KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi

2 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA KÄSITTEET KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN MÄÄRITYS OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KUNNITTAIN Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KUNNITTAIN Rakennusten määrä, pinta-ala, arvot ja kuntoluokat kunnittain Korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Karkea kuntoprofiili kunnittain KORJAUSVELKA KUNNITTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN Hallinto/toimistorakennukset Koulut Päiväkodit Sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset Kulttuuri ja kokoontumisrakennukset Teollisuus-, huolto-, varasto- ja maatilarakennukset Muut rakennukset JOHTOPÄÄTÖS ARVIOT JA LASKELMAT LAATI LISÄTIETOJA LIITTEET

3 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA KÄSITTEET Trellum Consulting Oy on määritellyt Karhukuntien (Pori, Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Harjavalta, Merikarvia, Luvia ja Pomarkku) omistuksessa olevien rakennusten arvot. Arvon määrityksen tavoitteena on tuottaa yhteismitallinen tieto kuntien omaisuuden arvosta, korjausvelasta sekä karkeista investointitarpeista sekä vertailla tuotettuja tunnuslukuja kuntien välillä. Rakennusten arvoja ja tässä tuotettuja omaisuuden tunnuslukuja voidaan käyttää omaisuuden hallinnan välineenä suunniteltaessa omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä ja lisäksi määriteltyjä arvoja voidaan käyttää myös sisäisten pääomavuokrien määrityksen pohjana. Omaisuuden tunnusluvut lasketaan määriteltyjen arvojen pohjalta, jotka ovat jälleenhankinta-arvo arvo, joka kuvaa rakennuksen arviointihetken todennäköistä arvonlisäverotonta rakentamiskustannusta, mikäli rakennus rakennetaan samalla tontille samanlaisella varustuksella uudelleen ja tekninen arvo, puolestaan kuvaa rakennuksen todellista fyysisiin ominaisuuksia pohjautuvaa arvoa, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään iän, käytön ja käyttökelpoisuuden kulumisesta aiheutunut arvon alentuminen. Tekniseen arvoon vaikuttavat rakennukseen tehdyt investoinnit ja muut rakennuksen teknistä tasoa nostavat korjaukset. Tämän lisäksi tekniseen arvoon ja rakennuksen kulumiseen vaikuttaa rakennuksen kulumista ehkäisevä kiinteistönhoito ja rakennuksessa olevien tilojen käyttöaste. Teknisen ja jälleenhankinta-arvojen avulla voidaan laskea omaisuuden kuntoa kuvaavat tunnusluvut, jotka ovat korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE Omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa myös erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. 3

4 Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja summaamalla rakennuskohtaiset korjausvelat yhteen saadaan laskettua koko omaisuuden korjausvelka. Peruskorjaus ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 6 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 9 %) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 12 %) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen taso nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Määriteltyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. Kuva 1: Rakennuksen kuluminen ja kulumisen pohjalta määritellyt omaisuuden tunnusluvut 12 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 1 % 9 % 75 % 6 % 3 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä vuodet 4

5 Rakennuksen ajallista kulumista voidaan tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 1 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto laskevat vuosittain. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 4 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet, rakennuksen pitkäikäisimmät osat, joiden oletuskuluminen on,5 % vuodessa. Tähän rakennuksen elinkaareen (nykykunnon kehitys) voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan tavoitetason, joka fyysisesti tämä näkyy vuotta vanhoissa rakennuksissa lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen enää riitä, vaan rakennus on peruskorjaus- /perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin 23 4 vuoden välillä, jolloin rakennuksen kuntoluokka on 3 6 %. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaan kuntoon, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan 6 % nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 9 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden vastaavan käyttötarkoituksen mukaisen rakennuksen kuntoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (12 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve saadaan siis alle 6 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 12 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennusten jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jäädä huomattavasti alle täysin uuden rakennuksen investointikustannusta. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve voi olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin vanha rakennus kannattaa purkaa ja uusi tarpeita vastaava rakennus rakentaa tilalle. 5

6 Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan siis tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin saadaan määriteltyä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero, josta omaisuuden tunnusluvut lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>9 %), hyvässä (75 9 %), tyydyttävässä (6 75 %), välttävässä (5 6 %) ja huonossa kunnossa (< 5 %) oleviin rakennuksiin. 3. KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN MÄÄRITYS Kuntien omistamien rakennusten arvon määritys on suoritettu seuraavasti. Vanhemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvojen laskennassa on käytetty osin Haahtela Talonrakennusten kustannustieto- kirjan käyttötarkoituskohtaisia jälleenhankinta-arvoja arvioituna rakennuskohtaisilla hanketekijöillä ja osin Trellum:ssa olevia tietoja uusien rakennusten investointi- ja rakentamiskustannuksista Suomen eri kaupungeissa. Uusimmassa investoinnissa jälleenhankinta-arvona käytettiin rakennuskustannusindeksillä korjattua investointikustannusta. Teknisen arvon laskennan lähtökohtana on rakennuksen kuluminen ja rakennuksen jakaminen kulumattomaan tai erittäin pitkäikäisiin rakennusosiin sekä kuluvaan osuuteen seuraavasti. =(3 % * JHA) + (7 % * (JHA/4)*(4-ikä)) Oletukset: 1) 3 % rakennuksesta arvosta on kulumatonta tai näiden rakennusosien pitoikä on huomattavan pitkä (noin 2 vuotta). Ns. kulumattomia rakennusosia ovat perustukset, runko ja vaippa. 2) 7 % rakennuksen arvosta on kuluvaa osuutta, jonka pitoikä on 4 vuotta, jolloin rakennuksen fyysinen kuluminen on 1,75 % vuodessa (muut rakenteet; oletus 1,75 % jha/vuosi) Teknisen arvon karkeana oletuksena käytetään siis 3 % kulumatonta ja 7 %, kuluvaa osuutta, jonka oletetaan kuluvan 4 vuodessa. Rakennuksen kuntoa nostavat investoinnit, joiden pitoiäksi yleensä oletetaan 2 tai 3 vuotta riippuen investoinnin laajuudesta. Oletusten avulla tuotettiin alustavat arvot, joita muutettiin rakennuksen 6

