Kajaanin korjausvelkalaskenta
|
|
- Tiina Auvinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kajaanin korjausvelkalaskenta Zenja Kahila Rapal Oy Panorama Tower Hevosenkenkä Espoo rapal.fi Kaikki tiedot Rapal Oy:n konsepteista ja niihin liittyvistä hinnoista sekä muista liikesalaisuuksiksi katsottavista asioista ovat luottamuksellisia ja niiden levittäminen kolmannelle osapuolelle ilman Rapal Oy:n suostumusta on kielletty. Optimaze.net ja Fore ovat Rapal Oy:n rekisteröimiä tavaramerkkejä.
2 Sisällysluettelo: 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Korjausvelan laskentatapa Korjausvelan laskelmat Tulokset Laskennan lähtötiedot Uudishintojen laskenta Korjausvelan laskenta Prioriteettilista Korjaustoimenpiteiden ajoittamisen säästöpotentiaali Korjausvelan kehittyminen Yhteenveto
3 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Korjausvelan laskentahanke aloitettiin Kajaanille joulukuussa Kyseessä on korjausvelan päivityslaskenta, sillä ensimmäisen kerran korjausvelka laskettiin Kajaanille Hankkeen tavoitteena on päivittää katujen ja vesihuoltoverkoston korjausvelka huomioiden saneeratut kohteet sekä kehittyneet laskentatavat. Lisäksi laskentaa on otettu mukaan hulevesijohdot sekä asemakaavan ulkopuolinen vesihuoltoverkosto. Tulosten perusteella laaditan prioriteettilista katujen ja vesijärjestelmien ylläpitoon sekä ennusteet korjausvelan kehityksestä tulevina vuosina. Tässä raportissa tarkastellaan katujen ja vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentaperiaatetta, laskennassa käytettyjä lähtötietoja ja tehtyjä oletuksia sekä laskelmien tuloksia. Lisäksi raportissa on kuvattu prioriteettilistan pisteytysperiaate, kerrottu katujen ja vesihuoltoverkoston samanaikaista korjauksista saatavista kustannussäästöistä sekä korjausvelan kehittymisestä tulevan kymmenen vuoden aikana, mikäli toimenpiteitä ei tehdä. Hankkeessa Rapal Oy:n osalta ovat toimineet seuraavat henkilöt: Zenja Kahila, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö Juho Loukonen, asiantuntija Verneri Lauksio, asiantuntija 2 Korjausvelan laskentatapa Korjausvelka on määritelty Kehto-foorumin jäsenten ja Rapal Oy:n tuottaman korjausvelan laskennan määrityshankkeen raportissa. Korjausvelka lasketaan omaisuuserän teknisen nykyarvon avulla, jota verrataan omaisuuserälle määritettyyn uudishintaan (pois lukien alustaosa eli maaleikkaukset yms. kertaluontoiset erät). On huomioitavaa, että korjausvelka kertoo omaisuuden kunnon tilasta, eikä korjaustoimenpiteiden kustannuksista. Arvioitaessa lopullisia kustannuksia korjausvelan poistamiseksi, määritetään korjausvastuu, joka on pääsääntöisesti suurempi kuin korjausvelka. Kohteen tekninen nykyarvo määritetään kuntotason avulla. Esimerkiksi mikäli kohteen uudisarvo on 100 euroa ja kuntotaso 40 %, on kohteen tekninen nykyarvo 40 euroa. Tällöin korjausvelka, eli rahamäärä joka tarvitaan korjausvelan poistamiseksi, olisi 60 euroa ilman optimikuntotason huomiointia. Koska käytännössä korjausvelkaa ei ala kertymään uudelle kohteelle heti, korjausvelan määrityshankkeessa määritettiin ns. optimikuntotasot. Optimikuntotaso tarkoittaa kunnon tasoa, joka kohteelle sallitaan ennen kuin se vaatii korjaustoimenpiteitä. Esimerkiksi jos optimitaso on 80 %, korjausvelkaa alkaa kertymään kuntotason alittaessa optimikuntotason. Tällöin korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan optimikuntotason saavuttamiseksi. Esimerkiksi jos alun esimerkin kohteella olisi 80 % optimikuntotaso, korjausvelka olisi 60 euron sijaan 40 euroa. Tällä hetkellä optimikuntotasot on määritetty yhteisesti ainoastaan katukohteille. 2
