liikevaihdolla mitaten luonnollisesti alueen suurin keskus.

11 11 Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL47) Keuruulla ja lähikunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri. Pohjakartta MML/Logica 2.3. Työpaikat ja työssäkäynti Keuruun työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 oli 97,4 % ja Multian 88,5 % 2. Valtaosa keuruulaisista käy töissä omassa kunnassa. Asukkaiden työmatkat kunnan ulkopuolelle suuntautuvat pääosin Jyväskylään ja Mänttä-Vilppulaan, molempiin noin 4 % työllisistä. Keuruulla työssäkäyvistä vajaa 3 % tulee Multialta (hieman yli 100 henkilöä) ja noin 2 % Jyväskylästä. 3 Työssäkäyntiliikenne ei siis tuo merkittävää lisäasiakaspotentiaalia Keuruun kaupoille. Oheisessa kartassa on kuvattu työpaikkojen sijainti Keuruun keskustan tuntumassa 250m * 250 m ruuduissa vuoden 2005 lopulla. Kartan rajaamalla alueella sijaitsee noin työpaikkaa, jotka ovat keskittyneet suurelta osin Keuruun ydinkeskustaan, tässä selvitettävän asemakaavan muutosalueen koillispuolelle. 2 Hhttp:// 3 Tilastokeskus: SuomiCD 2006

12 12 Kuva 11 Työpaikkojen sijoittuminen Keuruulla m * 250m ruuduissa. Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavan sivun kartassa on kuvattu työpaikkojen sijoittumista laajemmalla alueella. Kartalla erottuvat etenkin kuntakeskukset.

13 13 Kuva 12 Työpaikkojen sijoittuminen 250 m ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML

14 14 Kuva 13 Työpaikat 250 metrin ruuduissa Työpaikkatieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 2.4. Liikenne Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Keuruun keskustan läpäisevät valtatie 23 Jyväskylä- Pori ja kantatie 58 Mänttä-Vilppulasta Ähtäriin. Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan keskustassa, jossa teiden liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. Oheisessa kartassa on esitetty Tiehallinnon liikennemääräkartat vuodelta 2008.

15 15 Kuva 14 Liikennemäärät tieverkolla Lähde: Tiehallinto

16 16 3. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 3.1. Väestön sijoittuminen, väestö ja väestönkasvu Keuruulla sekä vaikutusalueella Pääosa Keuruun seutukunnan väestöstä sijoittuu Keuruun ja Multian keskustaajamiin. Oheisessa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen Keuruulla ja lähikunnissa vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kuntakeskusten lisäksi erottuu etenkin Keuruun Haapamäen kylä (hiukan alle asukasta).

17 17 Kuva 15 Väestön sijoittuminen Keuruulla, Multialla ja lähikunnissa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittuminen Keuruun keskustan alueella. Kartassa kuvatulla alueella asuu noin asukasta.

18 18 Kuva 16 Väestön sijoittuminen Keuruun keskustassa m * 250m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Seuraavassa taulukossa on kuvattu Keuruun sekä naapurikuntien väestökehitystä vuosina ja ennustettua väestönkasvua Väestöennuste on Tilastokeskuksen syksyllä 2009 julkaisema. Alueen väestönkasvu on vuosina ollut negatiivista: yhteensä väestön määrä on Keuruulla ja naapurikunnissa laskenut yli asukkaalla. Keuruulla väestö on vähentynyt noin tuhannella (vuonna 2009 asukkaita ) ja Multialla 200 asukkaalla (1 831 asukasta). Väestöennusteen mukaan väestönkasvu pysyy negatiivisena tulevaisuudessakin. Keuruulle ja Multialle väestötappiota ennustetaan yhteensä lähes tuhannen asukkaan verran. Naapurikunnista ainoastaan Petäjävesi on väestökehitykseltään positiivinen johtuen todennäköisesti Jyväskylän läheisyydestä.

