Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

Transkriptio

1 Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori Ari Varonen

2 Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden määrityshanke käynnistettiin kesällä 2012 tarpeesta ymmärtää korjausvelka aina samalla tavalla. Tavoitteeksi asetettiin laskentaperiaatteiden määrittäminen ja laskentaohjeen tuottaminen. Lopullinen käyttötarkoitus: tarve laskea korjausvelka suurelle omaisuusmassalle Mukana KEHTO kunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Rauma ja Kuntaliitto Konsulttina Rapal Oy, mukana myös Kuntotekniikka Oy

3 Korjausvelka, käsitteitä 1 Optimikuntotaso = sovittu taso, jolle kuntotila voi laskea ilman että syntyy korjausvelkaa Optimikuntoluokka = ennakkoon omaisuuserälle määritetty luokka, jonka mukainen kunnon alenema sallitaan, luokkia käytössä 4 kappaletta Nykyinen kuntotaso = kuntotaso, joka omaisuuserällä arvioidaan olevan korjausvelan määrityshetkellä Korjausvelka = omaisuuserän vaatimustasoa heikompi kunto eli nykykunto vrt. optimikunto, erotus on velkaa Korjausvastuu = summa, joka joudutaan investoimaan korjausvelan poistamiseksi, on aina suurempi kuin korjausvelka, koska korjataan aina yli optimitason

4 Korjausvelan laskentatapa Lähde: Rapal Oy

5 Korjausvelka, optimikuntotasot Luokan B katu 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Optimikuntotaso on strateginen valinta 10v 15v 20v 50v Laskennallinen korjausvelka Nykyhetki A=90 % B=75 % C=65 % D=50 % Lähde: Kuntotekniikka Oy

6 Korjausvelka, käsitteitä 2 Omaisuuserä = tarkasteltava kohde, esim. katu tai puisto Omaisuuserän osaryhmät = alustaosat, perustaosat, runko-osat, pintaosat, tekniikkaosat ja varusteosat Jäännösarvo = omaisuuserän tekninen arvo tarkasteluhetkellä % (uusi 100%), mallinnus kuntotasokortilla Mittauksiin perustuva kuntotasomalli = selvitetään tilanne maastossa ja tulosten perusteella määritetään kuntotaso Teoreettinen kuntotasomalli = historia ja ominaisuustietojen perustella laadittu korjausvelkamalli Hybridimalli = mitatun esimerkin perusteella laadittu teoreettinen malli, eli edustavat kohteet mitattu, suurin osa verkosta oletetaan mallintuvan mitatun esimerkin mukaan

7 Omaisuuserän osaryhmien havainnekuvat Katu: Puisto: Lähde: Rapal Oy

8 Kuntotasokortin muodostumiskaavio Lähde: Rapal Oy

9 Kuntoluokat Käytetään, kun omaisuuserän kuntoa arvioidaan silmämääräisesti tai mittaamalla

10 Kuntotasokortti TEOREETTINEN MALLINNUS AISTIVARAINEN HAVAINNOINTI Omaisuuserän osaryhmä Uusi 10v 20v 30v 50v Erittäin hyvä Hyvä Tyydttävä Huono Erittäin huono Alustaosat 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perustaosat 25 % 24 % 20 % 18 % 16 % 25 % 24 % 20 % 18 % 16 % Runko osat 25 % 23 % 19 % 13 % 6 % 25 % 23 % 19 % 13 % 6 % Pintaosat 20 % 10 % 2 % 1 % 0 % 20 % 10 % 2 % 1 % 0 % Tekniikkaosat 15 % 8 % 5 % 2 % 0 % 15 % 8 % 5 % 2 % 0 % Varusteosat 15 % 5 % 0 % 0 % 0 % 15 % 5 % 0 % 0 % 0 % NYKYINEN KUNTOTASO 100 % 68 % 45 % 33 % 23 % 100 % 68 % 45 % 33 % 23 % Taulukon arvot ovat teoreettisia. Esimerkiksi pintaosan kuntotason muutos on hyvin erilainen asfaltilla ja graniitilla Lähde: Rapal Oy