4 Kuntoindeksi b. 100 % Optimikuntotaso a. 75 % Korjausvastuu Korjausvelka on rahamäärä, joka tulisi investoida, jotta omaisuus saataisiin kohtuulliseen kuntoon Korjausvelka Korjausvastuu on rahamäärä, joka tulisi investoida, jotta omaisuus saataisiin uutta vastaavaan kuntoon Aika, t Kuva 1: Korjausvelan laskentaperiaate kaduille Kohteen laskentahetken kuntotason määrittämiseksi voi olla useita tapoja. Katujen korjausvelkaa laskettaessa voidaan käyttää teoreettisia laskentamalleja tai mittaustiedon perusteella saatuja kuntotietoja. Katujen kuntotason määrittämisen laskentamallit on kehitetty yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ja ne on päivitetty Vesihuoltoverkoston korjausvelkalaskentaan ei tällä hetkellä ole valmiita laskentamalleja. Tässä projektissa vesihuoltoverkoston korjausvelka on määritetty kahdella tavalla; lineaarisella funktiolla sekä pelkästään putkien tavoiteiän perusteella. Tavoiteikä on putken ikä, jonka jälkeen oletetaan, että putki täytyy uusia. Lineaarisessa laskentatavassa on oletettu, että putkille alkaa kertymään korjausvelkaa seitsemän vuotta asennuksesta, minkä jälkeen kuntotaso laskee tasaisesti kohti nollaa tavoiteikään asti. Pelkästään tavoiteikään perustuvassa laskentatavassa taas putkelle ei kerry korjausvelkaa ennen kuin tavoiteikä on ylitetty, minkä jälkeen korjausvelkaa on heti 100 %. Olla olevissa kuvaajassa on havainnollistettu molemmat laskentatavat. Kuva 2: Korjausvelan laskentaperiaate vesihuoltoverkostolle 3
5 3 Korjausvelan laskelmat 3.1 Tulokset Alla olevissa taulukoissa on esitetty korjausvelkalaskennan tulokset sekä tulosten vertailu 2014 saatuihin lukuihin. Koska vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentatapa on muuttunut merkittävästi edellisestä laskentahetkestä, tässä projektissa laskenta tehtiin sekä uudella että vanhalla tavalla. Vanhalla tavalla lasketut, eli pelkästään tavoiteikää hyödyntävät, korjausvelkamäärät ovat suluissa taulukossa 1 sekä taulukossa 3 ( tulosten vertailu). Korjausvelan muutoksiin vaikuttavat sekä katujen ja vesihuoltoverkoston kuntotasojen lasku, että laskentahetkien välissä tehdyt saneeraukset. Vuoden 2017 laskelmat sisältävät myös uusia alueita, kuten kevyen liikenteen väylät ja vesihuoltoverkoston osalta hulevesiputket sekä asemakaavan ulkopuolinen verkosto. Tuloksiin vaikuttavat myös laskentavan kehittyminen, kuten - Uudishintojen sisällön tarkentuminen (2014 laskelmissa oli mukana alustaosan kustannukset sekä liikaa työmaatehtäviä) - Hankeosamallien kehittyminen (erityisesti vesihuollon malleissa iso kehitys) - Korjausvelan laskentamallien kehittyminen (katujen korjausvelkamallit päivitettiin 2017 alussa yhteisprojektina KEHTO-kuntien kanssa) - Tarkemmat maaperätiedot (2014 käytettiin arvioitua maaperäjakaumaa, 2017 haettiin paikkatiedon avulla katukohtaiset maaperätiedot) Taulukossa 1 on esitetty tässä projektissa lasketut korjausvelan määrät, uudishinnat ja korjausvelan osuudet uudishinnasta, mikä kertoo omaisuuden velkaantumisesta. Uudishinnat kuvaavat, kuinka paljon maksaisi rakentaa kohteet kokonaan uudestaan. Hulevesijohtojen korjausvelka on tässä katujen alla, koska kyseiset kustannukset kohdistuvat kunnissa katupuolelle. Katujen uudishinnoista on vähennetty alustaosan kustannukset, eli kertaluontoiset työt, kuten maaleikkaukset ja pengerrykset. Alustaosan osuus on keskimäärin %, riippuen katutyypistä ja pohjaolosuhteista. Sekä katujen että vesihuoltoverkoston uudishinnat sisältävät työmaatehtävät (21 %) sekä tilaajatehtävät (10 %). On huomioitavaa, että korjausvelka ja uudishinnat on tässä laskettu isoille massoille. Yksittäisten kohteiden arviot ovat näillä laskentamenetelmillä näin ollen melko karkeita. Taulukoissa 2 ja 3 on vertailtu vuosina 2014 ja 2017 korjausvelkalaskelmien tuloksia. Vesihuollon osalta vertailukelpoiset tulokset ovat taulukossa 3, jossa korjausvelka laskettiin pelkästään tavoiteikien perusteella. Taulukossa 4 on vertailtu uudishintoja, jotka vaikuttavat merkittävästi myös korjausvelan määriin. Katujen osalta 2017 lasketut uudishinnat ovat aiempia laskelmia merkittävästi pienempiä pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin 2014 tehdyistä laskelmista ei ollut vielä vähennetty alustaosaa ja hintoihin sisällytettiin enemmän tilaajatehtäviä. Toisekseen 2017 käytettiin tarkempia, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) karttainestosta saatuja maaperätietoja, kun taas 2014 arvioitua jakaumaa määräolosuhteista. Jakaumassa kaduista oletettiin 20 % sijaitsevan pehmeiköillä, kun taas tarkemmalla tarkastelulla huomattiin, että pehmeiköllä sijaitsevia katuja ei ollut lainkaan. 4
