Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan
|
|
- Timo-Pekka Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Janne Rantanen Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Loppuraportti Kuntainfran kehittämisfoorumi
2 tekijä: Janne Rantanen ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh
3 Sisältö 1 Tiivistelmä Projektin tausta Projektin tavoitteet Korjausvelan laskenta-excelin toimintaperiaatteet Lähtöarvojen määritys Omaisuuserien syöttö Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Raportointi Laskimen mallien toimintaperiaatteet Katumallien toimintaperiaate Puistomallien toimintaperiaate Korjausvelan laskentamallit Laskenta-excelin testaus Tulosten hyödyntäminen hybridimallissa Korjausvelan laskentaohje Tiedon kerääminen laskentaa varten Uudishintalaskelman tekeminen Laskimen käyttö Omaisuuserien tietojen syöttö Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Raportointi
4 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 1 Tiivistelmä Korjausvelan laskentahanke aloitettiin vuoden 2013 syksyllä. Hanke oli suoraa jatkoa vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutetulle korjausvelan periaatteiden määrityshankkeelle. Laskentahanke toteutettiin edelleen Kehto-foorumin yhteisenä hankkeena ja rahoitukseen osallistui lähes 20 organisaatiota. Hankkeen konsulttina toimi Rapal Oy ja hankkeeseen osallistui myös Suomen Kuntotekniikka Oy. Hankkeen tavoitteena oli luoda työkalu, joka sisältäisi laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille. Laskentatyökalun toimintaympäristöksi valittiin excel sen helppouden ja käytettävyyden takia. Laskentatyökaluun luotiin mallit pääkadulle, kokoojakadulle ja tonttikadulle. Lisäksi luotiin malli viheralueiden korjausvelan laskentaan. Katumallit perustuvat usean sadan kadun mittaustuloksista tehtyihin malleihin. Mittausaineistoa on laajalta alueelta Suomea, mutta aivan pääkaupunkiseudulta ei aineistoa saatu tätä hanketta varten. Vihermalleihin ei saatu mittausaineistoa laisinkaan ja joten vihermallit jouduttiin rakentamaan pitkälti teoreettiselta pohjalta. Katumallit rakennettiin siten, että aineiston perusteella laadittiin ns. perustason malli, jonka käyttämiseen riittää, että käyttäjällä on tiedossa omaisuuserän toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. Mikäli käyttäjällä on enemmän tietoa omaisuuserän ominaisuuksista, voi hän laskimen avulla tarkentaa korjausvelkalaskelmaa. Riippuen käytetystä tietotasosta, laskin yltää noin prosentin merkitsevyysasteeseen korjausvelkalaskelmassa. Laskentaa tehdessä on syytä huomioida myös uudishinnan laskennan merkitys, koska yhtälailla tässä osuudessa tehdyt virheet vähentävät laskennan tarkkuutta kuin kuntotason arvioinnissa tehdyt virheet. Laskimeen on tehty valmiiksi uudishinnat valituille malleille, mutta uudishinnan laskentaan suositellaan silti käytettävän päivittyviä ja kehittyneempiä hinnastoja. Laskentatyökalua testattiin kesän ja syksyn aikana muutamissa kunnissa ja pääosin laskimen antamiin tuloksiin oltiin tyytyväisiä. Etenkin Vaasassa testattiin laskinta kattavasti ja myös vaasalaisten avustuksella saatiin laadittua tähänkin raporttiin kattava ohjeistus korjausvelan laskennasta ylipäänsä uusilla työkaluilla. Vaikka teoreettisilla laskentamalleilla päästään hyvää tarkkuustasoon korjausvelan laskennassa, eivät mallit poista tarvetta perinteisten mittausten tekemiselle. Teoreettisien mallien yhtenä sovelluskäyttönä voidaankin nähdä hybridimallilla tehtävän korjausvelan laskennan tukemisen. Teoreettisien mallien avulla voidaan paikantaa todennäköiset alueet, joilla korjausvelkaa on ja täten mittaukset voidaan kohdentaa pääosin näille alueille. Laskentatyökalun kehityksestä saadut positiiviset kokemukset kannustavat laskentatyökalun jatkokehitykseen. Ensimmäinen tärkeä kehitysaskel on laskimen käyttöönotto mahdollisimman laajalti. Kiinnostus korjausvelan laskennan halukkuuteen kunnissa kartoitetaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, jonka jälkeen arvioidaan edellytykset laskennan jatkokehitykselle. Tulevien jatkotoimien tavoitteena on jatkaa kehitystä laajassa yhteistyössä Kehtofoorumin kanssa ja pitää laskentatyökalun kehitysversiot saatavilla kaikille kunnille. 4
5 2 Projektin tausta Korjausvelan periaatteiden määrityshanke valmistui keväällä Laskentaperiaatteiden määritystyön perusteella päätettiin lähteä kehittämään teoreettisia laskentamalleja, joiden avulla ns. hybridimallia voitaisiin hyödyntää korjausvelan laskennassa entistä paremmin. Projektiin osallistuivat ns. Kehto-kunnista seuraavat organisaatiot: Helsinki Pori Espoo joensuu Tampere kouvola Vantaa Rovaniemi Turku Vaasa Oulu Seinäjoki Jyväskylä Mikkeli Lahti Rauma Kuopio kuntaliitto Projektilla ei ollut varsinaista ohjausryhmää vaan projektin kokoukset olivat kaikille osallistujille avoimia. Projektin avainhenkilöstö oli seuraava: Puheenjohtaja, Marika Kämppi, Kuntaliitto Varapuheenjohtaja, Ari Varonen, Joensuun kaupunki Projektipäällikkö, Janne Rantanen, Rapal Oy Projekti-insinööri, Verneri Lauksio, Rapal Oy Mittaus/mallinnus, Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy Erityisesti kiitämme Antti Ruokosta, Siri Gröndahlia ja Lotta Rautiota Vaasan kaupungilta merkittävästä panoksesta laskenta-excelin testauksessa ja käyttöohjeen kirjoituksessa muun osallistumisen lisäksi. Lisäksi kiitämme seuraavia projektiin aktiivisesti osallistuneita henkilöitä: Reijo Järvinen, Helsingin kaupunki Virpi Vertainen, Helsingin kaupunki Petri Vainio, Espoon kaupunki Jyrki Vättö, Vantaan kaupunki Eila Kesti, Turun kaupunki Anu Nuora, Turun kaupunki Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki Juha Tikka, Lahden kaupunki Irma Lehto, Porin kaupunki Tomi Kotala, Rapal Oy Kirsi Lilja, Rapal Oy Maini Väisänen, Kuntaliitto 5
