KUNTIEN INFRA RAKENNUTTAJIEN TAPAAMINEN 01/2015 Aika: klo

Transkriptio

1 KUNTIEN INFRA RAKENNUTTAJIEN TAPAAMINEN 01/2015 Aika: klo Paikka: Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3, Oulu Kutsutut: ASIALISTA Hulevedet Infra nimikemuutos ja siihen liittyvät hankkeet Korjausvelan laskentatyökalut Sähköautojen latauspaikkojen lupaohjeet Uusiomateriaalien käyttö ja Mara asetus Hankintalain tilannekatsaus Muut asiat ja seuraava kokous Lounas Maini Väisänen 1 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

2 Seuraava kokous Sovitaan seuraava kokoontuminen 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 INFRA NIMIKKEET Uusi nimikkeistö infran hoitoon ja korjaukseen 2015 Maini Väisänen Kuntaliitto

4 TAUSTAT JA TAVOITTEET TK 279 Infra nimikkeistötoimikunta on syksyllä 2014 päättänyt käynnistää rakennus- ja hankeosanimikkeistöön perustuvan kunnossapito/ylläpitonimikkeistön laatimisen. Vuonna 2013 laaditun esiselvityksen ja nimikkeistötyön kautta on todettu tarve yhtenäistää kunnossapidon / ylläpidon / hoidon / käytön nimikkeet. Kuntaliiton ja Liikenneviraston työryhmässä on löydetty konsensus ja tehty esitys termien ylläpito ja kunnossapito korvaamisesta kokonaan uusilla termeillä. Kuntaliitto on jo päättänyt esittää muutosta ja viedä asiaa osaltaan eteenpäin. Kyseessä on siis tässä vaiheessa termien (sanaston) muutosesitys, varsinainen nimikkeistö laaditaan vuoden 2015 aikana. ) Nimikkeiden käyttöönotosta Valtio ja kunnat tekevät itsenäiset päätöksensä erikseen.

5 NYKYISET TERMIT Kunnossapito Talvikunnossapito Lakitermit Puhtaanapito Kunnossapito Kuntatermit Ylläpito Hoito Talvihoito Liikenneviraston termit Kunnossapito Hoito Ylläpito Talvihoito

6 YHTEISET INFRAN NIMIKKEET Ehdotus jatkotyöstämistä varten Infranpito maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta Liikenteen hallinta Alueiden Käytön hallinta Korjaus Hoito Talvihoito jne.

7 MUUTOSESITYS Nykyiset termit ylläpito ja kunnossapito poistetaan käytöstä tässä yhteydessä. Otetaan käyttöön termit korjaus ja hoito. Toimenpidenimikkeistön Ylläpito termi korvataan termillä Infran hallinta.

8 KORJAAMINEN, HOITO JA KÄYTTÖ Infran hallinta Korjaus Hoito Käyttö Korjaus on toimintaa, jonka avulla rakennusosan kunto nostetaan sovitulle, enintään entiselle tasolle. Hoito on toimintaa, jonka avulla hanke/rakennusosan/alueen sovitun mukainen käyttö ja palvelutaso mahdollistetaan. Käyttö on säännöllistä toimintaa, joka kohdistuu laitteisiin ja järjestelmiin (energia tms.).

9 Infra nimikkeistön muutos ja siihen liittyvät hankkeet Infran ylläpidon/ kunnossapidon nimikkeistön laadinta (InfraRYL) Opus-ylläpidon tuotteistamishanke(turun pilotti) 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu esim. talvihoito Korjausvelan laskentahanke HARKO-infra tuotantotapojen vertailuhanke (liikenneväylät ja yl.alueet) Rapalin KUVE vertailuhanke TEKPA asukaskysely palveluiden laadusta esim.talvihoito VM-Kuntatieto-ohjelman kehittäminen (tilastotiedon keräämistä)

10 Korjausvelan laskenta

11 Taustaa Korjausvelan määrityshanke toteutui vuonna Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty Oli tarve ymmärtää korjausvelka aina samalla tavalla Hankkeessa määritettiin laskentaperiaatteet ja tuotettiin laskentaohje, mutta ei varsinaisia työkaluja Määrityshankkeessa kolme eri tapaa korjausvelan määrittämiseen Teoreettinen malli, jossa oletetaan omaisuuden arvon muuttuvan suoraviivaisesti osien iän mukaan Mittauksiin perustuva malli, jossa selvitetään todellinen tilanne Hybridimalli, jossa perustana mittauksin saadut edustavat mallit Hybridimallia käytettiin korjausvelan laskentatyökalun pohjana