11 Korjausvelan määrittäminen teoreettisesti Jäännösarvomatriisi, joka perustuu rakenteen ikään Lähde: Rapal Oy

12 Korjausvelan määrittäminen havaintoihin perustuen Nykyisen kuntotason määrittely havainnoimalla saadun kuntoluokan määrittelyn jälkeen (alempi), voidaan tarkentaa määrittelemällä osaryhmittäin erikseen (ylempi) Lähde: Rapal Oy

13 Korjausvelan määrittäminen hybridimallilla Korjausvelka lasketaan teoreettisella mallilla Teoreettinen malli luodaan mittausten avulla (alue, pohjamaa, ) Vaatii myöskin selvityksen onko edes mahdollista ja mitä tietoa, millä tavalla ja kuinka paljon (tarkkuusvaatimus ohjaa) Ahotie Hauentie/ Kuhantie Laihotie Lohentie Ranta-Mutala 1 0

14 Katujen kunnonhallintaa Joensuussa

15 Miksi katujen kunnonhallintaa Saadaan katuomaisuus haltuun ja kunto oikeasti selville Voidaan määritellä korjausvelka ja sen kehittyminen Voidaan määritellä kuhunkin kohteeseen tehokkaimmat / tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet Voidaan toteuttaa parannustyöt oikeassa järjestyksessä ja oikein toimenpitein Voidaan budjetoida ja ohjelmoida kohteet paremmin eli löydetään tehokkain tapa korjausvelan pitämiseen hallinnassa Voidaan osoittaa rahoitustarpeet yksiselitteisesti Voidaan perustella erilaiset tarpeet faktatiedon pohjalta Saadaan määriteltyä hyväksyttävä kuntotaso/korjausvelka ja tämän perusteella määräytyy vaadittava rahoitustaso

16 Kunnon hallinnan kokonaisuus PTM SYYPERUST.VAURIO- INVENT. Tasaisuus KUVA Tähän perustuva kunnonhallinta on otettu Joensuussa käyttöön TIETO- VARASTO Ominaisuustieto KUNNON- HALLINTA GIS Voidaan määritellä korjausvelka tarkkaan Voidaan käyttää ohjelmoinnin perustana KANTA- VUUS MAATUTK A Tarpeet yksilöidysti ja perustellusti esille LABRA KAIRAUS Kaavion lähde: Kuntotekniikka Oy

17 Kunnonhallinnan prosessi Lähde: Kuntotekniikka Oy

18 Korjausvelan määrittäminen mittauksiin perustuvalla mallintamisella Kaikki kadut käydään läpi jonkinlaisella seulalla, jonka tiheys määräytyy käytettävissä olevan budjetin mukaisesti 0. seula => maastokatselmus katumestarin kanssa, yksi katu, yksi kuntoluokka, aina yksi silmäpari kunnan ulkopuolelta, samat henkilöt 1. seula => tehdään metritarkkuudella syyperusteinen vaurioinventointi maastossa 2. seula => kuvataan katuverkko ja käytetään apuna maatutkaa, päällystetutkaa tai 3D maatutkaa vaurioiden syiden arvioinnissa (toimistolla täydennys) + muu tieto 3. seula => lisäksi merkittävimmille kaduille PTM -mittaus ja valitulle joukolle lisäksi kantavuusmittaus