6 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 2.1 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on kehittää excel-laskentatyökalu korjausvelan laskemiseksi. Laskentatyökalun tärkein kehitysalue ovat erilaiset kuntomallit, joiden avulla omaisuuserän jäännösarvon pienenemistä voidaan mallintaa. Laskentatyökalu sisältää seuraavat korjausvelan laskennassa käytettävät mallit: Ajoradat Ajorata KP I Ajorata KP II Ajorata KP III jalkakäytävä/pyörätie Viheralueet Rakennetut puistot Katuvihreä Kuva 1: Projektin tavoitteet Mallien sisältö: Malleissa pintaosan kulutuskerroksena on valittavissa: luonnonkivi, betonikivi, sidottu kulutuskerros, sitomaton kulutuskerros Malleissa perustusosan perustusratkaisuna on valittavissa:, stabilointi, tb-paalutus tai muu perustusratkaisu Laskentatyökalun mallit rajataan tässä hankkeessa katu- ja viheraluehankkeisiin. Projektin tavoitteena on myös merkitsevyysanalyysi kuntotason laskuun vaikuttavista tekijöistä, kuten alueellisuus, toteutusympäristö sekä muiden rakenteiden vaikutus. Analyysin avulla voidaan kuntotason laskun mallinnuksessa keskittyä oleellisiin muuttujiin. Projektin loppuraportissa kuvataan luotujen kuntomallien toiminnallisuus (funktiot) sekä kuntomalleihin kuuluvat muuttujat (parametrit). 6
7 3 Korjausvelan laskenta-excelin toimintaperiaatteet Korjausvelan laskenta-excelin toiminta jakaantuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat laskenta-excelissä omilla sivuillaan: 1. Lähtöarvojen määritys 2. Omaisuuserien tietojen syöttö 3. Uudishinnan laskeminen ja optimikuntotason määritys 4. Raportointi 3.1 Lähtöarvojen määritys Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään laskimen laskennassa käyttämät oletusarvot. Käyttäjällä on mahdollisuus halutessaan muokata näitä oletusarvoja. Muokattavia arvoja ovat viherpuistojen alueelliset jakaumat (viheralue/toiminnallinen alue/käytävät ja aukiot) ja viheralueen koostumuksen jakautuminen (nurmi/pensas/puu). Jakaumat tulee muokata laskelmassa siten, että ne muodostavat yhteensä 100 % summan (kuva 2). 100 % Vihermallin jakauma Viheralue Toiminnal. alue Käytäv. ja aukiot Nurmi Pensas Puu A1 Edustuspuisto 0,47 0,45 0,45 0,10 0,15 0,38 A2 Käyttöpuisto 0,35 0,70 0,25 0,05 0,40 0,25 A3 Käyttö ja suojaviheralue 0,57 0,80 0,20 0,00 0,18 0,25 A3 + puu 0,57 0,75 0,15 0,10 0,18 0,25 Viheraluetyyppi 100 % Kuva 2: Vihermallien sisällön säätäminen laskimessa Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään myös katujen ja puistojen oletusarvoiset uudishinnat toiminnallisten luokkien välillä. Lisäksi lähtöarvojen määrityssivulla on mahdollisuus määrittää toiminnallisten luokkien optimikuntotasot. 7
8 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Katujen metrihinnat, puistojen neliöhinnat, oletusarvoiset optimikuntotasot Optimi Keskusta Taajama k taso Oletussijainti Pääkatu Keskusta Kokoojakatu Tonttikatu A1 Edustuspuisto A2 Käyttöpuisto A3 Käyttö ja suojaviheralue A3 + puu Kohdetyyppi Kuva 3: Laskimessa käytettyjen hintojen oletusarvojen asettaminen Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään myös laskennassa käytettävä vuosi. Laskentavuoden avulla laskin laskee laskennassa olevien omaisuuserien iät. Haluttaessa nykytilanteen korjausvelka syötetään tarkasteluvuodeksi laskentahetken vuosi. Laskentavuotta lisäämällä on käytännössä mahdollisuus tarkastella myös korjausvelan oletettua kehittymistä tulevina vuosina. Tarkasteluvuosi pitää ilmoittaa kokonaislukuna. 3.2 Omaisuuserien syöttö Omaisuuserien syöttösivulla annetaan laskennan kohteena oleville omaisuuserille laskentaan tarvittavat tiedot. Laskennan perusedellytyksenä voidaan pitää kohteen nimen sekä rakennus- tai saneerausvuoden määrittämistä. Näillä tiedoilla korjausvelka voidaan laskea tietotaso yhden kuntotasomallia käyttäen. OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Tiedot taso 2 Tiedot taso 3 Kertoimet S/Rvuosi Alusrak. Pääll. Katurak. Kant. Kuiv. Routiv. Kohde Kunta Kohdetyyppi lk p lk p lk lk lk lk Laajen. Tarkin Esimerkkiväylä Mallimaa Kokoojakatu 1999 µg ,748 0,658 Esimerkkipääkatu Mallimaa Pääkatu 2003 C 3 0,917 Esimerkkiasuntokatu Mallimaa Asuntokatu 1991 Esimerkkiedustuspuisto Mallimaa A1 Edustuspuisto 1988 Esimerkintie Mallimaa Kokoojakatu 2002 Esimerkkikaupunkipuisto Mallimaa A1 Edustuspuisto 1992 Kuva 4: Omaisuuserien syöttäminen eri tietotasoille Tietotaso 2 kerroin Tietotaso 3 kerroin Tarkempi laskenta edellyttää tarkempien lähtötietojen syöttämistä laskimeen. Alla olevassa kuvassa on esitelty tietotasojen kaksi ja kolme jakautuminen ja sisältö. 8