7 fyysisen katselmoinnin pohjalta. Kaikkiaan lähtötilanteessa rakennusten arvot muodostettiin kaikille Karhukuntien omistamille rakennuksille, mutta lopullisessa arvonmäärityksessä kaikkien rakennusten arvoja ei katselmoinnilla tarkistettu. Seuraavassa on taulukko kunnittain rakennusten alustavista arvoista sekä katselmoitujen rakennusten määristä kunnittain. Taulukko 1: Karhukuntien omaisuus sekä katselmoitujen rakennusten lukumäärä, pinta-ala, katselmointiajankohta sekä katselmointipäivien määrä Arvotiedot Katselmoitu Katselm. % as. lkm m2 lkm m2 % lkm %m2 Katselmointiajank. Katselm.päiviä 1 Pori % 94 % ja Ulvila % 96 % Huittinen % 1 % Kokemäki % 1 % Harjavalta % 1 % Nakkila % 1 % /2 7 Luvia % 1 % /2 8 Merikarvia % 1 % Pomarkku % 1 % yhteensä % 96 % 15 Rakennusten perustiedot saatiin kunnilta ja muilta osin rakennusten arvon määrityksen suoritti Trellum Consulting Oy. Aluksi rakennuksille määriteltiin siis jälleenhankinta-arvon huoneistoalakohtaiset neliöhinnat rakennuksen iän ja käyttötarkoituksen pohjalta ja tämän jälkeen saadun investointihistorian kautta määriteltiin rakennusten alustavat tekniset arvot, jotka tarkistettiin fyysisellä katselmoinnilla, joka suoritettiin loka-marraskuun aikana. Rakennusten arvot määriteltiin katselmointihetken hintatasoon, jolloin omaisuuden tunnusluvut kuvaavat tilannetta syksyllä 212. Raportissa on seuraavaksi kuvattu kunnittain yhteenveto rakennusten arvoista, korjausvelasta sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeesta sekä kuvattu omaisuuden kuntoprofiili eli rakennusten jakautuminen eri kuntoluokkiin sekä edelleen tunnusluvut on kuvattu käyttötarkoituksittain. Kuntakohtaisen tarkastelun jälkeen tuotettuja arvoja sekä tunnuslukuja on vertailtu kunnittain sekä kunnittain ja käyttötarkoituksittain. Lopussa on yhteenveto ja johtopäätökset kuntakohtaisesta vertailusta. Liitteissä on kuntakohtaiset arvot ja omaisuuden tunnusluvut. 7

8 4. OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KUNNITTAIN 4.1 Pori Taulukko 2: Porin kaupungin omistamien rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 729 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk ,78 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 3: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,4 % 4,3 % 5 % - 6 % ,1 % 5,8 % 6 % - 75 % ,9 % 4,3 % 75 % - 9 % ,8 % 45,7 % > 9% ,8 % 4, % Yhteensä , % 1, % Kuva 2: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 8

9 Taulukko 4: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,3 % % Koulu ,3 % % Päiväkoti ,3 % % Liikunta ,9 % % Kulttuuri/kokoont ,8 % % Sote ,5 % % Teol./var./huol/maatila ,3 % % Asunnot ,6 % % Liiketila ,7 % % Leirintä/majoitus ,1 % % Oppilaitokset , % % Muu ,1 % % Yhteensä , % % Kuva 3: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 4: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 9

10 Kuva 5: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) 25 Korjausvelka /m /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. 5,94 7,4,85 4,2 1,65 5,34 7,24 4,5,38 1,6 1,43 3,1 m Kuva 6: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. 8,95 3,38,51 7,33 1,74 2,41 15,99 6,83,41 2,71,37 6,17 m Kuva 7: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 1

11 4.2 Ulvila Taulukko 5: Ulvilan kaupungin omistamien rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 52 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 81,3 % Kuluminen, /m2/kk ,96 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% 2 74 Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 6: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 %, %, % 5 % - 6 % ,9 %,1 % 6 % - 75 % ,8 % 22, % 75 % - 9 % ,6 % 58,9 % > 9% ,7 % 19, % Yhteensä , % 1, % Kuva 8: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 11

12 Taulukko 8: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,5 % % - Koulu ,5 % % Päiväkoti ,8 % % Liikunta ,4 % % - Kulttuuri/kokoont ,5 % % Sote ,7 % % Teol./var./huol/maatila ,4 % % Asunnot ,3 % % Liiketila Leirintä/majoitus 3 186,4 % % - Oppilaitokset Muu 1 292,6 % % Yhteensä , % % Kuva 9: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 1 5 Kuva 1: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 12

13 Kuva 11: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. -,31,13 -,37,12,21, ,2 m Kuva 12: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 16 milj , m Kuva 13: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 13

14 4.3 Huittinen Taulukko 9: Huittisten kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 8 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 72,1 % Kuluminen, /m2/kk ,89 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 1: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,3 % 7,5 % 5 % - 6 % ,3 % 7,1 % 6 % - 75 % ,8 % 5,6 % 75 % - 9 % ,5 % 24,7 % > 9% ,3 % 1,1 % Yhteensä , % 1, % Kuva 14: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 14

15 Taulukko 11: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,9 % % Koulu ,8 % % Päiväkoti ,1 % % Liikunta ,7 % % Kulttuuri/kokoont ,6 % % Sote ,4 % % Teol./var./huol/maatila ,6 % % Asunnot ,6 % % Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu 4 143,2 % % Yhteensä , % % Kuva 15: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 16: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 15

