TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT Timo Rytkönen

Transkriptio

1 TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT Timo Rytkönen

2 TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin perustuvat suunnitelmat ja joiden rakenteellinen vaurioituminen suunnittelu- tai rakennusvirheen seurauksena saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai liikennejärjestelmille ja/tai merkittäviä korjauskustannuksia rakenteelle tai sen välittömälle ympäristölle (Liikennevirasto, Taitorakenteiden tarkastusohje). ELI sillat, laiturit, rantamuurit ja rakenteet, tukimuurit, meluseinät, mutta myös portaat, altaat.

3 OMAISUUDENHALLINTA Omaisuus on tiedossa Omaisuuden kunto ja kunnon kehitys on tiedossa Omaisuus- ja kuntotiedot ovat ajan tasalla ja tietojen analysointi hallitaan Kunnossapitotoimenpiteet tehdään oikeaaikaisesti ja taloudellisesti

4 CASE HELSINGIN SILLAT

5 OMAISUUSTIEDON KERÄÄMINEN 90-luvulle asti siltakortisto ja siltakartat katusilloista keskeinen ominaisuustieto ja tiedot tehdyistä kunnostustoimenpiteistä 90-luvun alussa luotiin kaupungin oma siltarekisterisovellus Liittyminen Liikenneviraston ylläpitämään valtakunnalliseen siltarekisteriin 2005 tiedot rakenteesta, siltapaikasta, kunnosta ja historiasta

6 YLLÄPIDETTÄVÄT SILLAT Rakennusviraston hallinnassa 605 siltaa Sillaston kokonaispinta-ala on yli m 2 ja jälleenhankinta-arvo on noin miljardi euroa (n /m 2 ) Silloista 80 % on teräsbetonisia

7 SILLASTON IKÄ Helsingin siltojen rakennushistoriassa erottuu selvästi 60-luvun lopulta 70-luvun puoliväliin kestänyt voimakkaan rakentamisen kausi, jolloin rakennettiin kolmasosa Helsingin silloista Kansipinta- alan kertyminen

8 SILTOJEN TARKASTUSJÄRJESTELMÄ Liikennevirasto ja sen edeltäjät ovat kehittäneet siltojen tarkastusjärjestelmää vuodesta Rakennusvirasto on käyttänyt tätä tarkastusjärjestelmää vuodesta 1998 Nykyään tarkastustyön (yleistarkastus) tekemiseen edellytetään omaa pätevyyttä, joka tulee määräajoin uusia osallistumalla jatkokoulutukseen > tarkastusten tulokset ovat luotettavia. Vuonna 2012 päteviä sillantarkastajia oli 78 kpl Tarkastustietojen avulla ohjelmoidaan tarvittavat korjaukset ja seurataan rahoituksen riittävyyttä

9 TARKASTUKSET Vuositarkastus tehdään vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan heti toimenpiteitä vaativia vaurioita Yleistarkastus tehdään viiden vuoden välein. Siinä tehdään kattava silmämääräinen vauriokartoitus, jonka avulla muodostetaan kuva sillan kuntotilasta (kuntoluokitus, vauriopistesummat.) Erikoistarkastuksesta saadaan lähtötiedot sillan korjaussuunnitteluun. Se tehdään sillalle, jonka kunto yleistarkastusten perusteella edellyttää peruskorjausta. Tarkastuksessa sillasta otetaan näytteitä ja varmistutaan sillan nykykunnosta Yleistarkastuksesta ja erikoistarkastuksesta saatu tieto taltioidaan siltarekisteriin.

10 OMAISUUS- JA KUNTOTIEDON ANALYSOINTI Nykymenetelmillä kyetään Arvioimaan toteutuneen rahoituksen riittävyyttä Arvioimaan tulevaa rahoitustarvetta Käyttämään määrärahat mahdollisimman vaikuttavasti

11 M RAHOITUSTARVE, VANHA MALLI Laskettu keskimääräisten sillan peruskorjausten neliökustannusten sekä normaalien peruskorjausvälien avulla M /v 7.0M /v 8.0M /v Jälkeenjään eisyys (kertyvä korjausvelka) Vuosi

12 LISÄTIETOJA:

13 Rahoitustarpeen arviointi kuntotiedon ja rappeutumamallien pohjalta Nykytilan ylläpidolla (terveydenhoito) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että hyväkuntoiset sillat eivät siirry huonokuntoisiksi. Korjausvajeen poistoon (sairaanhoito) allokoitavalla rahoituksella puolestaan huolehditaan huonokuntoisista silloista. Nykytilan ylläpitotarve on arvioitu Liikenneviraston silloille kehitetyillä Markovin rappeutumismalleilla.

14 RAHOITUKSEN RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI - KUNTOLUOKKA 1. ERITTÄIN HUONO: Silta on täydellisen peruskorjauksen tai jopa uusimisen tarpeessa. 2. HUONO: Sillassa on useita selvästi havaittavia vaurioita tai jokin yksittäinen vakava vaurio 3. TYYDYTTÄVÄ: Sillassa on jo puutteita tai vaurioita, kuten ruostumista, mutta korjaamista voidaan vielä siirtää 4. HYVÄ: Hyväkuntoinen silta, jossa on normaalia kulumista ja ikääntymistä 5. ERITTÄIN HYVÄ: Uusi tai lähes uudenveroinen silta

15 RAHOITUKSEN RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI - KUNTOLUOKKA

16 MONITAVOITEOPTIMOINTI Siltojen peruskorjaukset ohjelmoidaan pisteyttämällä kunkin sillan korjaamistarpeeseen vaikuttavat tekijät. Saatu pisteluku muodostaa tärkeysjärjestyksen jossa sillat pyritään korjaamaan. 1. Sillan kunto (sillan yleiskunto ja pinta-ala) 2. Sillan liikenteellinen merkitys (KVL) 3. Suola-altistus (hoitoluokka, alla suolaus, merivaikutus) 4. Esteettiset vaatimukset (siltapaikkaluokka) Laskelmissa käytetty tärkeysjärjestys: 1. kunto 2. liikennemäärä 3. suola-altistus 4. siltapaikka

17 MUUT TAITORAKENTEET Portaat on inventoitu, rekisteri luotu ja tarkastustoiminta käynnistetty. Tarkastuksissa todetaan vauriot, mutta kuntoluokkaa tai muita tunnuslukuja ei saada. Laiturit: Liikennelaiturit on inventoitu ja tarkastettu kertaalleen. Tiedot on viety Siltarekisteriin. Laituriomaisuuden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Lopuille rakenteille ei ole kattavaa rekisteriä eikä systemaattista tarkastusjärjestelmää. Tavoitteena on saada kaikille taitorakenteille systemaattinen omaisuudenhallintajärjestelmä.

18 Omaisuus- ja kuntotiedoista on hyötyä, kun tiedot ovat kattavia ja ajan tasalla. Omaisuudenhallinta ei ole itsetarkoitus, vaan keino hoitaa omaisuutta taloudellisesti.

19 KIITOS!