9 Alusrakenneluokka: Päällysteen paksuusluokka: Katurakenteen paksuusluokka: Kantavuusluokka: Kuivatusluokka: Rakenteen routivuusluokka: Kuva 5: Tietotasojen 2 ja 3 sisältö Tietotasojen kaksi ja kolme avulla muodostetaan kertoimet, joilla tietotason yksi mallia korjataan. On tärkeää muistaa, että paremman tietotason hyödyntäminen vaatii jokaisen ko. tason kohdan täyttämistä. Puistojen osalta tietojen syöttö poikkeaa katujen syöttämisestä siten, että useampia tietotasoja ei ole. Tarkennuksia laskelmaan voi tehdä määrittämällä tarkemmin, kuinka puisto jakaantuu eri osa-alueisiin. Mikäli näitä tarkennuksia ei tee, niin laskin laskee suoraan lähtöarvojen määrityssivun oletusarvoilla. Manuaaliset viherkertoimet Toiminnallinen Viher Nurmi Pensas Puu alue Käytävät & aukiot 70 % 70 % 10 % 20 % 10 % 20 % Kuva 6: Vihermallin manuaaliset kertoimet 9
10 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 3.3 Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Uudishinta sivulla määritetään omaisuuserille uudishinnat ja optimikuntotasot. UUDISHINNAN JA OPTIMIKUNTOTASON MÄÄRITYS Hinta arvio Oletus opt. k taso Vaihtoeht. opt. k taso Uudishinta ( ) Tyyppi Pinta ala (m²) Kohde Kaupunki Uudishinta Esimerkkiväylä Mallimaa Keskusta Esimerkkipääkatu Mallimaa Esimerkkiasuntokatu Mallimaa Taajama Esimerkkiedustuspuisto Mallimaa Keskusta Esimerkintie Mallimaa Esimerkkikaupunkipuisto Mallimaa Keskusta Kuntotasoa muutettu oletusarvosta Hinta-arvio laskimen ulkopuolelta Hinta-arvio pinta-alatiedoilla Kuva 7: Uudishinnan ja optimikuntotason määrittäminen laskimessa Omaisuuserien nimi ja sijaintitiedot siirtyvät suoraan omaisuuserien syöttösivulta. Samoin oletettu optimikuntoluokitus tulee laskelmaan automaattisesti. Käyttäjä voi syöttää vaihtoehtoisen optimikuntoluokituksen sille varattuun kohtaan. Tällöin laskin käyttää sitä arvoa korjausvelan laskennassa huolimatta siitä, että omaisuuserällä on näkyvillä myös oletettu optimikuntotaso. Uudishinta kohtaan voi syöttää uudishinnan, joka on laskettu laskimen ulkopuolisella ohjelmalla (esimerkiksi Fore). Uudishinta on myös mahdollista laskea excel-laskimella, jolloin laskin käyttää hinnan määrittämiseen lähtötietojen määritys sivun arvoja. Uudishinnan laskeakseen on käyttäjän valittava, onko kohde keskusta- vai taajamakohde ja syötettävä omaisuuserän oikea pinta-ala. 3.4 Raportointi Raportointi sivulla käyttäjän ei tarvitse enää tehdä omia valintoja. Raportointi tuottaa automaattisesti korjausvelan määrän jokaiselle toiminnalliselle luokalle. Lisäksi raportointi tuottaa keskimääräisen kuntotason jokaiselle toiminnalliselle luokalle. Raportoinnista voi myös tarkastella jokaisen yksittäisen omaisuuserän kuntotasoa ja korjausvelan määrää. 10
11 RAPORTOINTI Arvopainotteiset keskiluvut Kohdetyyppi Uudisarvo opt. k taso kt arvio korj.v. % kv summa Pääkatu % Kokoojakatu % Asuntokatu % A1 Edustuspuisto % A2 Käyttöpuisto A3 Käyttö ja suojavihera A3 + puu Kohde Toiminnal. luokka Kaupunki Uudishinta ( ) Opt. k taso Tarkkuus kt arvio korj.v. % korjausvelka Esimerkkiväylä Kokoojakatu Mallimaa Tarkin (III) 55 % 20 % Esimerkkipääkatu Pääkatu Mallimaa Laajennettu (II) 85 % 5 % Esimerkkiasuntokatu Asuntokatu Mallimaa % 1 % Esimerkkiedustuspuisto A1 Edustuspuisto Mallimaa % 64 % Esimerkintie Kokoojakatu Mallimaa % Esimerkkikaupunkipuisto A1 Edustuspuisto Mallimaa % 12 % Kuva 8: Raportointisivun näkymä Raportointi osuus näyttää myös, mitä tietotasoa katujen kuntotason määrittämiseen on käytetty. Korjausvelan euromääräinen arvo lasketaan korjausvelan laskentaperiaatteiden mukaisesti, eli mallilla saatua nykyistä kuntotasoa verrataan omaisuuserälle määritettyyn optimikuntotasoon. 11
12 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 4 Laskimen mallien toimintaperiaatteet Laskentamallien kehitys pyrittiin perustamaan aitoon toteumatietoon kuntotasojen kehityksestä eri kohteilla. Katumallien osalta tämä toteutuikin hyvin, mittaustuloksia saatiin yli sadasta kohteesta. Vastaavasti puistojen malleja varten toteumatietoa ei ollut saatavilla ja hankkeen aikana myös testaaminen jäi olemattomaksi. 4.1 Katumallien toimintaperiaate Katujen kuntotason mallintamisessa on luotu tietotaso yhdelle ns. perusmalli jokaista toiminnallista luokkaa kohden: pääkatu kokoojakatu tonttikatu. Tämän jälkeen tätä mallia voidaan tarkentaa tasoille kaksi ja kolme mittaustuloksiin perustuvilla kertoimilla. Kuva 9: Katumallien toimintaperiaate Tarkennus tapahtuu suoraan kertomalla perusmallin kuntotaso joko kertoimella X tai X ja Y kuvan 9 osoittamalla tavalla. 12
13 4.2 Puistomallien toimintaperiaate Puistojen kuntotason mallintamisessa puistojen sisältö jaettiin kolmeen osa-alueeseen: viheralue toiminnallinen alue käytävä/aukio alueet A3 Käyttöpuisto 57 % 57 % kuntotasosta mallinnetaan kasvillisuusmallien mukaisesti 57 % Toiminnallisen alueen kunto laskee esim. leikkivälineiden mukaisesti 100 % 0 % Hoito ohjelma (milloin uusitaan) eri viherlajeille 18 % 25 % Käytävien kuntotaso laskee kevyen liikenteen väylän mallin mukaisesti 15v 5v 30v Kuva 10: Puistomallien toimintaperiaate Tämän lisäksi viheralue jakaantuu vielä kolmeen osa-alueeseen: nurmikko pensas puusto Näistä edellisistä viheralueen osa-alueille on omat kuntotason kehittymisen mallit, samoin myös toiminnallisen alueen kuntotasolle on oma mallinsa. Käytävien ja aukioiden on oletettu käyttäytyvän suurin piirtein tonttikadun kuntotasomallien mukaisesti. 13