16 Kuva 17: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,49,95,4,23,47 2,1 3,5, ,4 m Kuva 18: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m2 2 1 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj., ,83,57 7,67 1, ,12 m Kuva 19: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 16

17 4.4 Kokemäki Taulukko 12: Kokemäen kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 55 pinta-ala 4 48 /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 72,4 % Kuluminen, /m2/kk ,61 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 13: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,5 %,9 % 5 % - 6 % ,4 % 14,4 % 6 % - 75 % ,6 % 31,9 % 75 % - 9 % ,9 % 52, % > 9% ,6 %,9 % Yhteensä , % 1, % Kuva 2: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 17

18 Taulukko 14: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,2 % % Koulu ,8 % % Päiväkoti ,4 % % Liikunta , % % - Kulttuuri/kokoont ,7 % % Sote ,9 % % Teol./var./huol/maatila ,2 % % Asunnot ,2 % % Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu ,7 % % Yhteensä , % % Kuva 21: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 1 5 Kuva 22: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 18

19 Kuva 23: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,7 2,17,15 -,4,94,29, ,3 m Kuva 24: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. - 4,92 - -,91,38,38, m Kuva 25: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 19

20 4.5 Harjavalta Taulukko 15: Harjavallan kaupungin rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 45 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk ,88 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 16: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,2 % 5,8 % 5 % - 6 % ,4 % 2,6 % 6 % - 75 % ,1 % 5,7 % 75 % - 9 % ,4 % 4,2 % > 9% ,8 %,7 % Yhteensä , % 1, % Kuva 26: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 25 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 2

21 Taulukko 17: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto , % % Koulu ,5 % % Päiväkoti ,4 % % Liikunta Kulttuuri/kokoont ,4 % % Sote ,8 % % Teol./var./huol/maatila ,3 % % Asunnot ,2 % % Liiketila 1 128,3 % % Leirintä/majoitus 8 191,5 % % Oppilaitokset Muu 2 238,6 % % Yhteensä , % % Kuva 27: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 28: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 21

22 Kuva 29: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,39 1,78,13 -,24,9,57,3,2,2 -,1 m Kuva 3: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m2 5 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. - 3, ,91 - -,6 - - m Kuva 31: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 22

23 4.6 Nakkila Taulukko 18: Nakkilan kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 26 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 72,5 % Kuluminen, /m2/kk ,76 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 19: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 %, %, % 5 % - 6 % ,4 % 3,2 % 6 % - 75 % ,8 % 45,7 % 75 % - 9 % ,9 % 5,7 % > 9% 1 1 3,8 %,4 % Yhteensä , % 1, % Kuva 32: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) 12 Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 23

24 Taulukko 2: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,4 % % Koulu ,4 % % Päiväkoti ,7 % % Liikunta ,5 % % Kulttuuri/kokoont. Sote ,8 % % Teol./var./huol/maatila , % % Asunnot ,9 % % - Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu ,2 % % - Yhteensä , % % Kuva 33: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 3 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 1 5 Kuva 34: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 24

25 Kuva 35: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,7,47,5,57 -,12, m Kuva 36: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m2 2 Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. -, , m Kuva 37: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 25

26 4.7 Luvia Taulukko 21: Luvian kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 32 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 77,2 % Kuluminen, /m2/kk ,9 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 22: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,1 % 3,2 % 5 % - 6 %, %, % 6 % - 75 % ,6 % 56,5 % 75 % - 9 % ,8 % 23,1 % > 9% ,5 % 17,2 % Yhteensä , % 1, % Kuva 38: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 26

27 Taulukko 23: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,3 % % Koulu ,6 % % Päiväkoti ,5 % % Liikunta Kulttuuri/kokoont ,3 % % Sote , % % Teol./var./huol/maatila ,4 % % Asunnot ,5 % % Liiketila Leirintä/majoitus Oppilaitokset Muu ,4 % % Yhteensä , % % Kuva 39: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 4: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 1 % Kuntoluokat % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % kla 3 % 2 % 1 % % 27

28 Kuva 41: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,2,37,3 -,6,9,6, , m Kuva 42: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m2 122 milj. -, m Kuva 43: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 28

29 4.8 Merikarvia Taulukko 24: Merikarvian kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 87 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 73,5 % Kuluminen, /m2/kk ,8 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 25: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,7 % 1,1 % 5 % - 6 % ,6 % 5, % 6 % - 75 % ,4 % 59,8 % 75 % - 9 % ,9 % 32, % > 9% ,3 % 2,1 % Yhteensä , % 1, % Kuva 44: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 29

30 Taulukko 26: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,5 % % Koulu ,2 % % Päiväkoti ,6 % % - Liikunta ,1 % % - Kulttuuri/kokoont , % % Sote ,4 % % Teol./var./huol/maatila ,8 % % Asunnot ,4 % % - Liiketila Leirintä/majoitus ,6 % % Oppilaitokset Muu 5 157,3 % % Yhteensä , % % Kuva 45: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 46: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 3

31 Kuva 47: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m2 2 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj.,7,27 - -,16,41 1,55 - -,2 -,2 m Kuva 48: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. -,29 - -,21,34,9 - -,1 -,3 m Kuva 49: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 31

32 4.9 Pomarkku Taulukko 27: Pomarkun kunnan rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 212 lukumäärä 32 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Kuntoluokka 74,8 % Kuluminen, /m2/kk ,8 Kuluminen %/jha 1,75 % Kvelka 75% Peruskorjaustarve <6% talot Tavoite 9% Perusparannustarve <6 % talot Tavoite 12 % Taulukko 28: Rakennusten kuntoprofiili (lkm, m2, %) Trellum kuntoprofiili 212 Rakennuskannan kuntoprofiili 212 Kunto Tilojen lkm Pinta-ala keskim.m2 %/kpl %/m2 < 5 % ,1 % 3,4 % 5 % - 6 % ,4 % 2,6 % 6 % - 75 % ,1 % 43,2 % 75 % - 9 % ,3 % 48,3 % > 9% ,1 % 2,4 % Yhteensä , % 1, % Kuva 5: Rakennusten kuntoprofiili pinta-aloittain (m2) Pinta-ala < 5 % 5 % - 6 % 6 % - 75 % 75 % - 9 % > 9% 32