6 Vesihuoltoverkoston uudishintojen kasvu taas johtuu sekä maaperäolosuhteiden paremmasta huomioinnista että vesihuoltoverkoston Hola-mallien kehittämisestä. Vesihuoltomallien päivitetyt versiot tehtiin yhteistyössä HSY:n kanssa ja otettiin käyttöön 2016 alussa. Taulukko 1: Korjausvelkalaskennan tulokset 2017 Kohde Korjausvelka Korjausvelka /m2 tai /m Uudishinta Korjausvelan osuus uudishinnasta Pääkadut 5 M 17,76 / m2 21 M 25 % Kokoojakadut 4 M 20,57 / m2 15 M 31 % Tonttikadut 11 M 10,99 / m2 44 M 24 % Kevyen liikenteen väylät 6 M 10,72 / m2 25 M 23 % Jalkakäytävät 1 M 13,3 / m2 4 M 19 % Hulevesi 21 M (3 M ) 137,87 /m 49 M 43 % Kadut yhteensä 48 M (30 M ) 12,98 / m2 (vain kadut) 158 M 30 % (19 %) Vesijohdot 66 M (14 M ) 105,44 /m 183 M 36 % (8 %) Jätevesi 26 M (10 M ) 96,81 /m 87 M 30 % (11 %) Vesijärjestelmät yhteensä 92 M (24 M ) 107,82 /m 270 M 34 % (9 %) YHTEENSÄ 140 M (54 M ) 428 M 33 % (13 %) 5
7 Taulukko 2: Korjausvelkatulosten vertailu , vesihuollon korjausvelka laskettu lineaarisen funktion avulla. Kohde Korjausvelka 2014 Korjausvelka 2017 Huomiot Pääkadut 12 M 5 M Kokoojakadut 7 M 4 M Tonttikadut 20 M 11 M Jalkakäytävät 1 M 1M KLV - 6 M Eivät olleet mukana 2014 Hulevesi - 21 M Eivät olleet mukana 2014 Kadut yhteensä 39 M 48 M Vesijohdot 7 M 66 M Jätevesi 11 M 26 M Vesihuoltoverkosto yhteensä 18 M 130 M Tulokset eivät ole vertailukelpoisia, nyt isompi laskenta-alue ja erilainen laskentatapa Yhteensä 57 M 157 M Taulukko 3: Vesihuoltoverkoston korjausvelkatulosten vertailu , yhteneväinen laskentatapa Kohde Korjausvelka 2014 Korjausvelka 2017 Vesijohdot 7 M 14 M Jätevesijohdot 11 M 10 M Hulevesijohdot - 3 M 6
8 Taulukko 4: Uudishintojen vertailu Kohde Uudishinnat 2014 Uudishinnat 2017 Huomiot Pääkadut 35 M 20 M Kokoojakadut 32 M 13 M Tonttikadut 82 M 38 M Jalkakäytävät 4 M 4 M KLV - 21 M Kadut yhteensä 150 M 97 M Eroon vaikuttavat mm. maaperätiedon katukohtainen huomiointi Vesijohdot 66 M 182 M Jätevesi 42 M 86 M Hulevesi - 48 M Vesihuoltoverkosto yhteensä 108 M 318 M Eroon vaikuttavat isompi laskenta-alue, mallien kehittyminen, maaperätietojen ja huomiointi Yhteensä 258 M 416 M 3.2 Laskennan lähtötiedot Laskelmissa käytettiin Kajaanin kaupungin toimittamia lähtötietoja. Ensimmäisen kerran lähtötiedot kerättiin 2014 ja tuolloin tehtiin myös ensimmäiset laskelmat. Päivitystä varten lähtötiedot toimitettiin uudestaan siten, että niissä oli mukana tehdyt saneeraukset sekä uusien laskenta-alueiden tiedot. Laskennassa hyödynnettiin sekä vanhoja että uusia lähtötietoja. Lähtötietojen käsittelyssä käytettiin seuraavia oletuksia Katujen toiminnalliset luokat on haettu 2014 aineistoista. 7
9 Jos kadun saneeraukset ilmoitettiin prosentteina vuodessa, oletettiin että saneeraan aina uutta osuutta. Kadusta lohkaistiin aina korjatun prosentin mukainen osuus, joka merkittiin saneeratuksi ko. vuoden mukaan. Uuden aineiston katujen puuttuvia rakennusvuosia haettiin vanhoista aineistoista. Niille, joiden rakennusvuosia ei löytynyt lainkaan, käytettiin keskiarvoon perustuvia rakennusvuosia katutyypeittäin (Pääkadut -55, kokoojakadut -63, tonttikadut -75, kevyen liikenteen väylät -86). Katukohtaiset maaperätiedot haettiin GTK:n aineistosta. Kartoittamattomille kaduille käytettiin samaa maaperäjakaumaa, kuin mikä oli käytössä 2014 laskelmissa. Putkien puuttuvia asennusvuosia täydennettiin Kajaanin toimesta. Jäljelle jääneille on käytetty putkityypin keskiarvoa, +-10 vuotta jakaumaa. Putkille, joilla ei ollut halkaisijaa, käytettiin putkityypin kohtaista keskiarvohalkaisijaa (vesijohdot 142,2 mm, jätevesijohdot 223,7 mm ja hulevesijohdot 300 mm). 3.3 Uudishintojen laskenta Uudishinnat laskettiin sekä katu- että vesihuoltoverkostolle Hola-ohjelmiston hankeosamalleilla. Laskelmissa huomioitiin muun muassa maantieteellinen sijainti ja maaperätiedot. Yksikköhinnat laskettiin katu- ja putkityypeittäin. Vesihuoltoverkostolle yksikköhinnoissa huomioitiin putkien halkaisijat ja materiaalit sekä asiakkaan toimittamat varustemäärät per kilometri. On huomioitavaa, että laskenta tehtiin isoille massoille eikä kohdekohtaisia detaljeja ollut mahdollista huomioida. Katujen uudishinnat laskettiin seuraavilla hankeosamalleilla: Pääkadun ajorata Kokoojakadun ajorata Tonttikadun ajorata Kevyen liikenteen väylä Jalkakäytävä / pyörätie (katu) Katujen yksikköhinnoista on vähennetty alustaosan, eli kertaluonteisten töiden, kuten maaleikkausten osuus. Alustaosan suuruus riippuu katutyypistä ja pohjaolosuhteista mutta on keskimäärin 17 %. Yksikköhinnat sisältävät työmaatehtävät ja niihin on lisäksi lisätty kymmenen prosenttia tilaajatehtäviä. Vesijärjestelmien uudishinnat laskettiin hankeosilla Vesijohtojärjestelmä Jätevesijärjestelmä Hulevesijärjestelmä Laskelmissa on huomioitu varusteet Kajaanin toiveiden mukaan seuraavasti: Hulevesikaivoja 32 kpl/km Jätevesikaivoja 21 kpl/km Vesijohdon ilmanpoistokaivoja 1 kpl/km 8