14 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 5 Korjausvelan laskentamallit Korjausvelan laskentamallit laadittiin kolmelle eri katualueelle toiminnallisluokittain sekä yksi ns. tee se itse malli viheralueille. Katualueen mallit perustuvat laajaan useiden satojen kohteiden mittausaineistoon, joista on laskentamalleja poimittu yli 100 edustavaa kohdetta. Mallit toimivat epäintuitiivisesti, eli pääkatujen kuntotaso laskee ajan myötä nopeammin kuin kokoojakadun tai tonttikadun kuntotasot. Tämä johtuu siitä, että mallit olettavat pääkaduille tehtävät hoito- ja kunnossapitotoimenpiteitä selvästi enemmän kuin pienemmille kaduille. Aineisto ei sisältänyt yli 20 vuotta vanhoja saneeraamattomia pääkatuja. Kokooja- ja tonttikaduille mallit yltävät yli 30 vuoden ajanjaksolle. Tietotason 2 ja 3 valinnat vaikuttavat myös paljon käyrien muotoon ja esimerkiksi tarkemmat laskelmat parantavat kokoojakadun kuntotasoa tonttikatuihin nähden. 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 pääkatu kokoojakatu tonttikatu 20,0 0, Kuva 11: Kuntotasojen kehitys ajan funktiona eri katumalleilla Tietotasoja 2 ja 3 varten laadittiin aineiston perusteella korjauskertoimet, joilla tietotason 1 perusmallia korjataan laskentatyökalussa. Alla olevassa kuvassa on esiteltynä nämä kertoimet eri tietotasojen 1 ja 2 valinnoille. Alus- Päällyste Katu- Kanta- Kadun rourakenne- paksuus- rakenne vuus- Kuivatus- tivuusluokka Kerroin luokka Kerroin paksuuslk Kerroin luokka Kerroin luokka Kerroin luokka Kerroin A 1,15 1 1,2 1 1,16 1 1,09 1 1,0 1 1,12 B 1, ,00 2 1,00 2 0,95 2 0,94 C 1,03 3 0,89 3 0,92 3 0,89 3 0,88 3 0,88 D 0,98 µe 0,92 µf 0,88 µg 0,84 µh 0,80 µi 0,78 Kuva 12: Tietotasojen 2 ja 3 tarkennuskertoimet 14
15 Yllä mainitut kuusi tekijää tunnistettiin hankkeen aika merkittäviksi tekijöiksi kuntotason kehitykselle. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, että nämä tekijät ovat sellaisia, joista myös kunnilla on saatavissa helposti tietoja. Tiedon saatavuuden takia esimerkiksi liikennemäärät eivät ole suoraan taulukon muuttujissa, vaan niiden vaikutus tulee osin huomioitua toiminnallisen luokan valinnan kautta. 6 Laskenta-excelin testaus Kesän 2014 aikana laskenta-exceliä testattiin eri kunnissa. Pääosin laskimen tuloksiin oltiin tyytyväisiä, etenkin jos pystyttiin käyttämään tarkempia tietotasoja. Tietotaso yhden osalta laskimen arveltiin antavan liian suuria korjausvelan määriä verrattuna mittauksilla tehtyihin tuloksiin. Tarkimmillaan tietotason kolme mallien arveltiin pääsevän yli 80 % korrelaatioon. Laskimen testaus keskittyi katumallien testaukseen. Vihermallien testaukseen ei osallistujilla ollut kesän 2014 aikana resursseja. Tulevaisuudessa on tavoitteena myös vihermallien testauksen toteuttaminen. 7 Tulosten hyödyntäminen hybridimallissa Korjausvelkaa laskettaessa kunnilla on mahdollisuus laskea korjausvelkaa kolmen eri tietotason mukaisesti. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus hyödyntää hybridimallia seuraavanlaisesti: 1. Edustavien mittausten tekeminen toiminnallisen luokan perusteella 2. Edustavien mittausten tekeminen ikäryhmittäin 3. Edustavat mittaukset asuntoalueittain / hoitourakoittain 4. Edustavat olemassa olevan toteavan tiedon perusteella Arvioiden mukaan hybridimallia hyödynnettäessä, tulisi edustavia mittauksia tehdä noin % suhteessa koko analysoitavaan aineistoon. 15
16 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 8 Korjausvelan laskentaohje Seuraavassa on esitelty korjausvelan laskentaohje, joka on tehty Vaasan kaupungin kattavan testauksen ohessa. Ohjeistus saattaa sisältää osuuksia, jotka keskittyvät tietojen keräämiseen hyödyntäen tiettyä ohjelmaa (ArcMap), mutta suurin osa ohjeistuksesta on laitteistoriippumatonta. 8.1 Tiedon kerääminen laskentaa varten Karkeimman tason korjausvelan laskentaan tarvitaan käytännössä tiedoksi kohteen nimi, toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. On hyvin todennäköistä, että laskentaan saatavia tietoja ei ole olemassa yhdessä yksittäisessä rekisterissä, vaan tietoja joudutaan keräämään useista eri lähteistä. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi: Toimintakertomukset Hankinta-aikataulut Ohjelmistot kuten X-Pipe, ArcMap katusuunnitelmat (poikkileikkaukset, johtosuunnitelmat GoogleMaps, Webmap Tiedon keräämisen hankaluutta lisää se, että usein samalla kohteella saattaa olla useampia eri rakennus- ja saneerausvuosia, joista on saatavilla tietoa vaihtelevasti. Ikätietojen oikeaksi saamiseksi kannattaa hyödyntää useita tietolähteitä. Esimerkiksi katusuunnitelmaa ja ortokuvaa hyödyntämällä voidaan arvioida, onko katusuunnitelmassa oleva kohde saneerattu vai rakennuttu suunnitelmassa ilmoitettuna vuotena. Mikäli esimerkiksi suunnitelmassa näkyy vuosiluku 2000, mutta ortokuvassa kohde on jo olemassa 1970-luvulla, niin voidaan hyvin olettaa kohteen tulleen saneeratuksi vuonna On tärkeää myös huomioida, että suunniteltu saneeraus ei ole aina toteutunut kyseisenä vuotena, vaan on mahdollista että suunnitelma on toteutettu myöhemmin. Kuva 13: Webmap ortokuva sekä Vaasan veden putkikartat. Lähde: Vaasan kaupunki 16