33 Taulukko 29: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 Toimisto ,4 % % - Koulu ,7 % % Päiväkoti ,5 % % Liikunta Kulttuuri/kokoont ,8 % % Sote ,1 % % Teol./var./huol/maatila ,2 % % Asunnot ,1 % % Liiketila , % % Leirintä/majoitus ,6 % % Oppilaitokset Muu ,6 % % Yhteensä , % % Kuva 51: Rakennusten arvotietojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain ( /m2) 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 52: Käyttötarkoituskohtaiset kuntoluokat 9 % Kuntoluokat % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % kla 2 % 1 % % 33

34 Kuva 53: Korjausvelka käyttötarkoituksittain ( /m2) Korjausvelka /m /m2 5 - Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj. -,9,5 -,7,7,7,47,1,8 -,8 m Kuva 54: Perusparannustarve käyttötarkoituksittain ( /m2) Perusparannustarve /m /m Tsto Koulu Pvk Liik. Kultt. Sote T/V As. Liiket. L/M Opp Muu /m milj ,82 -,4 -,22 m Kuva 55: Karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain (KLA m2 %) 34

35 5. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU KUNNITTAIN 5.1 Rakennusten määrä, pinta-ala, arvot ja kuntoluokat kunnittain Taulukko 3: Omaisuuden määrä kunnittain Suhteelliset osuudet Kunta as. lkm m2 m2 / as as % lkm % m2 % Pori ,6 6 % 64 % 62 % Ulvila ,9 1 % 5 % 7 % Huittinen ,78 8 % 7 % 8 % Kokemäki ,6 6 % 5 % 5 % Harjavalta ,29 5 % 4 % 5 % Nakkila ,85 4 % 2 % 3 % Luvia ,26 2 % 3 % 1 % Merikarvia ,83 2 % 8 % 6 % Pomarkku ,71 2 % 3 % 2 % yhteensä ,49 1 % 1 % 1 % Kuva 56: Asukkaisiin suhteutetun omaisuuden määrän vertailu kunnittain 16, 14, 12, 1, 8, Omaisuuden määrä m2 / asukas 6, 4, m2 / as 2,, 35

36 Taulukko 31: Omaisuuden tunnusluvut kunnittain Kunta lkm m2 JHA /m2 JHA Kul. TeknA TeknA /m2 Kla 1 Pori % 2 Ulvila % 3 Huittinen % 4 Kokemäki % 5 Harjavalta % 6 Nakkila % 7 Luvia % 8 Merikarvia % 9 Pomarkku % yhteensä % Kuva 57: Rakennusten arvojen neliöhintojen vertailu kunnittain 2 5 Rakennusten arvot /m JHA TeknA 5 Kuva 58: Omaisuuden kuntoluokan vertailu kunnittain 82 % 8 % 78 % 76 % 74 % Kuntoluokat % 72 % Kla 7 % 68 % 66 % 36

37 5.2 Korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Taulukko 32: Omaisuuden korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjauvelka Perusparannustarve Kunta lkm m2 /m2 /m2 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku yhteensä Kuva 59: Korjausvelan vertailu kunnittain Korjausvelka /m2 6 /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m milj. 42,64 1,19 7,87 4,16 3,29 1,39,7 2,51,98 m Kuva 6: Perusparannustarpeen vertailu kunnittain Perusparannustarve /m2 8 6 /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m milj. 56,81,4 1,44 6,79 4,7,7,47 1,77 1,7 m

38 Taulukko 33: Omaisuuden korjausvelka ja perusparannustarve suhteutettuna kunnan asukasmäärään Korjauvelka Perusparannustarve Kunta as. /as /as 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku yhteensä Kuva 61: Korjausvelka suhteessa asukaslukuun kunnittain Korjausvelka /asukas 3 /as Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /as milj. 42,64 1,19 7,87 4,16 3,29 1,39,7 2,51,98 as Kuva 62: Perusparannustarve suhteessa asukaslukuun kunnittain Perusparannustarve /asukas /as Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /as milj. 56,81,4 1,44 6,79 4,7,7,47 1,77 1,7 as

39 5.3 Karkea kuntoprofiili kunnittain Taulukko 34: Omaisuuden karkeat kuntoprofiilit kunnittain Kuntoluokka rak.lkm Kuntoluokka m2 Kunta <6% 6-75% > 75% <6% 6-75% > 75% 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku yhteensä Kuva 63: Karkea kuntoprofiilin vertailu kunnittain (rak.lkm) Kuva 64: Karkea kuntoprofiilin vertailu kunnittain (m2) 39

40 6. KORJAUSVELKA KUNNITTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN 6.1 Hallinto/toimistorakennukset Taulukko 35: Toimistorakennusten tunnusluvut kunnittain Toimisto m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 36 % 49 % Ulvila % % % % 1 % Huittinen % % % 98 % % Kokemäki % % % 11 % 89 % Harjavalta % % % 74 % 26 % Nakkila % % % 1 % % Luvia % % % 1 % % Merikarvia % % % 14 % 86 % Pomarkku % % % % 1 % Yhteensä % % % 39 % 52 % Kuva 65: Toimistorakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 66: Toimistorakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 5,94 -,49,7,39,7,2,7-5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 8,95 -,