10 Vesijohdon sulkuventtiilejä 6 kpl/km Hulevesiputkien maaperätiedot on haettu katuaineistosta. Jäte- ja vesijohtoputkien maaperätiedot on laskettu koordinaattipisteistä. Kartoittamattomille putkille on käytetty kartoitettujen putkien maaperäjakaumaa. Samoin kuin kaduille, myös putkien yksikköhintoihin on lisätty kymmenen prosenttia tilaajatehtäviä. Alustaosaa ei putkien yksikköhinnoista vähennetä. Vedessä oleville putkille ei Foressa ole laskentamalleja, joten niiden yksikköhinnaksi on arvioitu 500 /m. 3.4 Korjausvelan laskenta Tässä projektissa katujen kuntotaso on määritetty laskennallisten mallien perusteella rakennus-ja saneerausvuosien avulla. Mallit on kehitetty yhdessä kuntaliiton kanssa KEHTO-hankkeessa ja ne on päivitetty 2017 alussa. Kevyen liiketeen väylien ja jalkakäytävien kuntotason määrittämisen ei ole omia laskentamalleja, vaan näiden kuntotasot on määritetty samoilla perusteilla kuin tonttikaduilla. Optimikuntotasoina on käytetty 90 % (pääkadut), 75 % (kokoojakadut), 65 % (tonttikadut) ja 65 % (kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät). Optimikuntotaso kertoo, kuinka hyvässä kunnossa kunta haluaa pitää kadut ja asiakas voi itse muuttaa optimikuntotasoja korjausvelan raportointi-excelissä. Korjausvelka lasketaan optimikuntotason ja uudishinnan avulla, jolloin korjausvelka = uudishinta x optimikuntotaso uudishinta x (kuntotaso laskentahetkellä). Vesihuoltoverkoston korjausvelka on laskettu kahdella tavalla: lineaarisen funktion ja tavoiteikien avulla sekä pelkästään tavoiteikiä hyödyntäen. Ensimmäisessä laskentatavassa putkille alkaa kertymään korjausvelkaa 7 vuoden jälkeen putkiston asennuksesta tai uusinnasta, ja sata prosenttia korjausvelkaa tulee täyteen viisi vuotta tavoiteiän ylittymisen jälkeen. Pelkästään tavoiteiän mukaisessa laskentatavassa putkilla ei ole korjausvelkaa ennen kuin tavoiteikä on ylittynyt ja tavoiteiän ylittymisen jälkeen oletetaan, että putki täytyy uusia, jolloin sen korjausvelka on sata prosenttia. Putkien tavoiteiät ovat putkityyppi- ja materiaalikohtaisia, ja tässä samoja kuin 2014 käytetyt. Tavoiteiät on esitetty taulukossa 5, 6 ja 7. 9
11 Materiaali Tavoiteikä A 60 M 45 PE 55 PEH 65 PEL 50 PELM 45 PEM 60 PVC 60 RST 60 SGV 60 T 45 V 40 Taulukko 5: Vesijohtojen tavoiteiät Materiaali Tavoiteikä B 50 PE 55 PEH 60 PVC 65 V 40 Taulukko 6: Hulevesijohtojen tavoiteiät Materiaali Tavoiteikä B 45 PE 50 PEH 55 PEM 50 PVC 60 RST 55 S (polyest.) 30 V 40 Taulukko 7: Jätevesijohtojen tavoiteiät 10
12 4 Prioriteettilista Prioriteettilistan tavoitteena on paikallistaa omaisuuserät, joiden kunto vaatii nopeita korjaustoimenpiteitä. Lisäksi tavoitteena on paikallistaa sellaiset kohteet, joissa on kannattavaa kunnostaa sekä katu- että vesikohde samaan aikaan, jolloin saadaan kustannussäästöjä verrattuna siihen, että ko. kohteissa korjattaisiin katu ja sen yhteydessä olevat vesijärjestelmät erikseen. Prioriteettilistan kohteet pisteytettiin kuuden kategorian mukaan. Jokainen kohde voi saada kunnosta, laajuudesta ja toiminnallisesta luokastaan riippuen 0 7,5 pistettä. Pisteet toimivat vertailukuina, joiden perusteella saadaan kohteiden kiireellisyysjärjestys toisiinsa verrattuna. Alla olevassa taulukossa on listattu pisteytyksessä käytetyt kategoriat sekä niistä saatavat pistemäärät. Taulukko 8: Prioriteettilistan pisteytyksen kategoriat Kategoria Pisteet Osoitteen kokonaiskorjausvelka 0 2 Katuosien korjausvelka-aste 0 1 Katuosien toiminnallinen luokka 0 1 Katuosien kokonaispinta-ala 0 1,5 Putkien yhteispituus 0 1 Putkien keskimääräinen halkaisija 0 1 Osoitekohtaisessa prioriteettilistassa kohteet on listattu osoitteittain niin, että listan kärjessä ovat nopeinten korjaustoimenpiteitä vaativat kohteet. Osoitteet sisältävät kaikki sen alle kuuluvat kadut ja vesijärjestelmät, eli yhden osoitteen alla voi olla esimerkiksi pää- ja kokoojakadut sekä vesijohto- ja jätevesiputkia. Jokainen osoite saa yllä kuvatun pisteytyksen mukaisen vertailuarvon, joka määrää sen sijainnin prioriteettilistalla. 