17 Kun katujen vuositiedot ovat kerätty, voidaan ne syöttää suoraan paikkatietopohjaiseen ArcMap-ohjelmaan. Työtä helpottaa kuitenkin vuosilukujen kirjoittaminen katukohtaisesti ylös paperille, jolloin voi kerralla syöttää enemmän tietoja kuin vain katu kerrallaan. Ja varsinkin jos tietoa etsitään fyysisestä arkistosta, on hyvä kirjoittaa vuosiluvut ensiksi paperille ja sen jälkeen syöttää tiedot koneelle. ArcMappiin syötetään myös tiedon lähde: esimerkiksi onko vuosiluku löydetty toimintakertomuksesta vai sähköisen arkiston katusuunnitelmasta. Lähteen merkintä helpottaa jatkossa, jos tiedon alkuperä pitää selvittää. Tietojen syöttämisessä exceliin kannattaa käyttää excelin paste value (liitä arvot) toimintoa, jolloin varmistetaan excelin toimivuus. Parhaiten tämän huomaa laskentaexcelissä siten, että laskimen taustavärit pysyvät soluissa normaaleina, eivätkä esimerkiksi muutu kopioitaessa valkoisiksi. Ennen tietojen syöttämistä laskimeen, on syytä perehtyä myös laskimessa olevaan ohjeistukseen. 8.2 Uudishintalaskelman tekeminen Omaisuuserien tietojen syöttämisen jälkeen omaisuuserille tulee määrittää myös uudishinta. Uudishinnan määritys on yhtä merkittävä osa-alue korjausvelkalaskelmassa kuin nykyisen kuntotason arviointi. Uudishintalaskelman tekemiseen suositellaan Fore-ohjelmistoa, jonka avulla voidaan laskea tarkat uudishintalaskelmat. Tarvittaessa uudishinnan laskemiseksi voidaan myös käyttää laskimessa olevia uudishinta-arvoja. Laskimessa olevat uudishinta-arviot perustuvat myös Fore ohjelman hinnastoihin, mutta ovat keskimääräisiä arvioita. Laskimessa on mahdollisuus katualueilla huomioida, sijaitseeko katu keskustavai taajama-alueella. On myös tärkeä huomioida, että laskimen hinnasto ei päivity automaattisesti, vaan on laskijan vastuulla tehdä lähtöhintoihin tarvittavat korjaukset vuoden 2014 jälkeen. Seuraavassa on Vaasan kaupungin tekemä uudishinnan vaiheittainen laskentaohjeistus Fore ohjelmaa hyödynnettäessä: 1. Anna katualueelle nimi 2. Määritä katuluokka: pääkatuväylä, kokoojakatuväylä, tonttikatuväylä, kevyen liikenteen väylä 3. Syötä katualueen pituus 4. Painamalla kadun katuluokkaa avautuu Hankkeen ominaisuudet -välilehti, josta saa määritettyä katukohtaiset tiedot 5. Määritä katukohtaiset tiedot: maalaji, mahdollinen kevyen liikenteen väylä, erotusalue, reunakivi Fore antaa katukohtaiset oletusarvot esim. kadun leveydelle, nopeusrajoituksille à voidaan muuttaa tarvittaessa 6. kun kaikki katualueet ovat laskettu, lisätään niihin 15 % muita kuluja, esim. siirtämällä uudishinnat excel-taulukkoon ja kertomalla ne 1, Laskimen käyttö Kun kaikki mahdollinen tietomateriaali on kerätty ja uudishinta laskettu, aloitetaan korjausvelka-laskimen täyttö. Tässä ohjeessa on käsitelty korjausvelan laskentaa katualueille. Viheralueiden korjausvelan laskennasta ei ole vielä raportin valmistuessa tehty yhtään pilottilaskelmaa. 17
18 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Omaisuuserien tietojen syöttö Kohde-sarakkeeseen syötetään kadun nimi Jos katu on jaettu ja sen uudishinta on laskettu eri osissa, syötetään se myös useammassa osassa. (kuva 14) OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Tiedot taso 2 Tiedot taso 3 Kertoimet Kohde Kaupunki Kohdetyyppi R vuosi S vuosi Alusrak. lk Pääll. p lk Katurak. p lk Kant. lk Kuiv. lk Routiv. lk Laajen. Tarkin Linnustajantie Teeriniemi Kokoojakatu 1979 µe 1 2 1,058 Hiirihaukankatu Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Kivitaskuntie Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Kiislankuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Punarinnankatu Teeriniemi Asuntokatu µe 2 3 0,846 Leppälinnunkuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Satakielenkuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Keltasirkunkatu Teeriniemi Asuntokatu 2009 µf 2 2 0,880 Huuhkajankatu välillä V Teeriniemi Kokoojakatu 1979 µe 1 2 1,058 Huuhkajankatu välillä KeTeeriniemi Kokoojakatu 2009 µf 1 2 1,012 Kuva 14: Katutietojen (omaisuuserien) syöttö korjausvelka-laskimeen. Lähde: Vaasan kaupunki 1. Tiedot taso 1: a) Kohdetyyppiin valitaan omaisuuserän tyyppi: pääkatu, kokoojakatu tai asuntokatu Kevyen liikenteen väylä merkitään myös asuntokaduksi. Kevyen liikenteen väylä täytyy kuitenkin muistaa ottaa huomioon optimikuntotasoprosenttia määritettäessä (50%, ei asuntokadulle tyypillinen 65%) A1-A3-tyypit ovat viheromaisuuksille Kohdetyyppi-tiedot saadaan esimerkiksi ArcMap-ohjelmasta OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Kohde Kaupunki Kohdetyyppi R vuosi S vuosi Falabellantie Pukinjärvi Asuntokatu 2008 Hevosenkengäntie Pukinjärvi Asuntokatu 2005 Hevoshaantie Pukinjärvi Kokoojakatu 1997 Hevosmiehentie Pukinjärvi Kokoojakatu 1997 Hevosvoimantie Pukinjärvi Asuntokatu 2002 Kaviotie Pukinjärvi Asuntokatu 1995 Laukkatie Pukinjärvi Asuntokatu 1996 Länkitie Pukinjärvi Asuntokatu 1996 Maneesintie Pukinjärvi Asuntokatu 2008 Kuva 15: Kohdetyypin valinta. Lähde: Vaasan kaupunki b) Rakennus(R)-vuosi ja saneeraus(s)-vuosi sarakkeisiin syötetään kerätyt vuositiedot Parhaimmassa tapauksessa molemmat vuosiluvut, mutta tärkeintä on merkitä viimeisin saneeraus, jos se tiedetään. Jos katu rakentamisesta/saneerauksesta on 25 vuotta tai enemmän, vuosiluvun merkintä ei ole laskimen kannalta oleellista. 18