41 6.2 Koulut Taulukko 36: Koulurakennusten tunnusluvut kunnittain Koulu m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 54 % 43 % Ulvila % % % 17 % 83 % Huittinen % % % 35 % 65 % Kokemäki % % % 29 % 46 % Harjavalta % % % 32 % 56 % Nakkila % % % 66 % 3 % Luvia % % % 64 % 27 % Merikarvia % % % 57 % 39 % Pomarkku % % % 17 % 83 % Yhteensä % % % 44 % 51 % Kuva 67: Koulurakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 68: Koulurakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 15 Korjausvelka /m2 35 Perusparannustarve /m /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 7,4,31,95 2,17 1,78,47,37,27,9 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 3, ,92 3,1,61,47,29-41

42 6.3 Päiväkodit Taulukko 37: Päiväkotirakennusten tunnusluvut kunnittain Päiväkoti m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 56 % 42 % Ulvila % % % 68 % 32 % Huittinen % % % 7 % 3 % Kokemäki % % % 69 % 31 % Harjavalta % % % 1 % % Nakkila % % % 1 % % Luvia % % % 22 % 78 % Merikarvia % % % % 1 % Pomarkku % % % 1 % % Yhteensä % % % 59 % 4 % Kuva 69: Päiväkotirakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 7: Päiväkotirakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj.,85,13,4,15,13,5,3 -,5 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m2 33 Milj.,

43 6.4 Sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset Taulukko 38: Sosiaali- ja terveysrakennusten tunnusluvut kunnittain Sote m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 52 % 45 % Ulvila % % % 2 % 8 % Huittinen % % % 46 % 51 % Kokemäki % % % 48 % 48 % Harjavalta % % % 1 % % Nakkila % % % 1 % % Luvia % % % 22 % 78 % Merikarvia % % % 51 % 44 % Pomarkku % % % 61 % 39 % Yhteensä % % % 51 % 47 % Kuva 71: Sosiaali- ja terveysrakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 72: Sosiaali- ja terveysrakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 15 Korjausvelka /m2 8 Perusparannustarve /m /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 5,34,12 2,1,94,9,12,9,41,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 2,41 -,57, ,34-43

44 6.5 Kulttuuri ja kokoontumisrakennukset Taulukko 39: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten tunnusluvut kunnittain Kulttuuri m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 28 % 67 % Ulvila % % % 37 % 63 % Huittinen % % % 69 % 25 % Kokemäki % % % 33 % 39 % Harjavalta % % % 3 % 7 % Nakkila Luvia % % % 38 % 62 % Merikarvia % % % 65 % 19 % Pomarkku % % % 79 % 21 % Yhteensä % % % 37 % 58 % Kuva 73: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 74: Kulttuuri- ja kokoontumisrakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 1,65,37,47,4,24 -,6,16,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 1,74 -,83, ,21-44

45 6.6 Teollisuus-, huolto-, varasto- ja maatilarakennukset Taulukko 4: Tuotannollisten- ja varastorakennusten tunnusluvut kunnittain Tuotanto m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 41 % 22 % Ulvila % % % 97 % % Huittinen % % % 36 % % Kokemäki % % % 5 % 38 % Harjavalta % % % 76 % % Nakkila % % % 44 % 48 % Luvia % % % 1 % % Merikarvia % % % 8 % 12 % Pomarkku % % % 71 % 29 % Yhteensä % % % 54 % 18 % Kuva 75: Tuotannollisten ja varastorakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 76: Tuotannollisten ja varastorakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain 3 Korjausvelka /m2 Perusparannustarve /m /m /m2 5 1 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 7,24,21 3,5,29,57,11,6 1,55,7 Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 15,99,4 7,67,38,91,9 -,9-45

46 6.7 Muut rakennukset Taulukko 41: Muiden rakennusten tunnusluvut kunnittain Muut m2 JHA TeknA Korjausvelka Perusparannustarve Kuntoprofiili m2 % Kunta lkm m2 % /m2 /m2 kla /m2 /m2 <6% 6-75% >75% Pori % % % 43 % 47 % Ulvila % % % 13 % 87 % Huittinen % % % 62 % 12 % Kokemäki % % % 26 % 65 % Harjavalta % % % 78 % 18 % Nakkila % % % 86 % 14 % Luvia % % % 8 % 2 % Merikarvia % % % 7 % 92 % Pomarkku % % % 87 % 4 % Yhteensä % % % 43 % 47 % Kuva 77: Muiden rakennusten kuntoluokat ja kuntoprofiilit kunnittain Kuva 78: Muiden rakennusten korjausvelka ja perusparannustarve kunnittain Korjausvelka /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 1,65,37,47,4,24 -,6,16,7 Perusparannustarve /m /m Pori Ulvila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Luvia Merikarvia Pomarkku /m Milj. 23,82-1,22,2,6 - -,3 1,7 46