5 Korjaustoimenpiteiden ajoittamisen säästöpotentiaali Katujen ja vesijärjestelmien samanaikaisesta saneerauksesta saavuttavat hyödyt perustuvat kaivuu- ja täyttötöiden yhdistämisellä saavutettaviin kustannussäästöihin. Vesijärjestelmien vaihtamisen kannattavuus kadun saneerauksen yhteydessä riippuu siitä, kuinka syvälle kadun rakenteisiin saneeraustoimet kohdistuvat. Paikkakuntakohtaiset erot johtuvat alueen maaperän sekä katujen toiminnallisten luokkien jakaumasta. 11
13 Alla on esitetty Kajaanin kaupungille lasketut kustannussäästöt neljälle erilaiselle skenaariolle. Säästöpotentiaali on laskettu verrattuna tilanteeseen, jossa kadun ja vesijärjestelmien korjaukset tehdään eri aikaan. Laskelmat perustuvat Forella tehtyihin kustannusarvioihin. Laskelmissa ei ole huomioitu sujutuksia. Taulukko 9: Säätöpotentiaali katu- ja vesihuoltoverkoston samanaikaisesta korjauksesta 27 % 33 % 45 % 65 % Kadun päällysteen uusiminen Uusiminen kantavaan kerrokseen asti Uusiminen jakavaan kerrokseen asti Uusiminen suodatinkerrokseen asti Kuva 3: Tien rakennekerrokset 12
14 6 Korjausvelan kehittyminen Alla on esitetty korjausvelan määrän vapaa kehitys vuosille , mikäli korjausinvestointeja ei tehdä. Kaavion oikeanpuoleinen asteikko kuvaa kertyvän korjausvelan kokonaismäärää ja vasemmanpuoleinen omaisuuseräkohtaista määrää. Ennusteet on laskettu teoreettisten mallien avulla. Kuva 4: Korjausvelan kasvu Kajaanin kaupungissa ilman toimenpiteitä Pitkällä aikavälillä korjausvelkaa kertyy laskelmien perusteella vuosittain keskimääräisesti seuraavasti: Taulukko 10: Korjausvelan kasvu vuosittain. Suluissa vesihuollon korjausvelan kasvu tavoiteikien mukaan laskettuna. Kohde Korjausvelan kasvu % Korjausvelan kasvu Kadut 1,4 % Kevyen liikenteen väylät 1,5 % Vesijohdot 1,3 % (0,1 %) ( ) Jätevesijohdot 1,3 % (0,5 %) ( ) Hulevesijohdot 1,7 % (3 %) ( ) 13
15 7 Yhteenveto Kajaanin kaupungille on tässä projektissa laskettu korjausvelka kaduille ja kevyen liikenteen väylille sekä vesijärjestelmille (vesijohdot, jätevesijohdot, hulevesijohdot) asiakkaan toimittamien lähtötietojen mukaisesti. Edellisen kerran korjausvelka laskettiin Kajaanille vuonna Laskelman tulokset on viety raportointi-exceliin, jossa asiakas voi suodattaa tietoja esimerkiksi katutyyppien/putkityyppien perusteella, vaihtaa katujen optimikuntotasoja sekä muuttaa korjausvelkaa kohdekohtaisesti. Korjausvelkalaskelmien perusteella Kajaanin kaupungille on tehty osoitekohtainen prioriteettilista korjausvelan poistamiseksi. Listan tavoitteena on nostaa esiin kriittisimmät kohteet, joissa on samanaikaisesti korjausvelkaa sekä kadulla, että sen alla olevilla vesijärjestelmillä. Katujen ja vesijärjestelmien samanaikaisesta korjaamisesta saatavat säästöt on tässä laskettu Fore-ohjelmistolla. Säästöpotentiaali on laskettu verrattuna tilanteeseen, jossa katu- ja vesikohteet korjataan eri aikoihin. Koska kustannussäästöt perustuvat kaivuu- ja täyttötöiden yhdistämiseen, suurimmat hyödyt saadaan kohteissa, jossa katujen korjaustoimenpiteet ylettyvät syvempiin rakenteisiin. Korjausvelan kehitys on laskettu kymmenelle vuodelle eteenpäin vuodesta 2017 alkaen. Ennusteiden perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vuosittaisia investointeja tarvitaan, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Lisäksi voidaan varautua tuleviin korjausvelan piikkeihin ja mahdollisesti jakaa kustannuksia edellisille vuosille. On huomioitavaa, että ennusteet kertovat korjausvelan, ei korjausvastuun kertymisestä. Korjausvastuu on se rahamäärä, jolla kohde korjataan uutta vastaavaan kuntoon ja on korjausvelkaa suurempi luku. Tämän raportin ennusteet on laskettu teoreettisten mallien avulla, eikä katujen mitattuja kuntotasoja ollut tässä vaiheessa käytettävissä. 14
Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys
Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys Zenja Kahila 1 Projektin tausta ja osallistujat Rapal Oy on vuodesta 2012 alkaen tehnyt kunnille ja vesilaitoksille useita korjausvelan laskentahankkeita.