12 Korjausvelan laskenta Korjausvelan laskentamallin kehittäminen Valmis raportti ja exel-taulukko laskentaan Jatkoa korjausvelan laskentaperiaatteet -selvitykselle Julkaisu Kuntaliiton kautta KEHTO-kaupunkien oma hanke, mukana 17 KEHTOkaupunkia Tekijänä Rapal Oy Tuulia Innala Kuntaliitto

13 Katumallien laskentaperiaate Jokaiselle tarkasteltavalle luokalle luotu perusmalli, jota voidaan tarkentaa mittaustuloksiin perustuvilla kertoimilla Mittaustuloksia oli käytettävissä yli 100 kohteesta

14 Puistomallien laskentaperiaate Jakaantuu viheralue (nurmikko, pensas, puusto), toiminnallinen alue, käytävä/aukio Mittaustuloksia ei ollut käytettävissä

15 Korjausvelan laskentatyökalun käyttöönotto Loppuraportti julkaisussa Exel- taulukko käytettävissä Saatavina Kuntaliiton sivuilta ilmaiseksi. 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

16 Sähköisen liikenteen latauspaikkojen lupaohje

17 Raportin sisältö Työn tarkoituksena on selkeyttää sähköautojen julkisten latauspisteiden lupakäytäntöjä sekä määritellä latauspisteiden sijoittamisessa huomioon otettavia reunaehtoja (ns. minimivaatimukset) Tavoitteena on helpottaa uusien latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista ja yhtenäistää eri toimijoiden käytäntöjä Työ ei ota kantaa kiinteistöissä sijaitseviin latauspisteisiin Työ on suositus, ei velvoittava Työ valmistuu keväällä [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 18 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

19 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

20 EU:n jakeluinfradirektiivi Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Hyväksyttiin 2014 Edellyttää jäsenvaltioita laatimaan vuoteen 2016 mennessä kansallisen toimintakehityksen liikenteen alan vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja asiaan liittyvän infran käyttöönottamiseksi Direktiivissä on suositeltu, että sähköautojen julkisia latauspisteitä toteutetaan vähintään 1 latauspiste per kymmenen sähköautoa» Suomessa sähköautoja vuonna = julkista latauspistettä Suomessa käynnissä työryhmä, joka valmistelee kansallista toimenpidesuunnitelmaa 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Latauspisteiden yleissuunnitelma Tarkoituksena on mudostaa kunnan näkemys latauspisteiden sijainneista Kunnan roolina toimia osaltaan sähkoautojen latauspisteiden toteuttamisen edistänä Tulisi kattaa kunnan hallinnassa olevat katu- ja pysäköintialueet sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut julkiset latauspisteet Koostuu kolmesta osasta:» latauspisteen ohjeellinen sijainti» tyyppikuva lataustolpasta (latauslaite)» latauspisteen toteuttamisen lupakäytännöt Yleissuunnitelman taso voi vaihdella tarpeen mukaan päivitystarve alussa 2-5 vuotta Yleissuunnitelma tulisi nähdä vuorovaikutuskanavana sähköisen liikenteen edistämisessä kunnan sisällä ja muiden toimijoiden kesken 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

22 Latauspisteiden ohjeellinen sijainti (esimerkki Helsinki) 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

23 Lupakäytännöt Esitetään kunnan vaatimat lupakäytännöt latauspisteen toteuttamiseksi Esitetään myös kuntien vastuuhenkilöt, joihin toteuttaja voi olla yhteydessä Voidaan kuvata myös ehdot latauspisteen tarvitseman maa-alueen vuokraamiselle» Lataupisteen operaattorin ja omistajan rooli hoito- ja korjaustoimenpiteissä» Vastuukysymykset 23 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

24 Latauspisteen toteuttamisen, korjauksen ja hoidon vastuut Luvan myöntämisen yhteydessä tulisi määritellä eri toimijoiden latauspisteiden toteuttamisen, korjauksen ja hoidon vastuut Vastuut kirjataan esim. vuokrasopimukseen Vuokrasopimus tulisi tehdä koko alueesta, jota tarvitaan sähköautojen lataamiseen (pysäköintipaikka ja latauslaitteen tarvitsema tila) Sopimuksessa määritellään kuka omistaa laitteen ja vastaa laitteen huollosta ja korjauksesta ja asiakkaiden neuvonnasta käyttö- ja vikatilanteissa Sopimuksessa tulisi latauspisteen toteuttaja ilmoittamaan latauspiste kansalliseen tietokantaan Ennen latauspisteen käyttöönottoa tulee määritellä pysäköintipaikan ja latauspisteen maksullisuudesta yhdessä toimijoiden kanssa» Ratkaisu käyttäjälle yksinkertainen, ei kahta erillistä maksua 24 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