19 2. Tiedot taso 2: a) Alusrakenneluokkaan merkitään omaisuuserän maalajin (kallio, moreeni, hiekka, siltti, savi yms.) luokitus A-uI Käytetään Liikenneviraston pohjamaalajiluokitusta Maalajitiedot voidaan saada esimerkiksi WebMap-ohjelman maaperän taustakartasta tai kadun pituus-/poikkileikkauksesta. b) Päällysteen paksuusluokkaan valitaan 1-3 päällysteen paksuuden mukaan: 1: >100 mm tai 3 kerrosta 2: mm tai 2 kerrosta 3: < 50 mm tai 1 kerros Yleensä luokka 1: pääkatu- ja kokoojakatuväylä, luokka 2: tonttikatu ja luokka 3: kevyen liikenteen väylä c) Katurakenteen paksuus luokitellaan myös kolmeen luokkaan: 1: >1,5 metriä 2: 1,0-1,5 metriä 3: <1,0 metriä Pääkatuväylä ja kokoojakadut on listattu luokkaan 2, tonttikadut sekä kevyen liikenteen väylät luokkaan 3. Poikkeuksena omaisuuserät merkittävästi routivalla tai savisella maaperällä à luokka 2 Kuva 16: Tietotaso 2 syöttö ja valinta. Lähde: Vaasan kaupunki Mikäli laskijan käytössä on riittävä määrä lähtötietoja, voisi laskentaa myös tarkentaa tasolle Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Mikäli omaisuuserien uudishinnat lasketaan Fore:n Hola-ohjelmalla niin, kun uudishinnat on laskettu, kannattaa syöttää hinnat erilliseen excel-taulukkoon. Tällöin hintoihin 19
20 Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan on helppo lisätä 15 prosenttia muita kuluja, joita Fore ei ota huomioon katukohtaisesti. Erillisestä excel-taulukosta voi suoraan kopioida ja liittää (paste values toiminto) uudishinnat korjausvelka-laskimeen. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että omaisuuserien nimilista on kopioitu korjausvelka-laskimesta suoraan ja ne ovat uudishinta-excelin kanssa samassa järjestyksessä. Hinta-arvio-sarake jätetään tyhjäksi, mikäli tietoja syötetään Uudishinta ( ) sarakkeeseen. UUDISHINNAN JA OPTIMIKUNTOTASON MÄÄRITYS Hinta arvio Kohde Kaupunki Opt. k taso Uudishinta ( ) Tyyppi Pinta ala (m²) Uudishinta Mäntymaantie Gerby , Solasaarentie Gerby , Gerbyn Rantatie välillä Als Gerby , Gerbyn Rantatie välillä Ra Gerby , Kuusilahdentie Gerby , Myyrämetsäntie Gerby , Korpikuusentie Gerby , Tuulenpesäntie Gerby , Metsäretkentie Gerby , Satumetsäntie Gerby , Kluuvitie Gerby , Kuva 17: Uudishinta ja optimikuntotaso -välilehden täyttö. Lähde: Vaasan kaupunki Raportointi Raporttiin siirtyvät tiedot automaattisesti muilta välilehdiltä. Ainoastaan Tarkkuuskohtaan tulee valita tietojen laajuus: Suppea, laajennettu, tarkin. Jos kaikki tietotasot ovat täydennetty, valitaan tarkkuudeksi tarkin. Vaasan projektissa käytettiin laajennettua tarkkuutta eli tietotasoja 1 & 2. Suppea valitaan tapauksessa, jossa tietoja ei ole kerätty muihin tarkkuustasoihin vaadittavaa määrää. Raportti näyttää uudishinnan ja syötettyjen tietojen perusteella lasketun korjausvelka-määrän omaisuuseräkohtaisesti sekä myös prosentuaalisen korjausvelan määrän. Kohde Apukenttä Kaupunki Uudishinta ( ) Opt. k taso Tarkkuus kt arvio korj.v. % korjausvelka Tukkitie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Neulaspolku Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % 6253 Länsimetsäntie Kokoojakatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 75 % Vanamopolku Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Horsmatie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Rentukkatie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Saratie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Vehkatie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Suopursuntie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Pikkumännyntie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Talvikkipolku Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 65 % Rantalahdentie Kokoojakatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 75 % Rantaniityntie Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 0 % 50 % Tuomonkuja Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 67 % Tuomonkuja pt Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 59 % Ollenpolku Asuntokatu Gerby Laajennettu (II) 48 % 2 % 1106 Kuva 18: Raportti-välilehti. Lähde: Vaasan kaupunki 20
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE
KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto
LisätiedotKorjausvelan laskenta kuntainfrassa
Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta
LisätiedotKorjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu
Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli
LisätiedotVesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys
Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys Zenja Kahila 1 Projektin tausta ja osallistujat Rapal Oy on vuodesta 2012 alkaen tehnyt kunnille ja vesilaitoksille useita korjausvelan laskentahankkeita.
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen
KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan
LisätiedotKatujen korjausvelan laskennan kehittäminen
Eero Kaarlehto ja Verneri Lauksio Katujen korjausvelan laskennan kehittäminen Kuntainfran kehittämisfoorumi TEKIJÄT: Eero Kaarlehto Verneri Lauksio ISBN 978-952-293-490-1 (pdf) Suomen Kuntaliitto ja kirjoittajat
LisätiedotKorjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.
Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden
LisätiedotAjankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin
Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin Maini Väisänen, yhdyskuntatekniikan asiantuntija Tuulia Innala, erityisasiantuntija Infra 2015, Vanha Satama, Helsinki Kuntaliiton ajankohtaiset
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAHANKE: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Lotta Rautio KORJAUSVELAN LASKENTAHANKE: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Vaasa Tekniikka 2015 ALKUSANAT Idea tämän opinnäytetyön tekemisestä Vaasan kaupungin kuntatekniikalle syntyi kesätöiden aikana vuonna
LisätiedotKorjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy
Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, 1 Espoo briefly Second largest city in Finland, situated in Metropolitan area Population approx. 270 000 Growth rate
LisätiedotKajaanin korjausvelkalaskenta
Kajaanin korjausvelkalaskenta Zenja Kahila 10.10.2017 Rapal Oy Panorama Tower Hevosenkenkä 3 02600 Espoo +358 9 6122 522 rapal.fi Kaikki tiedot Rapal Oy:n konsepteista ja niihin liittyvistä hinnoista sekä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus kuntainfran hankkeisiin
Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hankkeisiin Tuulia Innala, erityisasiantuntija KEHTO-foorumi Oulu 27.3.2015 Ajankohtaista hankkeista - sisältöä 1. Yhteinen nimikkeistö (Kuntaliitto) 2. Tuottavuusmittariston
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotJoensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö
Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen
LisätiedotKAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014
KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km
LisätiedotKehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä
Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä YGOFORUMin workshop Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen Paavo Taipale Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Suomen Kuntaliitto Kuntien teknisen
LisätiedotKuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia
Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön
LisätiedotHankeosa Määrä Toimenpide Kadut ja kevyen liikenteen väylät Tikkurilantie Pääkatuväylä: Tikkurilantie (m) 350,0000 Uudisrakentaminen
Hankeohjelma 1 Hanke 1.1 Perustiedot 1.1.1 Hanketiedot Hankkeen nimi: Marja_Vantaan_hankeosittelu26012011 Dokumentin muokkaaja: Kirsi Lilja Hankkeen vaihe: Määrittelemätön Hankkeen sijainti: Vantaa Viimeksi
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset 37 kunnassa
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 04 Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset kunnassa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 2 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman
LisätiedotKorjausvelan laskentaperiaatteiden määrityshanke
Korjausvelan laskentaperiaatteiden määrityshanke Kuntainfran kehittämisfoorumi tekijä: Janne Rantanen ISBN 978-952-293-207-5 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotVÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS
VÄYLÄVERKON KUNTOSELVITYSTEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Lahti 17.10.2016 Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy Suomen Kuntotekniikka Oy - 28.11.2012 perustettu monipuolinen Rovaniemeläinen konsulttialan
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 30 kunnassa
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Yhdyskuntatekniset palvelut 00 Johdanto
LisätiedotImage size: 7,94 cm x 25,4 cm. Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015 SEURANTAMENETELMÄN MITTARISTO Seurattavien päämittareiden valintaan kolme eri perustetta: Ylläpidon taloudellinen merkitys
LisätiedotHENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013
HENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013 Henkilölista -palvelu 1 Sisältö 1. Veronumerolaki ja raportointi... 2 2. Henkilölista-palvelun sisältö... 2 2.1. Palvelun käyttötarkoitus ja hyödyt...
LisätiedotKUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy.
KUVE 2016 Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari 25.10.2016 1 Sisältö Vertailun tulokset Yleisten alueiden ylläpito Kadut Viheralueet Kuntarakennetietoja Jakaumat katu-
LisätiedotORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT
ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
LisätiedotPuistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi.
13.10.2015 Helsingin kaupungin rakennusvirasto Sivu 1 / 5 Yleisten alueiden rekisteri, katualueet -WFS-tason kenttien kuvaus KATUALUE_ID _ID KAUPUNGINOSA OSA_ALUE SUURPIIRI KAYTTOTARKOITUS KAYTTOTARKOITUS_ID
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotKUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN. Koko laskelma. Hankeosat ja muut kustannukset. Marja-Vantaan asemakaavaluonnos_ Työnumero:
KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä: Koko laskelma 020900 Marja-Vantaa Marja-Vantaan asemakaavaluonnos_26012011
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotOsallistavan suunnittelun kyselytyökalu
Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Heikki Miettinen Yhdyskuntatekniset palv 00 Johdanto Selvityksen taustaa
LisätiedotKorjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen
Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50
LisätiedotLiikenteen suoritelaskelma on edellisen kerran tehty vuodelle Suoritetiedostot on jaettu kahteen tiedostoon: ylemmät katuluokat ja tonttikadut.
1 Liikenteen suoritelaskelma on edellisen kerran tehty vuodelle 2011. Suoritetiedostot on jaettu kahteen tiedostoon: ylemmät katuluokat ja tonttikadut. Ylempien katuluokkien linkittäiset tiedot ovat luotettavampia
LisätiedotLehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo
LisätiedotTuoteryhmä: Inkontinenssituotteet
Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 40 kunnassa
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 Heikki Miettinen SISÄLLYS Johdanto
LisätiedotVäylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.
12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet
LisätiedotPAROC CALCULUS LASKENTAOHJELMA TIETOKONEELLE ASENNETTAVA VERSIO. Käyttöohjeet
PAROC CALCULUS LASKENTAOHJELMA TIETOKONEELLE ASENNETTAVA VERSIO Käyttöohjeet 1 2 Käyttöohjeet KÄYTTÖLIITTYMÄ - ALOITUSNÄKYMÄ 3 LASKENNAN VAIHEET 1. Luo projekti ja syötä projektitiedot 2. Valitse laskentamalli
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotLIIKENTEEN SUORITE HELSINGISSÄ VUONNA 2011
LIIKENTEEN SUORITE HELSINGISSÄ VUONNA 2011 Muistio 10.4.2012 / KSV Liikennesuunnitteluosasto Tuija Hellman 1 Liikenteen suoritelaskelma on edellisen kerran tehty vuodelle 2007. Suoritetiedostot on jaettu
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotKanTa. ereseptin käyttöönoton valtakunnallinen
OHJE KanTa ereseptin käyttöönoton valtakunnallinen seurantaohje OHJE: Tämä Ohjeistuksen nimi on KanTa ereseptin käyttöönoton valtakunnallinen seurantaohje. Sen sitovuusaste on ohje, jonka Kässärin ylläpitoryhmä
LisätiedotJohdantoa. Jokaisen matemaatikon olisi syytä osata edes alkeet jostakin perusohjelmistosta, Java MAPLE. Pascal MathCad
Johdantoa ALGORITMIT MATEMA- TIIKASSA, MAA Vanhan vitsin mukaan matemaatikko tietää, kuinka matemaattinen ongelma ratkaistaan, mutta ei osaa tehdä niin. Vitsi on ajalta, jolloin käytännön laskut eli ongelman
LisätiedotEspoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9
Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,
LisätiedotExcel-lomakkeen (syöttötaulukko) käyttäminen talousarvio- ja suunnitelmatietojen toimittamisen testaamisessa Kuntatalouden tietopalvelussa
Valtiokonttori 1 (8) Excel-lomakkeen (syöttötaulukko) käyttäminen talousarvio- ja suunnitelmatietojen toimittamisen testaamisessa Kuntatalouden tietopalvelussa Valtiokonttori 2 (8) Sisällys 1 Yleistä...