47 7. JOHTOPÄÄTÖS Trellum Consulting Oy on määritellyt Karhukuntien omistamien rakennusten arvot vuoden 212 hintatasoon ja arvonmäärityksen pohjaksi rakennukset katselmoitiin loka-marraskuussa 212. Kaikkiaan nyt tehdyssä tarkastelussa ja vertailussa oli yhdeksän kunnan rakennusta, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 755 m2. Näistä katselmoitiin 912 rakennusta joiden pinta-ala oli yhteensä noin m2. Katselmoidut rakennukset edustavat noin 8 % rakennusten lukumäärästä ja 96 % pinta-alasta. Kaikkien yhdeksän kunnan omistamien rakennusten yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo on noin 1,425 miljardia euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa noin /m2 ja tekninen arvo puolestaan on noin reilu miljardi euroa keskimääräinen neliöhinta noin /m2. Kuntien yhteenlasketun omaisuuden keskimääräinen kuntoluokka on noin 74 %, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Yhteenlasketun korjausvelan absoluuttinen rahamäärä on noin 65 miljoonaa euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa 86 /m2 ja välitön perusparannustarve puolestaan on noin 82 miljoonaa euroa ja omaisuuteen suhteutettu neliöhinta on 19 /m2. Kunnittain tarkastellen omaisuuden korjausvelan neliöhinta vaihtelee Ulvilan 22 /m2 ja Huittisen 128 /m2 välillä ja perusparannustarve puolestaan Ulvilan yhden euron ja Huittisen sekä Kokemäen 17 /m2 välillä. Ulvilan alhaiseen korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen vaikuttaa korkea koko omaisuuden kuntoluokka, joka taas johtuu omaisuuden rakenteesta, jossa ainoastaan yksi pienehkö rakennus on perusparannustarpeessa (Kla < 6 %) ja tyydyttävässä kunnossa olevan omaisuuden pinta-alaosuus on 22 % koko omaisuuden pinta-alasta. Ulvilassa siis 78 % koko omaisuuden pinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa, mikä omaisuuden rakenteena on varsin poikkeuksellista Suomessa. Huittisten ja Kokemäen koko omaisuudesta vastaavassa perusparannustarpeessa oleva pinta-alaosuus on 15 % koko omaisuuden pinta-alasta, mikä Huittisissa johtaa noin 1,5 miljoonan euron ja Kokemäellä noin 6, 8 miljoonaan euron välittämään perusparannustarpeeseen, kun molemmissa omaisuuteen suhteutettu perusparannustarve on 17 /m2. Kokemäen ja Huittisten erona on, se että Huittisten korjausvelan neliöhinta on vertailuryhmän korkein ollen 128 /m2, kun Kokemäellä se on toiseksi korkein ollen 14 /m2. Huittisissa tyydyttävässä kunnossa (Kla 6 75 %) olevan omaisuuden määrä on yli puolet koko omaisuudesta, kun taas Kokemäellä se on vajaa kolmannes. Kokemäen omaisuuden painopiste on hyväkuntoisissa rakennuksissa, kun taas Huittisissa se on tyydyttäväkuntoisissa rakennuksissa, mikä näkyy korjausvelan neliöhintaeroissa. 47

48 Suurin absoluuttinen korjausvelan määrä on Porissa, jonka osuus koko yhteenlasketusta omaisuuden pinta-alasta on suurin ollen 62 % pinta-alasta ja 64 % rakennusten lukumäärästä. Porin absoluuttinen korjausvelan määrä on 42,6 miljoonaa euroa neliöhinnan ollessa 92 /m2 ja perusparannustarve 58,81 miljoonaa euroa ja tämän neliöhinta on 122 /m2. Porin korjausvelan ja perusparannustarpeen neliöhinta on kolmanneksi korkein ja kuntoprofiililtaan perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-alamäärä on yhteensä m2 eli enemmän kuin Kokemäellä on rakennuksia yhteensä. Huomattavaa myös on, että Porin kuten muiden kuntien huonokuntoiset rakennukset ovat kooltaan pienehköjä, kun lukumääräisesti keskimäärinkin alle 6 % kuntoluokan rakennusten määrä on reilu neljäsosa koko rakennusmäärästä, niin pinta-alasta vastaavasti ne edustavat noin 1 %:ia. Neljänneksi suurin omaisuuteen suhteutettu korjausvelka ja perusparannustarve on Harjavallassa (kvelka 83 /m2 ja pptarve 13 /m2) ja tämän jälkeen korjausvelan neliöhinnassa lähes tasoissa ovat Luvia (64 /m2), Nakkila (63 /m2) ja Pomarkku (6 /m2), joiden korjausvelan neliöhinta on siis haarukassa 6-65 /m2. Näiden jälkeen Merikarvian korjausvelan neliöhinta on 55 /m2. Merikarvian kunnan korjausvelan neliöhinta johtuu osittain siitä, että sillä on vertailuryhmän edullisimmat rakennukset, kun jälleenhankinta-arvon neliöhinta on hieman yli 1 4 /m2 ja teknisen arvon neliöhinta reilut 1 /m2. Keskimäärin koko vertailuryhmän jälleenhankinta-arvon neliöhinta on vajaat 1 9 /m2 ja teknisen arvon neliöhinta vajaat 1 4 /m2, jolloin Merikarvian vastaavat neliöhinnat ovat 4-5 euroa koko vertailuryhmää edullisemmat. Merikarvian omaisuuden edullisuuden selittää suurenko tuotannollisten rakennusten osuus koko omaisuuden pinta-alasta, joka on yli puolet. Nämä rakennukset ovat arvoltaan muita rakennuksia edullisempia ja näiden suurehko osuus laskee myös koko Merikarvian omaisuuden arvojen neliöhintoja. Oletuksena on, että edullisten rakennusten korjaaminen on edullisempaa kuin kalliimpien niin korjausvelkalaskelmien laskentasääntöjen johdosta myös korjausvelka ja perusparannustarve ovat näissä rakennuksissa suhteellisen alhaiset. Alhaisin korjausvelka on siis Ulvilassa 22 /m2, joka on myös koko valtakunnan mittakaavassa alhainen. Verrattaessa korjausvelkaa suhteessa asukkaisiin on Karhukuntien alueella asukaskohtaista korjausvelkaa noin 47 euroa asukas ja perusparannustarvetta hieman vajaat 6 /asukas. Suurin asukaskohtainen korjausvelan määrä on Merikarvialla ollen hieman alle 76 ja pienin Ulvilassa ollen 88 /asukas. Vaikka Merikarvian koko omaisuuden suhteutettu korjausvelka on vertailuryhmän toiseksi pienin, on Merikarvian asukkaisiin suhteutettu omaisuuden määrä kuitenkin korkein ollen 14 m2/asukas, kun keskimäärin vertailuryhmässä asukaskohtaisen omaisuuden määrä on noin 5,5 m2/asukas. Pienin omaisuuden määrä on Luvialla, jossa vastaava luku on 3,26 48