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen
KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan
LisätiedotKorjausvelan laskenta kuntainfrassa
Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE
KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto
LisätiedotKatujen korjausvelan laskennan kehittäminen
Eero Kaarlehto ja Verneri Lauksio Katujen korjausvelan laskennan kehittäminen Kuntainfran kehittämisfoorumi TEKIJÄT: Eero Kaarlehto Verneri Lauksio ISBN 978-952-293-490-1 (pdf) Suomen Kuntaliitto ja kirjoittajat
LisätiedotKorjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu
Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli
LisätiedotKorjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy
Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, 1 Espoo briefly Second largest city in Finland, situated in Metropolitan area Population approx. 270 000 Growth rate
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotInarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan
LisätiedotJoensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö
Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)
LisätiedotASIAKIRJALUETTELO. KOLMENKULMA ak 8189 YLEISSUUNNITELMA
TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen ASIAKIRJALUETTELO KOLMENKULMA ak 8189 YLEISSUUNNITELMA PIIR.N:O PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA PVM MUUTOS PVM 1/XXXXX/1 ASEMAPIIRUSTUS
LisätiedotMuistio ja laskelmat
Muistio ja laskelmat 20.08.2012 KAUNIAISTEN KAUPUNKI SVENSKA SKOLCENTRUM MEDIATEEKKI ALUSTAVA TAVOITEHINTAKUSTANNUSARVIO DI, gsm 050 3806673, ari.joro@rapal.fi, Panorama Tower, PL 23, 02601 Espoo MEDIATEEKKI
LisätiedotKorjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.
Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden
LisätiedotTilaaja: Rakennuttaja: Suunnittelu: Urakointi:
Tilaaja: Rakennuttaja: Suunnittelu: Urakointi: Asialista 1. Yleistä 2. Toteutusvaiheet 2017-2019 3. Käyttö- ja jätevesi Vesijohtolinjat (VJ) Jätevesilinjat (JV) Käyttö- ja jätevesi urakan aikana 4. Hulevesi
LisätiedotImage size: 7,94 cm x 25,4 cm. Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kesäylläpidon laadunseuranta - Seurannan tulokset 2015 SEURANTAMENETELMÄN MITTARISTO Seurattavien päämittareiden valintaan kolme eri perustetta: Ylläpidon taloudellinen merkitys
LisätiedotLaskelman kustannukset yhteensä: 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja
KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeisin muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi:
Lisätiedot39 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Venlan raportti 2016 Kajaanin Vesi -liikelaitoksen osalta
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (19) Aika 02.11.2017, klo 16:15-17:38 Paikka Onnelantie 10 Käsitellyt asiat 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 37 Pöytäkirjan tarkastus 38 Viranhaltijoiden
LisätiedotMuistio ja laskelmat
Muistio ja laskelmat 23.05.2016 HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY SIBELIUS-AKATEMIA, HANKESUUNNITELMA RAKENNUSOSAKUSTANNUSARVIO DI Ari Joro, mobile 050 3806673, ari.joro@rapal.fi Rapal Oy, Panorama Tower,
LisätiedotPaikka Kaupungintalo, kokoushuone Leino (3. krs) ja konevarikko; Varastokatu 1
Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (10) Aika 16.11.2017, klo 16:07-19:01 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone Leino (3. krs) ja konevarikko; Varastokatu 1 Käsitellyt asiat 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotTelalahdentie OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO Yksikkö Määrä ALUSTAVAT TYÖT: Purku-, raivaus-, suojaus- ym. työt erä 1
Mänttä-Vilppulan kaupunki Telalahdentien ja Kuoppanotkonkadun saneeraus ym-suunnittelu oy Hietarannantie 5 35700 Vilppula Telalahdentie OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO 8.9.2014 Yksikkö Määrä ALUSTAVAT TYÖT:
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotHankeosa Määrä Toimenpide Kadut ja kevyen liikenteen väylät Tikkurilantie Pääkatuväylä: Tikkurilantie (m) 350,0000 Uudisrakentaminen
Hankeohjelma 1 Hanke 1.1 Perustiedot 1.1.1 Hanketiedot Hankkeen nimi: Marja_Vantaan_hankeosittelu26012011 Dokumentin muokkaaja: Kirsi Lilja Hankkeen vaihe: Määrittelemätön Hankkeen sijainti: Vantaa Viimeksi
LisätiedotRAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys
RAPORTTI 101003896 29.9.2016 NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Nousiaisten kunnalta saadun toimeksiannon perusteella
LisätiedotKAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014
KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km
LisätiedotFORE-KUSTANNUSHALLINTAOHJELMISTON KÄYTTÖ JA LASKELMIEN TOTEUTTAMINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN INVESTOINNIT- YKSIKÖSSÄ
1 KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS / Espoon kaupunki / RH 1.1.2017 FORE-KUSTANNUSHALLINTAOHJELMISTON KÄYTTÖ JA LASKELMIEN TOTEUTTAMINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN INVESTOINNIT- YKSIKÖSSÄ 1. Käyttötarkoitus Tämän
LisätiedotKunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174
Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=
LisätiedotALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN
ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,