25 Latauspisteen sijoittaminen Latauspiste tulisi sijoittaa siten, että» Käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista» Aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muille liikennemuodoille» Ei aiheutu vaaraa muille liikkujille» On helposti löydettävissä Lähtökohtana on, että lataukseen varattu pysäköintiruutu on samankokoinen kuin normaali henkilöauton pysäköintiruutu Huomioitava, että sijoittaminen vaikuttaa paljon latauspisteiden kokonaisukustannuksiin Latauslaite on sijoitettava siten, ettei latauskaapelia tarvitse vetää auton yli 25 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

26 Latauslaitteen tilantarve 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

27 Latauslaitteen sijoittaminen 27 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

28 Opasteet 28 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

29 Luonnos valmistunut 29 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

30 Uusiomateriaalien käyttö

31 UUMA UUMA 2 = Uusiomateriaalit maarakentamisessa ohjelma MARA-asetuksen uusiminen osa hanketta UUMA2-sivusto Mukana mm. viranomaisia, teollisuuden toimialajärjestöjä ja yrityksiä» Ohjeiden laadinta, aluehankkeet, demonstraatiohankkeet, elinkaaritarkastelu» Tavoitteena tehdä UUMA-materiaalien käytöstä osa tavanomaista toimintaa infrarakentamisessa 31 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

32 MARA=valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 1 Tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 tarkoitettujen jätteiden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen seuraavissa maarakentamiskohteissa: 1) yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet; 2) pysäköintialueet; 3) urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit; 4) ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet. Asetusta sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuun maarakentamiseen vain, jos se toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen mukaisesti taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti. Asetusta ei sovelleta tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. 32 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

33 MARA-Asetuksen muutoksella haetaan helpotusta uusiomateriaalien käytölle Käyttöaluetta laajennetaan Uusia materiaaleja mukaan Tavoitteena asetuksen muutos 2015 valmiiksi ja 2016 voimaan (aikataulu voi venyä) 33 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

34 Helsingin kaupungin ohjeita uusiomateriaalien käyttöön 34 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

35 Muita ajankohtaisia hankkeita

36 Vesihuoltoverkostot ja maantiet ohje Liikenneviraston ohje vesihuoltoverkoston raketamisesta ja sijoittamisesta maanteiden läheisyyteen Ohjeluonnos lausunnolla» Liitteenä hakemusmalli ja sopimusmalli 36 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

37 Yhteiset kunnallistekniset työmaat sopimusmalli 2006, sekä putkien ja kaapeleiden sijoittamissopimusmalli Sopimusmallin päivitystyö tehdään 2015» Energia- ja teleyhtiöiden lisäksi mukana vesihuolto ja kaasu.» Konsulttitarjouspyynnöt tehty. Laitteiden sijoittamisesta sopimusmalli tekeillä» Neuvottelut meneillään ja sopimusmallia hiotaan. 37 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

38 Hankintalain tilanne Pykäläluonnokset ovat lausuntokierroksella Kevään aikana 38 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

39 Teemat 1. Hankintamenettelyt (ml. yhteishankinnat) 2. Yhteishankinnat 3. Ilmoittaminen, tarjouspyynnöt, tarjoukset 4. Hankintamenettelyn vaatimukset (määrittely, soveltuvuus, valintaperusteet, tilaajavastuulaki) 5. Sähköiset viestintävälineet 6. Hankintasopimukset 7. PK-yritykset 8. Erityisalojen hankintalaki 9. Käyttöoikeussopimukset 10. Soveltamisala 11. Hankintojen valvonta 12. Oikeusturvakeinot 13. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat 14. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta Henna Luukkonen

40 Hankintalain valmistelusta Direktiivit Direktiivit säätelevät tätä aluetta à direktiivien muutokset vaikuttavat suoraan! EU-kynnysarvo Kansallinen menettely Myös EU-kynnysarvojen alapuolella noudatettava yleisiä periaatteita! Kansallinen kynnysarvo Kuntakohtaiset ohjeet Henna Luukkonen

41 Mikä muuttuu? - Hankintamenettelyt Avoin ja rajoitettu menettely ennallaan (Tarjousperusteinen) neuvottelumenettely» Käyttöedellytyksiä on karsittu eli se on vapaammin käytettävissä» Samalla neuvotteluvara supistuu, sillä hankinnalla asetettavista vähimmäisvaatimuksista tai vertailuperusteista ei voi neuvotella à prosessi muuttuu entistä etupainotteisemmaksi Kilpailullinen neuvottelumenettely yleistynee à laajempi neuvotteluvara Uusi menettely innovaatiokumppanuus: uusien ratkaisujen/toimintatapojen löytäminen Puitejärjestelyt (ei varsinaisesti menettely): mukana olevat hankintayksiköt määriteltävä etukäteen entistä tarkemmin Henna Luukkonen