19 19 Taulukko 2 Asukasmäärä ja väestöennuste Keuruulla ja ympäryskunnissa Lähde: Tilastokeskus (%) Keuruu ,0 % Multia ,6 % Keuruun seutukunta ,7 % Jämsä ,7 % Mänttä-Vilppula ,0 % Petäjävesi ,2 % Virrat ,0 % Ähtäri ,5 % Yhteensä ,3 % Alla olevassa teemakartassa esitetään vuosien ennustettua väestökehitystä laajemmalta alueelta. Kartassa punainen väri kuvaa väestönkasvua ja sininen sitä vastoin vähentymistä. Kartasta voidaan havaita Jyväskylän, Seinäjoen ja Tampereen kaupunkiseutujen voimakas väestönkasvu. Keuruu sijoittuu näiden kasvukeskusten väliin alueelle, jossa väestö vähenee. Kuva 17 Ennustettu Väestön määrän muutos kunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus Väestön ikääntyy koko maassa tulevina vuosina. Keuruun väestö on jo nykytilanteessa hieman iäkkäämpää kuin Suomessa keskimäärin, muttei merkittävästi eroa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan tai Virtain tilanteesta. Tulevaisuudessa eläkeikäisten määrä kasvaa edelleen. Seuraavan sivun kuvissa on havainnollistettu väestön ikärakennetta ja sen muutosta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

20 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Kuva 18 Väestön ikäjakauma Suomessa, Keuruulla ja naapurikunnissa vuonna 2009 (Tilastokeskus) Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne Miehet Naiset Väestön ikärakenne Miehet Kuva 19 Naiset Väestön ikärakenne Keuruulla vusoina (Tilastokeskus, väestöennuste) Miehet Naiset Väestön vanheneminen voi vaikuttaa kaupan palveluiden tarpeeseen. Yleisesti pidetään todennäköisenä, että lähipalveluiden tarve kasvaa. Tämä voi Keuruun kohdalla tarkoittaa sitä, että ostovoiman ulosvirtaus suurempiin kaupunkeihin (lähinnä Jyväskylään) vähenee. Kaupan saavutettavuuden kannalta väestön vanheneminen alkaa vaikuttaa vasta kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, yli 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa. Nuoremmat eläkeikäiset

21 21 eivät yleensä tarvitse apua ostosten teossa ja pystyvät vielä liikkumaan autolla, mikä harvaan asutuilla seuduilla on tärkeää. Väestön vanheneminen ja kasvava palvelujen tarve voi kasvattaa kunta- ja kaupunkikeskustojen väestön määrää, kun ihmiset hakeutuvat lähemmäksi palveluja Kesäasutus Keuruulla ja Multialla oli vuonna 2004 yhteensä lähes kesäasukasta (Tilastokeskus, SuomiCD 2006), mikä vastaa yli 20 % alueen vakituisista asukkaista. On kuitenkin huomioitava, että kesäasukkaat viettävät alueella vain pienen osan vuodesta. Siitä huolimatta kesäasukkaiden ostovoima ja sen tuoma vaikutus paikalliselle vähittäiskaupalle on merkittävä varsinkin kesäkuukausina. Seuraavassa kartassa on havainnollistettu kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Myös naapurikunnat ovat suosittua kesämökkialuetta. Varsinkin vesistöjen rannat ovat tiheän mökkiasutuksen alueita. Kuva 20 Kesämökkien sijoittuminen tutkimusalueella. Rakennustieto: Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML 3.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen

22 22 väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavissa laskelmissa käytetty ostovoima perustuu Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin Keski-Suomen vuoden 2009 kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008, päivitetyt luvut ). Väestönkasvu perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Kulutuksen oletetaan kasvavan seuraavassa taulukossa esitettyjen lukujen mukaisesti. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavaraan suuntautuvan kulutuksen arvioidaan kasvavan hitaammin kuin erikoistavaroiden kulutuksen. Kasvuarviot edustavat melko maltillista kasvua, mutta kasvun toteutuminen edellyttää kuitenkin yleistä talouskasvua. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa): Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Keski-Suomessa 2009 ja Keski-Suomi Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa pl. alkoholi Erikoistavarakauppa yhteensä Yhteensä Alla olevassa kaaviossa esitetään vaikutusalueen (Keuruun seutukunta) vähittäiskaupan ostovoima miljoonina euroina vuonna 2009 ja ostovoiman kasvu vuosina sekä Ostovoiman laskemisessa on käytetty kulutuslukuina aikaisemmin esitetyn kasvuennusteen mukaisia lukuja. Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2009 on noin 72 miljoonaa euroa. Kasvua vuosina arvioidaan olevan 14,1 milj. euroa ja vuosina ,6 milj. euroa. Yhteensä ostovoiman kasvua on täten 27,7 milj. euroa ja