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotMuuttujien määrittely
Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien
LisätiedotRakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty
Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/
LisätiedotKatu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016
Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotKaavan 8335 meluselvitys
Kaavan 8335 meluselvitys Hanke: 4022878 Pvm: 10.12.2010, korjattu 21.12.2010 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavamuutosta kiinteistölle VI -93-38. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotE-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna
1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista
LisätiedotTulorekisteri: Vakuuttamisen poikkeustilanteet Visma Fivaldi
Tulorekisteri: Vakuuttamisen poikkeustilanteet Visma Fivaldi 1(30) Sisällysluettelo Yleistä 2 Muu tulorekisteri-dokumentaatio 2 Tulorekisteriin liittyvät vakuuttamisen poikkeustilanteet 3 Tyel-vakuuttamisen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotOpiskelijoiden HOPSit
Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat
LisätiedotPaikka Kaupungintalo, kokoushuone Leino (3. krs) ja konevarikko; Varastokatu 1
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (10) Aika 16.11.2017, klo 16:07-19:01 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone Leino (3. krs) ja konevarikko; Varastokatu 1 Käsitellyt asiat 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotWFS-taso: YLRE_Katualue_alue Tason kuvaus ja esimerkkejä käyttötapauksista:
YLEISTEN ALUEIDEN REKISTERIN WFS-RAJAPINNAN ATTRIBUUTTIKUVAUS Tiedoista vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Rakennetun omaisuuden hallinta. rakennusvirasto@hel.fi WFS-taso: YLRE_Katualue_alue
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (5) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu muihin maakuntakirjastoihin, mutta pääkaupunkiseudun
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotGeoGebra-harjoituksia malu-opettajille
GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon
Lisätiedot! " #!$%&%! (#!$ & %!) # (
!"#" $$$%&' $ ! " #!$%&%! '# (#!$ & %!) )* # ( ( # ( ( (!#! (&)&*$ ( ( +, ( - (, - (- ". (. ". (/ / +$&&*, ( -! 0 1+2+"120&11345 / (( / (( / (( " / (,! 0 1+2+"120&11345 6 (( 6 (( 6 (( " 6 ((,!##' 6 ((-,
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotKuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia
Tiivistelmä Hanna Menna 16.4.13 Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hankkeen osana toteutettiin infraomaisuuden hallintaa koskeva kysely kuntien
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3640/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2018 1 (1) 123 Asianro 3640/10.03.01.00/2018 Lehtoniementie (välillä Kotilokatu - Susisalmenkatu), Kuikkakuja ja Kaivannonlahdenkatu katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen
LisätiedotKaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
LisätiedotTAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...
LisätiedotItä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS
LIITE 5 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto Yhdyskuntatekniikka 82120192/1 Itä-Immanen Vaihe 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 03.10.2008
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI
Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset
LisätiedotSonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje
Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotLomapalkat: Käsittely palkanlaskennassa. Visma Fivaldi
Lomapalkat: Käsittely palkanlaskennassa Visma Fivaldi 20.8.2019 1(24) Sisällysluettelo Yleistä 3 Muu aiheeseen liittyvä dokumentaatio 3 Kuukausipalkkaisen lomapalkkojen käsittely 4 Palkanlaskenta-sovellus
LisätiedotASIAKIRJALUETTELO. KOLMENKULMA ak 8189 YLEISSUUNNITELMA
TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen ASIAKIRJALUETTELO KOLMENKULMA ak 8189 YLEISSUUNNITELMA PIIR.N:O PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA PVM MUUTOS PVM 1/XXXXX/1 ASEMAPIIRUSTUS
LisätiedotCABAS. Perusominaisuuksien käyttö
CABAS Perusominaisuuksien käyttö Aloitussivu s.3-4 Laskelman luominen s.5-6 Omistajan/Ajoneuvon tiedot s.7-8 Vahinkotiedot s.9 Veloitukset s.10 Korjauskohteet s.11 Toimenpiteet/korjauskohteet s.12-14 Pintaoikaisu
LisätiedotLomapalkat: Palkansaajien palkkalajit ja keskiansiot. Visma Fivaldi
Lomapalkat: Palkansaajien palkkalajit ja keskiansiot Visma Fivaldi 20.8.2019 1(22) Sisällysluettelo Yleistä 3 Muu aiheeseen liittyvä dokumentaatio 3 Palkansaajien lomapalkkojen palkkalajit 4 Esimerkki
LisätiedotMICROSOFT EXCEL 2010
1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä
LisätiedotExcel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu
Excel-harjoitus 1 Tietojen syöttö työkirjaan Kuvitteellinen yritys käyttää Excel-ohjelmaa kirjanpidon laskentaan. He merkitsevät taulukkoon päivittäiset ostot, kunnostuskulut, tilapäistilojen vuokramenot,
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotKunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena
Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla
LisätiedotSitoumus2050: Uusiomateriaalien käyttö infrahankkeissa KEHTO-kaupunkien ensimmäiset tulokset. Hanna Kemppainen
Sitoumus2050: Uusiomateriaalien käyttö infrahankkeissa KEHTO-kaupunkien ensimmäiset tulokset Hanna Kemppainen 29.3.2019 KEHTO-kaupunkien raportointi Sitoumus2050- toimenpiteiden osalta Kaupunkeja pyydettiin
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2017 Kyselytutkimuksentulokset18kunnassa Kuopio HeikkiMiettinen&JarnoParviainen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksentulokset1kunnassa Kuopio..1HeikkiMiettinen&JarnoParviainen 1 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otosjavastaukset 3 Vastaajientaustatiedot 4 2 Yhteenveto
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotC21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot
C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot Neuvottelu 25.1.2018 25.1.2018 1 Kaupunginvaltuusto (kokouspalkkiot ) Valtuuston pj Valtuuston varapj Valtuuston jäsen HELSINKI 510.. 385 ESPOO 380.. 320 TAMPERE
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 23.5.2018 Mediatiedote osoitteesta: www.allicityapp.com Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta
LisätiedotDigiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon
Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotVisma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle
Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/
Lisätiedot