49 m2/asukas. Eli Merikarvialla on asukaskohtaista omaisuutta kolme kertaa enemmän kuin Luvialla, joka johtaa siihen, että vaikka korjausvelan määrä suhteessa omaisuuden neliöihin on alhainen, niin korjausvelka suhteessa kunnan asukasmäärään on verraten suuri. Toiseksi eniten asukasikohtaista korjausvelkaa on Huittisilla (74 /asukas) ja Huittisten asukaskohtainen perusparannustarpeen määrä on puolestaan vertailukunnista korkein ollen lähes 1 euroa. Muutoin asukaskohtaisen korjausvelan suuruusjärjestys noudattaa samaa kuin koko omaisuudenkin eli kolmanneksi korkein asukaskohtainen korjausvelka on Kokemäellä (525 /asukas), neljänneksi Porilla (513 /asukas), viidenneksi Harjavallalla (438 /asukas), kuudenneksi Pomarkulla (45 /asukas), seitsemänneksi Nakkilalla (241 /m2), kahdeksanneksi Luvialla (29 /asukas) ja alhaisin asukkaisiin suhteutettu korjausvelka on Ulvilassa (88 /asukas). Omaisuuden hyvä kunto ja alhainen korjausvelka sekä perusparannustarve ovat seurausta omaisuuden rakenteesta. Yhteenlasketusta omaisuudesta noin 9 % on perusparannusiässä (Kla < 6 %), kohtuullisessa kunnossa (Kla 6 % - 75 %) noin 42 % ja hyvässä tai erinomaisessa kunnossa (Kla > 75 %) puolestaan 49 % koko yhteenlasketusta omaisuudessa. Välittömässä investointitarpeessa (Kla< 6 %) olevan omaisuuden määrä vaihtelee vertailuryhmässä Ulvilan prosentin kymmenyksestä Huittisen ja Kokemäen 15 %:in. Nämä kuntoluokaltaan alle 6 % rakennukset ovat välittömän investointitarpeessa. Tyydyttävässä kunnossa olevat rakennukset tulevat perusparannustarpeeseen noin 3-1 vuoden tähtäimellä ja näissä rakennuksissa kuluneisuus jo näkyy kohonneina kunnossapitotarpeina ja siten niissä lasketaan olevan jo korjausvelkaa. Suurin tyydyttävässä kunnossa olevan omaisuuden määrä on Merikarvialla (6%), seuraavaksi Luvialla (56 %), mutta myös Huittisissa ja Harjavallassa yli puolet koko omaisuuden pinta-alasta on tyydyttävässä kunnossa, jolloin kunnossapitotarpeet ovat korkeahkot ja varautuminen tulevaisuuden investointeihin on edessä. Huomattava määrä hyväkuntoisia rakennuksia on Ulvilassa (78 %), Kokemäellä (53 %), Nakkilassa (51 %) ja Porilla (5 %) eli näiden rakennusten kuntoluokka on yli 75 % ja näissä rakennuksissa kuluneisuus on vähäistä ja hyvä kiinteistönhoito riittää pitämään rakennukset käyttökelpoisessa kunnossa. Vähiten hyväkuntoisia rakennuksia koko omaisuuden pinta-alasta on puolestaan Merikarvialla (34 %) ja Huittisissa (35 %). Verrattaessa rakennusten arvoja ja muita omaisuuden tunnuslukuja kunnittain ja käyttötarkoituksittain havaitaan, että heikkokuntoisimmat koulurakennukset ovat Kokemäellä, jossa koulurakennusten keskimääräinen kuntoluokka on 71 %, korjausvelka on 14 /m2 ja perusparannustarve 317 /m2. Parhaimmassa kunnossa koulurakennukset puolestaan ovat Ulvilassa (Kla 83 %, kvelka 13 /m2, Ppt /m2), Pomarkussa (Kla 8 %, kvelka 17 /m2 ja Ppt /m2) sekä edelleen vielä Huittisissa (Kla 49

50 81 %,, Kvelka 6 /m2, Ppt /m2). Muista käyttötarkoituksista hyväkuntoisimmat toimistorakennukset löytyvät Ulvilasta sekä Pomarkusta ja huonokuntoisimmat Porista. Hyväkuntoisimmat päiväkodit puolestaan löytyvät Merikarvialta ja heikkokuntoisimmat Nakkilasta sekä Kokemäeltä. Sote- rakennuksista hyväkuntoisimmat rakennukset ovat Ulvilassa, Pomarkussa sekä Luvialla ja heikkokuntoisimmat Kokemäellä, Huittisissa ja Porissa. Parhaat kulttuurirakennukset puolestaan löytyvät Harjavallasta sekä Porista ja heikoimmat Kokemäeltä ja Merikarvialta. Tuotantorakennusten osalta parhaat rakennukset löytyvät Pomarkusta, Kokemäeltä ja Nakkilasta ja tässä heikkokuntoisimmat taas Huittisista sekä Porista. Yleisesti nyt tehdyn jälleenhankinta-arvon määrityksen tarkkuus tavanomaisissa rakennuksissa on noin +- 5 %, kun puolestaan haastavimmissa rakennuksissa arvonmäärityksen tarkkuuden vaihteluväli voi olla huomattavasti suurempi (mm. suojelurakennukset). Pintapuolisen fyysiseen katselmointiin pohjautuvien kuntoluokkien arvioimisen tarkkuus puolestaan on noin +- 5 % yksikköä molempiin suuntiin. Nyt rakennuskohtaisesti lasketut investointitarveluvut ovat koko omaisuuden osalta suuntaa antavia ja antavat mahdollisuuden arvioida karkeita investointitarpeita koko omaisuuden tasolla. Yksittäisten rakennusten osalta ne voivat kuitenkin suurestikin poiketa todellisesta rakennusosien ja rakenteiden kautta laskettavasta investointitarpeesta. Nyt käytetty korjausvelan laskentamenetelmä ja sen arviointitarkkuus on puutteistaan huolimatta käytännössä lähes ainoa mahdollisuus tarkastella suurten rakennusomaisuuksien investointitarpeita järkevällä kustannustasolla ja aikapanostuksella. 5