LisätiedotYLEISSUUNNITELMASELOSTUS
TYÖNUMERO: 20601991 NAANTALIN KAUPUNKI ISOSUONTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMARI VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotVIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja
LisätiedotMÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2
PUNKALAITUMEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 rakentaminen kokonaisurakkana 14.7.2014 Työ n:o 12055 MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN
Lisätiedot1 (5) Liite 4. Vesihuollon kehittämisalueiden priorisoinnin periaatteet. 1 Vesihuollon järjestämisvelvollisuuden analysointi
1 (5) Liite 4. Vesihuollon kehittämisalueiden priorisoinnin periaatteet 1 Vesihuollon järjestämisvelvollisuuden analysointi 1.1 Alueiden valinta Tavoitteena on tunnistaa alueet, joilla on vesihuoltolain
LisätiedotKUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN. Koko laskelma. Hankeosat ja muut kustannukset. Marja-Vantaan asemakaavaluonnos_ Työnumero:
KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä: Koko laskelma 020900 Marja-Vantaa Marja-Vantaan asemakaavaluonnos_26012011
LisätiedotVerkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla
Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290
LisätiedotVäylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.
12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet
LisätiedotKEMIJÄRVEN KATUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Kuva: Hannu Vallas KEMIJÄRVEN KATUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Katujen hankesuunnitelma 2018 2022 Jesse Kananen Tekninen lautakunta 9.11.2017 Sisällysluettelo Taustaa... 1 Tavoitteet... 2 Katujen kuntokartoitus
LisätiedotVarilan kuntoradan putkisilta
4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotKOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan
LisätiedotKotkan Haminan seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa. Kaavaselostuksen liite X x
Kotkan Haminan seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa Kaavaselostuksen liite X x.2.2017 1 Seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa (1) Aihe: Arviointikriteeri
LisätiedotNURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030
SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotLiittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.
PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.
LisätiedotVesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa
Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAHANKE: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Lotta Rautio KORJAUSVELAN LASKENTAHANKE: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Vaasa Tekniikka 2015 ALKUSANAT Idea tämän opinnäytetyön tekemisestä Vaasan kaupungin kuntatekniikalle syntyi kesätöiden aikana vuonna
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa
FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotPAPPILANMÄEN JA MYLLYMÄEN ALUEIDEN VERKOSTOSANEERAUS 2-alue. Tiedotustilaisuus Informationstillfälle
PAPPILANMÄEN JA MYLLYMÄEN ALUEIDEN VERKOSTOSANEERAUS 2-alue Tiedotustilaisuus Informationstillfälle 25.10.2018 Porvoon vesi Toimitusjohtaja Elina Antila Projektipäällikkö Riitta Silander-Lönnström Suunnittelupäällikkö
LisätiedotJylhänniemen asemakaavan liikenteen esiselvitys
Karttunen Matti 3.10.2016 Jylhänniemen asemakaavan liikenteen esiselvitys Liikennettä tuottavan maankäytön nykytilanne ja sen ohjaaminen ympäröivään liikenneverkkoon Tällä hetkellä Jylhännimen alueella
LisätiedotTAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT
TILASTOTIETOA VESIHUOLTOVERKOSTOISTA JA SANEERAUSTARVE Suomen Vesiyhdistys ry:n seminaari 3.11.21 DI Matti Heikkinen TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Yhdyskuntatekniikan verkostojen tilaa selvitettiin edellisen kerran
LisätiedotIsonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen
Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan
LisätiedotPaikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa. LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Paikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki 9.11.2018 Miksi asia on tärkeä? Jyväskylän kaupungin infraomaisuuden arvo
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotSUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU
SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN
LisätiedotSUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI
VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö
LisätiedotKuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia
Tiivistelmä Hanna Menna 16.4.13 Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hankkeen osana toteutettiin infraomaisuuden hallintaa koskeva kysely kuntien
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotLAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta
Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus
Lisätiedot1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt
KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: 2 Konsultit > Ramboll Oy Karhunmäki_2017_alue_Juoksupolku_vesih uolto Investointi Lauri Jauhiainen Vastuuhenkilö:
LisätiedotEspoon hulevesien hallinta
Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun
LisätiedotRaahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.
Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät
LisätiedotKorjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen
Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50
LisätiedotMX6 Energia - Energiatehokkuus
- Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE Projekti Klaukkalan rakennettavuusselvitykset Projektinumero 421991 Tilaaja Destia Oy Yhteyshenkilö Jenni Myllymäki Tielinja/Ohjelma Klaukkala Nysäkuja-Velhonkaari Näytteenotin Laboratoriopalvelut
LisätiedotOsa R7 VARUSTEET JA LAITTEET
Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,
LisätiedotMuut ehdotukset ja säästöjen laskenta Arviot Lisätietoja. Lääkärintodistusten vähentäminen
Lääkärintodistusten vähentäminen Vammaispalvelut: kolmasosa kuljetuspalvelujen asiakkaista/v. * lääkärintodistuksen kustannus (terveyskeskuslääkärin tuntipalkka (63,3 euroa)*20 min.) 0,7 Kelan kuntoutuspäätökset
LisätiedotTyöpaketti 3. Vesihuoltoverkostojen riskiarviointi
Työpaketti 3. Vesihuoltoverkostojen riskiarviointi Tärkeimmät tulokset ja havainnot Asiantuntijatietoon perustuvat arviot putkien kunnosta vastaavat melko hyvin mallinnettua kuntoa, kun arvioidaan putken
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotSuomen vesihuoltoverkostojen kunto ja saneeraustarpeen kehittyminen tulevaisuudessa
Suomen vesihuoltoverkostojen kunto ja saneeraustarpeen kehittyminen tulevaisuudessa VNTEAS-hankkeen keskeiset tulokset verkostojen osalta 15.5.2019 I Tuija Laakso Aalto-yliopisto 1 Vesihuoltoverkostojen
LisätiedotPYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS
RAPORTTI PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS 2( 21 ) Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. CAREMENT OY... 4 2.1 KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINTA... 4 3. KUNNONHALLINTAPROJEKTIN
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotKatu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016
Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotTrellum Korjausvelkaindeksi Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa
Trellum Korjausvelkaindeksi 217 Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa Harri Isoniemi 14.5.218 Liedossa 14.5.218 Trellum Consulting Oy Kaikki oikeudet muutoksiin
Lisätiedot441.2 Katuvalaistus U m , Uuden katuosan valaistus. Presidentinkatu HO
KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: 03 TYÖKANSIOT > 01 KYP- KTSUUNNITTELU > > Mölymäen kaavahanke Laskelma: "Big band theory" Helmikuu 2016 Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö:
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta KUNNALLISTEKNISEN SUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄOLOA JATKETAAN
KAUHAVAN KAUPUNK Tekninen lautakunta.9.9 KUNNALLSTEKNSEN SUUNNTELMAN NÄHTÄVLLÄOLOA JATKETAAN Jylhäntien ja Ruotsalantien kevyenliikenteenväylän kunnallistekniset suunnitelmat välillä - Kirkkotie-Jylhäntie
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt
LisätiedotLIEDON KUNTA TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: Kaijasenpellon kunnallistekniikan rakentaminen
LIEDON KUNTA TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: Kaijasenpellon kunnallistekniikan rakentaminen MUUTOS- JA LISÄTÖIDEN 11.12.2016 Lisä-, muutos- ja kokonaisurakkahintaan sisältymättömien
LisätiedotTAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET
TAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Tammelan kunnanvaltuuston päätös 6.2.2017 4 SELVITYS PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA KÄYTETYN FCG:N RAPORTIN TALOUSTIETOJEN VIRHEISTÄ Tiedoksi sivistyslautakunnalle
LisätiedotJokirinteen oppimiskeskus Kirkkonummi
KUSTANNUSSELVITYS Jokirinteen oppimiskeskus Kirkkonummi 7.4.2017 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 4 Riskit 5 Liitteet 5
Lisätiedot15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla
15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotPS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta
PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta Vero2013, Helsinki 13.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.3.2013 Antti Lampinen 0 Tausta Vakuutusvalvontaviraston
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI
TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotNASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014
LisätiedotMiksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu
1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli
LisätiedotKUSTANNUSARVIO LINJAVÄLEITTÄIN
Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 20601196 Talma Söderkulla VJ KUSTANNUSARVIO LINJAVÄLEITTÄIN 23.03.2018 / FIMKIT LIITE 2 Linjausvaihtoehdot on esitetty liitteenä 1 olevalla kartalla 101, MUUTOS A.
LisätiedotTammelan puistokatu 21 ja Kullervonkatu 19 asemakaavojen liikenteen toimivuustarkastelu
MUISTIO Projekti Tammelan puistokatu 21 ja Kullervonkatu 19 asemakaavojen liikenteen toimivuustarkastelu Asiakas Pohjola Kiinteistösijoitus Oy, Kiinteistö Oy Tampereen Pinkola Päivämäärä 25.9.2017 Tampereen
LisätiedotKUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA
KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat
LisätiedotEnergiatehokkuushankkeita. Marita Tamminen Projektipäällikkö Vantaan kaupunki/tilakeskus
Energiatehokkuushankkeita ESCO-konseptilla Marita Tamminen Projektipäällikkö Vantaan kaupunki/tilakeskus miksi ESCO? - ESCO-konsepti vaikutti mielenkiintoiselta tavalta hoitaa energiatehokkuusremontteja.
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotTAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET
TAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Tammelan kunnanvaltuuston päätös 6.2.2017 4 SELVITYS PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA KÄYTETYN FCG:N RAPORTIN TALOUSTIETOJEN VIRHEISTÄ Tiedoksi sivistyslautakunnalle
LisätiedotVERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen
VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin
LisätiedotKiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy
Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:
LisätiedotKouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012
Kouvolan Vesi Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖMAKSUT 1.4.2011 JA 1.4.2012... 2 1.1 VESIMAKSU... 2 1.2 JÄTEVESIMAKSU... 2 2 PERUSMAKSUT 1.1.2012...
Lisätiedot