42 Mikä muuttuu? Hankintojen sähköistäminen Hankintojen sähköistäminen: siirrytään sähköiseen prosessiin» Tarjousten vastaanottaminen/jättäminen sähköisesti pakolliseksi EU-hankinnoissa (sähköposti ei käy jatkossa)» Myös tarjouspyyntöön ja tarjouksiin liittyvät asiakirjat à tiettyjä poikkeuksia, esim. pienoismallit, erityislaitteita vaativat materiaalit» Edistää siirtymistä sähköisiin hankintajärjestelmiin Henna Luukkonen

43 Mikä muuttuu? Hankintaasiakirjat Asiakirjojen systematiikka muuttuu» Otetaan käyttöön käsite hankinta-asiakirjat (sisältää tarjouspyynnön)» Jatkossa tarjouspyynnön informaatio-osa tulee asettaa saataville hankintailmoituksen kanssa SAMAAN AIKAAN (Huom! Myös rajoitetussa menettelyssä)» Selvitetään voisiko tiedot antaa vain relevanteilta osin kaksivaiheisten menettelyiden hankintailmoitusvaiheessa? Keskeisimmät sopimusehdot osana tarjouspyyntöä Henna Luukkonen

44 Mikä muuttuu? Hankintaasiakirjat Asiakirjojen systematiikka muuttuu» Otetaan käyttöön käsite hankinta-asiakirjat (sisältää tarjouspyynnön)» Jatkossa tarjouspyynnön informaatio-osa tulee asettaa saataville hankintailmoituksen kanssa SAMAAN AIKAAN (Huom! Myös rajoitetussa menettelyssä)» Selvitetään voisiko tiedot antaa vain relevanteilta osin kaksivaiheisten menettelyiden hankintailmoitusvaiheessa? Keskeisimmät sopimusehdot osana tarjouspyyntöä Henna Luukkonen

45 Mikä muuttuu? Tarjoajan soveltuvuus Poissulkemisperusteet: määrä lisääntyy» Tarjoajien self cleaning mahdollisuus à voi osoittaa, että poissulkemisperustetta ei enää ole» Harmaan talouden torjunta näkyy à laiminlyöntimaksut, ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat Soveltuvuus tarkistetaan jatkossa yleensä vain voittajalta» Uutena tulossa vakiolomake: Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, joka on talouden toimijoiden itse antama selvitys, jolla korvataan viranomaisten tai kolmansien osapuolten todistukset.» Asiakirja, jossa tarjoaja itse vakuuttaa, että poissulkemisperusteet eivät koske tarjoaa ja että se täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset» Tietyin perustein soveltuvuus voidaan selvittää jo hankintamenettelyn aikana Henna Luukkonen

46 Mikä muuttuu? Tarjouksen täsmentäminen ja täydentäminen Täsmentäminen laajemmin mahdollista tilanteissa, joissa epäselvyyksiä tai pieniä puutteita Hankintayksikkö voisi pyytää tarjoajia täydentämään asiakirjoja sekä soveltuvuusvaatimusten (jo aiemminkin) että muun sisällön (teknisten eritelmien) osalta» Tarjouspyynnön vastainen tarjous hylättävä, tarjousta ei saa parantaa» Tarjouksen puutteet, joita voidaan täydentää ilman, että tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus vaarantuu» Varattava mahdollisuus kaikille samassa tilanteessa oleville tarjoajille Henna Luukkonen

47 Mikä muuttuu? Vertailu- ja valintaperusteet Vertailuperusteissa voi huomioida entistä paremmin tarjoajan ominaisuuksia (soveltuvuus/kohteen ominaisuus)» Hyöty esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointipalveluissa Laatu/hinta keskustelu: Millä perusteilla voittaja valitaan?» Nykyisin: Halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus (hinta + laadulliset tekijät)» Uusi direktiivi: epäselvä kirjaus» Valmisteluryhmän lähtökohta: ei muutosta nykyiseen à Valintaperusteena vain kokonaistaloudellinen edullisuus, mutta hinta voi olla ainoa vertailtava tekijä» Laatu: vähimmäisvaatimukset kohteelle, soveltuvuusvaatimukset tuottajalle, tarjouksen vertailuperusteet Henna Luukkonen