51 8. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI TkL VTM Harri Isoniemi Huovuttajankuja LITTOINEN 9. LISÄTIETOJA Tästä arviosta ja tehdyistä laskelmista lisätietoja antaa Harri Isoniemi gsm LIITTEET Rakennusten arvot ja omaisuuden tunnusluvut (Liite 1) Käyttötarkoitusluokitus (Liite 2) 51

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 Harri Isoniemi 18.8.2014 Sisällysluettelo 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA,

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT

NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 11.8.2014 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 3.2.2015 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta LIITE 1. TAULUKOT JA KUVIOT Taulukko 1. Ympäristönsuojelun käytössä olevat henkilöstöresurssit vuonna 2012 ja arvioitu eläköityminen v. 2020 mennessä Asukkaita Ammatillinen

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

[VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ]

[VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ] 2015 Lohjan kaupunki Varhaiskasvatus [VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ] luonnos 6.2.2015 1. Lakisääteisyys, tehtävät ja toimintamuodot... 2 2. Ajankohtaisia muutoksia... 2 3. Varhaiskasvatuksen nykytila...

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Kuntaliitosselvitys / vapaa-aika LIITE 1

Kuntaliitosselvitys / vapaa-aika LIITE 1 Kuntaliitosselvitys / vapaa-aika LIITE 1 1. Vapaa-aikatoimen menot ja henkilöstö 2. Liikunta 3. Nuoriso ja yleinen kulttuuritoiminta 4. Vapaa-aikatoimen maksut ja vuokrat 5. Kirjastotoimi 1. VAPAA-AIKATOIMEN

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta työryhmä Työryhmän II-kokous 5.11.2013 Toimialakohtaisten toimitettujen aineistojen esittely Arttu Tuominen Tausta-aineisto Kunta Asukkaita v.2012 Maa-pinta-ala

Lisätiedot

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta:

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Lounais-Suomen AVI Koulutuksen sijaintimaakunta:

Lisätiedot

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS 1. Sopijapuolet Tämän täydennyskoulutuksen sopijapuolet ovat kunta ja Porin kaupunki. Tähän sopimukseen sitoutuneet kunnat ovat Pori, Ulvila, Nakkila,

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142 Tekninen lautakunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo 17:07-19:28 Paikka Kunnantalo, neuvotteluhuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

ATK-HENKILÖSTÖTILANNE SELVITYSALUEEN KUNNISSA

ATK-HENKILÖSTÖTILANNE SELVITYSALUEEN KUNNISSA LIITE 8 ATK-HENKILÖSTÖTILANNE SELVITYSALUEEN KUNNISSA MERIKARVIA Ei vakinaista henkilökuntaa atk-puolella, ei koulussa eikä virastossa. Ongelma siinä, että hoidettavat työt, omien muiden töiden ohella,

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015 Harri Hagman H. Hagman Laboratorionäytteidenoton, kuvantamisen (K) ja lääkehuollon (L) toimipisteitä on yhteensä 24 sivu 2 Eurajoen terveysasema + K Harjavallan sairaala

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuodelta 2013

Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuodelta 2013 Muistio 1 (5) SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö 8.9.214 Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuodelta 213 Seuraavissa kuvioissa esitetään vuoden 213 toteutuneen Työttömyysvakuutusrahaston maksun ja maksun ennakoiden

Lisätiedot

OMAISUUSVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT 100 1.1.2011

OMAISUUSVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT 100 1.1.2011 Om 1 OMAISUUSVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT 100 1.1.2011 101 OMAISUUSVAKUUTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ KÄSITTEITÄ Jälleenhankinta-arvo Käypä arvo Nykyarvo Vakuutusmäärä Ensivastuu Jäännösarvo Jälleenhankinta-arvolla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013

PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 TkL VTM Harri Isoniemi 7.2.2013 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ... 3 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA... 4 2. TILAKUSTANNUSTEN

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska

Panelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska SATAKUNNAN MUSEOT EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 5.6 3.8 ti pe klo 10 16 3.6 26.8 su klo 13 15 sekä sopimuksen mukaan. Puh. (050) 365 0341 Heikkilä, (0500) 592 226 Nummela

Lisätiedot

SATAKUNNAN MUSEOT 2015

SATAKUNNAN MUSEOT 2015 SATAKUNNAN MUSEOT 2015 EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 7.6. 30.8. su klo 13 15 Lisäksi 16.6 14.8. ti pe klo 10 16 sekä sopimuksen mukaan. Puh. 050-365 0341 Heikkilä, 0400-125971

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Kokemäen kansalaisopisto 25.6.2013 LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2013 31.7.2014 Syyskausi 9.9. 15.12.2013 Kevätkausi 7.1. 18.5.2014

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Sataedu Ulvila, Yhdystie, Nahkuri (kokoushuone 2), 2. krs

Sataedu Ulvila, Yhdystie, Nahkuri (kokoushuone 2), 2. krs KOKOUSKUTSU 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 20.11.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 17.12.2015 klo 14.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, Nahkuri (kokoushuone 2), 2.

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 2 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta... 3 3 Talouskatsaus lokakuu

Lisätiedot

Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN 978-952-293-203-7 (pdf) ISBN 978-952-213-086-0 (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

710 Liiketoiminnan johtokunta Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Liiketoiminnan johtokunta (1000 euroa)

710 Liiketoiminnan johtokunta Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Liiketoiminnan johtokunta (1000 euroa) 710 Liiketoiminnan johtokun Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johja Liiketoiminnan johtokun (1000 euroa) TA 2014 Liiketoiminnan johtokun / asukas 1,5 1,5 100,0 1,5 1,4 1,3 1,5-0,6 %:a liiketoiminnan toiminmenois

Lisätiedot