19 Mallintamalla tehty korjausvelkaesimerkki Joensuusta KADUT PAINOTETTU VAURIOSUMMA (%) Kuntoluokka vaurioiden perusteella Nykyinen kuntotaso Uudishinta Korjausvastuu Korjausvelka Linjan nimi [= (2 10)] [Luokat 1 5 ] HUOMIOT!!! % Malmitie 41,93 3 Routinut aika pahasti 58, Kaskipolku 41,89 3 Verkolla 58, Kirkkokatu 40,98 3 Routahalkeamaa 59, Satotie 40,25 3 Alku aivan verkolla 59, Huvimäentie 39,42 3 Alussa ja lopussa vaurioituneet jaksot. Kantavuusvaurioita ja reunapainumaa 60, Ollintie 39,17 3 Verkkohalkeilua ja routumista 60, Yläsatamakatu 38,05 3 Voimakasta routimista 61, Jussintie 37,67 3 Keskivaiheilla vaurioituneempi jakso 62, Rantalantie 36,73 3 Kantavuushalkeilua ja reunapainumaa 63, Latvuskuja 36,71 3 Viemärikaivanto paikkaamatta, lopussa routii 63, Sammontie 35,21 3 Pahasti vaurioitunut pitkäjakso alkupuolella, loppupuoli soralla 64, Lankkutie 34,35 3 Routahalkeamaa lopussa 65,65 Lauttatie 33,33 3 Lopusta vaurioitunut 66,67 Sammalkatu 33,33 3 Routa ja kantavuushalkeamaa 66,67 Joutsentie 33,33 3 Yksi pahemmin vaurioitunut lyhyt jakso. Kantavuuspuutteita 66,67 Rukavedentie 32,72 3 Alkupuolella pari pahasti vaurioitunutta jaksoa 67,28 Kuusenjuurentie 32,54 3 Routahalkeamaa, reunatpainunut 67,46 Helmiharjuntie 32,43 3 Alkupuolella ajourat verkolla ja painuneet. Loppupuoli parempi, mutta lieviä vaurioita 67,57 Vatatie 32,11 3 Routimista ja lievää kantavuushalkeilua 67,89 Olkkolantie 30,53 3 Keskellä vaurioitunut jakso. Reunat painunu 69,47 Ketsuntupa 30,26 3 Routii 69,74 Asematie 30, ,77 Ruukintie 30,2 3 Alkupuolelta vauioitunut. Noin 315 paalulta eteenpäin sora 69,8 Tervastie 29,55 2 Alusta routinut ja painunut, muuten heikkoa halkeilua 70,45 Värttinätie ,53 2 Routahalkeamaa 70,47 Horttanantie 28,66 2 Alussa heikkoja halkeamia, mutta puolen välin jälkeen kunto heikkenee huomattavasti. Verkkohalkeamaa ja painumia 71,34 Keskikankaantie 28,5 2 Lopussa vähän vaurioita 71,5 Mallintamalla saadut kuntotasoarvot vastaavat yllättävän hyvin kuntoluokkaa Korjausvastuu on tässä laskettu uudishinnan ja nykyisen kuntotason suhteessa

20 Korjausvelka Joensuun kadut Pääkadut Kokoojakadut Asuntokadut Toiminnallinen luokka Optimikuntotaso % Korjausvelka ( ) Korjausvastuu ( ) Pääkadut Kokoojakadut Asuntokadut YHTEENSÄ Laskentaperusteet ovat korjausvelan määritysprojektin mukaiset

21 Esimerkki kuntoluokkakartasta

22 Esimerkki analyysin avulla tehdystä saneerausmäärittelystä YLEISSUUNNITTELU KADUN NIMI PITUUS EHDOTETTU TOIMENPIDE [M] SANEERAUS MUUT YHT. Ahotie 259 tasausmassa+pintaus+kuivatus/luiskien muotoilu Alapappilantie 673 Saneeraukseen Alustavasti pintaus, mutta vaatii 530 Harjutie maastokatselmuksen (Päällystetty osuus) Hepolammintie 182 Saneeraus Hopantie 245 Saneeraus, tai ei TP Plv Saneeraus, plv pintaus, plv Kaltimonkoskentie 1038 Ei TP Kanavantie 328 Pintaus 0 130, Saneeraus Korpilaiduntie 264 Saneeraus Korpitie 809 Pintaus+tasausmassa+kuivatus Kukkulatie 224 Saneeraus plv , muuten pintaus Lossitie 534 Plv murskelisäys, Muuten pintaus+liimaus Massanvaihto ja rummun korjaus samalla plv Lönnrotintie 200. Muuten pintaus+liimaus. Kuivatus koko katu Paaluväli lisämursketta. Muuten 1366 Metsätie tasausmassa+ päällyste Plv saneeraus, Plv Piennartie pintaus+tasausmassa tai ei tp Puistokuja 132 Saneeraus Ratamotie 266 Saneeraus plv Rinnetie 652 Saneeraus Plv murskelisäys (notko) muuten 504 Riutantie pintaus+liimaus. Kuivatus koko katu

23 KIITOS! Yhteystiedot: Ari Varonen kaupungininsinööri Joensuun kaupunki, Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5, JOENSUU puh