48 Mikä muuttuu? - Sopimusmuutokset Olennainen muutos ja muu (ns. sallittu) muutos à olennainen muutos vaatii uudelleen kilpailuttamisen Muut muutokset» Sopimusehtoihin perustuvat» Lisähankinnat: max 50 % korotus hintaan, ei-kumulatiivinen à tehtävä hankintailmoitus!» Ennakoimaton olosuhdemuutos: max 50 % korotus hintaan, eikumulatiivinen à tehtävä hankintailmoitus!» Sopimuskumppanin vaihtaminen: kumppanin rakenteelliset järjestelyt» Muut muutokset: muutokset jotka arvosta riippumatta eivät ole olennaisia muutoksia Sopimuksen arvon vähäinen muutos (de minimis)» Koskee myös olennaisia muutoksia» Muutos pienempi kuin kynnysarvot ja max 10 % tavara- ja palveluhankintojen arvosta ja max 15 % urakan arvosta à kumulatiivinen Henna Luukkonen

49 Mikä muuttuu? Pk-yritykset Pk-yritysten asema» Hankintayksikön on lähtökohtaisesti jaettava hankinta osiin. Mikäli hankintaa ei jaeta osiin, on hankintayksikön esitettävä perustelut tästä hankinta-asiakirjoissa.» Vähimmäisliikevaihdolle on asetettu raja: 2 kertaa hankinnan arvo à Voidaan vaatia muutakin taloudellista näyttöä Alihankinta, kansallista harkintaa» Alihankkijat ilmoitettava hankintasopimusvaiheessa siltä osin kuin ne ovat tiedossa à lakiin tullee mahdollisuus vaatia tietoja laajemminkin (alihankkijoiden taustojen selvittäminen)» Muutokset ja uudet alihankkijat ilmoitettava kun ne tulevat tietoon» Oikeus vaatia alihankkijan vaihtamista» Pääsopimuskumppanille vastuu alihankkijan laiminlyönnistä» Hankintaviranomainen voi tarkistaa alihankkijoiden pakolliset poissulkemisperusteet Henna Luukkonen

50 Mikä muuttuu? - Käyttöoikeussopimukset Oma direktiivi à säädellään sekä klassisen että erityisalojen direktiivin piiriin kuuluvaa toimintaa à oma laki vai ei? Avainasia: mikä on käyttöoikeussopimus/käyttöoikeusurakka? Ovatko maanvuokrasopimukset käyttöoikeussopimuksia? Henna Luukkonen

51 Mikä muuttuu? - Soveltamisala Sidosyksikkösääntely direktiiviin à Tilanne selkiytyy» Aiemmin EUT:n oikeuskäytäntö ja kansallinen laki» Kunnan/kuntien määräysvallassa olevat yksiköt (erilliset oikeushenkilöt), joilta voidaan tilata ilman tarjouskilpailua» Tuotanto muille kuin omistajille alle 20% (direktiivi) à kansallisesti voi olla muutakin (tämän alapuolella)» Sidosyksikkö voi tuottaa omistajille, omistaja sidosyksikölle» Sidosyksiköiden väliset sopimukset konsernissa Henna Luukkonen

52 Mikä muuttuu? - Soveltamisala Kuntien välinen yhteistoiminta» Oikeuskäytännön kodifiointia» Yhteistyön tavoitteena varmistaa, että kuntien vastuulla olevien julkisten palvelut tarjotaan niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi» Toimintaa ohjaavat ainoastaan yleisen edun näkökohdat» Markkinoille alle 20 % toiminnasta Henna Luukkonen

53 Kansallinen menettely Kansallisen kynnysarvon taso» Nyt: / sote/ urakat» Jatkossa? Menettely kansallisen ja EU-kynnysarvon välillä» Vaikuttaa kynnysarvoon» Vähimmäissäätely, EU-menettelyt, jotain siltä väliltä?» Todennäköisesti EU-menettelyitä riisutumpi malli (toivoimme esim. joustavaa neuvottelumenettelyiden käyttöä) Menettely kynnysarvon alapuolella» Nyt noudatettava hallinnon yleiset periaatteet» Kynnysarvo ylemmäs, mutta ilmoitusvelvollisuus? Henna Luukkonen

54 Valvonta ja neuvonta (käsittely vielä kesken) Valvonta järjestettävä» Laajasti harkintaa toteutuksessa» Uskottavuus, Ruotsissa konkurrensverket» Toimivallan määrittely ja puuttumiskynnys» Resursointi Neuvontaa hankintayksiköille ja tarjoajille Henna Luukkonen