KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

Transkriptio

1 KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki

2 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty Oli tarve ymmärtää korjausvelka aina samalla tavalla Hankkeessa määritettiin laskentaperiaatteet ja tuotettiin laskentaohje, mutta ei varsinaisia työkaluja Määrityshankkeessa kolme eri tapaa korjausvelan määrittämiseen Teoreettinen malli, jossa oletetaan omaisuuden arvon muuttuvan suoraviivaisesti osien iän mukaan Mittauksiin perustuva malli, jossa selvitetään todellinen tilanne Hybridimalli, jossa perustana mittauksin saadut edustavat mallit

3 KORJAUSVELKA JA KORJAUSVASTUU Korjausvelka on nykyisen kuntotason ja omaisuuserälle asetetun optimikuntotason erotus. Tämä erotus on aina tietty prosenttiluku. Lopullinen korjausvelan kustannus saadaan laskemalla kohteen uudishinta ja kertomalla se nykyisen kuntotason ja optimikuntotason erotuksella.

4 KUNTOTASON / KORJAUSVELAN KOLME MÄÄRITYSMALLIA Korjausvelan laskennassa ei kannata tavoitella absoluuttisesti oikeaa korjausvelan määrää, koska on luonteeltaan tunnusluku Suuruusluokan oikeellisuus ja vertailukelpoisuus tärkeitä

5 MÄÄRITYSMALLIEN KÄYTETTÄVYYS 1 Teoreettinen malli Oletetaan omaisuuden arvon muuttuvan aina samalla tavalla, mikä ei todellisuudessa pidä paikkaansa Voidaan käsitellä suuria massoja nopeasti, mutta tulos voi poiketa merkittävästi todellisesta, joten teoreettisen mallin käytettävyys on kyseenalainen Mittauksiin perustuva malli Saadaan hyvin tarkkaan todellinen tilanne selville, joten käytettävyys on erinomainen Pelkästään korjausvelan ja korjausvastuun määrittämiseksi työläs ja aikaa vievä Mittauksiin perustuvaa mallia kannattaa käyttää silloin, kun mittauksen ovat osana katu- tai viheromaisuuden kunnonhallinnan kokonaisuutta Tällöin mittausten ja tutkimusten lopullisena käyttötarkoituksena on hyödyntää tuloksia myös ohjelmoinnissa ja korjaustoimenpiteiden määrittelyissä (kuten esim. Joensuu, Jyväskylä)

6 MÄÄRITYSMALLIEN KÄYTETTÄVYYS 2 Hybridimalli Perusmallia on selvitetty nyt päättymässä olevassa korjausvelan laskentahanke projektissa Määritellään tarvittava määrä kuntomalleja, jotka perustuvat mittauksin selvitettyihin omaisuuden kuntotilan kehityksiin Kullekin tarkasteltavalle omaisuuserälle valitaan sopivin kuntomalli On arvioitu, että hybridimallia hyödynnettäessä tulisi edustavia mittauksia tehdä n % suhteessa koko analysoitavaan aineistoon => voi tarvita lisämittauksia, mikäli halutaan kuntakohtaista varmuutta

7 KORJAUSVELAN LASKENTAHANKE Projektissa mukana 17 KEHTO-kaupunkia ja Kuntaliitto Konsultteina Rapal Oy ja Kuntotekniikka Oy Tavoitteet: Excel- laskentatyökalu korjausvelan laskemiseksi Tärkein kehitysalue erilaisten kuntomallien laatiminen Merkitsevyysanalyysi kuntotason laskuun vaikuttavista tekijöistä Työkalussa mukana kadut ja viheralueet Projekti on loppuraporttivaiheessa

8 KATUMALLIEN TOIMINTAPERIAATE Jokaiselle tarkasteltavalle luokalle luotu perusmalli, jota voidaan tarkentaa mittaustuloksiin perustuvilla kertoimilla Mittaustuloksia oli käytettävissä yli 100 kohteesta

9 PUISTOMALLIEN TOIMINTAPERIAATE Jakaantuu viheralue (nurmikko, pensas, puusto), toiminnallinen alue, käytävä/aukio Mittaustuloksia ei ollut käytettävissä => varmuus?

10 KORJAUSVELAN LASKENTATYÖKALU Laskentatyökalu sisältää seuraavat mallit: Pääkatu Kokoojakatu Asuntokatu A1 Edustuspuisto A2 Käyttöpuisto A3 Käyttö- ja suojaviheralue A3+puu Työkalun osa-alueet: 1. Lähtöarvojen määritys 2. Omaisuuserien tietojen syöttö 3. Uudishinnan laskeminen ja optimikuntotason määritys 4. Raportointi

11 1. LÄHTÖARVOJEN MÄÄRITYS Määritellään: - Uudishinnat - Optimikuntotasot - Laskentavuosi Määritellään: - Viherpuiston jakauma - Viheralueen jakauma

12 2. OMAISUUSERIEN TIETOJEN SYÖTTÖ 1 Vähintään on syötettävä kohteen tyyppi ja rakentamis- /saneerausvuosi Tällöin korjausvelka lasketaan tietotaso 1 kuntotasomallilla Tarkempi laskenta edellyttää tarkempia lähtötietoja Kohde voidaan määritellä halutulla tarkkuudella (esim. katu kokonaan tai jaettuna homogeenisiin osuuksiin)

13 2. OMAISUUSERIEN TIETOJEN SYÖTTÖ 2 Kaduilla tietotasoilla 2 ja 3 muodostetaan kertoimet, joilla korjataan tason 1 mallia Puistojen osalta voidaan määrittää, kuinka tarkasteltava puisto jakaantuu eri osa-alueisiin

14 3. UUDISHINNAN LASKEMINEN JA OPTIMIKUNTOTASON MÄÄRITYS Uudishinta voidaan määritellä: Kohteen kokonaishintana, jolloin käytetään annettua arvoa Pinta-alan avulla, jolloin lasketaan annetuilla oletushinnoilla

15 4. RAPORTOINTI Raportointi: Tuottaa automaattisesti korjausvelan määrän toiminnalliselle luokalle, kuntotason toiminnalliselle luokalle ja kunkin kohteen kuntotason + korjausvelan

16 KOKEMUKSIA Omaisuuden perustiedot on oltava selvillä ja haettavissa Tiedettävä vähintään toiminnallinen luokka ja rakentamis- /saneerausvuosi Usein tarkastellaan vähintään katukohtaisesti, jolloin omaisuustiedon hallinta ja saatavuus omaisuusrekistereistä pitäisi olla toimivaa Tietotaso 1 antaa todennäköisesti liian suuren korjausvelkamäärän Laskimen käyttö on helppoa, kun tietää mitä tekee On muistettava perehtyä ensin tarkoin laskimen toimintaan Oikein käytettynä antaa riittävän oikean lopputuloksen (korrelaatio jopa yli 80% mittaamalla saatuihin tuloksiin) Vaatii kuitenkin työtä, joka sitoo resursseja Vaasa tehnyt perusteellisen työn laskimen hyödyntämisessä

17 KIITOS! Yhteystiedot: Kaupungininsinööri Ari Varonen Joensuun kaupunki, Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, JOENSUU puh