23 23 ostovoima vuonna 2030 on noin 100 miljoonaa euroa. Laskelmissa ei ole huomioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden Keuruulle jättämää ostovoimaa, mutta niiden voidaan arvioida tuovan vielä noin 10 % lisää esitettyihin lukuihin. Ostovoima esitetään tarkemmin toimialoittain seuraavassa kaaviossa: , ,1 milj. eur ,1 3,3 7,4 71,9 6, ,5 4,1 3,9 24,6 13,7 Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima 2009 Kasvu Kasvu Kuva 21 Ostovoima vaikutusalueella vuosina Vähittäiskaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Jos kaupan tarjonta ei kasvavilla alueilla lisäänny, voivat palvelut ruuhkautua. Asiointimatkat kasvavat, kun palveluja haetaan muilta alueilta. Lisäksi alikehittynyt tarjonta voi vaikuttaa hintatasoon kielteisesti, kun kilpailua ei synny. Ostovoiman kasvun lisäksi pinta-alan tarvetta lisää poistuva myymäläpinta-ala eli vanhojen tilojen purkaminen tai siirtyminen muuhun käyttöön, vaikutusalueen ulkopuolelta tuleva ostovoima (esim. ohikulkijat, matkailijat, alueella työssäkäyvät, kesäasukkaat) sekä kaupan konsepteihin liittyvät muutokset. Osa ostovoiman kasvusta voi suuntautua nykyisiin myymälöihin, joiden myyntiteho paranee. Varsinkin erikoistavarakaupassa huomattavakin osa ostovoiman kasvusta voi toteutua nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Myös uudet jakelukanavat, kuten internet-kauppa voivat vähentää myymäläpinta-alan tarvetta. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: kulutus kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti myyntitehokkuus, euroa/k-m2 o päivittäistavarakauppa euroa/k-m2

24 24 o tilaa vievä kauppa euroa / k-m2 o muu erikoistavarakauppa euroa/k-m2, moottoriajoneuvojen kaupan lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kaaviossa on esitetty laskelma vähittäiskaupan pinta-alan lisätarpeesta vaikutusalueella. Ostovoiman mukaisesti laskennallista pinta-alan lisätarvetta syntyy vuosina noin m2:n verran ja yhteensä vuosina noin m2. Tämän lisäksi tilantarvetta kasvattavat jonkin verran ohikulkuliikenteen ja kesäasutuksen alueelle jättämä ostovoima. Tarkemmat luvut toimialoittain esitetään alla olevassa kaaviossa kasvu, m Kasvu Kasvu Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 22 Vähittäiskaupan tilantarpeen kasvu vaikutusalueella vuosina Kaupallinen omavaraisuus Keuruulla Seuraavassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna Virtauksen laskemisessa otetaan huomioon asukkaiden muodostama ostovoima ja vähittäiskaupan liikevaihdosta johdettu myynti. Virtausindeksinä 100 tarkoittaa sitä, että kunta on omavarainen, eli sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuria. Yli 100 kuvaa positiivista ostovoiman virtausta, jolloin kunnassa tapahtuva myynti on suurempaa kuin asukkaiden muodostama ostovoima. Indeksin ollessa alle 100 tilanne on päinvastainen. Ostovoiman virtaus ei kuitenkaan kuvaa virtausten suuntia kuntien välillä: se ei kerro, mistä ostovoima virtaa kuntaan, tai minne kunnan ostovoima suuntautuu.

25 25 Keuruulla ostovoiman virtaus on indeksilukuna 114, eli kuntaan virtaa ostovoimaa muualta noin 9,4 miljoonan euron edestä. Pääosa virtauksesta on luultavasti peräisin Multialta, josta ostovoimaa virtaa ulos on noin 6,2 miljoonaa euron arvosta. Muut naapurikunnat ovat Petäjävettä lukuun ottamatta omavaraisia. Kuva 23 Ostovoiman virtaukset kunnittain vuonna 2008 Ostovoiman virtauksen kanssa samansuuntainen tunnusluku on vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden. Jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kaupan tarjonta alueella runsasta väkilukuun nähden ja kunta on siis ostovoiman virtauksen kohde. Vastaavasti, jos asukaskohtainen liikevaihto on selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin, on tarjonta väkilukuun nähden vähäistä ja asukkaat asioivat muualla: ostovoima virtaa ulos kunnasta. Asukaskohtainen liikevaihto mahdollistaa vertailun toimialoittain eri kaupan alojen suhteen. Tilastokeskus ei kuitenkaan kuntakohtaisissa liikevaihtoluvuissaan julkaise liikevaihtotietoja, jos toimipaikkoja kunnassa on vähemmän kuin kolme. Niinpä seuraavan sivun kuviossa osa luvuista on jouduttu arvioimaan. Koko vähittäiskaupassa Keuruu, Jämsä ja Mänttä-Vilppula ovat melko tasavahvoja noin euroa / asukas liikevaihdollaan. Luku jää kuitenkin koko maan keskiarvoa (n euroa/asukas) alhaisemmalle tasolle, mikä selittyy osin Suomen keskiarvoa hieman matalammalla kulutuksella ja tulotasolla. Osin lienee kyse myös siitä, että näistä pienehköistä kaupungeista osa ostosmatkoista suuntautuu aina suurempiin, vetovoimaisiin ja kaupallisesti monipuolisiin keskuksiin. Päivittäistavarakaupassa Keuruun liikevaihto on selvästi pienempi kuin koko maan keskiarvo, mutta tilaa vievässä erikoiskaupassa

26 26 asukaskohtainen liikevaihto on jopa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja muussa erikoiskaupassa luku on vain hieman koko maan tasoa pienempi. Vuoden 2008 tiedoissa eivät vielä ole mukana Keuruun uusi Lidl eikä Expert, jotka nostaisivat päivittäistavarakaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan lukuja hieman tässä esitetystä Liikevaihto (e / asukas) Vähittäiskauppa yhteensä Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 0 0 Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Keuruu Multia Jämsä Mänttä-Vilppula Petäjävesi Virrat Ähtäri Koko maa Kuva 24 Liikevaihto (euroa /asukas) kunnittain vuonna 2008

27 27 4. Maakuntakaavan kaupallisen palveluverkkoselvityksen kommentointia Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat teettäneet FCG Oy:llä Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen. Selvitys on valmistunut Selvityksen taustalla on ollut tarve tarkistaa Keski-Suomen maakuntakaavaa kaupan suuryksiköiden osalta. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen. 4. vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteen on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu osittain samoja aiheita kuin tässä raportissa, mm. ostovoiman kehitystä ja laskennallista liiketilan tarvetta kunnittain Eroja Tämän raportin ja FCG:n laatiman Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen välillä on joitain eroja ostovoiman kasvuarvioissa. Erot johtuvat erilaisista kulutusluvuista, jotka ovat laskelmien pohjana. Molemmissa selvityksissä on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n kulutuslukuja, mutta Tuomas Santasalo on päivittänyt lukuja FCG:n selvityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut vuodelle 2009 ovat hieman suuremmat kuin FCG:n käyttämät vuoden 2008 luvut. Toinen ostovoiman kasvuarvioiden eroa selittävä tekijä ovat erot kasvuoletuksissa. FCG:n selvityksessä on kulutuksen kasvuksi arvioitu tasainen 1% vuodessa päivittäistavarakaupassa ja 2 % vuodessa erikoistavarakaupassa vuoteen 2030 asti. Käsillä olevassa selvityksessä kasvuoletukset ovat hieman suurempia ja kasvun on arvioitu hidastuvan vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä vähittäiskaupan lisätilantarve painottuu käsillä olevassa selvityksessä vuosille ja FCG:n selvityksessä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Erot lisätilantarpeen arvioissa ovat lopulta kuitenkin varsin pieniä: koko vähittäiskaupan laskennallinen lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä on käsillä olevassa selvityksessä vain noin 1000 kerrosneliömetriä suurempi kuin FCG:n palveluverkkoselvityksessä.